Hyödynnetään metsävaroja vastuullisesti

Kasvihuonepäästöjen vähentämisen lisäksi on lisättävä ilmakehään kertynyttä hiilidioksidia poistavia nieluja. Heti käyttökelpoinen ja tehokkain hiilinielu ovat metsät, jotka kasvaessaan imevät ilmasta hiilidioksidia.

 
Hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan maailma tarvitsee uutta metsää Eurooppaa vastaavan pinta-alan verran. Hiilinielua voidaan kasvattaa myös tehostamalla metsien kasvua.

Suomi on Euroopan metsäisin maa, jonka metsävarat ja metsien kasvu ovat ennätykselliset. Tuoreimman metsäinventaarion ennakkotietojen mukaan vuosikasvu ylittää sata miljoonaa kuutiota. Metsäteollisuuden viime vuosien korkeasuhdanteessakin vuotuiset hakkuut ovat olleet runsaat 70 miljoonaan kuutioon, joten metsien tilavuus ja hiilinielu kasvaa kymmenien miljoonien kuutioiden vuosivauhtia ja kasvaisi edelleen, vaikka puunkäyttö vielä lisääntyisi.

Suomessa metsien käyttö on ollut kaksi kolmasosaa kasvusta. Hakkuita rajoittamalla voitaisiin väliaikaisesti vauhdittaa kansallisten ilmastotavoitteiden toteutumista, mutta globaalisti metsänielu ei siitä kasvaisi. Niin kauan kuin puusta tehdyille tuotteille on kysyntää, puita kaadetaan jossain. Jos ei kaadeta, puutuotteet korvautuvat betonilla, muovilla ja metallilla.* LUKE:n arvioi miljoonan puukuution jalostamisen synnyttävän Suomeen 250 miljoonan euron lisäarvon, joten puunkäyttöä rajoittamalla Suomi häviää paljon, eikä maailma voita mitään.

Lähde: Kallio & al: Economic impacts of potential EU forest carbon sink policies on the forest-based sectors

Metsiemme kiihtyvä kasvu on seurausta hyvästä metsänhoidosta. Metsänhoitoon metsätilallisia kannustaa tukki-, kuitu- ja energiapuuta käyttävä teollisuus, jonka menestyksen ansiosta metsät ovat olleet hyvin tuottavaa omaisuutta. Suuren osan metsiensä tuotosta omistajat sijoittavatkin takaisin metsiin. Suomessa jokaisen päätehakatun puun tilalle istutetaan neljä jalostettua tainta, yhteensä 150 miljoonaa tainta vuosittain.

Satoja tuhansia hehtaareja uutta metsäalaa on mahdollista luoda metsittämällä viljelystä poistuvia peltoja ja maakaapeloinnin takia tarpeettomaksi käyviä sähkölinjoja. Nykyisten metsien kasvua voidaan kiihdyttää entisestään. Harventamattomia metsiä ja hoitamattomia taimikoita on puolitoista miljoonaa hehtaaria. Tämän suuren taloudellisen ja ilmastollisen potentiaalin hyödyntäminen vaatisi kannustimia, joilla passiivisimmat metsätilalliset saadaan hoitamaan metsiään, myymään puuta tai siirtämään tilansa aktiivisille metsätaloustoimijoille.

Lisää metsää, lisää hiilinielua

Talousmetsä on hyvä hiilinielu. Näin on siksi, että talousmetsässä on enimmäkseen parhaassa kasvu- ja hiilinieluiässä olevaa puuta, kun taas luonnonmetsissä on runsaasti vanhaa, hitaasti kasvavaa puuta ja hiiltä päästävää lahopuuta. Puihin sitoutunut hiili purkautuu aina, hallitusti tai hallitsemattomasti. Talousmetsän sitoma hiili poistuu hallitusti ja vaiheittain, kun taas luonnonmetsästä hiili voi poistua hallitsematta ja äkillisesti. Surullinen esimerkki on Kanada, missä taudit, tuholaiset ja tulipalot ovat muuttaneet metsät nielusta päästölähteeksi.

Selluteollisuuden tarpeisiin istutetut puuviljelmät eteläisellä pallonpuoliskolla ovat uusi, kipeästi kaivattu hiilinielu. Uruguay esimerkiksi on varannut puuviljelmille neljä miljoonaa hehtaaria entisiä laidunmaita. Käytössä on vasta miljoona hehtaaria, joista UPM omistaa noin neljänneksen. Viljelmien kiertoaika istutuksesta korjuuseen on vain kymmenisen vuotta, ja nopean kasvunsa ansiosta eukaluptys-viljelmä onkin varsinainen ”turbonielu”.

Metsitys ja metsänhoito on kestävimmillään, kun sitä ohjaa vastuullinen markkinatalous. Metsiin tehdyt investoinnit tuottavat vain, kun puulle on käyttöä, eikä investoinnissa ole maanomistuksellisia tai muita poliittisia riskejä. UPM:n puuviljelmät Uruguayssa palvelevat yhtiön Fray Bentosin sellutehdasta. Parhaillaan arvioimme toisen sellutehtaan rakentamista Uruguayhin, joka suhtautuu hyvin myönteisesti ulkomaisiin investointeihin ja teollisuudelle tärkeän infrastruktuurin kehittämiseen.

Edistämme monimuotoisuutta

UPM on sitoutunut metsien jatkuvaan monimuotoisuuden edistämiseen. Metsistämme 100 prosenttia ja käyttämästämme puusta 85 prosenttia on sertifioitu. Monimuotoisuuden toimintaohjelmaa olemme toteuttaneet yli 20 vuotta, ja marraskuussa 2018 sitouduimme YK-kokouksessa monimuotoisuuden jatkuvaan parantamiseen Suomen metsissämme. Globaali biodiversiteettiohjelmamme edistää monimuotoisuutta eteläisillä puuviljelmillä. Olemme WWF:n johdolla perustetun Uuden sukupolven puuviljelmät -foorumin (New Generation Plantations, NGP) perustajajäsen ja aktiivinen kumppani.

Monimuotoisuusohjelmien ansiosta metsiemme puulajisuhteet ovat monipuolistuneet ja monille lajeille tärkeän lahopuun määrä on lisääntynyt. Muusta metsäluonnosta poikkeavia elinympäristöjä olemme suojelleet 38 000 kappaletta. Soita ja vesialueita on ennallistettu.

Hyödynnetään resursseja vastuullisesti

• Ei rajoiteta sosiaalisesti ja ympäristöllisesti vastuullista metsien käyttöä vaan lisätään metsäalaa ja tehostetaan kasvua.
• Etsitään verotuksesta keinoja aktivoida metsänomistajat hoitamaan metsiään ja myymään puuta tai luopumaan metsätiloistaan.
• Mahdollistetaan kuolinpesiin ja yhtymiin enemmistöpäätökset ja velvoitetaan kuolinpesät tekemään selvennyslainhuuto.
• Huolehditaan alempiasteisen tiestön kunnosta ja pannaan runkoverkko HCT-kaluston edellyttämään kuntoon.