Kestävä metsätalous on osa ratkaisua

Fossiilisista raaka-aineista riippumaton tulevaisuus ei ole mahdollinen ilman metsiä ja kestävää metsänhoitoa.

 
Ilmastonmuutos ja luontokato ovat aikamme suurimmat haasteet, ja ilmaston muuttuminen kiihdyttää myös luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. Metsät ovat keskeinen osa tämän globaalin kriisin ratkaisemista, ja Suomen metsät ovat vastuullinen paikka tuottaa uusiutuvaa raaka-ainetta kasvavaan tarpeeseen.

Hyvin hoidettu metsä sitoo tehokkaasti hiiltä. Kun metsiä hoidetaan aktiivisesti, ne kasvavat paremmin kuin hoitamattomat metsät. Suomalaisissa metsissä halutaan tuottaa mahdollisimman paljon tukkipuuta, sillä tukki on puun arvokkain osa. Tukkipuusta valmistetut tuotteet sitovat hiiltä pidemmän aikaa, joten hyvä metsänhoito optimoi myös hiilensidontaa pitkällä aikavälillä. Kuitupuu puolestaan jalostetaan selluksi ja paperiksi ja edelleen mm. hygienia- ja pakkausmateriaaleiksi korvaamaan fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Puutuotteet eivät lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta kuten fossiilisista raaka-aineista valmistetut, sillä metsät sitovat hiilidioksidin uudelleen itseensä, kun metsiä hoidetaan kestävästi.

Lisätään metsien kasvua

Metsien käytön politiikan ei tulisi rajoittaa vaan mahdollistaa, ja metsien käyttö on osa osa vihreää siirtymää. Suomen metsien kasvua voidaan lisätä eri toimenpitein ja mahdollistaa samalla suomalaisen metsäteollisuuden menestystarinan jatkuminen. Rajoittamiseen perustuva politiikka siirtää taloudellisen arvonluonnin Suomen ulkopuolelle. Ilmasto on globaali eikä Suomen hakkuiden rajoittamisella olisi vaikutusta ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen, kun vastaava määrä puuta kaadettaisiin rajojemme ulkopuolella. Tämä hiilivuoto voidaan tukkia, kun varmistamme Suomessa metsien kasvun ja kestävän käytön.

Metsäomistuksen pirstoutuminen vähentää kiinnostusta metsien hoitoa kohtaan, ja tämä passivoituminen pienentää metsien hiilinieluja. Suomessa on jo tänään harventamattomia metsiä ja hoitamattomia taimikoita puolitoista miljoonaa hehtaaria. Tämän suuren taloudellisen ja ilmastollisen potentiaalin hyödyntäminen vaatisi kannustimia, joilla passiivisimmat metsätilalliset saataisiin hoitamaan metsiään, myymään puuta tai siirtämään tilansa aktiivisille metsätaloustoimijoille.

Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on osa jokapäiväistä metsätaloutta

Metsät ovat elinympäristö valtavalle joukolle lajeja, ne tarjoavat virkistysmahdollisuuksia ja tuottavat marja- ja sienisatoja samalla, kun niissä kasvatetaan uusiutuvaa raaka-ainetta. Turhaan ei suomalaista metsätaloutta kehuta maailman parhaaksi, sillä suomalaiset metsät ovat vastuullinen paikka tuottaa uusiutuvaa puukuitua elävässä ekosysteemissä, jossa eri tarpeet on mahdollista yhdistää. Emme hyväksy metsäkatoa ja varmistamme, että metsät kasvavat aina enemmän kuin niitä käytetään. Luonnon monimuotoisuuden suojelu metsissä on osa jokapäiväistä toimintaamme.

Metsätalouden toimenpiteitä tehdään vuosittain noin 2–3 prosentilla talousmetsien pinta-alasta. Boreaalisten metsien hidas kierto pitää maiseman ennallaan pitkiä aikoja. Kierto kestää yli ihmisiän ja yhtä metsikköä käsitellään sen kiertoajan aikana tavallisesti noin 2–4 kertaa. Keskimääräinen käsittelypinta-ala on alle kaksi hehtaaria. Suomalainen metsätalous on siis hyvin pienipiirteistä ja jäljittelee metsän luontaista kiertoa. Jokainen hakkuualue uudistetaan päätehakkuun jälkeen. Voimme olla varmoja, että täällä kuitu on tuotettu lakeja ja luontoa kunnioittaen.

Kasvatustapa ei itsessään ratkaise sitä, onko metsänkäsittely luonnon monimuotoisuuden kannalta hyvää. Jatkuvassa kasvatuksessa, kuten tasaikäisrakenteisessakin, on erikseen toteutettava luonnonhoitotoimia monimuotoisuuden turvaamiseksi. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi säästöpuiden jättäminen ja lahopuun säästäminen sekä metsän kasvattaminen sekapuustoisena. Suomalainen metsätalous on muuttunut viimeisten vuosikymmenien aikana huomattavasti ja tänään monimuotoisuuden turvaaminen on osa jokapäiväistä metsätaloutta.

Suomalainen metsätalous tuottaa hyvää

Suomessa metsäteollisuusyritykset ja välilliset vaikutukset työllistävät jopa 75 000 ihmistä ja tuovat 4 miljardin vuosittaiset verotulot meidän kaikkien hyväksi. Neljän miljardin veropotti on noin kymmenesosa valtion vero- ja veronluonteisista tuloista. UPM on Suomen eniten arvonlisää tuottava yritys, sillä UPM:n pelkästään Suomeen maksamat verot ja maksut ovat 530 miljoonaa euroa vuodessa ja työntekijöilleen maksamat palkat yli 450 miljoonaa euroa vuodessa. Keskimäärin jokainen Suomessa jalostettu kuutiometri puuta luo lisäarvo 176 euroa kansantalouteen.

UPM on sitoutunut ilmastopositiiviseen metsätalouteen ja monimuotoisuuden lisäämiseen

Me UPM:llä näemme tulevan vuosikymmenen kestävän kasvun ja palauttamisen aikana. Metsien vastuullinen käyttö on jatkuvaa tasapainoilua hiilensidonnan, luonnon monimuotoisuuden, vesistöjen, maaperän ja ihmisten hyvinvoinnin välillä. Julkaisimme vuonna 2022 uuden Forest Action -metsävastuullisuusohjelman, jossa nämä viisi näkökulmaa yhdistyvät.

UPM:llä on ollut oma luonnon monimuotoisuusohjelma jo vuodesta 1998 ja vuonna 2018 julkaisimme tavoitteemme lisätä luonnon monimuotoisuutta (Net Positive Impact) omistamissamme metsissä. Onnistumista mitataan selkein indikaattorein.

Lue lisää vastuullisesta metsien käytöstämme!

Hyödynnetään metsiä vastuullisesti

• Metsiä ei voi pitää vain fossiilitalouden mahdollistavina nieluina. Hyvin ja kestävästi hoidetut metsät vastaavat resurssien niukkuuteen, ilmastonmuutokseen ja luovat samalla edellytyksiä taloudelliselle kasvulle..
• Metsänomistusten koon kasvattaminen lisää kiinnostusta metsien hoitoa kohtaan. Hyvin hoidetut metsät kasvavat hyvin, luovat enemmän ilmastohyötyä ja kestävät hoitamattomia metsiä paremmin metsätuhoja. Metsien kasvuun panostaminen takaa hiilinielut ja raaka-aineen saannin myös tulevaisuudessa.
• Puukuljetusten sujuvuus edellyttää alempiasteisen tiestön hyvää kuntoa ja soveltuville väylille normaalia raskaampien HCT-ajoneuvojen käyttöönottoa. Infraverkoston kunnon varmistaminen edellyttää Liikenne 12 -suunnitelmassa annetun rahoitusraamin toteutumista joka vuosi.
• Jotta metsien kestävä kasvu ja käyttö voidaan turvata, vaatii se metsäpolitiikan päätäntävallan pitämistä omissa, kansallisissa, käsissä.