UPM.FI
  • Vastuullisuus
  • Vastuullinen metsänhoito ja maankäyttö turvaavat kestävää kehitystä
Artikkeli | 10/14/2020 12:59:10

Vastuullinen metsänhoito ja maankäyttö turvaavat kestävää kehitystä

Luonnon elinvoimaisuuden säilyminen on kestävän kehityksen perusedellytys. Ilmastopositiivinen metsänhoito ja maankäyttö sekä luonnon monimuotoisuuden lisääminen ovat UPM:n konkreettisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja planeettamme elinvoimaisuuden edistämiseksi.

YK:n kestävän kehityksen tavoite 15, ”Maanpäällinen elämä”, on yksi UPM:n kuudesta painopistetavoitteesta. Sen alatavoitteet liittyvät erottamattomasti UPM:n koko liiketoimintaan. UPM on sitoutunut alatavoitteisiin 15.2 ja 15.5, joilla pyritään muuna muassa edistämään kestävää metsänhoitoa ja pysäyttämään metsäkato sekä ryhtymään kiireellisiin ja merkittäviin toimiin luonnon monimuotoisuuden katoamisen pysäyttämiseksi.

”UPM:n liiketoiminta perustuu metsiin ja uusiutuva puu on tärkein raaka-aineemme. Olemme sitoutuneet ilmastopositiiviseen metsätalouteen, mikä tarkoittaa sitä, että varmistamme, että metsät kasvavat aina enemmän kuin niitä käytetään. Ensimmäisenä metsäyhtiönä maailmassa olemme julkistaneet tavoitteen lisätä monimuotoisuutta omissa metsissämme. Tavoitteenamme on myös, että vuoteen 2030 mennessä kaikki hankkimamme puu tulee sertifioiduista metsistä”, UPM:n kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta sanoo.

Kestävässä biotaloudessa uusiutuvia luonnonvaroja hyödynnetään siten, että ne riittävät myös tulevaisuuden tarpeisiin. Metsät ovat elintärkeitä useista syistä. Ne ovat luonnonvaraisten eliöiden elinympäristö, osa veden kiertoa ja samalla hyvinvoinnin ja virkistyksen lähde. Metsät ovat korvaamattomia myös ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sillä ne sitovat hiiltä ilmakehästä ja tarjoavat uusiutuvia ja kierrätettäviä vaihtoehtoja fossiilisille materiaaleille monissa tuotteissa.

UPM:n tärkeimmät puunhankinta-alueet ovat Suomi ja Uruguay, joissa yhtiöllä on myös suurimmat metsäomistukset. Kaikki UPM:n omat metsät kuuluvat joko PEFC™-sertifioinnin tai FSC®-sertifioinnin piiriin, ja useimmat niistä on sertifioitu kummankin järjestelmän mukaisesti. Sertifikaatit ovat markkinaehtoisia, riippumattoman kolmannen osapuolen puolen valvomia työkaluja, joilla metsänhoitoa ohjataan kestävään suuntaan.

”Metsien häviäminen on vakava globaali ongelma. UPM:llä on nollatoleranssi metsäkadolle. Emme aiheuta sitä omalla toiminnallamme, ja varmistamme, että koko hankintaketjussamme toimitaan samojen tiukkojen periaatteiden mukaisesti. Uudistamme metsät aina ja varmistamme uuden puuston kasvun”, Musta sanoo.

Tällä hetkellä yli 80 prosenttia UPM:n käyttämästä puusta tulee sertifioiduista metsistä. UPM tekee aktiivista yhteistyötä sidosryhmien kanssa metsien sertifioinnin edistämiseksi maailmanlaajuisesti.

Ilmastopositiivinen metsätalous ja monimuotoisuuden parantaminen syntyvät käytännön toimista

Metsänhoitoa ja maankäyttöä kehittämällä voidaan tehokkaasti turvata ja edistää luonnon elinvoimaisuutta. UPM:n uusin tavoite on ilmastopositiivinen metsätalous yhtiön omistamilla mailla. Se on osa UPM:n toimia yhtiön allekirjoittaman YK:n Global Compact -aloitteen 1,5 asteen ilmastositoumuksen täyttämiseksi.

”Ilmastopositiivisessa metsänhoidossa metsien kasvu ylittää niiden käytön ja luonnollisen poistuman, jolloin metsät pysyvät ilmastonmuutosta hillitsevinä hiilinieluina pitkällä aikavälillä. Seuraamme metsien hiilivarastojen tasoa viiden vuoden aikajänteellä. Tämä koskee toistaiseksi UPM:n metsiä Suomessa, mutta  viemme niissä kehitettyjä hyviä käytäntöjä muuallekin”, Inka Musta kertoo.

Kasvavat ja elinvoimaiset metsät sopeutuvat myös paremmin ilmaston lämpenemisen aiheuttamiin muutoksiin. UPM:n kunnianhimoisen tavoitteena on ylläpitää ja parantaa metsäluonnon monimuotoisuutta (Net Positive Impact) yhtiön metsissä Suomessa samalla, kun niissä tuotetaan laadukasta puuraaka-ainetta. Biodiversiteetin säilyminen on kehittyvän biotalouden ja uusien innovaatioiden edellytys.

”Kyse on perustavanlaatuisesta  muutoksesta, sillä se merkitsee, että biotaloudessa raaka-aineita voidaan maankäyttöratkaisujen avulla hankkia kestävästi luonnon tasapainoa horjuttamatta. Ilmastonmuutoksen hillintä on yhteinen globaali haaste, kun taas luonnon monimuotoisuuden edistäminen on enemmän kansallinen kysymys, ja linkittyy sopeuttamistoimiin joka tapauksessa muuttuvassa ilmastossa”, sanoo kestävän metsänhoidon kehittämisestä UPM:llä vastaava Timo Lehesvirta.

UPM edistää luonnon monimuotoisuutta monin eri keinoin. Operatiivisessa toiminnassa talousmetsissä muun muassa lisätään monille eliöille tärkeän lahopuun määrää ja monipuolistetaan puulajistoa kaksinkertaistamalla lehtipuiden määrä. Monimuotoisuuden kannalta tärkeät elinympäristöt suojellaan kokonaan – UPM on kartoittanut näitä omista metsistään yli 37 000 kappaletta. Lisäksi yhtiö tekee monipuolista yhteistyötä sidosryhmien kanssa muuan muassa uhanalaisten lajien suojelemiseksi ja arvokkaiden kohteiden ennallistamiseksi.

”Luonnon mittaaminen on haastavaa. Seuraamme monimuotoisuuden kehitystä hyödyntäen ekologiseen tutkimukseen perustuvia elinympäristö- ja rakennepiirretason indikaattoreita.  Tulemme raportoimaan ulkopuolisen auditoijan vahvistaman kehityksen vuosittain ja kehitämme jatkuvasti seurannan indikaattoreita”, Lehesvirta kertoo.

Kehityksen suunnalla on suora taloudellinen vaikutus, sillä UPM on sitonut 750 miljoonan euron valmiusluottonsa marginaalin pitkän aikavälin biodiversiteetti- ja ilmastotavoitteisiin.

Maankäyttöratkaisu mahdollistaa ilmastopositiiviset biopolttoaineet

Kestävä maankäyttö ei koske pelkästään metsien hoitoa. UPM on Uruguayssa kehittänyt Brassica carinata -öljykasvin viljelyä yhdessä paikallisten maanviljelijöiden, tutkijoiden ja kumppaneiden kanssa. Kehitetyn maankäyttöratkaisun myötä yhtiö saa uusiutuvaa raaka-ainetta uusille ilmastopositiivisille biopolttoaineille. Niiden valmistusprosessin aikana kyetään sitomaan enemmän hiiltä kuin sitä vapautuu ilmakehään.

”Brassica carinata soveltuu hyvin paikalliseen viljelykiertoon Uruguayssa. Kasvia viljellään olemassa olevalla peltoalalla talviaikaan, joten se ei häiritse ruoantuotantoa. Samalla viljelijät saavat lisätuloja, ja menetelmä ehkäisee maaperän eroosiota, lisää maan hiilensidontaa ja parantaa maaperän laatua”, UPM Biopolttoaineiden arvoketjun kehityksestä vastaava Markku Purmonen sanoo.

Uruguayssa tehty kehitystyö on ollut oppimisprosessi, josta on hyötyä, kun UPM etsii uusia kestäviä raaka-ainevaihtoehtoja fossiilisia materiaaleja korvaaville tuotteille. ”Ilmastopositiivisten biopolttoaineiden konseptissa olennaista ei ole valittu viljelykasvi, vaan maankäyttöratkaisu ja maaperän hiilen sitominen. UPM haluaa erottautua kestävän maankäytön yhtiönä, jonka vahvuutena on koko arvoketjun hallinta siemenestä valmiiksi tuotteeksi”, Purmonen summaa.

UPM julkaisee artikkelisarjan YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Sarjan artikkelit esittelevät valitsemamme painopistetavoitteet ja kertovat käytännön toimistamme niiden edistämiseksi. Lue myös sarjassa aiemmin julkaistut jutut:

Janne Suokas