Artikkeli | 05/10/2023 07:51:52 | 14 min Lukuaika

Nyt vaaditaan tekoja! 13 kiperää kysymystä – mitä UPM:n johtajat vastaavat?

Hanna Jensen

Teksti

Sanna Lehto

Kuvat

Yli 800 alle 45-vuotiasta vastaajaa kertoi UPM:n kyselyssä, millaisen tulevaisuuden he haluavat 2030-luvulla. Tässä jutussa kolme UPM:n johtajaa vastaa kyselytutkimuksesta nostettuihin tärkeimpiin vaatimuksiin. Mitä he sanovat?

”Yritys huolehtii työntekijöistään ja kantaa vastuun tekemisistään. Yritys tekee vastuullisia valintoja ja toimii edelläkävijänä ympäristöasioissa. Loputon kasvu -ajattelumalli hylätään.”

– Kyselyn vastaaja
 

Yritykset: toimikaa! Lähes puolet (48 %) UPM:n tuoreeseen kyselyyn vastanneesta 815:sta alle 45-vuotiaasta toivoo, että yritykset investoisivat voimakkaasti kestävään kehitykseen.

Yli neljäsosa vastaajista toivoo, että yritykset käyttävät 2030-luvulla ainoastaan uusiutuvaa energiaa. Lähes 60 prosenttia uskoo, että uusiutuvista ja kierrätetyistä raaka-aineista valmistetut tuotteet ovat siihen mennessä syrjäyttäneet muunlaiset. Ympäristöä vähemmän kuormittavien tuotteiden oletetaan olevan edullisempia kuin ympäristöä kuormittavat tuotteet.

“Ihmisiltä tulee hyvää painetta”, sanoo UPM:n Maria Saloranta.

Metsäyhtiöille vastaajilla on omat toiveensa. Noin 40 prosenttia haluaa, että metsäyhtiöt kehittävät uusia innovaatioita, joilla voidaan hillitä energia-, ilmasto- ja luontokriisejä. Reilut 20 prosenttia vastaajista haluaa, että metsäyhtiöt kehittävät puupohjaisista raaka-aineista öljypohjaisten raaka-aineiden korvaajia. 

Mitä UPM:n johtajat sanovat kyselytutkimuksen tuloksista?

Mikä kysely? Lue kaikki UPM:n teettämän kyselytutkimuksen taustoista ja tuloksista täältä

1. Alle 45-vuotiaat vaativat yrityksiltä tekoja – mitä vastaat, Maria Saloranta, VP Strategy, UPM Specialty Papers?

“Ihmisiltä tulee hyvää painetta. Me kehitämme ja valmistamme vastuullisia tuotteita, jotka voi ottaa suoraan jokapäiväiseen käyttöön. Silloin vastuullisten valintojen tekemisestä tulee helppoa. Esimerkkejä tällaisista tuotteista ovat kestävät materiaalit ruokapakkauksiin, puupohjainen, uusiutuva diesel, puupohjaiset biolääketieteen tuotteet sekä lukuisat sertifioidut tuotteet rakentamiseen.

On myös tärkeää olla ihmisten suuntaan avoin ja selkeä. Ei ole kuluttajan tehtävä tutkia, onko jokin tuote kestävä vai ei. Meillä kestävyysajattelu perustuu siihen, että käytössä ovat selkeät, todennettavat mittarit, joilla huomioidaan koko tuotteen elinkaari. Ympäristömerkit, sertifikaatit ja tuoteselosteet auttavat ihmisiä tekemään vastuullisia valintoja.”

 

Maria Saloranta, VP Strategy, UPM Specialty Papers

 

Entä mitä sanot näihin vaatimuksiin?

Varmistakaa jo etukäteen tuotteiden kierrätettävyys ja niihin liittyvät kierrätysratkaisut

”Niin me teemme jo nyt. Kaiken minkä valmistamme pitää olla kierrätettävää, mutta sen pitää myös kiertää. Ei siis riitä, että pakkauksessa lukee kierrätettävä, mutta toimivaa kierrätysjärjestelmää ei ole. Paperin kierrätysjärjestelmä on jo olemassa. Kuitupohjaisten tuotteiden materiaali kiertää hyvinkin laajasti.”

Palkatkaa innovatiivisia osaajia ja työryhmiä suunnittelemaan uusia tuotteita ja materiaaleja

”Me haluamme palkata heitä! Luomme uuden sukupolven metsäteollisuutta, joka tarkoittaa, että puu hyödynnetään tarkasti uusiin, korkean arvon tuotteisiin ja loppukäyttöihin. Sen rakentamiseen tarvitaan myös seuraavaa sukupolvea ja uusia, raikkaita ideoita.

Suosimme inklusiivista lähestymistapaa: ne, joilla on pitkä kokemus, suhtautuvat avoimesti uuteen, ja uudet innovoijat arvostavat pitkää kokemusta. Kaikki omatkin parhaat kokemukseni työelämän projekteista tai uuden luomisesta ovat syntyneet tilanteissa, joissa on arvostettu keskenään hyvin erilaisia näkemyksiä.”

Uuden sukupolven metsäteollisuus tarvitsee uutta sukupolvea.

Puuta ei riitä loputtomiin raaka-aineeksi, etsikää kolmas vaihtoehto sen ja fossiilisten rinnalle

”Jotta puuta riittää, sen kasvun täytyy ylittää puunkorjuun määrä. Siksi metsän kasvusta on pidettävä huolta. Kiertotalous on yksi osa ratkaisua, haluamme hyödyntää raaka-ainevirtoja entistä tehokkaammin. Esimerkiksi sellutehtaan sivuvirroista saadaan ligniiniä eli puista ja kasveista löytyvää polymeeriä, jota voidaan hyödyntää uusiutuvan energian lisäksi biopohjaisten materiaalien valmistamisessa.”

Luopukaa tuotteista ja palveluista, jotka eivät täytä kestävän kehityksen tiukimpia vaatimuksia

”Yhtiömme strategia perustuu kestävän kehityksen mukaisiin tuotteisiin, ne ovat koko liiketoimintamme perusta. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö meidän pitäisi jatkuvasti parantaa toimintaamme. UPM on ja haluaa jatkossakin olla johtava yhtiö vastuullisuudessa.”

Käyttäkää vain uusiutuvia energianlähteitä

”Voi olla, ettemme ole maalissa vielä viiden vuoden päästä, mutta 20 vuoden päästä voimme olla pitkällä. Suosimme jo nyt uusiutuvien, hiilineutraalien energialähteiden käyttöä. Tulevaisuudessa innovaatiot tekevät uusiutuvien energianlähteiden käytöstä vielä helpompaa, esimerkkinä akku- ja varastointiratkaisut.

Monissa tuotantoprosesseissa tarvitaan sähkön ohella höyryä, jonka tuotamme tehtaittemme voimalaitoksilla. Iso osa tehtaittemme käyttämästä polttoaineesta on biomassapohjaista.”

2. Alle 45-vuotiaat muuttavat työelämän – mutta miten, ja mitä se tarkoittaa suurissa yrityksissä?

2030-luvulla voi halutessaan käyttää työhön nykyistä vähemmän aikaa. Näin uskoo 60 prosenttia UPM:n kyselyyn vastanneista 815:sta alle 45-vuotiaasta. 37 prosentin mielestä on tärkeää muuttaa työkeskeistä elämäntapaa. 

”Päivät voivat olla hyvin samanlaisia kuin nytkin, mutta ilmastoahdistus on poissa ja tilalle ovat tulleet helposti ymmärrettävät ja toteutettavat elintavat, jotka ylläpitävät ja edistävät hyvää elämää.”

– Kyselyn vastaaja

Alle 45-vuotiaat haluavat, että työelämä joustaa – mitä vastaat, Kaisa Ventelä-Nilsson, VP, HR Strategic Development?

“Jokaisella on oma motivaationsa tehdä töitä. Positiivinen muutos vanhaan on se, että voi kehittää itseään, tehdä uusia työuria ja opiskella. Ei ole yhtä ainoata polkua.

Työelämän täytyy joustaa ihmisten elämäntilanteiden mukaan.

UPM:llä työtä tehdään hyvin erilaisissa olosuhteissa: tehtaalla, toimistossa, metsässä… Ihmisten on nyt ja tulevaisuudessa voitava ja osattava johtaa itseään, ja työtä pitää olla realistinen määrä.

On tärkeää, että kaikkeen työn tekemiseen saadaan lisää joustavuutta ja mahdollisuutta myös suunnitella itse omaa työtään. Se tarkoittaa, että ihmisiin – ja ympäristöön, kollegoihin, työvälineisiin – luotetaan. Se, että kokee työnsä merkitykselliseksi, on myös vahvasti motivoiva tekijä.”

 

Kaisa Ventelä-Nilsson, VP, HR Strategic Development

 

Entä mitä sanot näihin vaatimuksiin?

Tehkää mahdolliseksi se, että tulevaisuudessa voi työskennellä vähemmän kuin nykyään, ehkä kuusi tuntia päivässä

”Työelämän täytyy joustaa ihmisten elämäntilanteiden mukaan. Jo nykyään on mahdollista lyhentää työaikaansa tietyissä elämäntilanteissa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että lyhyemmästä työpäivästä saisi saman palkan.”

Varmistakaa tasa-arvoinen palkkaus ja tasaisemmin jakautuvat vanhempainvapaat

”Tässä asiassa olemme maailman kärkeä. Sosiaalisen vastuun edistäminen on meille tärkeää. Julkistimme viime vuonna uudistetut sosiaalisen vastuun 2030-tavoitteet, joihin uuden painopistealueen: oikeudenmukaisen palkitsemisen. Olemme edelläkävijänä takaamassa globaalisti elämiseen riittävää palkkaa (living wage) ja vuodesta 2022 lähtien olemme varmistaneet miesten ja naisten palkkojen yhdenvertaisuuden. Näiden lisäksi olemme uudistaneet Suomessa käytäntöjä vanhempainvapaisiin liittyen.”

Varmistamme, että ei käy niin, että ajattelemme, että asiat ovat meillä hyvin, mutta ne eivät olekaan.

Suosikaa horisontaalista hierarkiaa

“Meillä on erilaisia työuria, joiden aikana ei enää välttämättä kiivetä ylöspäin. Välillä vaihdetaan tehtäviä, siirrytään horisontaalisesti ja opitaan nykyisessä tehtävässä – muovataan ajattelumallia uusiksi.

Olemme myös esitelleet uusia, täydentäviä työntekotapoja eli keikkoja. Keikat ovat miniprojekteja, joihin on helppo hakeutua tietyksi ajaksi. On tärkeää voida jakaa omaa osaamistaan ja oppia. Keikat leikkaavat koko organisaatiorakenteemme.”

Pitäkää huolta siitä, että mahdollisimman moni ihminen tuntee olonsa tervetulleeksi ja turvalliseksi työyhteisössä, kaikki ovat tasa-arvoisia, eikä ketään syrjitä sukupuolen tai etnisen taustan takia ja että ongelmatilanteisiin puututaan eikä vain peitellä

“Meidän täytyy edelleen kehittää sitä, miten kuulemme vähemmistöjen äänet. Euroopassa ei perinteisesti ole ollut samanlaisia vähemmistöverkostoja kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Tutkimme tällä hetkellä, millä tavalla LGBTIQ+-yhteisön tarpeet meillä toteutuvat. Varmistamme, että ei käy niin, että ajattelemme, että asiat ovat hyvin, mutta ne eivät olekaan. Etenemme systemaattisesti, askel kerrallaan.”

3. Vastuu kestävän kehityksen siirtymästä on ensisijaisesti suurilla yrityksillä – mitä se tarkoittaa metsäalan yritykselle?

Näin totesi 71 prosenttia UPM:n tulevaisuuskyselyn alle 45-vuotiaista vastaajista. Toiseksi tärkeimmäksi vastuunkantajaksi nimettiin yhteiskunnalliset toimijat (69 %). Kolmasosa vastaajista on sitä mieltä, että yksityishenkilöt olisivat ensisijaisia toimijoita.

67 prosenttia vastaajista haluaa, että yhteiskunnalliset toimijat mahdollistavat sellaisesta talouskasvusta luopumisen, joka perustuu luonnonvarojen ylikulutukseen. Yli puolet haluaa, että metsäyhtiöt varmistavat metsän kasvun ja hiilinielujen säilymisen. Metsäyhtiöiden on kehitettävä metsänhoidon keinoja niin, että ne edistävät luonnon monimuotoisuutta.

Alle 45-vuotiaat vaativat metsäyrityksiltä tekoja, mitä vastaat, Elina Warsta, Senior Manager, Global Forest Affairs, UPM?

”Jos ei halua tehdä suurta yhteiskunnallista muutosta, mikään ei muutu. Yrityksillä on erilaiset valmiudet osallistua kestävän kehityksen edistämiseen. Meillä UPM:llä on globaali metsävastuullisuusohjelma Forest Action, jossa edistetään ilmastoon, monimuotoisuuteen, veteen, maaperään ja yhteiskunnalliseen vaikutukseen liittyviä tavoitteita. Seuraamme esimerkiksi UPM:n omien metsien hiilinieluja vuosittain ja julkaisemme tiedot osana vuosikertomusta.

On hyvä, että jäsenmaat saavat YK:sta ja EU:sta strategisia ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteita, jotka nostavat kunnianhimon tasoa. Tarvitsemme sekä lainsäädäntöä että vapaaehtoisia toimia, jotta kestävyystavoitteisiin pyrkimisen taakka ja kustannukset jakautuisivat tasaisemmin ja muutos tapahtuisi nopeammin.

On oma etumme toimia kestävästi - muuten söisimme tulevaisuuden raaka-aineemme.

Suurten yritysten asettamilla tavoitteilla on laaja-alaisia vaikutuksia, kun ulotamme tavoitteet systemaattisesti koko toimintaketjuun.

 

Elina Warsta, Senior Manager, Global Forest Affairs

 

Entä mitä sanot näihin vaatimuksiin?

Vähentäkää toiminnallanne maailmaan jo syntyneitä päästöjä

”Korvaamme puupohjaisilla tuotteilla fossiilipohjaisia tuotteita. Se tarkoittaa sekä tuotteiden hiilijalanjäljen vähentämistä että pienempää ympäristökuormitusta, kun käytetään kierrätettäviä ja uusiutuvia raaka-aineita. Tavoitteemme on vähentää yhtiön omia päästöjä 65 prosenttia ja toimitusketjun päästöjä 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.”

Varmistakaa metsien säilyminen ja monimuotoisuus

”UPM:n puunhankinta ja metsätalous eivät aiheuta metsäkatoa missään päin maailmaa. Olemme sitoutuneet säilyttämään metsät tuleville sukupolville. 

On myös oma etumme toimia kestävästi, kun käytämme uusiutuvia luonnonvaroja, muutenhan söisimme toiminnallamme tulevaisuuden raaka-aineemme.

Seuraamme metsien tilaa ja puun alkuperäketjua metsäsertifikaateilla, geolokaatiojärjestelmillä (paikantaminen), ympäristö- ja laatujärjestelmillä sekä yhtiön omilla tavoitteilla, kuten yhdeksällä monimuotoisuusindikaattorilla Suomessa.”

Olemme sitoutuneet säilyttämään metsät tuleville sukupolville.

Panostakaa enemmän tutkimuksiin, joiden avulla estetään luontokatoa

”Teemme tutkimusyhteistyötä muun muassa Luonnonvarakeskuksen kanssa: tavoitteemme on kaksinkertaistaa lahopuun määrä UPM:n metsissä. Se edistää monimuotoisuutta. Haluamme kaksinkertaistaa myös lehtipuun määrän UPM:n metsissä. Runsaampi määrä lehtipuita edistää metsien kasvua eli hiilivarastoja ja nieluja ja auttaa metsiä sopeutumaan muuttuvan ilmaston tuomiin haasteisiin, kuten kuivuuteen ja metsätuhoihin.

Sääksisäätiö auttaa meitä uhanalaisten lajien pesimistä edistävässä petolintujen mallimetsä -hankkeessa.”

Toimikaa metsän suhteen pitkällä tähtäimellä, tuhoamatta ekosysteemiä

”Metsien monimuotoisuuden edistämiseksi on tehty jo vuosikymmeniä toimia. Säästämme lahopuuta, jätämme säästöpuuryhmiä metsään ja perustamme vesistöjen suojavyöhykkeitä. Mutta muutokset metsissä ovat hitaita. Työ näkyy kunnolla vasta vuosikymmenten päästä.

Toki aina voisi tehdä enemmänkin, mutta olemme oikeilla linjoilla, kuten metsäntutkimus näyttää.

Luontoarvoiltaan arvokkaat kohteet jätetään hakkuiden ulkopuolelle.  Talousmetsien ohella osa metsistä on käytön ulkopuolella eli suojeltu.”

Tutkimus: Millaisen 2030-luvun haluat? UPM kysyi

UPM selvitti nuoren, vaikutushaluisen suomalaissukupolven tulevaisuuden odotuksia ja asenteita kyselytutkimuksella. Sillä kartoitettiin, minkälaista yhteiskuntaa, työelämää ja elämäntapaa alle 45-vuotiaat suomalaiset haluaisivat rakentaa tulevaisuudessa ja millaisena 2030-luku heille näyttäytyy juuri nyt.

Erityisesti kysely selvitti sitä, millaisia tekoja ja muutoksia tarvitaan, jotta alle 45-vuotias sukupolvi voisi elää toivomansa näköisessä, planeetan kantokyvyn rajoihin sovitetussa maailmassa. Kyselyllä kartoitettiin yksilöihin, yhteiskuntaan ja erityisesti yrityksiin kohdistuvia odotuksia. Mitä muutoksia yritysten odotetaan tekevän, ja mikä rooli niillä pitäisi olla toivotun tulevaisuuden rakentamisessa? Tutkimuksen kaikki tulokset voit ladata tästä.

Aineisto kerättiin online-kyselynä tutkimustoimisto Norstatin paneelissa 27.1.–2.2.2023. Vastaajina oli 815 suomalaista 18–45-vuotiasta, joista 49 % oli naisia ja miehiä 51 %.

 

UPM julkaisee tehdyn tutkimuksen pohjalta kevään ja kesän aikana jatkojuttuja liittyen tutkimuksen teemoihin. Löydät juttuja UPM Huominen -sivustolta ja Instagram-tililtä @UPMSuomi  

 

Kirjoittaja

Hanna Jensen

Hanna Jensen

Teksti | Kirjoittaja Hanna Jensen on toimittaja ja tietokirjailija. Hänen tekstejään on julkaistu muun muassa Imagessa, Helsingin Sanomissa ja Suomen Kuvalehdessä.
 
"Ilman sieniä ei olisi metsiä" – Näin sienet vaikuttavat metsien biodiversiteettiin
Artikkeli | 10/07/2022 09:34:56 | 6 min

"Ilman sieniä ei olisi metsiä" – Näin sienet vaikuttavat metsien biodiversiteettiin

Lue lisää
Miksi emme ole aina sijoittaneet vastuullisesti?
Artikkeli | 08/12/2022 10:28:15 | 7 min

Miksi emme ole aina sijoittaneet vastuullisesti?

Lue lisää
Ihmisen soluja kasvatetaan nyt puussa – ja tulevaisuudessa se voi pelastaa henkesi
Artikkeli | 04/26/2023 10:06:25 | 9 min

Ihmisen soluja kasvatetaan nyt puussa – ja tulevaisuudessa se voi pelastaa henkesi

Lue lisää