Miten metsää hoidetaan kestävästi?

 

Suomalaiset tuntevat metsänhoidon menetelmiä vaihtelevasti. Metsänhoitoon kuuluu paljon muutakin, kuin metsien uudistushakkuu ja uusien taimien istutus. Moni ajattelee, että metsien hakkuissa ainoa hakkuutapa on avohakkuu. Tosi asiassa erilaisia hakkuutapoja on monia ja hakkuut ovat tyypillisesti pieniä, joten maisematasolla on aina eri ikäistä metsää ja siten elinympäristöjä eri metsälajeille.

Metsätalouden toimenpiteitä tehdään vuosittain noin 2–3 prosentilla talousmetsien pinta-alasta, ja keskimääräinen käsittelypinta-ala on noin kaksi hehtaaria eli vähemmän kuin kolme jalkapallokenttää.

Lähes puolet tutkimukseemme vastanneista suomalaisista kertoo tuntevansa metsänhoidon menetelmiä huonosti.

Metsänomistaja päättää aina itse metsiensä hoidosta, mutta hän saa halutessaan tukea metsäammattilaisilta. Metsänhoito on pitkäjänteistä työtä, jota tehdään pikavoittoja tavoittelematta sukupolvelta toisella. Tuottava ja kestävästi hoidettu metsä, missä puut kasvavat ja korjatun metsän tilalle istutetaan uutta, on omistajansa etu.

Tiesitkö, että hakkuuta edeltää aina kohdekohtainen, tarkka arviointi hakkuutavasta? Jokaisella metsänomistajalla on myös lakimääräinen velvoite varmistaa uuden metsän kasvu kaadetun tilalle.

Kun metsänomistaja on tehnyt kohteeseen sopivan hakkuupäätöksen, metsäammattilaiset auttavat häntä varmistamaan, että työ tehdään kestävän metsänhoidon periaatteita noudattaen. Nykyaikaiseen talousmetsien luonnonhoitoon kuuluvat mm. säästöpuiden jättäminen, lahopuun lisääminen, vesistöjen suojavyöhykkeet, riistatiheiköt ja sekametsien suosiminen. Näillä kaikilla toimenpiteillä pyritään varmistamaan metsäluonnon monimuotoisuuden säilyminen ja lisääminen, eli hyvä ja turvallinen koti monille lajeille.

Kasvattamalla kaadetun metsän tilalle uutta puuta varmistetaan, että metsä kasvaessaan sitoo edelleen hiilidioksidia ilmakehästä ja taistelee omassa roolissaan ilmastonmuutosta vastaan.

 
 

Tutustu muihin teemoihin:

 

Aiheesta lisää