Uudistetaan koulutusta ja innovointia

UPM on haluttu opiskelu- ja työpaikka. Se nähtiin viimeksi syyskuussa 2018, kun yhtiön tarjoamaa 70 oppisopimus- ja moniosaajakoulutuspaikkaa haki noin 1100 hakijaa. Tuotantolaitoksissamme on kaksi ja puoli sataa työssä opiskelevaa. Olemme siitä hyvillämme, sillä olemme paikoittain kärsineet työvoimapulasta ja tiedämme kolmanneksen metsäteollisuuden työntekijöistä siirtyvän eläkkeelle vuosikymmenen kuluessa.

 

Jotta työ ja tekijät kohtaavat toisensa mahdollisimman hyvin, työssäoppimista on lisättävä. Maailman pankin ja London School of Economicsin tutkimuksissa on todettu yleisen koulutustason nousun muuttuvan huonosti tuottavuuden ja kansantuotteen kasvuksi, jos lainkaan. ”Koulutusta sisään, bkt-kasvua ulos” saattaa olla myytti. Tutkimusten valossa näyttää myös siltä, että koulutuspolitiikan tulokset ovat sitä laihemmat, mitä näkemyksellisempää politiikka on.

Korkeakouluresurssien lisäksi olisi syytä huolehtia työssäoppimisesta. Saksassa laajasti käytetty oppisopimus on työllistänyt, ehkäissyt syrjäytymistä ja kotouttanut erinomaisesti. Meillä ammatillisen koulutuksen uusi laki mahdollisti palkattoman koulutussopimuksen oppisopimuksen ennakkojaksona ja oppisopimuksen tekemisen myös yksittäisiin tutkinnonosiin kokonaisten tutkintojen lisäksi. Oppisopimuksiin olisi syytä kokeilla myös palkkaporrastusta, jossa oppilaan palkka nousee sitä mukaan, kun hänen osaamisensa kehittyy ja koulutukseen käytetyn työn määrä vastaavasti vähenee.

Henkilöstön ääni kuuluu joka käänteessä

Säännöllisellä ja laaja-alaisella vuoropuhelulla UPM varmistaa se, että henkilöstön ääni kuuluu konsernijohtoa myöten. Vuosikymmenten ajan yhtiön henkilöstö on ollut mukana paikallisissa johtoryhmissä keskustelemassa liiketoiminnasta, tuotannosta ja kehittämisestä. Tuotantolaitoksilla on työsuojeluvaltuutetut ja paikalliset yt-neuvottelukunnat. Konsernilla on neljä kertaa vuodessa kokoontuva suomalainen yt-ryhmä, ja UPM European Forum kokoontuu toimitusjohtajan johdolla kaksi kertaa vuodessa, valmisteleva työvaliokunta vuosineljänneksittäin.

Oman tuotantolaitoksensa toimintaa kehittämällä ja osaamistaan eteenpäin siirtämällä työntekijät osallistuvat arvokkaalla tavalla yhtiön kehittämiseen. Tämä arvo on tunnustettu niin, että UPM:n koko henkilöstö on kannustepalkkioiden piirissä. Viime vuosina kannustinpalkkioiden keskiarvo on ollut 58 miljoonaa euroa vuodessa ja tuonut keskimäärin runsaan seitsemän prosentin lisäyksen vuosiansioon.

 

Henkilöstöedustus UPM Suomi

Innovaatioissa on hohtoa mutta vasta tuotanto tuo leivän

Yrityksissä tapahtuvan koulutuksen lisäksi Suomessa on ymmärrettävä panostaa yrityksissä tapahtuvaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tutkimus- ja tuotekehitys mahdollistaa tehostamisen, kasvun ja talouden markkinaehtoisen uudistamisen.

Yrityksille suunnattu julkinen tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus suhteessa bruttokansantuotteeseen on Suomessa OECD:n maiden alhaisempia ja lasku-uralla julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2019–2022. Kun yritystenkin t&k-panostukset ovat vähentyneet, tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytetty raha on vajaassa vuosikymmenessä pudonnut neljänneksen.

 

  • Suomen t&k-menot vähenivät reaalisesti 24% vuosina 2011-2017.
  • Julkinen t&k-rahoitus väheni reaalisesti 22% vuosina 2012-2017.
  • T&k-intensiteetti (t&k-menot/BKT) on tällä vuosikymmenellä laskenut 3,75%:sta 2,7%:iin (2017).

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön lausunto 11.6.2018 valtiovarainvaliokunnalle julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019—2022.

 

Julkisen ja yksityisen sektorin innovaatiokumppanuuksien kehittäminen edellyttää yrityslähtöisyyttä sekä molemminpuolista sitoutumista rahoitukseen, investointeihin ja uudistuksiin. Julkisen t&k-rahoituksen painopistettä on siirrettävä tuoteaihioiden kaupallistamiseen ja teollisesti skaalattaviin innovaatioihin. Innovaatioissa on hohtoa, mutta vasta tuotanto tuo leivän. Suomea ei hyödytä keksintö, joka ei luo tuotantoa ja työpaikkoja Suomeen.

Innovaatiotuista ei ole myöskään iloa, ellei Suomi ole teolliselle toiminnalle suotuisaa maaperää. Kannattavat yritykset rahoittavat kyllä mielekkäät tuotekehitysprojektinsa. Mikään määrä julkista t&k-rahoitusta ei riitä, jos samaan aikaan heikennetään olemassa olevan liiketoiminnan edellytyksiä ja investointimahdollisuuksia.

UPM käyttää yli 80 prosenttia tutkimus- ja tuotekehityspanoksistaan biopolttoaineiden, -kemikaalien ja -komposiittien sekä GrowDexin tapaisten lääketieteen tuotteiden kehittämiseen samaan aikaan, kun monien muiden yritysten t&k-panokset menevät nykyisiin liiketoimiin.

 

Etenkin pk-yritykset ja tutkimuslaitokset ovat hyötyneet julkisesta t&k-rahoituksesta

TK-rahoitus.jpg

T&K:n pitää skaalautua investoinneiksi Suomeen

TK-investoinnit.jpg


Uudistetaan innovointia ja koulutusta

  • On lisättävä julkisia panostuksia t&k-toimintaan, joka luo edellytyksiä kasvulle ja talouden markkinaehtoiselle uudistumiselle.
  • PPP-kumppanuuksissa korostuvat yrityslähtöisyys, teollinen skaalautuvuus sekä osapuolten pitkäaikainen sitoutuminen.
  • T&k-rahoituksen lisääminen ei saa heikentää olemassa olevan liiketoiminnan edellytyksiä tai investointimahdollisuuksia.
  • Oppisopimuskoulutusta voidaan kehittää vielä joustavammaksi