Turvataan kannustava ja vakaa toimintaympäristö

Suomen talous on poikkeuksellisen ja täydellisen riippuvainen viennistä. Ilman vientiä suomalaista hyvinvointivaltiota ei olisi olemassa. Vientiteollisuuden liikevaihto on lähes 220 miljardia euroa (2017).

 

 Liikevaihdon synnyttämiseen tarvitaan lähes 1,1 miljoonan ihmisen työpanos, ja työstä syntyy lähes 90 miljardin euron arvonlisäys bruttokansantuotteeseen ja yli 28 miljardin euron verokertymä. Vienti työllistää suoraan tai välillisesti hieman vajaat puolet (43%) suomalaisista työllisistä, ja lähes puolet (46%) bruttokansantuotteesta tulee viennistä. (Lähde: KPMG:n tutkimus)

Metsäteollisuuden tuotteista viedään tuotteesta riippuen 43–98 prosenttia. Sellu, paperi, kartonki ja sahatavara ovat suurimpien vientituotteiden listan kärkipäässä, ja metsäteollisuus tuo viidenneksen Suomen vientituloista. Parinkymmen tuhannen tavaran- ja palveluntuottajan menestys on sidoksissa metsäyhtiöiden menestykseen. Metsien synnyttämästä taloudellisesta toiminnasta valtaosa tapahtuu kasvukeskuksen ulkopuolella. Suomalaisyritysten suoraa ja välillisesti luomaa arvonlisää vertailtaessa kaikki kolme suurta metsäkonsernia ovat listan kärkipäässä.

 

Metsäteollisuuden vienti (luvut 2017)

Paperi ja kartonki

6,9 mrd. EUR

Selluloosa

2,0 mrd. EUR

Sahatavara

1,9 mrd. EUR

 

Lähde: Metsäteollisuus ry

 
 

Yritysten tuottama arvonlisä

Lähde: Etla

 

Avoimessa kansainvälisessä kilpailussa vientituloja ja investointeja keräävät valtiot, joilla on tarjota yrityksille kustannuskilpailukykyä ja joustavat työmarkkinat. Suomen tilanne on lähtökohtaisesti haastava, koska päämarkkinoille on matkaa. Kuljetuskustannuksissa joudutaan antamaan etumatkaa keskellä markkinoita toimiville kilpailijoille. Keski-Euroopassa sijaitsevalta paperitehtaalta esimerkiksi kuljetuskustannus asiakkaalle on 65 euroa tonnilta edullisempi kuin Suomesta. Ero vastaa kymmentä prosenttia tuotteen hinnasta ja on kurottava kiinni raaka-aine-, energia-, ja työvoimakustannuksista. Kustannushaastetta lisäävät kotimaan pitkät välimatkat metsistä tehtaille ja tehtailta satamiin.

Logistisen kilpailukyvyn parantamiseksi kotimainen väylärahoitus olisi priorisoitava rohkeasti. Puukuljetusten sujuvuus edellyttää alempiasteisen tiestön hyvää kuntoa, ja normaalia pidempien tai raskaampien HCT-rekkojen väylästöön panostamista. HCT-kalusto laskee energiankulutusta hyötykuormaan nähden, ja vähentää siten kustannuksia, päästöjä ja tierasitusta. Rautateillä on otettavissa käyttöön nykyistä suurempia junia ja ulkomaalaisia vaunuja.

Kun 80 prosenttia tavarakuljetuksista kulkee yhdeksän satama kautta, satamissa (23 kpl) sekä niitä palvelevilla sisämaan väylillä on ilmeistä ylikapasiteettia. Antamalla markkinoiden ohjata kuljetusten reititystä nykyistä enemmän vältytään julkisilta virheinvestoinneilta ja turhilta ylläpitokustannuksilta.

Toimitusvarmuus ja häiriöttömyys

Asiakastoimitusten häiriöttömyys on olennainen kilpailukykytekijä. Pitkät asiakassuhteet ja järkevät myyntihinnat perustuvat toimitusvarmuuteen. Suomessa työrauha rikkoutuu säännöllisesti häiriten toimituksia, eikä Suomi siksi menesty kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. Meillä lakoista lähes 90 prosenttia on laittomia. Tuomitut korvaukset eivät ole suhteessa aiheutettuun haittaan nähden. Sanktiot olisi suhteuttava haittaan, lakko-oikeus rajattava omiin työmarkkinakysymyksiin ja henkilökohtaisesta vastuusta säädettävä Ruotsin tapaan.

Kustannuskilpailukyvyssä riittää kurottavaa

Kansantalouden kilpailukykyä voidaan mitata vaihtosuhdekorjattujen yksikkötyökustannusten avulla. Kun yksikkötyökustannukset laskevat suhteessa muihin maihin, kustannuskilpailukyky paranee. Näin on Suomessa tapahtunut viime vuosina, kiitos muun muassa kiistellyn kiky-sopimuksen, mutta viime vuosikymmenen repsahduksen umpeen kuromisessa riittää vielä työtä. Kilpailukyvyn paraneminen tulevinakin vuosina edellyttää palkkamalttia sekä joustavuutta ja tarvelähtöisyyttä tukevia työehtoja.

Paikallisen sopimisen ja joustavien työaikajärjestelyjen avulla kysynnän vaihteluihin voidaan vastata nopeasti, työntekijöitä lomauttamatta tai irtisanomatta.

upm-kaavio-vaihtosuhdekorjatut-yksikkotyokustannukset.jpg

 

Suomea ei voi siirtää muualle

Suomessa on tällä hetkellä 13 alennettua energiaveroa, joita mediassa kutsutaan ”yritystuiksi”. Merkittävimmät niistä ovat dieselpolttoaineen normaalia alempi verokanta, työkoneissa käytetyn kevyen polttoaineen normaalia alempi verokanta ja paljon energiaa käyttävien yritysten alempi verokanta.

Vastaavia energiaverohuojennuksia saavat yritykset kaikissa pääkilpailijamaissa. Kansainvälisesti toimivat yhtiöt seuraavat tarkasti, miten energiaverotus ja päästökauppakompensaatio hoidetaan muualla ja missä on parhaat edellytykset liiketoiminnalle ja investoinneille. Suomalaiselle metsäteollisuudelle ja kansantaloudelle on tärkeää, että Suomen energia- ja ilmastopolitiikka on kansainvälisellä tasolla. Sellu-paperi-integraatti saa Suomea halvemmalla sähkönsä esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa, Hollannissa ja Itävallassa (lähde: Pöyry). Kun Suomi antaa näissä keskeisissä kustannustekijöissä etua kilpailijoille, uhattuna eivät ole vain teollisuuden toimintaedellytykset vaan myös lukuisten alihankkijoiden esimerkiksi puunhankintaketjussa.

Yritykset ovat taloudellisen arvonluonnin keskittymiä ja generaattoreita. Luodusta arvosta valtaosa menee kustannuksina ja veroina ympäröivään yhteisöön eikä liikevoittona riskin ottaneille omistajille. Suomessa esimerkiksi 180 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävän paperikoneen liikevoitto on vain muutama miljoona euroa (energiatukien jälkeen).

Jos tuo tulos syystä tai toisesta jää tekemättä ja kone muuttaa Suomesta pois, menetys on suhteellisen pieni yhtiölle ja sen omistajille, mutta Suomeen jää 175 miljoonan euron aukko paikattavaksi. Omistajat ja yritysjohto huolehtivat kyllä yrityksen kilpailukyvystä. Päättäjien tehtävä on huolehtia Suomen kilpailukyvystä. Suomea ei voi siirtää muualle.

 


Turvataan vakaa ja kannustava kasvuympäristö

  • Kansainvälisessä kilpailussa vientituloja ja investointeja keräävät valtiot,
    joilla on tarjota yrityksille kustannuskilpailukykyä ja joustavat työmarkkinat.
  • Energiaverotuksessa ja päästökauppakompensaatiossa Suomi ei voi antaa etua Ruotsille, Saksalle ja muille kilpailijamaille – muutoksiin on vastattava nopeasti.
  • Asiakastoimitusten häiriöttömyys on olennainen kilpailukykytekijä, joka mahdollistaa pitkät asiakassuhteet ja järkevät myyntihinnat.
  • Työrauha ja toimitusvarmuus taataan poistamalla laittomat lakot ja rajaamalla lakko-oikeus omiin työmarkkinakysymyksiin. Sanktiot on suhteutettava haittaan ja henkilökohtaisesta vastuusta on säädettävä Ruotsin tapaan.