(UPM Energy, Helsinki, 04.02.2019 klo 13:00 EET) - UPM Energy on jättänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle vesilain mukaisen lupahakemuksen Sotkamon Sapsokoskessa olevien patorakenteiden ja myllyrakennuksen purkamiseksi. Pato muodostaa Sapsokoskeen vaellusesteen kaloille ja muulle vesieliöstölle. Purkuhankkeen tavoitteena on luoda perusedellytykset kosken kalataloudellisten kunnostustoimenpiteiden suunnittelulle ja toteutukselle erillisenä hankkeena.
Padon purkaminen on osa UPM:n vaelluskalaohjelmaa, jonka tavoitteena on elvyttää kalakantoja siellä, missä niiden luontaiselle menestymiselle on parhaat edellytykset.
"Sapsokosken padon purkamisesta ja luonnonkauniin joen uoman kunnostamisesta on keskusteltu aika ajoin vuosikymmenten saatossa. Nyt haettava padon ja myllyrakennuksen purkaminen on ensimmäinen askel perusedellytysten luomiseksi alueen kunnostamiselle", sanoo UPM Energyn sidosryhmäjohtaja Stefan Sundman.
"Sapsokosken sijainti lähellä Vuokatin matkailupalveluita loisi alueelle kunnostuksen myötä erinomaiset mahdollisuudet kalastus- ja luontomatkailun kehittämiseen", Sundman jatkaa.
Padon ja myllyn purkaminen edistää Sotkamon yleiskaavan mukaista Sapsokosken alueen virkistyskäyttöä sekä poistaa kalataloudellisia kunnostustoimia haittaavan nousuesteen. Purkamisen myötä joen uoma levenee nykyisen padon kohdalla. Veden keskikorkeus paikalla sekä muutaman kymmenen metrin matkalla sen yläpuolisella alueella laskee. Vaikutuksen alaiset vesialueet ja rannat ovat UPM:n omistuksessa.
Pato on ollut auki ainakin 1980-luvun alusta lähtien, joten vedenkorkeuden muutoksen nykyiseen arvioidaan olevan vähäinen. Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan haittaa muiden omistamille kiinteistöille, ympäristölle, suojelualueille tai suojeltaville kohteille. Purkutöiden työn-aikaiset vaikutukset arvioidaan niin ikään vähäisiksi ja ne rajoittuvat kohteen välittömään lähiympäristöön Sapsokosken alajuoksulle.
Sapsokoski yhdistää Sotkamon kaakkoispuolella sijaitsevat Pieni Sapsojärven ja Alajärven. Joen uomaa on aikanaan muokattu tukinuittoa varten ja siinä on ollut 1800-luvun lopulla useita myllyjä. Nykyinen myllyrakennus patoineen on rakennettu tiettävästi 1940-luvun loppupuolella ja lisärakentamista on tapahtunut 1950-luvulla. UPM:n omistukseen mylly tuli vuonna 1959 silloisen Kajaani Oy:n ostettua kohteen. Yhtiö ei kuitenkaan ole koskaan käyttänyt rakennuksessa olevaa pienvesivoimalaitosta ja myllyä vaan rakennus on ollut vuokralla. Viimeisin vuokrasopimus on päättynyt vuonna 1984.
Lisätietoja antaa:
Viestintäjohtaja Markku Herrala, UPM Energy, puh. 040 586 2597
UPM, Mediasuhteet
ma-pe klo 9-16
puh. 040 588 3284
media@upm.com
UPM Energy on merkittävä toimija Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. 1500MW:n tuotantokapasiteetilla mitattuna UPM Energy on Suomen toiseksi suurin sähkön tuottaja. Sähkön tuottamisen lisäksi toimintamme käsittää fyysisen sähkön ja sen johdannaisten kaupan sekä erilaiset palvelut sähkön teollisille kuluttajille ja tuottajille. UPM Energy -yksikön palveluksessa on noin 60 energia-alan asiantuntijaa. www.upmenergy.fi
UPM
Tarjoamme uusiutuvia ja vastuullisia ratkaisuja ja innovoimme tulevaisuuden vaihtoehtoja fossiilisen talouden ratkaisuihin kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Specialty Papers, UPM Communication Papers ja UPM Plywood. Yhtiössämme työskentelee noin 19 100 henkilöä ja vuosittainen liikevaihtomme on noin 10 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. UPM Biofore - Beyond fossils. www.upm.fi
Seuraa UPM:ää Twitter | LinkedIn | Facebook | YouTube | Instagram | #UPM #biofore #beyondfossils
