(UPM, Jämsä, 24.4. klo 9.00) - UPM kulottaa omistamansa metsätilan metsikkökuvion Äänekoskella 25.4. arviolta noin klo 12.00 alkaen. Kulotettavan alueen pinta-ala on noin 6,0 hehtaaria. Kulotus on samalla oppimistapahtuma siihen osallistuville henkilöille. Kulotuksen osaamista siirretään organisaation sisällä nuoremmille toimihenkilöille. Sään vaihtelun vuoksi ajankohta saattaa vielä muuttua, ajankohta kannattaa varmistaa puhelimella allekirjoittaneelta.
Kulotuksen metsänhoidolliset tavoitteet:
Kulotuksen tavoitteet ovat metsän- ja ympäristönhoidollisia. Metsänhoidollisista tavoitteista tärkeimpiä ovat uudistamistuloksen ja metsän kasvun parantaminen. Kulotus parantaa kasvupaikan ravinne- ja lämpöoloja. Kulotuksessa poltetaan suurin osa hakkuutähteistä ja osa humuskerroksesta.
Hakkuutähteisiin ja humuskerrokseen sitoutuneet ravinteet vapautuvat, ja maan happamuus vähenee jopa vuosikymmeniksi. Lämpöä eristävä humuskerros ohenee, ja maan lämpöolot paranevat. Pintakasvillisuuden kilpailu vähenee muutamaksi vuodeksi kulotuksen jälkeen. Metsänviljelytyö helpottuu, kun työskentelyä haittaavat hakkuutähteet on poltettu.
Kulotuksen luonnonhoito- ja metsien monimuotoisuustavoitteet:
Luonnontilaisissa metsissä metsäpalot ovat olleet melko tavallisia, ja varsinkin kuivien kankaiden metsät ovat saattaneet palaa säännöllisesti. Niinpä paloalueilla onkin erikoistunut oma lajistonsa, joka on riippuvaista palaneesta puuaineksesta. Suuri joukko havumetsävyöhykkeen metsälajeja on sopeutunut elämään paloalojen hiiltyneellä tai kulojen vioittamalla puuaineksella tai palaneella maalla.
Viimeisimmän uhanalaisluokituksen mukaan metsäpaloalueita elinympäristönään käyttäviä uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja on yli 120 kappaletta, joista valtaosa on selkärangattomia. Arviolta myös sadat kasvi-, sieni- ja hyönteislajit ovat hyötyneet kuloista tai metsäpaloista. Tehokkaan palontorjunnan ja metsätaloudellisten kulotusten vähäisyyden seurauksena paloalueiden lajisto on harvinaistunut huomattavasti. Kulotuksella pyritään ylläpitämään uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien elinympäristöjä.
Kulotuksen tekniikka:
Useimmiten kulotusalue rajoitetaan palokujan ja käytävän avulla. Palokuja on kulotusalueen ulkoreunaan tehtävä 1–4 m leveä kaistale, josta kivennäismaa on paljastettu. Palokuja pysäyttää maatulen etenemisen. Palokujien teossa syntyvä maamassa sijoitetaan riittävän kauas poltettavan alueen ulkopuolelle. Palokäytävä on hakkuutähteistä puhdistettu ja raivattu vyöhyke palokujan vieressä. Palokäytävän leveydeksi riittää 5–15 m. Palokäytävältä palava aines siirretään poltettavalle alueelle välttäen hakkuutähdevallin muodostamista. Sytytys tapahtuu palokäytävän ulkoreunasta ja palokäytävä poltetaan hitaasti matalalla liekillä.
Paloelinympäristöstä hyötyviä lajeja
Putkilokasvit: kangasvuokko, huhtakurjenpolvi
Kääväkkäät: salokääpä
Suorasiipiset: palosirkka
Kovakuoriaiset: kulolatikka, havuhuppukuoriainen, palojahkiainen
Jäkälät: ryväsjäkälä, palomustuainen
Sienet: korvasieni
Kotelosienet: hehkumaljakas
Lisätietoja:
Pasi Hakkarainen, puh. 0204 1960 279
pasi.hakkarainen@upm.com
Metsäpalvelupäällikkö
UPM Metsä
UPM uudistaa bio- ja metsäteollisuutta. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Paper Asia, UPM Paper Europe and North America ja UPM Plywood. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista ja ne ovat kierrätettäviä. Palvelemme asiakkaitamme maailmanlaajuisesti. Yhtiössämme työskentelee noin 21 000 henkilöä ja vuosittainen liikevaihtomme on noin 10 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä. UPM – The Biofore Company – www.upm.fi
Puunhankinta ja metsätalous vastaa UPM:n puuraaka-aineen hankinnasta Suomessa, Venäjällä ja Baltian maissa. Yhtiön tehtaiden tarvitsemasta puumäärästä valtaosan hankimme Suomesta yksityismetsänomistajilta, joille tarjoamme myös monipuolisia metsänhoito- ja asiantuntijapalveluja. Lisäksi vastaamme sekä yhtiön että sopimuskumppaneidemme metsien hoidosta ja myymme yhtiön metsäomaisuudesta jalostettuja ranta-tontteja ja metsätiloja. www.metsämaailma.fi, www.bonvesta.fi
