UPM ja Keski-Suomen ELY-keskus ovat tehneet suojelusopimuksia

Lehdistötiedote 6.3.2014 11.00 EET

Helsinki, 2014-03-06 10:00 CET (GLOBE NEWSWIRE) -- UPM ja Keski-Suomen ELY-keskus ovat sopineet kahden suojelualueen suojelukorvauksista ja kahden UPM:n omistaman määräalan myynnistä valtiolle suojelutarkoituksiin. Alueet sijaitsevat Keuruulla, Kinnulassa ja Pihtiputaalla.

Keuruun kaupunkiin perustetaan UPM:n omistamalle tilalle noin 24 hehtaarin suuruinen yksityinen suojelualue. Alue on osa Siipikankaan suojelukohdetta, joka kuuluu sekä Natura 2000 -verkostoon että vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Pihtiputaalle perustetaan noin 122 hehtaarin yksityinen suojelualue, joka kuuluu Natura 2000 -verkoston kohteeseen Varisvuori-Louhukangas-Saukonlähde. Pihtiputaalla sijaitseva 34,3 hehtaarin määräala sisältyy myös pääosin Natura 2000 -verkoston kohteeseen Varisvuori–Louhukangas–Saukonlähde. Valtiolle suojelutarkoituksiin myytävä Kinnulan kunnassa sijaitseva 25,4 hehtaarin määräala kuuluu pääosin soidensuojeluohjelman kohteeseen Soikealamminneva ja osittain Natura 2000 -verkoston kohteeseen Salamajärvi.

”Siipikankaan ydinalueella voi nähdä metsän luontaisen kehittymisen lähes ilman ihmisen puuttumista luonnon kiertokulkuun. Kohde on huomattava lisä vanhojen metsien suojeluun Keuruulla. Pihtiputaalla sijaitseva Varisvuori-Louhukangas on monimuotoinen kohde geologialtaan, kulttuurihistorialtaan ja luonnonarvoiltaan”, sanoo ylitarkastaja Risto Kujala Keski-Suomen ELY-keskuksesta.

Varisvuoren alue sisältyy Savon ja Pohjanmaan yhdistävään saumaharjumuodostumaan. Harjun lakialueet ovat Ancylusjärven rantoja. Harjussa on useita lohkareisia lakiselänteitä, joiden juurella leviää laajoja loivapiirteisiä hietikoita (Lähde: Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantamuodostumat). Alueella on myös suppia ja lähde. Puustoltaan suurempi suojeltava alue on pääosin vanhaa männikköä. Varisvuoren pienempi, valtiolle hankittava alue on pääosin rehevämpää lähes luonnontilaista sekametsää.

Pihtiputaalle perustettavalla yksityisellä suojelualueella sijaitsevan Pielaveden ja Pihtiputaan kuntien ylläpitämän ulkoilureitin ylläpito ja käyttö jatkuu sopimuksen mukaisesti. Myös metsästys ja kalastus maanomistajan luvalla sekä marjastus ja hyötysienten keruu on sallittua alueilla.

”Olemme aiemmin sopineet Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa yli 1000 hehtaarin suojelualuekorvauksista kohteista, jotka kuuluvat Natura 2000-verkostoon ja EU:n LIFE-rahaston tukemaan Suoverkosto-LIFE-hankkeeseen. Näiden tähän mennessä sovittujen suojelumenettelyjen lisäksi UPM:n alueilla Keski-Suomessa on vielä muutamia suojelukohteita, jotka sisältyvät valtakunnallisiin suojeluohjelmiin. Keskustelut niiden korvauksista jatkuvat”, sanoo UPM:n myyntipäällikkö Riitta Väisänen.

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Risto Kujala, Keski-Suomen ELY-keskus, puh. 0295 024 765, sähköposti: risto.kujala@ely-keskus.fi
Myyntipäällikkö, Riitta Väisänen, UPM, Puunhankinta ja metsätalous, puh. 0400 546 690, sähköposti riitta.m.vaisanen@upm.com
Ympäristöpäällikkö Sami Oksa, UPM, Puunhankinta ja metsätalous, puh. 040 560 3474, sähköposti sami.oksa@upm.com

Toimituksille tiedoksi

UPM uudistaa bio- ja metsäteollisuutta. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Paper Asia, UPM Paper Europe and North America ja UPM Plywood. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista ja ne ovat kierrätettäviä. Palvelemme asiakkaitamme maailmanlaajuisesti. Yhtiössämme työskentelee noin 21 000 henkilöä ja vuosittainen liikevaihtomme on noin 10 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä. UPM – The Biofore Company – www.upm.fi

UPM ja metsien suojelu Suomessa
UPM omistaa noin 820 000 hehtaaria metsätalousmaata Suomessa. Yhtiön metsiä hoidetaan kestävän metsätalouden ja yhtiön metsien monimuotoisuusperiaatteiden mukaisesti. Kaikki UPM:n metsät ovat sertifioituja. 

Vuosina 1997 - 2002 UPM kartoitti yhtiön mailla sijaitsevat arvokkaat elinympäristöt. Kartoituksessa olivat mukana kohteet, jotka on suojeltu metsälain, luonnonsuojelulain, PEFC-metsäsertifiointijärjestelmän tai UPM:n oman päätöksen perusteella. Nämä arvokkaat elinympäristöt ja myös uudet kohteet on tallennettu UPM:n järjestelmiin, joita käytetään toiminnan suunnittelussa ja töitä toteutettaessa. Yli 10 % UPM:n omistamista alueista on suojeltu tai ovat alueita, joiden monimuotoisuusarvoja parannetaan erityistoimin. 

1990-luvulta lähtien UPM on sopinut Suomen valtion kanssa yli 20 000 hehtaarin myynnistä tai alueiden vaihdosta suojelutarkoituksiin:

- elinympäristöihin liittyviin kansallisiin suojeluohjelmiin

-  Suomen Natura 2000 -suojeluverkostoon

UPM mahdollisti Repoveden kansallispuiston perustamisen lahjoittamalla Suomen valtiolle 560 hehtaarin maa-alueen vuonna 2002. Samanaikaisesti yhtiö suojeli omalla päätöksellä sen ympärillä sijaitsevan 1 400 hehtaarin alueen, Aarnikotkan Metsän. Lisäksi valtakunnallisia luonnonsuojeluohjelmia on toteutettu perustamalla paikallisten ELY-keskusten päätöksellä lukuisia yksityisiä suojelualueita UPM:n maille eri puolille Suomea.

UPM:llä on oma maailmanlaajuinen metsien monimuotoisuusohjelma, jota toteutetaan yhtiön mailla Suomessa, Isossa-Britanniassa, USA:ssa ja Uruguayssa. Ohjelma käynnistyi vuonna 2006 ja sen tavoitteena on

- ylläpitää ja lisätä metsien monimuotoisuutta
- edistää kestävän metsänhoidon parhaita käytäntöjä

Maakohtaiset tavoitteet ja toimintasuunnitelmat perustuvat globaaleihin tavoitteisiin. Ohjelma perustuu Suomessa yhtiön metsissä vuonna 1998 aloitetun monimuotoisuusohjelman kokemuksiin.