UPM ja Etelä-Savon Ely-keskus ovat sopineet yksityisten suojelualueiden perustamisesta

(UPM, Helsinki, 3.1.2013, klo 10.30)  -  UPM ja Etelä-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ovat sopineet suojelualuekorvauksista ja yksityisten suojelualueiden perustamisesta. Alueet sijaitsevat Natura 2000 -verkoston ja valtakunnallisen rantojensuojeluohjelman kohteilla Savonlinnassa ja Heinävedellä.

Kaksi kohteista sijaitsee Savonlinnan Kakonsalon järvialueella. Suurin niistä on 162 hentaarin suuruinen Kakonmetsä, jonka suojelun tavoitteena on säilyttää alueen rannat rakentamattomana. Kakonmetsän alueeseen kuuluu myös noin 5,7 hehtaarin luonnontilainen metsäalue. Kakonsuon järvialueella sijaitsevan toisen kohteen, Pirttimäen alueen suojelun tarkoituksena on soiden ja pienvesien suojelu alueella.

Sopimukseen sisältyy myös Heinävedellä Koloveden rantojensuojeluohjelman ja Natura 2000 -verkoston alueella sijaitseva 14,9 hehtaarin Oravala, joka on boreaalista luonnonmetsää, joka säilytetään luonnontilaisena metsiensuojelualueena.

1990-luvulta lähtien UPM on sopinut Suomen valtion kanssa yli 20 000 hehtaarin myynnistä tai alueiden vaihdosta suojelutarkoituksiin joko elinympäristöihin liittyviin kansallisiin suojeluohjelmiin tai Suomen Natura 2000 -suojeluverkostoon. Neuvottelut suojelualuekorvauksista jatkuvat.

Lisätietoja antavat:
Etelä-Savon ELY-keskus:
DI Pasi Ryhänen, puh. 029 502 4229, pasi.ryhanen@ely-keskus.fi

UPM:
Myyntipäällikkö Riitta Väisänen, puh. 0400 546 690, riitta.m.vaisanen(at)upm.com

Toimituksille tiedoksi

Yksityinen suojelualue
Yksityiset suojelualueet perustetaan pääasiassa maanomistajan hakemuksesta. Alueellinen ELY-keskus tekee suojelupäätöksen, jonka määräykset vaikuttavat alueen käyttöön. Ilman maanomistajan hakemusta yksityinen suojelualue voidaan perustaa vain, jos alue sisältyy valtioneuvostossa hyväksyttyyn luonnonsuojeluohjelmaan. Maanomistaja voi saada valtiolta korvausta suojelumääräysten aiheuttamasta taloudellisen hyödyn menetyksestä. Suojelualue jää aina maanomistajan omistukseen.

Yksityisten suojelualueiden hoitotoimien käytännön toteutuksesta vastaa Metsähallituksen luontopalvelut. Alueelliset ELY-keskukset ovat mukana työn suunnittelussa.  Maanomistajalle tiedotetaan hänen omistamansa alueen inventoinneista ja hoitosuunnittelusta. Lisätietoja www.ymparisto.fi

Suomessa ympäristöministeriö vastaa lajien ja luontotyyppien suotuisan suojelun tasosta.

UPM ja metsien suojelu Suomessa
UPM omistaa noin 850 000 hehtaaria metsätalousmaata Suomessa. Yhtiön metsiä hoidetaan kestävän metsätalouden ja yhtiön metsien monimuotoisuusperiaatteiden mukaisesti. Kaikki UPM:n metsät ovat sertifioituja. 

Vuosina 1997 - 2002 UPM kartoitti yhtiön mailla sijaitsevat arvokkaat elinympäristöt. Kartoituksessa olivat mukana kohteet, jotka on suojeltu metsälain, luonnonsuojelulain, PEFC-metsäsertifiointijärjestelmän tai UPM:n oman päätöksen perusteella. Nämä arvokkaat elinympäristöt ja myös uudet kohteet on tallennettu UPM:n järjestelmiin, joita käytetään toiminnan suunnittelussa ja töitä toteutettaessa. Yli 10 % UPM:n omistamista alueista on suojeltu tai ovat alueita, joiden monimuotoisuusarvoja parannetaan erityistoimin. 

1990-luvulta lähtien UPM on sopinut Suomen valtion kanssa yli 20 000 hehtaarin myynnistä tai alueiden vaihdosta suojelutarkoituksiin:
• elinympäristöihin liittyviin kansallisiin suojeluohjelmiin
• Suomen Natura 2000 -suojeluverkostoon

UPM mahdollisti Repoveden kansallispuiston perustamisen lahjoittamalla Suomen valtiolle 560 hehtaarin maa-alueen vuonna 2002. Samanaikaisesti yhtiö suojeli omalla päätöksellä sen ympärillä sijaitsevan 1 400 hehtaarin alueen, Aarnikotkan Metsän. Lisäksi valtakunnallisia luonnonsuojeluohjelmia on toteutettu perustamalla paikallisten ELY-keskusten päätöksellä lukuisia yksityisiä suojelualueita UPM:n maille eri puolille Suomea.

UPM:llä on oma maailmanlaajuinen metsien monimuotoisuusohjelma, jota toteutetaan yhtiön mailla Suomessa, Isossa-Britanniassa, USA:ssa ja Uruguayssa. Ohjelma käynnistyi vuonna 2006 ja sen tavoitteena on
• ylläpitää ja lisätä metsien monimuotoisuutta
• edistää kestävän metsänhoidon parhaita käytäntöjä

Maakohtaiset tavoitteet ja toimintasuunnitelmat perustuvat globaaleihin tavoitteisiin. Ohjelma perustuu Suomessa yhtiön metsissä vuonna 1998 aloitetun monimuotoisuusohjelman kokemuksiin.