UPM ja Pohjois-Savon ELY-keskus sopivat suojelualueiden perustamisesta 356 hehtaarin metsä- ja suoalueille

(UPM, Helsinki, 12.3.2013, klo 13.00) - Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja UPM ovat sopineet 12.3.2013 kaikkiaan 356 hehtaarin yksityisten suojelualueiden perustamisesta. Alueet sijaitsevat Pielavedellä, Keiteleellä ja Suonenjoella. Sopimukseen sisältyvät alueet kuuluvat Natura 2000 -suojeluverkostoon sekä soiden- että vanhojen metsien suojeluohjelmiin.

Suojelukokonaisuuden suurin yksittäinen alue on Pielaveden Pangansuon 265 hehtaarin alue. Alue on Natura 2000- ja soidensuojelukohde. Monilla suojeltavilla kohteilla on myös merkittävää virkistysarvoa retkeilykohteina. Sopimus ei rajoita jokamiehen oikeuksia alueella. Myös metsästys alueilla on mahdollista metsästysseuran tai yksityisen henkilön UPM:n kanssa erikseen tekemän sopimuksen mukaisesti.

Vanhojen luonnonsuojeluohjelmien toteutus on Pohjois-Savossa loppuvaiheessa ja ELY-keskuksen painopiste on nyt vapaaehtoisen METSO -ohjelman mukaisessa suojelussa. Vuonna 2012 sovittiin 560 hehtaarista METSO -ohjelman mukaisia korvauksia yksityisten maanomistajien kanssa. Tämän vuoden tavoite on sama.

UPM:n omistamien maiden osalta vanhojen suojeluohjelmien toteutus Pohjois-Savossa on tämän sopimuksen myötä myös edennyt loppusuoralle. Neuvottelut viimeisten ohjelmakohteiden toteuttamisesta ovat käynnissä.

Lisätietoja

Pohjois-Savon ELY-keskus:
metsänhoitaja Marko Haavisto, 050 369 4265
ylitarkastaja Jorma Tuomainen, 040 756 7064
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

UPM:
myyntipäällikkö Riitta Väisänen, puh. 0400-546 690, riitta.m.vaisanen(at)upm.com
ympäristöpäällikkö Sami Oksa, puh. 040-560 3474, sami.oksa(at)upm.com

Toimituksille tiedoksi

Yksityinen suojelualue

Yksityiset suojelualueet perustetaan pääasiassa maanomistajan hakemuksesta. Alueellinen ELY-keskus tekee suojelupäätöksen, jonka määräykset vaikuttavat alueen käyttöön. Ilman maanomistajan hakemusta yksityinen suojelualue voidaan perustaa vain, jos alue sisältyy valtioneuvostossa hyväksyttyyn luonnonsuojeluohjelmaan. Maanomistaja voi saada valtiolta korvausta suojelumääräysten aiheuttamasta taloudellisen hyödyn menetyksestä. Suojelualue jää aina maanomistajan omistukseen.

Yksityisten suojelualueiden hoitotoimien käytännön toteutuksesta vastaa Metsähallituksen luontopalvelut. Alueelliset ELY-keskukset ovat mukana työn suunnittelussa.  Maanomistajalle tiedotetaan hänen omistamansa alueen inventoinneista ja hoitosuunnittelusta. Lisätietoja www.ymparisto.fi

Suomessa ympäristöministeriö vastaa lajien ja luontotyyppien suotuisan suojelun tasosta.

UPM ja metsien suojelu Suomessa

UPM omistaa noin 850 000 hehtaaria metsätalousmaata Suomessa. Yhtiön metsiä hoidetaan kestävän metsätalouden ja yhtiön metsien monimuotoisuusperiaatteiden mukaisesti. Kaikki UPM:n metsät ovat sertifioituja. 

Vuosina 1997 - 2002 UPM kartoitti yhtiön mailla sijaitsevat arvokkaat elinympäristöt. Kartoituksessa olivat mukana kohteet, jotka on suojeltu metsälain, luonnonsuojelulain, PEFC-metsäsertifiointijärjestelmän tai UPM:n oman päätöksen perusteella. Nämä arvokkaat elinympäristöt ja myös uudet kohteet on tallennettu UPM:n järjestelmiin, joita käytetään toiminnan suunnittelussa ja töitä toteutettaessa. Yli 10 % UPM:n omistamista alueista on suojeltu tai ovat alueita, joiden monimuotoisuusarvoja parannetaan erityistoimin. 

1990-luvulta lähtien UPM on sopinut Suomen valtion kanssa yli 20 000 hehtaarin myynnistä tai alueiden vaihdosta suojelutarkoituksiin:
• elinympäristöihin liittyviin kansallisiin suojeluohjelmiin
• Suomen Natura 2000 -suojeluverkostoon

UPM mahdollisti Repoveden kansallispuiston perustamisen lahjoittamalla Suomen valtiolle 560 hehtaarin maa-alueen vuonna 2002. Samanaikaisesti yhtiö suojeli omalla päätöksellä sen ympärillä sijaitsevan 1 400 hehtaarin alueen, Aarnikotkan Metsän. Lisäksi valtakunnallisia luonnonsuojeluohjelmia on toteutettu perustamalla paikallisten ELY-keskusten päätöksellä lukuisia yksityisiä suojelualueita UPM:n maille eri puolille Suomea.

UPM:llä on oma maailmanlaajuinen metsien monimuotoisuusohjelma, jota toteutetaan yhtiön mailla Suomessa, Isossa-Britanniassa, USA:ssa ja Uruguayssa. Ohjelma käynnistyi vuonna 2006 ja sen tavoitteena on
• ylläpitää ja lisätä metsien monimuotoisuutta
• edistää kestävän metsänhoidon parhaita käytäntöjä

Maakohtaiset tavoitteet ja toimintasuunnitelmat perustuvat globaaleihin tavoitteisiin. Ohjelma perustuu Suomessa yhtiön metsissä vuonna 1998 aloitetun monimuotoisuusohjelman kokemuksiin.