UPM on tehnyt järjestelmällisesti työtä virtavesien hyväksi vuodesta 2016 lähtien. Vuosien myötä tavoitteet ovat tarkentuneet ja UPM on mukana paitsi vapauttamassa virtavesiä, myös edistämässä tutkimusta, jolla voidaan tarkemmin seurata monimuotoisuuden kehittymistä ennallistamistoimien jälkeen.
Jatkossa UPM:n virtavesiohjelma pyrkii huomioimaan myös valuma-alueet UPM:n omistamilla maa-alueilla. Tämä tarkoittaa, että vapautettujen tai kunnostettujen virtavesikohteiden valuma-alueiden metsänkäsittelymenetelmiä tullaan tarkastelemaan tapauskohtaisesti.
”Vesiensuojelu on osa kestävää metsätaloutta. Siinä vesien laatuun pyritään vaikuttamaan jo valuma-alueella eli siellä metsän puolella. Riittävien vesistöjen suojavyöhykkeiden lisäksi kyseeseen voi tulla esimerkiksi turvemaiden ennallistaminen takaisin soiksi”, ympäristöasiantuntija Miika Laihonen UPM Metsältä kertoo.
UPM:n ensimmäinen oma padonpurkukohde oli Sapsokosken vanha myllypato, joka purettiin vuonna 2020. Seuraava kohde, Jämsän Arvajankosken pato, purettiin kesällä 2022.
“Virtavesiohjelman tavoitteena on virtavesien vapauttaminen ja koskialueiden kunnostaminen 500 kilometrin matkalta vuoteen 2030 mennessä”, kertoo UPM Energyn ympäristöpäällikkö Mikael Rytkönen, joka koordinoi UPM:n virtavesiohjelmaa.
Arvajankosken pato purettiin vuonna 2022. Vaellusesteen purkamisen vaikutuksista kalakantoihin aloitettiin myös seurantatutkimus.
Tavoitteena paitsi virtavesien vapauttaminen, myös monimuotoisuuden parantaminen
Virtavesiohjelman tavoite julkaistiin tammikuussa 2023. Tähän mennessä virtavesiä on vapautettu ja kunnostettu 287 kilometriä. Määrä lasketaan UPM:n rahoitusosuuksien perusteella.
“Tavoitteena ei ole ainoastaan vapauttaa virtavesiä, vaan mahdollistaa myös monimuotoisuuden parantaminen vapautetuissa vesistöissä”, Rytkönen muistuttaa.
Virtavesien vapauttamisesta hyötyvät myös erilaiset eliöstöt vesistöjen varrella. Vaikutusten varmistamiseksi myös jälkiseurantaan on haluttu panostaa. Arvajankoskella ja Sapsokoskella seuranta käynnistyi vuonna 2023. Syksyllä 2024 Lieksan Ala-Kelvänjoen vesistöalueella käynnistyi yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa eDNA eli ympäristöDNA-hanke, jossa pyritään selvittämään vaellusesteiden poiston vaikutuksia pelkän vesinäytteen perusteella. Tutkimus on osa yhteispohjoismaista NorthDIVeRSITY-hanketta.
Ala-Kelvänjoki oli yksi neljästä padonpurkuhankkeesta, joita UPM:n virtavesiohjelma oli viime vuonna mukana rahoittamassa. Muita kohteita olivat Joutsan Rutajoen Seinäkoski (nykyään Tammenkoski), Sysmän Virtaankoski ja Kuusamon Kuusinkijoki.
Padonpurku- ja kunnostushankkeista Sysmän Virtaankoski on nyt valmis ja Kuusamon Kuusinkijoki on parhaillaan työn alla. UPM lahjoitti alkuvuodesta 2025 rahaa myös Savonlinnan Linnanvirran kunnostukseen, joka valmistui keväällä.
“Vireillä on useampia padonpurkuhankkeita ja työ kohti 500 kilometrin tavoitetta jatkuu”, Rytkönen sanoo.
UPM:n virtavesiohjelman hankkeita 2016–2025:
2016–2018: Harjavallan mätihautomo, Multian-Viitasaaren siltarumpuprojekti, Kalasydän-hankkeen pilotointi Kemijoen Isohaarassa, Pielisjoen Laurinvirran kunnostus.
2019: Luonnonvarakeskuksen Sateenvarjo III-hanke, jossa pyrittiin elvyttämään vaelluskalakantoja rakennetuissa joissa. UPM Vaelluskalaohjelma -nimeä käytettiin ensimmäisen kerran.
2020–2022: Kemijoen Taivalkoskella smolttisydän hankkeen pilotointi, Oulujoen vesistövisiohanke, Savonlinnan Mustanjoen kunnostus sekä Sotkamon Sapsokosken kalataloudellinen kunnostus. Sapsokosken ja Arvajankosken padonpurku ja koskialueen ennallistaminen.
2023: Joensuun Saapaskosken kanavan pohjapadon kunnostamisen esiselvitys, lahjoitus Rautjärven Hiitolanjoen Ritakosken padonpurku- ja kunnostushankkeeseen, mukana myös Savonlinnan Mustanjoen ja Suonenjoen Ylävedenpuron kunnostushankkeissa. Arvajan koskireitin 40 vuotta jatkunut vaelluskalaseuranta sai jatkoa virtavesiohjelman rahoituksen ansiosta. Seuranta aloitettiin myös Sotkamon Sapsokoskella
2024: UPM:n virtavesiohjelma oli mukana rahoittamassa neljää padonpurkuhanketta: Lieksan Ala-Kelvänjoki, Joutsan Rutajoen Seinäkoski, Sysmän Virtaankoski ja Kuusamon Kuusinkijoki. Mukana kunnostuksissa Savonlinnan Mustanjoella, Suonenjoen Ylävedenpurolla ja Multian Sarapurolla. Oulujoen vesistövision jatkohanke eteni ja osallistuimme myös Kemijoella ja Iijoella nahkiaisen eDNA-tutkimushankkeeseen. Elokuussa kunnostustalkoot UPM:n omilla mailla Karkkilan Rapuojalla. NorthDIVeRSITY-hanke käynnistyi Ala-Kelvänjoella.
2025: Arvajankosken ja Sapsokosken seurannat ja Ala-Kelvänjoen eDNA-hanke sekä nahkiaisen eDNA-tutkimushanke jatkuvat. Luken Sateenvarjo IV-hanke alkoi. Mukana myös Virtaankosken ja Kuusinkijoen padonpurkuhankkeissa, sekä Savonlinnan Linnanvirran kunnostushankkeessa.
Lisätietoja antavat:
Ympäristöasiantuntija Miika Laihonen, UPM Metsä, puh. 040 505 9358.
Ympäristöpäällikkö ja UPM:n virtavesiohjelman koordinaattori Mikael Rytkönen, UPM Energy, puh. 040 826 3636
UPM, Mediasuhteet
ma-pe klo 9–16
puh. 040 588 3284
media@upm.com
UPM
UPM on materiaaliratkaisujen yhtiö. Uusiutuvista kuiduista, kehittyneistä materiaaleista, hiilidioksidipäästöjä vähentävistä ratkaisuista ja painopapereista koostuva portfoliomme uudistaa tuotteita ja kokonaisia arvoketjuja. Vastuullisuustoimintamme on saanut ulkopuolista tunnustusta mm. EcoVadisilta ja Dow Jones kestävän kehityksen indekseiltä. Työllistämme noin 15 800 henkilöä maailmanlaajuisesti, ja vuotuinen liikevaihtomme on noin 10,3 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä.
UPM – we renew the everyday
Lue lisää: upm.com
Seuraa meitä LinkedIn | Facebook | YouTube | Instagram | X | #UPM #materialsolutions #WeRenewTheEveryday
