UPM:n ikoninen aarnikotka on Suomen vanhin edelleen käytössä oleva yritystunnus. Vuonna 1899 syntynyt tunnus on tänä päivänä merkki materiaaliratkaisujen erinomaisesta laadusta.
Aarnikotka tunnetaan monessa kulttuurissa tarueläimenä, joka on puoliksi kotka ja puoliksi leijona. Legendoissa ja tarinoissa peto vartioi kuninkaiden kultaa ja mittaamattoman arvokkaita aarteita. Pohjolan oloihin siirrettynä aarnikotka vartioi metsän vihreää kultaa.
Aarnikotkalla on vastineensa myös suomalaisessa kansantarustossa, jossa se on saanut nimekseen vaakalintu. Vanhassa suomen kielessä sana aarni on tarkoittanut muun muassa haltijaa, jonka on uskottu makaavan maahan kätkettyjen aarteiden päällä. Vaakalintu sen sijaan on ollut tietäjän tai velhon apurina toimiva valtava lintu.
Nykyisen UPM-Kymmenen kantayhtiöihin kuulunut Kymiyhtiö eli Kymmene Aktiebolag järjesti 1800-luvun lopulla kilpailun, jossa taiteilijoiden tuli luoda yhtiölle uusi ja tunnistettava tunnus Venäjän kauppaa varten. Hugo Simbergin aarnikotkapiirros valittiin voittajaksi, ja yritys osti sen käyttöönsä 1899. Hugo Gerhard Simberg (1873-1917), lahjakas suomalainen taidemaalari ja graafikko, on yksi Suomen taidehistorian tunnetuimpia henkilöitä. Simberg tunnetaan synkästä tyylistään sekä makaabereista ja yliluonnollisista teemoista. Hänen kuuluisin teoksensa on Haavoittunut enkeli (1903). Suomalaiskansallisen taiteen uranuurtaja, kuvataiteilja Akseli Gallen-Kallela toimi Simbergin opettajana ja kannusti häntä jatkamaan symbolistista tyyliään.
Vuosien saatossa aarnikotka on muuttunut yrityksemme mukana. Siitä on tullut tunnistettava, ikoninen UPM:n symboli ja tae tuotteidemme vastuullisuudesta ja korkeasta laadusta. Aarnikotka-tunnusta ei ole käytetty ainoastaan UPM:n mainos-, markkinointi- ja viestintämateriaaleissa, vaan sitä on käytetty runsaasti myös taide- ja koriste-elementtinä. Tunnus on hakattu graniittiin, etsattu lasiin ja kaiverrettu puuhun sekä kirjailtu ryijyihin ja kuvakudoksiin.
Hugo Simbergin ikonista, yli 120-vuotiasta aarnikotkaa on muokattu vuosien varrella vastaamaan yhtiön muutoksia ja kuvaamaan aikaansa. Neljä eri taiteilijaa ja graafikkoa ovat Simbergin lisäksi jättäneet oman kädenjälkensä tunnuksen ulkoasuun.
Mainosgraafikko Esa Ojala uudisti Aarnikotka-tunnuksen sen nykyhahmoon vuonna 1989. Kun Kymmene Oy ja Repola Oy fuusioituivat vuonna 1996, Ojala loi uudelle UPM-Kymmene-konsernille logon yhdistämällä Kymmenen Aarnikotkan ja Repolan tytäryhtiön Yhtyneiden Paperitehtaiden englanninkielisestä nimestä United Paper Mills tulevan lyhenteen UPM. Ojala on yhä yksi Suomen arvostetuimpia graafikkoja.
Professori Eerik Bruun tunnetaan eräistä ikonisimmista 1900-luvun kuvituksista. Monet hänen töistään kuvaavat kotimaisia kasveja ja eläimiä. Bruunin rakkaus luontoon ja luonnonsuojeluun näkyy myös hänen töissään Kymille, ja hän piirsi Aarnikotkasta useita erikoissovelluksia. Niitä on käytetty mm. Högforsin valutuotteissa 1970-luvulla ja Kymin rulla- ja palettikääreissä sekä etiketeissä vuosina 1969–1995.
1950-luvulla taiteilija Topi Valkonen, Kymin oma mainosgraafikko, vakiinnutti Aarnikotkan heraldisesti sopusuhtaiseen muotoon. Tämä malli oli käytössä aina 1980-luvun lopulle saakka.
1940-luvulla Aarnikotka koki ensimmäisen muodonmuutoksensa, kun Kymiyhtiön teknisen osaston piirtäjä Dagmar Kärnä suunnitteli logosta uuden version.
