Nyt puhutaan donitsitaloudesta

Donitsimalli ei kuitenkaan tähtää vain suojelemaan ympäristöä. Sen avulla olisi tarkoitus työntää niukkuudessa – eli donitsin reiässä – elävät ihmisryhmät donitsin sisään, kohtuullisen ja ihmisarvoisen elämän piiriin. Malli onkin herättänyt taloustietelijöiden ja tutkijoiden kiinnostuksen siksi, että se tuo ihmisen ja ympäristön hyvinvoinnin samaan kuvaan ja näyttää niiden keskinäisen riippuvuuden.

Miksi sana on kaikkien huulilla juuri nyt?

Donitsitaloudelle povataan läpimurtoa koronapandemian jälkeisessä ajassa. Yhteiskunnat joutuvat rakentamaan hyvinvointinsa uudelleen tavalla, joka ei kiihdytä ilmaston lämpenemistä. Kun ilmastotavoitteet tulevat yhä lähemmäksi, päättäjät, yritykset ja kansalaiset etsivät kuumeisesti reittejä kestävämpään elämään – tinkimättä kuitenkaan kaikista mukavuuksista. Kapitalismi on kriisissä tai vähintään vanhentunut, sanovat tutkijat. Yksikään teoreetikko ei kuitenkaan ole vielä onnistunut ajamaan läpi uudenlaista talousmallia, joka ratkaisisi kaikki yhteiskunnan ongelmat samaan aikaan. Sellaista tuskin hetkeen tulee, mutta sitä odotellessa donitsitaloudella on erityisen suotuisat mahdollisuudet nousta maailmanmaineeseen.

Onko kukaan kokeillut donitsitaloutta käytännössä?

Kyllä! Keväällä 2020 Amsterdamin kaupunki otti ensimmäisenä maailmassa donitsimallin käyttöön koronakriisin jälkihoidossa. Kaupunki analysoi nykytilansa suhteessa donitsiin ja alkoi korjata sen kannalta ongelmallisia kohtia. Amsterdam keskittyy esimerkiksi vähentämään ruoantuotannosta syntyvää jätettä, edistämään kaupunkinsa asukkaiden terveellistä ruokavaliota ja pitämään materiaalit pidempään kierrossa esimerkiksi rakennuksissa. Suomessa Pirkanmaan kunta on seurannut Amsterdamin jalanjäljissä ja ottanut käyttöön donitsimalliin perustuvan eko-sosiaalisen mittariston.

Esimerkiksi Amsterdamissa tavoitteena on, että kaikki donitsikaupungissa kulutetut palvelut ja tuotteet olisivat ekologisesti ja eettisesti tuotettuja. Tavoite on iso ja hyvinvointivaltiot ovat donitsin näkökulmasta menneet enemmän tai vähemmän metsään, sillä ylitämme luonnon kantokyvyn miltei kaikilla mittareilla.

Mitä kriitikot sanovat?

Mitä he eivät sano! Donitsitalouden malli haastaa kapitalistisen ajattelun, jossa maan bruttokansantuote nähdään tärkeimpänä hyvinvoinnin mittarina. Se ehdottaa, että meidän pitäisi lakata tuijottamasta pelkkää talouskasvua ja arvioida taloudellista menestystä kokonaisvaltaisemmin. Kaikki taloustieteilijät eivät pidä tällaista ajattelutavan muutosta mahdollisena. Donitsitalouden mallia on syytetty ainakin naiiviksi, idealistiseksi, kasvun vastaiseksi ja vasemmistolaiseksi. Raworthin kirjaa on tituleerattu jopa ”vuoden ärsyttävimmäksi”.

Etenkin serbialais-amerikkalainen taloustietelijä Branko Milanovic on kritisoinut mallia liian yksiulotteiseksi näkökulmaksi maailmaan, jonka maat ovat täysin eri lähtötilanteissa. Milanovic pitää myös epätodennäköisenä, että ihmisen ahneus ja halu kerryttää omaisuutta katoaisivat yhtäkkiä kuin tuhka tuuleen. Raworth ei ole niellyt Milanovicin kritiikkiä purematta, ja taloustieteilijöiden välinen väittely donitsitalouden relevanssista on vähintäänkin sivistävää luettavaa.

Ketä siteerata aiheesta?

Sinulle, joka haluat pitää nopean hissipuheen uudenlaisen, nykyistä oikeudenmukaisemman talousmallin puolesta: “Donitsitaloudella on herkullinen nimi ja se tarjoaa maallikolle helposti avautuvat havainnekuvat asioista, jotka on otettava huomioon hyvinvointitaloudessa: donitsin reunat näyttävät ilmaston, luonnonvarojen ja elonkirjon rajat, mutta myös inhimilliset rajat.”
Kirjailija ja entinen kansanedustaja Rosa Meriläinen Helsingin Sanomien kolumnissa.

Sinulle, joka haluat inspiroida työnantajaasi vastuullisuustekoihin: “​​Olisi mielenkiintoista laskea yksittäiselle organisaatiolle oma donitsi. Mallista saa kätevästi rakennettua organisaatiolle oman vastuullisuusstrategian ja määriteltyä avainmittarit, joilla johtoa ja henkilöstöä voidaan palkita.” Ilmastoaktivisti ja Third Rock Finlandin toimitusjohtaja Leo Stranius blogissaan.

Sinulle, joka haluat ravistella rakenteita: “Ehkä donitsitalousmallin tärkein sanoma on se, että vallitsevaa talousajattelua saa kyseenalaistaa. Talous ei ole luonnonvoima, johon ihminen ei voi vaikuttaa. Taloutta saa ja täytyy ajatella uudestaan, sillä loppujen lopuksi talouden tulee olla ihmistä varten, eikä toisin päin.” Toimittaja Iiris Joronen Mimmit sijoittaa -median blogitekstissä.

Miten käytät sanaa lauseessa: “Muhun iski luonnonvarapaniikki joten yritän ajatella hankintojani donitsin näkökulmasta. Siis donitsitalouden. En osta mitään, mikä ei tee hyvää itselleni ja ole samaan aikaan kestävää planeetalle.”

UPM julkaisee tällä sivustolla juttuja, joissa mietitään, millaisen huomisen haluamme. Haemme vastauksia tulevaisuutta muovaaviin kysymyksiin, etsimme maailmaa muuttavia keksintöjä ja kuuntelemme heitä, jotka vaativat toimintaa. Luit juuri jutun, jonka avulla voit miettiä ihan ajan kanssa, että mitenkäs tämä nykyinen talousjärjestelmä meitä palvelikaan.