UPM.FI
  • Yhteistyö
  • Kun sijoittaminen menee aivan metsään ja päin mäntyä
Artikkeli | 11/09/2020 11:33:23

Kun sijoittaminen menee aivan metsään ja päin mäntyä

Blogi ja podcast tehty kaupallisessa yhteistyössä Mimmit sijoittaa -median kanssa. Alkuperäinen blogi julkaistu osoitteessa mimmitsijoittaa.fi.

Rakastan sijoittamista ja metsää. Sijoittamista olen harrastellut, opiskellut ja tehnyt työkseni nyt kuutisen vuotta, metsissä taas olen rymynnyt koko elämäni suunnistusharrastuksesta partioon ja päättömästä haahuilusta ajatusten kasailuun. Kummallista on se, että näiden yhdistelmä, eli metsäsijoittaminen, loistaa edelleen elämässäni poissaolollaan!

Olen haaveillut aktiivisesti omasta metsästä nyt viitisen vuotta ja käynyt koluamassa metsätiloja yksin ja muiden kanssa. Joskus huvikseni ja yleissivistyksen kannalta, joskus taas tosissani ostohousut jalassa.

Olen normaalisti kaikki mulle heti nyt -ihminen, joka ostaa liian helposti ja hetken mielijohteesta. Tällä kertaa olen kuitenkin halunnut – ehkä liikaakin – ensimmäisen tilan olevan se The One. Se on varmasti suurin syy, miksi olen vitkutellut oman tilan hankintaa näin kauan.

Toki asiaa selittää myös se, että jos tilillä makaa 500 euroa, on se helppo tuupata pörssiin liikoja miettimättä. Metsätilojen karkeasti kymppitonnista alkavat hinnat taas hillitsevät kovasti opiskelijan ostoaikeita. Kerrankin metsätilaa kolutessani hoin vain ”haluan tän”, vaikkei tilillä todellakaan ollut sataaviittäkymmentätuhatta euroa, minkä tila maksoi.

Metsän ostoon voidaan toki myöntää lainaa ja aivan kuin muissakin kiinteistöissä, metsä voi toimia myös lainan vakuutena. Lisätietoa vakuuksista ja koroista saa ottamalla yhteyttä lainan myöntäjään.

Blogin podcast löytyy muun muassa Spotifysta sekä Apple Podcasteista.

Mikä metsässä kiehtoo sijoituskohteena?

Metsä on itselleni monella tavalla erittäin tärkeä. Tätäkin blogipostausta luonnostelen metsässä. Metsä kasvaa, vaikka pandemia jyllää, osakemarkkinat romahtavat ja maailman konfliktit kuumottavat.

Vaikka rakastan rahaa ja koen sen helpottavan elämää ja lisäävän vapautta, sanoisin, että oman ensimmäisen metsätilan hankinnassa 30 prosenttia on rahaa ja loput virkistyskäyttöä, turvaa, fiilistä, monimuotoisuuden vaalimista ja tunnetta siitä, että on jokin täysin oma paikka mihin paeta, jos maailma romahtaa ympäriltä. On myös tärkeää, että omistamassani metsässä viihtyvät itseni lisäksi myös eläimet, kasvit ja myös ne uhanalaiset lajit, jotka eivät saa suloisuutensa takia palstatilaa mediasta.

Harva sijoituskohde tuo samalla tavalla rahaa, ruokaa, lämpöä sekä toimii hiilinieluna ja monen otuksen kotina. Omistajana voin vaikuttaa metsäni hoitoon ja sen myötä monimuotoisuuden vaalimiseen.

Olen monessa asiassa aika stereotyyppinen vegaani kauralattehippi, mutta metsä teollisuudenalana on monipuolisuudessaan lähellä sydäntäni. Metsäteollisuus on itselleni ainaisen ihmetyksen aihe, niin hyvässä kuin pahassa. Innovaatiot ihmetyttävät ja omituiset hakkuupäätökset suututtavat. Mutta kuten monella muullakin alalla, on metsäteollisuudessa menty harppauksin eteenpäin vastuullisuuden osalta. Uskon ja toivon, että tulevaisuudessa metsäteollisuus on yksi ilmastonmuutosta hidastavista voimista.

Kiinnostus metsään niin virkistys- kuin talouskäytössä vei minut opiskelemaan finanssi- ja talousasiantuntijaopintojen ohella metsäalan perustutkintoa.

Miksi metsää kannattaa hankkia?

Alkuun voi tuntua, että metsäsijoittaminen on työlästä ja vaatii paljon metsässä rymyämistä, mutta hoitotoimenpiteistä riippuen saattaa mennä vuosia tai jopa vuosikymmeniä, jolloin palstalla ei tarvitse tehdä muuta kuin nauttia metsänomistajuudesta.

Istuttaminen ja taimikonhoito on helpohkosti opeteltavissa olevaa puuhaa, joka varsinkin hyvällä kelillä on ainakin omasta mielestäni mukavaa tekemistä. Saa hien pintaan, voi nauttia ulkoilmasta ja näkee nopeasti kättensä jäljen. Ja jos metsätyöt eivät kiinnosta, voi ne ulkoistaa helposti ammattilaisille.

Metsänomistaminen sopii ihmisellä, joka ei kaipaa osakemarkkinan ajoittain jyrkkääkin vuoristorataa. Metsän hidas, mutta osakemarkkinaa paremmin ennustettava ja vakaa kasvu voi tuntua turvalliselta vaihtoehdolta. Metsä sopii myös tasapainottamaan äkkiliikkeistä osakesalkkua.

Siinä missä esimerkiksi kryptovaluuttoihin sijoittaminen on ollut tähän asti melkoista ympärivuorokautista rallia, jossa on päässyt nauttimaan tukka putkella ylä- ja alamäistä, ei metsäsijoittaminen sovi hätähousuille. Nimittäin jos ostaa taimikon kolmekymppisenä, aika harva pääsee nauttimaan uudistushakkuun tuotoista. Metsän kiertoaika on paikasta ja maaperästä riippuen 70-120 vuotta. Metsä kuitenkin antaa tuottoa myös jo ennen varsinaista ”pääsatoa” ja harvennuksilta saa rahaa jo ennen metsän uudistusikää.

Suomessa on lähes 900 000 osakesijoittajaa ja 600 000 metsäomistajaa. Suomen metsistä yksityiset henkilöt ja perheet omistavat 60 prosenttia, eli metsän omistaminen ei ole kovin tavatonta puuhaa. Metsä on osa monen suomalaisen salkkua.

Miten metsää hankitaan? Neljä tapaa:

Osta oma metsätila

Tämä on ehdottomasti oma lempivaihtoehtoni, mutta vaatii eniten työtä. Hyviä puolia metsän suorassa omistamisessa on se, että pääset vaikuttamaan suoraan metsän hoitoon ja tiedät tasan tarkkaan mitä ja milloin tilalla tapahtuu. Ja metsän tuotot tulevat itsellesi!

Rahastot

Pienimmällä pääomalla metsäsijoittajaksi pääsee sijoittamalla metsärahastoihin. Näitä tarjoavat muun muassa pankit ja pankkiiriliikkeet. Rahastoissa on hyvä hajautus ja ne ovat helppo valinta, mutta kuluihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Yhteismetsät

Metsän ostaminen ja sen liittäminen yhteismetsään on mielestäni erinomainen vaihtoehto henkilölle, joka haluaa omistaa metsää, muttei ole aikaa, osaamista tai halua tehdä itse metsälle hoitotoimenpiteitä.

Yhteismetsäsijoittamisessa oma metsäpalsta liitetään osaksi yhteismetsää, jonka hoitokunta huolehtii palstasta yhteismetsälain ja kestävän metsätalouden mukaisesti. Yhteismetsissä tuotto on tasaisempaa, sillä osakkaana pääsee nauttimaan muiden yhteismetsän osakkaiden yhteismetsään liitettyjen metsäpalstojen tuotoista.

Esimerkiksi UPM:llä on yhteismetsiä, joihin voi halutessaan tutustua tarkemmin osoitteessa upmyhteismetsa.fi.

Perintö

Monelle metsätila siirtyy perintönä. Uudelle omistajalle voi olla täysin hämärän peitossa, mitä sen kanssa pitäisi tehdä. Tilan liittäminen yhteismetsään on tällaisessa tapauksessa erittäin hyvä vaihtoehto.

Jos oikein innostuu, on vaihtoehtona mennä metsänomistajakurssille, joita järjestävät esimerkiksi Metsäkeskus ja ammattioppilaitokset. Jos opettelee tekemään hoitotoimenpiteitä itse, voi metsän tulevaan tuottoon vaikuttaa huimasti!

Mitä tuottoa metsä tarjoaa ja miten siihen voi vaikuttaa?

UPM:n asiantuntijan Heikki Kalvilan mukaan puuntuotannon sijoitustuotto on pitkällä aikavälillä ollut 4-5 prosenttia.

Tuottoa saa ylös tekemällä hoitotoimenpiteitä itse, valitsemalla istutukseen puulajin maaperän mukaan ja tekemällä hoitotoimenpiteet oikea-aikaisesti ja laadukkaasti.

Vaikka luulisi, että metsä vain itsekseen kasvaa niin kuin kasvaa ja herran haltuun, voi metsänomistaja vaikuttaa paljonkin siihen, miten metsä kehittyy. Ikäkairauksia tutkimalla näkee helposti, missä vaiheessa on tehty harvennus ja puu on saanut enemmän tilaa kasvaakseen. Hoitotoimenpiteillä on valtavasti merkitystä ja metsänhoitosuunnitelma on hyvä olla olemassa.

UPM:n Kalvilan mukaan metsänhoidon kustannukset ovat keskimäärin 15–25 prosenttia metsän kiertoajan tuloista, joten jos on aikaa, osaamista ja halua touhuta palstalla itse, on tuotto huomattavasti suurempi kuin toimet ulkoistettuna. Tärkeintä tuoton kannalta kuitenkin on, että hoitotyöt tulevat tehtyä oikeaan aikaan – kuten ostopalveluna.

Istutusta ja varhaisperkausta on helppo tehdä itse. Harvennukseen ja päätehakkuuseen, kun puu on jo isoa, tarvitaan raivaussahaa järeämpää kalustoa ja metsäkonekuski. Metsäkauppa kannattaa yleensä hoitaa pystykauppana, eli myydä vain omalta metsätilalta hakattava alue ostajalle. Ostaja hoitaa loput.

Metsän tuotto jää alle osakemarkkinan pitkän aikavälin 7 prosentin tuoton, mutta siinä missä osakemarkkina sahaa metsän 70-120 vuoden kiertoajan aikana useampaankin kertaan reilusti miinusmerkkiseksi, hyvin hajautettu metsäomistus se vain porskuttaa kohti koillista ja tuoton vaihtelu on vähäisempää kuin osakemarkkinoilla.

Taimikon istutuksesta ensimmäisiin harvennuksiin, joista voi saada rahaa, menee paikasta riippuen 25-40 vuotta, eli ensimmäiset vuosikymmenet metsä tuottaa negatiivisesti.

Tähän mennessä olen puhunut ”perinteisestä metsänhoidosta” joka Suomessa on vallallaan ja jossa uudistuksen jälkeen istutetaan, raivataan, harvennetaan ja päätehakataan.

Suomessa harjoitetaan myös metsän jatkuvaa kasvatusta, josta itse olisin metsänomistajana erityisen kiinnostunut. Tapa ei sovi joka paikkaan, mutta onnistuessaan on kustannustehokkaampi, helppohoitoisempi ja metsästä saa tuottoa useammin. Jatkuva kasvatus vaatii metsäkoneenkuljettajalta silmää, mutta metsänomistajana kysyisin ehdottomasti ammattilaiselta oman metsäpalstani soveltuvuutta jatkuvaan kasvatukseen.

Mikä laskee tuottoa?

Tuottoon vaikuttaa moni asia. Suurimpana tilan maantieteellinen sijainti ja kasvupaikkatyyppi. Esimerkiksi Etelä-Suomessa ravinteikkaalla maalla ja kasvukauden ollessa pohjoista pidempi, metsä kasvaa nopeammin, kun taas viileämmässä pohjoisessa karummilla mailla puu kasvaa hitaasti, jos ollenkaan.

Metsätilaa ei siis kannata ostaa vertaamalla hehtaarimäärää hintaan, sillä kitu- ja joutomaa ovat halpoja, mutta niillä ei ole metsänomistajalle antaa juuri muuta kuin virkistys- ja luontoarvoja. Niitä yhtään vähättelemättä. Itse kun haaveilen omasta suosta, vaikkei sen rahallinen arvo juuri mitään olekaan.

Vaikka lempisanontojani onkin ”metsä kasvaa hoitotoimenpiteistä huolimatta”, ei hoitotoimenpiteitä kannata laiminlyödä. Taimikonhoitorästit ja metsän riukuuntuminen vaikuttavat vielä vuosikymmenten päästäkin tuottoon.

Harvennusvaiheessa myös metsäkoneenkuljettajan ammattitaidolla on suuri merkitys siihen, miten metsä lähtee harvennuksen jälkeen taas kehittymään. Huono tekijä voi saada paljon tuhoa aikaan, sillä tukkipuu on noin kolme kertaa arvokkaampaa kuin selluksi menevä kuitu. Jos kuljettaja hakkaa hyvästä tukkipuusta paljon kuitua, jää metsänomistajan reaalituotto paljon laskettua alhaisemmaksi.

Metsäkoneenkuljettaja onkin eräänlainen varainhoitaja, ja niin kuin pörssiomaisuudenkin hoidossa, kannattaa metsäomaisuuden varainhoitaja valita huolellisesti.

Onko metsä riskitön sijoitus?

Vaikka metsästä puuttuu osakemarkkinoille tyypillinen raju vaihtelu ja käppyrä piirtyy tasaisemmin koilliseen, metsäsijoittaminenkaan ei ole riskitön sijoitus.

Huonon talven sattuessa lumituhot voivat tehdä suurenkin loven tuottokäppyrään, tuholaishyönteiset voivat pahimmillaan tuhota koko alueen ja varsinkin taimikkovaiheen huono hoito vaikuttaa koko kiertovaiheen tuottoihin. Myös myrskyt, metsäpalot ja eläinten aiheuttamat tuhot voivat syödä tuottoa pitkältäkin ajalta.

Mutta kuten kaikessa sijoittamisessa, hajautus vähentää riskejä. Osakemarkkinoilla kannattaa hajauttaa maantieteellisesti ja sama pätee metsäsijoittamisessa. Jos myrsky iskee Keski-Suomeen, pysyvät sentään Pohjois-Karjalan metsät ehkä turvassa. Myös osakemarkkinoilta tuttu ajallinen hajautus vähentää riskiä. Ajallisen hajautuksen ja eräänlaisen ”toimialahajautuksen” voi tehdä myös yhden metsän sisällä. Jos metsässä on monen ikäistä puuta ja useita puulajeja, on se paremmin turvassa tuhoilta kuin tasaikäinen yhden puulajin metsä.

Riskiä pienentää myös ammattilaisten palkkaaminen, jos tuntuu siltä, ettei oma osaaminen riitä.

Metsiin myydään myös vakuutuksia, joihin metsänomistajan kannattaa tutustua.

Mistä lähteä etsimään tietoa?

Jos metsä sijoituskohteena kiinnostaa, kannattaa aloittaa tutustuminen tilaamalla ilmoitukset esimerkiksi kiinnostavan alueen myyntiin tulevista metsätiloista sähköpostiin. Vaikkei oman metsän osto olisi vielä ajankohtaista, saa ilmoituksia selaamalla kartutettua tulevaisuutta silmällä pitäen tietojaan siitä, millaisia tiloja on myynnissä ja millaisissa hintaluokissa ne pyörivät.

Tilojen esittelyistä näkee, miten kasvupaikkatyyppi, tilan sijainti, kasvuluokat, metsänhoidollinen tila, tieyhteydet ja vesistöjen läheisyys vaikuttavat hintaan.

Jos itsellä ei ole kiire realisoida puuta rahaksi, vaan aikoo jättää metsää esimerkiksi perinnöksi, taimikoita voi saada hyvinkin edullisesti ja itse hoitamalla eläkepäiviin saakka voi jättää jälkikasvulle mehevänkin perinnön ja huiman arvonnousun. Uudistuskypsää metsää ostettaessa hinta on kalliimpi ja tuotot tulevat melko nopsasti tilille, jos metsän päättää hakata. Tilan arvonnousupotentiaalia näissä ei samalla tavalla ole. Metsätiloissa suurin osa hinnasta muodostuu puun hinnasta, maan hinta on verrattain edullinen. Päätehakattua, istuttamatonta maata voi saada erittäinkin edullisesti, mutta laki velvoittaa metsänomistajan istuttamaan uuden metsän määräajassa.

Itse ostaisin sijoitusmielessä nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää ja harrastukseksi istuttamatonta aukkoa tai nuorta taimikkoa, sillä metsänhoito on mukavaa puuhaa ja metsän ollessa nuorta voi vaikuttaa huimasti siihen, miten taimikko lähtee metsäksi kehittymään.

Saako metsää pörssistä?

No, saa ja ei. Helsingin pörssissä on kolme metsäyhtiötä, jotka omistavat kyllä metsää ja joiden kursseihin puun hinta ja metsä toimialana vaikuttaa. Esimerkiksi UPM omistaa yli puoli miljoonaa hehtaaria metsää Suomessa, eli UPM:n omistajana olet teoreettisesti metsänomistaja. Mutta eihän se tunnu yhtään samalta kuin omassa metsässä marjastaminen!

On myös metsä-ETF:iä, mutta niissäkin on pääasiassa metsään liittyviä yhtiöitä, ei metsää suoraan.

Podissakin kiivetään puuhun

Kiinnostavimpia asioita metsäsijoittamisessa on vastuullisuus, ekologisuus, metsäsertifioinnit, monimuotoisuus, luonnonsuojelu, metsien toimiminen hiilinieluina ja metsänomistajan vaikutusmahdollisuudet omassa metsässään. Metsäyhtiöiden vastuullisuudesta voitte kuulla lisää Mimmit sijoittaa -podcastissa vielä myöhemmin tällä tuotantokaudella!

Blogin podcast löytyy muun muassa Spotifysta sekä Apple Podcasteista.

Laura Linkoneva, Mimmit sijoittaa. Lue alkuperäinen blogi tästä.