Viime aikoina Suomen kasvu lääketeollisuuden alalla on ollut huomattavaa. Vuonna 2020 lääketeollisuuden investoinnit Suomessa olivat peräti 330 miljoonaa euroa, mikä on 39 prosenttia edellisvuotta enemmän. Huomattavin kasvu on tapahtunut tutkimusinvestoinneissa. Lääketeollisuus ry:n tekemässä kyselyssä lääkealan yritykset ovat arvioineet, että 330 miljoonan päälle tulisi vielä 113 miljoonaa lisäinvestointeja vuosittain seuraavan parin vuoden aikana. Jos määrä toteutuu, lääkeala vastaisi noin neljäsosasta siitä kokonaispotista, jota hallitus odottaa yrityksiltä, kun se kasvattaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenojen osuutta bruttokansantuotteesta.
”Tämä kuvaa hyvin alan merkitystä ja mahdollisuuksia Suomelle”, totesi Lääketeollisuus ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lauslahti UPM Biomedicalsin järjestämässä tilaisuudessa, jossa pohdittiin suomalaisen lääketeollisuuden tulevaisuutta.
Kentälle tarvitaan lisää toimijoita ja rahaa
Ongelmiakin löytyy. Tällä hetkellä paljon potentiaaliamme valuu ulkomaille, ja syynä on rahoituksen puute. Suurilla yrityksillä menee hyvin, mutta pienempiä toimijoita pitäisi saada kentälle lisää. Lääkekehitys on kallista ja hidasta, ja yhden lääkkeen kehitykseen saattaa kulua 10—15 vuotta. Hintalappu voi nousta 15 miljardia euroon, ennen kuin molekyyli saadaan markkinoille.
”Tällä hetkellä life science -puolen osuus venture capital -kokonaisinvestoinneista on Suomessa vain noin 7,66 prosenttia, mikä on puolet vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa ja kolmasosa EU:n tasosta. Tämä on mielestäni hälyttävää, kun mietitään lääkekehitystä tekeviä pieniä suomalaisfirmoja, joiden pitäisi kasvaa isommiksi. Koska Suomesta ei löydy sijoittajia, tutkittavia molekyylejä täytyy viedä kesken lääkekehityksen ulkomaille, ja suurin hyöty jää näin muualle”, totesi UPM Biomedicalsin liiketoimintajohtaja Johana Kuncova-Kallio.
”Toivon, että Suomesta löytyisi riittävästi potkua, jotta uuden ajan lääkkeitä kuten biolääkkeitä ja uudentyyppisiä terapioita kuten kantasoluhoitoja ja immuunisoluhoitoja saataisiin paremmin hyödynnettyä ja kaupallistettua Suomesta käsin”, Kuncova-Kallio sanoi.
UPM Biomedicals auttaa omalla panoksellaan ja puupohjaisilla high tech -tuotteillaan lääkekehitystä sekä tulevaisuuden solupohjaisten lääkkeiden valmistusta ja niiden käyttöä potilailla. Tavoitteena on lyhentää tutkittavien molekyylien seulontavaihetta ja välttää epäsopivien yhdisteiden päätymistä kalliisiin kliinisiin kokeisiin. UPM Biomedicalsilla on parhaillaan meneillään kymmenen pilottia Top 20 -lääkeyritysten kanssa.
Monia työkaluja Suomen menestymiseen
Millä taataan se, että Suomessa olisi jatkossakin niin lääkkeiden tuotantoa kuin niiden tutkimus- ja kehitystyötä?
”Tarvitaan investointeja osaamiseen eli t&k-henkilöstöön, joka luo tulevaisuuden kilpailukyvyn”, muistutti tutkimuspäällikkö Martti Kulvik Etlasta.
Kulvik nosti esiin myös terveysteknologian merkityksen sekä nousevat alat, joiden uusista toimijoista hän mainitsi esimerkkinä UPM Biomedicalsin.
Yksi ratkaisu on yhteistyö. Koska lääkekehityksen rahoitukseen liittyy aina suuria riskejä, lääkealalla on usein pakko yhdistää voimia ja jakaa riskiä. Orionin operatiivisista toiminnoista vastaava johtaja Liisa Hurme kertoi, että Orion on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi Bayerin kanssa uuden syöpälääkkeen kehittämisessä ja kaupallistamisessa.
”Digitalisaatio ja data ovat merkittävimpiä asioita, jotka tuovat uudistusta lääkealalle läpi koko arvoketjun aina tutkimuksesta tuotantoon. Käynnissä oleva uudistus nivoo yhteen eri toimialoja kuten teknologia-, terveysteknologia- ja it-teollisuuden”, totesi Minna Hendolin, Sitran Terveysdata 2030 -ohjelman johtava asiantuntija.
Lääkeyhtiö Bayer on investoinut Suomeen vahvasti, ja saksalaisyhtiö on parhaillaan rakentamassa Turkuun huippumodernia lääketehdasta.
”Suomessa kannattaa tutkia ja kehittää sekä pitää tuotantoa. Täällä on osaajia, joita tarvitsemme, sekä ennustettava ja vakaa toimintaympäristö”, luetteli yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Kati Nyman Bayer Nordicilta.
Lääketeollisuus ry:n Sanna Lauslahden mielestä Suomesta voi tulla tulevaisuuden kasvuveturi tutkimuksesta tuotantoon.
”Voisimme ottaa yhteiseksi tavoitteeksi sen, että tänne tehdään tulevaisuuden lääkekehitysympäristö. Meillä on tulossa satsauksia kvanttiteknologiaan, joka muuttaa myös varhaisen vaiheen lääketutkimusvaiheita ja tuo aivan uusia mahdollisuuksia. Suomella on mahdollisuus ottaa johtava paikka tulevaisuuden lääkekehityksen kehitysympäristön luojana”, Lauslahti visioi.
Lääketeollisuuden tutkimuksesta, kehityksestä ja tuotannosta keskustelivat UPM Biomedicalsin Johana Kuncova-Kallio, Bayer Nordicin Kati Nyman, Lääketeollisuus ry:n Sanna Lauslahti, Orionin Liisa Hurme, Sitran Minna Hendolin ja Etlan Martti Kulvik. Paneelia johti Markku Herrala UPM:n viestinnästä (äärimmäisenä vasemmalla).
