Artikkeli | 10/12/2022 08:15:54 | 6 min Lukuaika

Nyt puhutaan innovaatiopöhinästä

Aurora Airaskorpi

Teksti

Irene Suosalo

Kuvitus

Tämä juttusarja tarjoaa selityksiä aikamme isoille sanoille, joita kuulet jatkuvasti mutta joita kukaan ei koskaan vääntänyt rautalangasta juurta jaksain. Jutun luettuasi tiedät, miksi innovaatioista pöhistään – ja ehkä pöhiset (tai lakkaat pöhisemästä) itsekin.

Mistä on kyse?

”Innovaatio” kuulostaa läpeensä kaupalliselta, maistuu suussa amerikkalaiselta ja johtaa toinen toistaan epämääräisempiin yhdyssanoihin, kuten innovaatioekosysteemi, innovaatiohubi ja innovaatiokiihdyttämö. Sanasta tulee mieleen ilmastonmuutosta ratkaisevat tiedekeksinnöt, Slush-kiima ja Juha Sipilä.

Innovaatio tarkoittaa jonkin uuden idean, toimintatavan tai tuotteen luomista. Liiketaloudessa sanalla viitataan ideaan, teknologiaan tai keksintöön, jolla on kaupallinen potentiaali. Tyypillisesti innovaatiot perustuvat yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa tehtävään perustutkimukseen tai soveltavaan tutkimukseen.

Innovaatioiden ympärille on ajan mittaan syntynyt hurmoksellista kuorolaulua muistuttava hype, jota kutsumme tässä jutussa nimellä innovaatiopöhinä. Pöhinä viittaa kritiikkiin, jota innovaatiopuhe herättää sivustaseuraajissa. Pöhisijöinä pidetään heitä, joiden oleminen on innovaatioinnostuksen läpeensä syövyttämää, ja tällaiset ihmiset ärsyttävät etenkin niitä, jotka eivät koe saavansa pöhinästä juuri mitään irti – tai joiden asiat jäävät pöhinän varjoon.

Innovaatioista tulee mieleen ilmastonmuutosta ratkaisevat keksinnöt, Slush-kiima ja Juha Sipilä.

Miksi innovaatioista pöhistään?

Pöhinää herättävät usein uudet tuotteet ja palvelut, kuten älysormukset ja pyörälähetin kotiin kuljettamat ravintola-annokset, koska ne ratkovat keskituloisten elämän arkisia käytännön haasteita ja tekevät elämästä helpompaa. Jos ne samalla synnyttävät uutta liiketoimintaa, tuovat veroeuroja, laittavat Suomen maailmankartalle ja luovat työpaikkoja, poliittiset päättäjät myhäilevät ja luovat kannustimia innovaatioiden tukemiseen.

Innovaatiot nousevat arvoon arvaamattomaan silloin, kun ne ratkaisevat todellista ongelmaa  ja luovat samalla uutta liiketoimintaa, joka taas kerryttää taloudellista vaurautta. Pöhinää perustellaan esimerkiksi sillä, että vauhdikas talouskasvu turvaa yhteiskunnan peruspalvelut.

Toiveena on, että samalla työpanoksella voidaan tuottaa suurempi tulos, kun innovatiivinen teknologia hoitaa loput.

Entä mistä oikeastaan pöhistään?

Innovaatiopöhinä keskittyy siis tyypillisesti suuria rahasummia keräävien teknologia-alan startup-yritysten ympärille. Vähemmän koko kansan pöhinää herättävät sosiaaliset innovaatiot, eli esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan palveluprosesseja parantavat ideat, koska ne eivät välttämättä tuota rahaa – ainakaan kovin pian. Tähän kategoriaan lasketaan sellaisia nerokkaita keksintöjä kuin ilmainen kouluruokailu ja jokaiselle perheelle ilmainen äitiyspakkaus.

Muutamiksi suomalaisen innovaatiopöhinän tähtihetkiksi voi nimetä Matti Vanhasen toisella hallituskaudella laaditun Kansallisen innovaatiostrategian, Juha Sipilän hallituksen aikana vahvistuneen puheen kansallisesta kilpailukyvystä sekä vuonna 2008 perustetun kasvuyrittäjyystapahtuma Slushin liiketoimintarahoituksineen ja pitcheineen.

Keskustelu innovaatioista kiihtyi pöhinäksi sankariyrittäjistä, jotka disruptoivat paikalleen jämähtäneitä aloja.

Mistä pöhinäkritiikki kumpuaa?

Kritiikin ytimessä on huoli siitä, että yksittäisten yritysten taloudellinen menestys nähdään itseisarvona, ja samalla taka-alalle jäävät hyvinvointiyhteiskunnan muut arvot, kuten sivistys, demokratia ja tasa-arvo. Yksittäisen startup-yrityksen miljoonakaupat eivät automaattisesti näy muiden kansalaisten viivan alla eivätkä kaikki kestävyysongelmia ratkaisevat startup-yrityksetkään välttämättä toimi kestävästi. Kapitalistiseen tuotantologiikkaan liittyy eriarvoisuutta ja riiston mahdollisuuksia. Kriitikot toivovatkin, että päätökset yhteiskunnallisista tuista, tutkimusrahoituksesta ja kannustimista syntyisivät jonkin muun kuin innovaatiopöhinän saattelemina.

Viime vuosikymmenten saatossa keskustelu innovaatioista on vauhdikkaimmillaan ehtinyt kiihtyä pöhinäksi sankariyrittäjistä, jotka tarttuvat ahnaasti markkinoiden tarjoamiin mahdollisuuksiin ja disruptoivat paikalleen jämähtäneitä aloja. Yrittäjyyskasvatus on yleistynyt korkeakouluissa ja jalansijaa on saanut niin sanottu akateeminen kapitalismi, jossa yliopistojen odotetaan kasvattavan kaupallista osaamistaan luodakseen tieteestä taloudellisia menestystarinoita.

Siitä on huolestunut moni akatemian edustaja. Jos pöhinään hukkuneiden tutkimusrahoittajien näkökenttä kapenee kaupallistettaviin tiedeinnovaatioihin, kuka enää rahoittaa ei-kaupallista perustutkimusta? Tämä huoli nosti yliopisto-opiskelijat barrikadeille vuonna 2015 reaktiona Sipilän hallituksen tutkimusrahoitusleikkauksiin. Mielenosoituksesta monelle jäi mieleen etenkin yliopiston käytävälle ripustettu lakana, jossa luki “Tunkekaa innovaatiot perseeseenne”.

Ketä siteerata aiheesta?

Sinulle, joka haluat pöhistä innovaatioiden puolesta:

"Historian suurimmat innovaatiot ovat syntyneet vakavien taloudellisten kriisien aikana. Suurin kasvupotentiaali liittyy maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseen."

Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola Kauppalehdessä.

Sinulle, joka haluat kritisoida innovaatiopöhinää:

”Turhamainen pöhinä on sitä, että jos heitellään merkityksettömiä puheita ja sanotaan, että meistä tulee tulevaisuuden distruption tekijöitä. Emme perusta toimintaamme siihen, mitä aiemmat sukupolvet ovat tehneet, vaan miten itse näemme tulevaisuuden ja mihin uskomme.”

Lifeline Ventures -sijoitusyhtiön Entrepreneur in Residence Mona Ismail HS Visiossa.

Sinulle, joka haluat innostaa muita puhumaan innovaatioista pöhisemättä:

“Olisi siis tärkeää, että saisimme keskusteluun uusia, erilaisia, kriittisiäkin ääniä. Sellaisia, jotka tarjoaisivat vaihtoehtoja rajalliseen innovaatiopalvontaan. Sellaisia, jotka kyseenalaistavat mitä katsomme, mistä puhumme, mikä saa suitsutusta. Innovaatiokritiikkiä, sanalla sanoen – mutta kritiikkiä, joka myös tarjoaa tien eteenpäin.”

Innovaation, designin ja johtamisen professori Alf Rehn WWF-lehdessä.

 

Näin käytät sanaa lauseessa: ”Olisiko aika jättää innovaatiopöhinä pöhinä-Peteille ja keskittyä siihen, voisiko juuri tämä keksintö oikeasti saada jotain hyvää aikaa – ja miten.”

 

UPM julkaisee tällä sivustolla juttuja, joissa mietitään, millaisen huomisen haluamme. Haemme vastauksia tulevaisuutta muovaaviin kysymyksiin, etsimme maailmaa muuttavia keksintöjä ja kuuntelemme heitä, jotka vaativat toimintaa. Luit juuri jutun, jossa sukellettiin pää edellä innovaatiopöhinään – ja tultiin sitten pinnalle tarkastelemaan, josko pöhisemiselle olisikin joskus aikansa ja paikkansa.

 

Kirjoittaja

Aurora Airaskorpi

Aurora Airaskorpi

Teksti | Aurora Airaskorpi on vastuullisuus- ja työelämäaiheisiin erikoistunut tietokirjailija ja vapaa toimittaja.
 
"Ilman sieniä ei olisi metsiä" – Näin sienet vaikuttavat metsien biodiversiteettiin
Artikkeli | 10/07/2022 09:34:56 | 6 min

"Ilman sieniä ei olisi metsiä" – Näin sienet vaikuttavat metsien biodiversiteettiin

Lue lisää
Miksi emme ole aina sijoittaneet vastuullisesti?
Artikkeli | 08/12/2022 10:28:15 | 7 min

Miksi emme ole aina sijoittaneet vastuullisesti?

Lue lisää
Haavasidos, jota ei tarvitse vaihtaa – puusta valmistettu geeli mullistaa haavojen hoidon
Artikkeli | 06/21/2023 08:35:52 | 7 min

Haavasidos, jota ei tarvitse vaihtaa – puusta valmistettu geeli mullistaa haavojen hoidon

Lue lisää