Helsinki, 2015-06-16 13:30 CEST (GLOBE NEWSWIRE) -- UPM on kehittänyt
pitkäjänteisesti jo parinkymmenen vuoden ajan metsäenergian hankintaa:
korjuumenetelmiä, hankintaketjun toimintaa sekä metsäenergian laadun mittausta,
ja on myös merkittävä kantoenergian käyttäjä. Tutkimustemme ja uusien
menetelmien testaustulosten perusteella olemme todenneet, että erityisesti
laadun mittausta ja yhteistyötä yrittäjien kanssa kehittämällä
nykyhankintamäärästä voidaan saada jopa 30 prosenttia nykyistä enemmän
energiaa.
Metsäenergian korjuumenetelmien kehitystyön keskiössä kantoenergian
puhtaus ja toiminnan ympäristövaikutukset
”Viime aikoina olemme panostaneet erityisesti kannonnostomenetelmien
kehittämiseen, sillä kantojen energiasaanto metsähehtaaria kohden on
merkittävästi suurempi kuin hakkuutähteistä ja pienpuusta saatava energia”,
kehityspäällikkö Tero Anttila kertoo. ”Uusimmilla laitteilla
kantoja nostettaessa maan pinta rikkoutuu aikaisempaa vähemmän ja nostettu
puuaines on entistä puhtaampaa.”
UPM:n metsäenergian korjuu on ollut ohjeistettua toiminnan alusta saakka.
Ympäristövaikutusten hallinta on ollut keskeistä kehitettäessä toimintaa
tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Metsäenergian korjuussa otetaan
kattavasti huomioon toiminnan vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, vesiin ja
ilmastoon. Yksityiskohtainen ohjeistus on liitetty osaksi Suomen PEFC- ja
FSC-metsänhoitostandardeja, jotka on laadittu laajana sidosryhmätyönä.
Uusia menetelmiä metsäenergian laadun mittaukseen
Parasta metsäenergiaa voimalaitokselle on kuiva ja puhdas metsähake.
Epäpuhtaudet kuten kivet ja muu maa-aines samoin kuin liiallinen kosteus
aiheuttavat ongelmia ja tehohävikkiä voimalaitoksen polttokattilassa.
Epäpuhtauksien ja metsäenergian todellisen energiasisällön mittaamiseksi
UPM:n Kaipolan voimalaitoksella on testattu röntgenteknologiaan perustuvaa
jatkuvatoimista metsäenergian mittausta. Menetelmän ansioista jokainen
vastaanotettu metsäenergiakuorma voidaan analysoida kokonaisuudessaan
vastaanottohetkellä ja laatupalaute saadaan kattavasti ja viiveettä kaikkien
osapuolien käyttöön.
Jatkuvatoimista energiasisällön mittausta UPM on kehittänyt yhteistyössä
Inray Oy:n kanssa. Hanke on osa Cleen Oy:n ja Fibic Oy:n koordinoimaa
BEST-hanketta. Menetelmää on testattu UPM:n Kaipolan voimalaitoksella talvella
2013 – 2014, minkä jälkeen sen kehitystyötä ja testausta on jatkettu, ja
menetelmää ollaan nyt ottamassa vakiokäyttöön Kaipolan voimalaitoksella.
”Testaus on osoittanut, että röntgen soveltuu erinomaisesti metsäenergian
kosteuden mittaamiseen”, kehityspäällikkö Perttu Laakkonen
kuvaa testituloksia. ”Röntgenillä pystytään toteamaan varsin
luotettavasti myös epäpuhtaudet kuten kivet ja muut vierasaineet.”
”Voimalaitoksella voimme jatkuvatoimisen mittauksen pohjalta lajitella
polttoainetta ja tarkentaa polttoaineen syöttöä kattilaan, mikä parantaa
tuotantotehokkuutta”, voimalaitospäällikkö Arto Heinjoki kuvaa
uuden toimintatavan etuja voimalaitokselle. ”Tämän lisäksi meillä on tarkka
tieto varastossa olevasta polttoaineesta.”
”Jatkuvatoiminen röntgenmittaus ei kuitenkaan sovellu kaikkien voimalaitosten
eikä terminaaleihin toimitettavan metsäenergian laadun mittaukseen”, Laakkonen
kertoo. ”Siksi tutkimme ja testaamme myös uusia kuormakohtaisen energiasisällön
mittausmenetelmiä yhteistyössä Senfit Oy:n kanssa.”
Senfitin menetelmässä, jota on myös kehitetty osana BEST-hanketta, näyte
kuormasta otetaan automaattisesti. Näytteen käsittely ja kosteusmittaus on
yhdistetty ja sekä autonkuljettaja että voimalaitos saavat reaaliaikaisesti
mittaustuloksen käyttöönsä.
”Nykyisin käytössä olevien kuormakohtaisten mittausten ongelmana on, että
mittaustulosten saaminen kestää vuorokauden eikä sitä pystytä kohdentamaan
tarkasti tiettyyn erään”, Laakkonen toteaa. ”Senfitin menetelmällä tulokset
saadaan välittömästi ja mittausten määrää voidaan lisätä merkittävästi, ja siten
myös parantamaan kuormakohtaisten mittausten luotettavuutta.”
”Uusilla menetelmillä pystymme antamaan metsäenergiakuorman voimalaitokselle
tuoneelle autonkuljettajalle välittömän palautteen kuorman sisällöstä”, Anttila
toteaa uusien menetelmien hyödyistä. ”Tieto mahdollistaa ja kannustaa yrittäjiä
kehittämään omaa toimintaansa. Yrittäjälle maksetaan korvaus toimitetun
metsäenergian energiasisällön pohjalta.”
”Kehittämällä metsäenergian hankintaketjua metsästä voimalaitoksen kattilaan
yhteistyössä käytännön tekijöiden ja tutkijoiden kanssa ja ottamalla
ennakkoluulottomasti käyttöön uusia menetelmiä, voidaan metsäenergian
hyötysuhdetta parantaa merkittävästi”, Anttila jatkaa.
Suomi on kärkimaita uusiutuvan energian tuottajana ja käyttäjänä. Tavoitteena
on nostaa sen osuutta kulutuksesta merkittävästi vuoteen 2020 mennessä.
Metsäenergia on suurin uusiutuvan energian lähde, jonka käytön huomattava
lisääminen on myös mahdollista. Vuonna 2014 lämpö- ja voimalaitokset käyttivät
metsäenergiaa 15 milj. m3.
”Metsäenergian käytön lisäys on mahdollista, ja pitää olla mahdollista ilman,
että teollisuudelle jalostettavaksi sopivaa puuta poltetaan”,
sidosryhmäsuhdejohtaja Pekka Rajala muistuttaa. ”Jo
toteutuksessa ja vireillä olevat sellutehdasinvestoinnit kasvattavat lähivuosina
ainespuun käyttöä todella merkittävästi Voimalaitosten polttoainetarpeisiin on
järkevää hankkia ja käyttää metsäenergiaa, jota kertyy luontevasti ainespuun
hakkuiden yhteydessä”, hän jatkaa. ”Juuri sen vuoksi UPM panostaa kantojen,
hakkutähteiden sekä Kemera-kohteilta kertyvän pienpuurangan hankinnan
kehittämiseen. Kustannukset ja laatu on pidettävä kilpailukykyisellä tasolla
voimalaitosten näkökulmasta.”
Tekniset innovaatiot parantavat kotimaisen metsäenergian asemaa kestävänä
ympäristöratkaisuna entisestään. Kotimainen metsäenergia on kaikilla
kestävyysmittareilla mitattuna parempi kuin mikään fossiilisiin raaka-aineisiin
perustuva tuontivaihtoehto. Sen korjuuta ja käyttöä voimme itse valvoa ja
kehittää.
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Tero Anttila, puh. 040 146
89 69
Kehityspäällikkö Perttu Laakkonen, puh. 040 585 2276
Päällikkö,
toimituskaupat ja metsäenergia Petteri Kauppinen, puh. 0400 597
246
Sidosryhmäsuhdejohtaja Pekka Rajala, puh. 0400 269 533
UPM, Media Desk
puh. 040 588 3284
ma-pe klo 9-16
media@upm.com
www.twitter.com/UPM_News
www.facebook.com/UPMGlobal
www.linkedin.com/company/upm-kymmene
Toimitukselle tiedoksi:
Metsäenergiaa ovat hakkuutähteet (oksat ja latvukset) ja
kannot, joita saadaan teollisuudelle jalostettavaksi
toimitettavan puun hakkuiden yhteydessä sekä pienpuu, jota
saadaan metsänhoitotoimenpiteiden, pääasiallisesti harvennusten
yhteydessä.
Eri metsäenergiajakeiden saanto hakkuiden yhteydessä ja
vertailua muihin energialähteisiin
| Saanto hakkuun yhteydessä | MWh/ha |
| Kanto | 130MWh/ha |
| Hakkuutähde | 90
MWh/ha |
| Vastaavuus | 220 MWh/h |
| Omakotitalon energiatarve | 15
vuotta |
| Raskas
polttoöljy | 19.000
kg |
| Diesel | 22.000
l |
| Moottoribensiini | 25.000
l |
| Maakaasu | 22.000
m3 |
| Kivihiili | 31.000
kg |
| Jyrsinturve | 81.000
kg |
UPM uudistaa bio- ja metsäteollisuutta. Rakennamme kestävää
tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM
Raflatac, UPM Paper Asia, UPM Paper Europe and North America ja UPM Plywood.
Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista ja ne ovat kierrätettäviä.
Palvelemme asiakkaitamme maailmanlaajuisesti. Yhtiössämme työskentelee noin 20
000 henkilöä ja vuosittainen liikevaihtomme on noin 10 miljardia euroa. UPM:n
osakkeet on listattu Helsingin pörssissä. UPM – The Biofore Company – www.upm.fi