UPM on strategiassaan sitoutunut monipuoliseen energiatuotantoon, jossa kasvua tavoitellaan etenkin vähäpäästöisessä energiassa. Sellainen on kustannustehokas, uusiutuva ja hiilineutraali vesivoima.
Vesivoima on tärkeä osa koko Suomen energiaratkaisuja. Nykytekniikalla sähköä ei voida varastoida laajassa mittakaavassa, joten tuotannon tulee joka hetki vastata kysyntää. Virtaavista vesistä tuotettua ns. säätövoimaa tarvitaan silloin, kun sääriippuvaisista tuulesta tai auringosta ei saada voimaa.
Vesivoimatuotannon ympäristövaikutukset ovat paikallisia ja hyvin tunnettuja. Ympäristönsuojelu ja vesivoiman tuotanto eivät kuitenkaan ole toisensa poissulkevia. Ne osataan sovittaa entistä paremmin yhteen.
Ympäristövaikutuksista puhutuin on se, että jokien patoaminen estää kalojen ja muun vesieliöstön vapaan liikkumisen. Vaelluskalojen nousu kutualueille voi estyä ja sen myötä lisääntyminen heikentyä.
Tähän haasteeseen on vastattu vesivoimalaitosten lupaehdoissa määrätyillä istutusvelvoitteilla tai hoitomaksuilla. Viranomaiset istuttavat kaloja ja edistävät vaelluskalojen palauttamisen tutkimusta voimayhtiöiden rahoituksella.
Nämä toimet yksin eivät riitä kalakantojen suojeluun. Tarvitaan myös luontaista lisääntymiskiertoa tukevia toimenpiteitä.
Vaelluskalojen luontaisen lisääntymiskierron palauttaminen rakennetuissa vesissä on kansallisen kalatiestrategian päätavoite. Kalatiestrategiassa sovitellaan erilaisia intressejä, viritellään yhteistyötä ja koordinoidaan lakivelvoitteisia ja vapaaehtoisia toimia, jotta vaelluskalakannat elpyvät vesivoiman tuottamisesta huolimatta.
Kansallinen kalatiestrategia on hyvä ohjauskeino kalakantojen palauttamisessa, ja toimenpiteet tulisi kohdistaa strategiassa yhdessä listattuihin kärkihankkeisiin. Jo käynnistyneiden hankkeiden tulokset ovat niin hyviä, että toivomme seuraavan hallituksen turvaavan toiminnan jatkuvuuden.
Tehokkaimmin vaelluskalakantoja vahvistetaan vaellusyhteyksiä palauttamalla ja muilla luontaista lisääntymistä tukevilla toimenpiteillä. Kalakantoja on elvytettävä etenkin siellä, missä luontaiselle menestymiselle on parhaat edellytykset.
Keinot on suunniteltava kuhunkin vesistöön parhaiten soveltuviksi, ja toimenpiteiden tehokkuutta on arvioitava huolellisesti. Kalaistutusten ja kalaportaiden lisäksi tilaa on myös uusille ideoille.
Oman vaelluskalaohjelman avulla UPM haluaa auttaa kaloja vaeltamaan vapaammin: puramme vaellusesteitä ja kokeilemme innovaatioita kalakantojen elvyttämiseksi eri puolilla Suomea.
Yksi UPM:n rahoittamista yhteistyöhankkeista on Laurinvirta-projekti, joka pyrkii edistämään erittäin uhanalaisen Saimaan järvilohen luonnonmukaista lisääntymistä. Projektissa Pielisjokeen on rakenteilla viiden hehtaarin alue järvilohen lisääntymiselle ja poikasille.
Olemme myös mukana hankkeissa, joissa metsäautoteiden ojarumpuja on vaihdettu kalavaelluksen mahdollistaviin malleihin. Olemme rahoittaneet uusien teknologioiden pilotointeja, joiden ansiosta kalojen on helpompi ohittaa voimalaitosten patoja.
Kaikissa vaelluskalaohjelmamme hankkeissa olemme pitäneet tärkeänä, että ne tehdään yhdessä viranomaisten ja paikallisten sidosryhmien kanssa. Kun asiaa tarkastellaan useammasta näkökulmasta, lopputulos tapaa olla parempi ja laajemmin hyväksyttävissä.
Yhteistyössä on voimaa. UPM on sitoutunut edistämään kalojen vaellusta ja valmis osallistumaan yhteistyössä toteutettaviin vaelluskalahankkeisiin jatkossakin.
Lue lisää vaelluskalaohjelmastamme täältä.
