UPM.FI
  • Ajankohtaista
  • Metsäpalot yleistyvät maailmalla – ovatko ne jo karanneet käsistä?
Artikkeli | 03/19/2020 10:02:24

Metsäpalot yleistyvät maailmalla – ovatko ne jo karanneet käsistä?

Ennennäkemättömän suuret ja voimakkaat metsäpalot ovat kohdanneet Venäjää, Indonesiaa, Kaliforniaa ja Australiaa. Mistä metsäpalot johtuvat ja miten niitä voidaan estää?

Australian metsät ovat roihunneet laajemmin kuin koskaan. Tyypillisesti metsäpalokausi on huipussaan tammi-helmikuussa, mutta viime vuoden marraskuussa alkaneet metsäpalot ovat vaatineet jo yli 30 henkeä ja tuhonneet tuhansia koteja ja toimitiloja Victorian, Etelä-Australian ja Uuden Etelä-Walesin osavaltioissa. Vaikka viranomaiset olivat seuranneet tilannetta tarkasti ennätyskorkeiden lämpötilojen ja pitkään jatkuneen kuivuuden vuoksi, kukaan ei osannut odottaa tällaista tuhoa.

Too hot to handle-Australian outback.jpeg

Ennätyskorkeat lämpötilat ja kuivuus ovat lisänneet metsäpalojen riskiä Australiassa Kuva: David Clode / Unsplash

Tony Morrison asuu Wirrimbin pikkukaupungissa Uuden Etelä-Walesin rannikolla. Tulimeri pyyhkäisi hänen asuntonsa läheltä marraskuun alkupuolella – viikkoja ennen kuin metsäpalojen odotettiin alkavan. Kaupunki oli hälytystilassa kuuden viikon ajan.

”Noina päivinä pidimme kaikkea korvaamatonta, kuten valokuvia, muistoesineitä ja tärkeitä asiakirjoja, valmiiksi pakattuina autoihimme, koska tiesimme, että tilanne voisi muuttua hetkessä”, Morrison kertoo.

Tämänkertaisten metsäpalojen pahin vaihe on ainakin toistaiseksi takana, mutta palojen sammuminen kestää kuukausia. Kukaan ei vielä tiedä Australian infrastruktuurille ja metsien ekosysteemeille aiheutuneiden vahinkojen todellista laajuutta.

Tulevaisuus uhattuna

Viimeisen viiden vuoden aikana metsäpalot ovat polttaneet karrelle tuhansia hehtaareita metsää Yhdysvalloissa, Kanadassa, Venäjällä, Ruotsissa ja Kiinassa. Yhdysvaltalainen voittoa tavoittelematon ympäristöalan uutissivusto Mongabay kommentoi viimeisen kymmenen vuoden metsäpaloja seuraavasti:

”Viime aikojen voimakkaat, sammutuskapasiteettia koetelleet metsäpalot Kaliforniassa, muualla Yhdysvalloissa, Ruotsissa, Saksassa ja viimeisimpänä Australiassa ovat pahaenteinen lisä aikaisempiin paloihin. Kaikkia näitä paloja on kuvattu voimakkuudeltaan tai ajankohdaltaan ennennäkemättömiksi tai normaalista poikkeaviksi.

Koska metsäpalot eivät kunnioita valtionrajoja, passiivista palontorjuntaa harjoittaneiden valtioiden on syytä arvioida metsäpaloriskinsä ja selvittää keinoja niiden minimoimiseksi.

Too hot to handle-Two men in front of a raging fire.jpeg

Asiantuntijat kehottavat maita arvioimaan palontorjuntakäytäntöjään uudelleen. Kuva: Issy Bailey / Unsplash

Tasmanian yliopiston metsäpaloihin keskittyvän tutkimuskeskus Fire Centren johtaja David Bowman yhtyy mielipiteeseen.

”Kun tarkastellaan metsäpaloja maailmanlaajuisella tasolla, Australian palot ovat vain viimeisin esimerkki. Nyt kohdattujen palojen laajuus, määrä ja tiheys ovat poikkeuksellisia. Niiden seurauksena joudutaan kehittämään uusia linjauksia sekä muuttamaan metsäpaloihin suhtautumista”, Bowman varoittaa.

Mistä metsäpalot johtuvat?

Metsäpalojen uhka johtuu osittain ihmisen toiminnasta ja osittain muuttuvista sääolosuhteista. Erityisesti Siperiassa, Alaskassa ja Kaliforniassa muuttuvien sääolosuhteiden odotetaan lisäävän metsäpalojen yleisyyttä. Arktisten alueiden metsäpalot ovat tuore ilmiö; ennennäkemättömän metsäpalokauden aikana syttyi yli 100 metsäpaloa. Nämä metsäpalot eivät ole saaneet juurikaan näkyvyyttä mediassa, sillä niitä on pidetty ulkoisten tekijöiden aiheuttamina ja syrjäisten sijaintiensa vuoksi vain harvoihin ihmisiin vaikuttavina.

Maatalouden harjoittama kaskeaminen esimerkiksi Indonesiassa ja Amazonin alueella vaikuttaa ihmisen aiheuttaman metsäpalovaaran syntymiseen. Paikallishallintojen ja yritysten pyrkimykset taloudelliseen kasvuun ilman vastuunkantoa ovat synnyttäneet valtatyhjiön, jonka seurauksena haitallisten menetelmien harjoittamista jatketaan metsäpaloriskeistä ja ympäristöhaitoista huolimatta. Huolestuttavin tilanne on Brasiliassa, missä kirjattiin viime vuonna 72 000 metsäpaloa – 84 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2018.

Too hot to handle-Smoke after the fire.jpeg

Metsäpalopäästöt voivat muodostaa kolmanneksen hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärästä maailmanlaajuisesti. Kuva: Joanne Francis / Unsplash 

Metsäpalojen aiheuttamia päästöjä kartoittavan GFED-tietokannan mukaan Indonesian metsäpaloista aiheutuneet päivittäiset hiilidioksidipäästöt olivat suuremmat kuin koko Yhdysvaltain teollisuuden päästöt vuonna 2015. Tilastot 1990-luvulta saakka osoittavat, että maastopalot muodostavat vuosittain kolmasosan maailmanlaajuisista hiilidioksidipäästöistä eli olennaisimmista lämpöä sitovista ja ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä. 

Palontorjuntaa yhteistyössä

Miten kansainvälinen yhteisö voi vastata tähän uhkaan? Asiantuntijoiden mukaan naapurimaiden välinen ja alueellinen yhteistyö ovat avainasemassa metsäpaloihin varautumisessa ja niiden hallinnassa. Kansainväliset yhteistyöelimet, kuten EU, Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestö ASEAN ja rikkaiden maiden huippukokoukset, ovat ainutlaatuisessa asemassa yhteistyön edistämiseksi.

Vaikka viimeisimpiä metsäpaloja koskevat tutkimukset auttavat tulevien metsäpalojen hallinnassa, ei ole olemassa aineistoa, jonka avulla kyettäisiin ennustamaan tarkasti, mihin tulevaisuudessa tulee varautua.

”Vallalla on naiivi käsitys siitä, että olisi olemassa yksiselitteinen, tieteellisesti pätevä lista metsäpaloista. Todellisuudessa tieteellisesti luotettavaa tietoa metsäpaloista ei ole maailmanlaajuisessa mittakaavassa. Siksi on vaikea ennakoida, mitä tulevaisuus tuo tullessaan”, Bowman selittää.

Bowmanin mukaan on ratkaisevan tärkeää kehittää kansainvälinen tietokanta metsäpalojen seuraamiseksi ja analysoimiseksi, jotta hallinnolliset elimet voivat laatia asianmukaiset suunnitelmat sekä keskeisen infrastruktuurin että tärkeiden ekosysteemien suojelemiseksi.

Lisäksi ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö metsätalouden tuotteita hyödyntävät teollisuuden toimijat voisi myötävaikuttaa esimerkiksi kestävien istutuskäytäntöjen yleistymiseen. Toimijoiden on tehtävä yhteistyötä sellaisten luotettavien tahojen kanssa, jotka ymmärtävät metsäpinta-alan säilyttämisen merkityksen tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa.

 

Teksti: Kati Leuschel
Pääkuva: Sippakorn Yamkasikorn / Unsplash