UPM:n yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Stefan Sundman painottaa, että yksityismetsistä saatava puu on avainasemassa, mikäli investoinnit toteutuvat suunnitelmien mukaan.
– Puumarkkinat ovat toimineet viime vuosina tasaisesti. Uusien hankkeiden myötä kuitupuun vuosittainen tarve kasvaa noin 6 miljoonalla kuutiometrillä, jota varten on hakattava kaikkiaan 10 miljoonaa kuutiota puuta.
Nykyinen tarjonta ei riitä kattamaan kysyntää, vaan puuta on saatava markkinoille lisää. Kasvuun on hyvät mahdollisuudet, sillä kestävän kehityksen mukaisista hakkuista tällä hetkellä toteutuu vain kaksi kolmasosaa. Jos kasvava puuntarve pystytään kattamaan kotimaisella tarjonnalla, on metsänomistajilla mahdollisuus saada 350 miljoonaa euroa vuodessa lisäkantorahaa.
Haasteena on tosin, että lähes kolmannes talousmetsien pinta-alasta on jäänyt hoitamatta tai hakkaamatta viimeisen 30 vuoden aikana. Tarjonnan lisääminen edellyttää määrätietoista työtä myös valtiolta.
– Tällä hetkellä passiivisia metsänomistajia ei kannusteta riittävästi käymään puukauppaa ja hoitamaan metsiään, pohtii Sundman.
Avarampaa ajattelua
– Myös metsätilojen pirstoutuminen on pysäytettävä ja tilojen koko on saatava kasvuun, Sundman linjaa.
Metsätilakoon supistuminen vähentää omistajien kiinnostusta metsänhoitoon. Tilakokoa kasvattavina keinoina voisivat olla esimerkiksi sukupolvenvaihdoksiin liittyvät verohuojennukset sekä määräaikainen myyntivoiton verovapaus pienille metsätiloille, jotka liitetään osaksi toista tilaa.
Myös uudet metsänomistusmuodot, kuten UPM:n tarjoamat yhteismetsät varmistavat tehokkaan metsätalouden toteutumista ja edistävät puun tarjontaa.
Toimiva puuhuolto edellyttää, että myös puun kuljettamiseen tarvittava infrastruktuuri on kunnossa. Korjaustarpeessa olevan päällystetyn tiestön määrä kolminkertaistuu 10 vuodessa, ja perusväylien rahoitusvaje kasvaa vuosittain noin 250 miljoonaa euroa.
Uusiutuva tulevaisuus
– Metsäteollisuudella on merkittävä työllistävä vaikutus, ja toimiala on tärkeä vientitulojen kannalta. Jos Suomi haluaa säilyttää asemansa merkittävänä puunjalostusmaana, meidän on turvattava puun saanti niin nykyisille laitoksille kuin tuleville investoinneillekin. Talouskasvun vauhdittamiseksi on varmistettava, että myös pienemmillä laitoksilla on mahdollisuus jatkaa toimintaansa.
Aktiivinen metsänhoito on myös parasta ilmastopolitiikkaa. Uusien selluinvestointien myötä uusiutuvan energian tuotanto Suomessa kasvaa arviolta noin kolmella prosenttiyksiköllä.
– Sellutehtaat tuottavat paljon uusiutuvaa energiaa. Siksi on keskeistä parantaa jalostavien tehtaiden toimintaedellytyksiä ja samalla luoda mahdollisuuksia uusille investoinneille, hän toteaa.
Panostaminen kannattaa
UPM investoi 160 miljoonaa euroa Kymin sellutehtaaseen. Hankkeeseen sisältyy uusi sellun kuivauskone, havukuitulinjan modernisointi, uusi kuorimo sekä Kymin integraatin energiatasapainon parantaminen. Investoinnin myötä sellutehtaan tuotantokapasiteetti kasvaa 170 000 tonnilla, mikä vahvistaa UPM:n asemaa kansainvälisillä sellumarkkinoilla.
Investoinnilla on merkittävät alueelliset, maakunnalliset ja valtakunnalliset kerrannaisvaikutukset. Puunkäyttö lisääntyy lähes miljoonalla kuutiometrillä, mitä varten tarvitaan 25 uutta puunkorjuuketjua. Metsänomistajien kantorahatulot kasvavat yli 30 miljoonalla eurolla.
Rakennusvaiheessa investointi lisää työtä, toimeentuloa ja ostovoimaa alueella. Parhaillaan projektityöt työllistävät noin 300 henkilöä. Paikallisia urakoitsijoita projektissa on noin 20.
Investointi lisää muun muassa kemianteollisuuden tilauksia sekä luo työtä kuljetusalalle tuote- ja raaka-aineiden kuljetuksiin. Metsäteollisuus työllistää nykyisellään Kaakkois-Suomessa 6300 henkilöä.
Vesa Puoskari
