Ankeriaiden määrä on vähentynyt merkittävästi koko Euroopassa – syitä on monia
Vähentymisen syyksi on arveltu mm. liikakalastusta, voimalaitoksia ja vesirakentamista, kuten patoja. Myös ilmastonmuutoksella, elinympäristöjen ja merivirtojen muutoksilla, taudeilla ja saasteilla on vaikutusta lajin vähentymiseen.
Voimalaitosten ja vesirakentamisen haittoja kalastolle ja kalastukselle on jo useita vuosia kompensoitu voimayhtiöiden maksamilla kalatalousmaksuilla. Näillä varoilla viranomaiset istuttavat eri kalalajeja ja tekevät erilaisia tutkimuksia ja selvityksiä.
Yksi istutuslajeista on ankerias, jota esimerkiksi Pirkanmaan kalatalouskeskuksen mukaan on istutettu Kokemäenjoen vesistöön patojen yläpuolelle yhteensä 660 000 kappaletta vuosina 1989-2023. Sieltä ankeriaat vaeltavat jokea alaspäin, ja valitettavasti pitkänomaisena kalana osa ankeriaista menehtyy jokireitillä, missä on paljon patoja.
Tarvitaan tekoja tilanteen parantamiseksi
Kalastusrajoituksia on jo tiukennettu ja patojen yläpuolelle tehtäviä istutuksia on vähennetty. Pirkanmaan kalatalouskeskuksella on käynnissä hanke yhdessä viranomaisten, Pirkkalan kalatalousalueen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa, missä ankeriaat otetaan kiinni ja kuljetetaan patojen alapuolelle. Hanke on nimeltään "Kokemäenjoelta Sargassomerelle." Voimayhtiöt, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) ja Luonnonvarakeskus yrittivät yhdessä saada viime vuonna vastaavanlaista hanketta aikaan, mutta se ei valitettavasti saanut Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastolta rahoitusta. Hyvä hanke jäi siis toteutumatta.
Sidosryhmäyhteistyöllä tuloksiin
Kokemäenjoen vesistöalueella olisi nyt mahdollisuus lähteä ratkaisemaan ankeriasongelmaa mahdollisimman laajalla sidosryhmäyhteistyöllä. Voimayhtiöt ovat valmiita tekemään vapaaehtoisesti toimia ankeriaan hyväksi yhteistyössä kalatalousviranomaisten, kalatalouskeskuksen, kalatalousalueiden, osakaskuntien, järjestöjen ja yhdistysten kanssa esimerkiksi laajentamalla jo käynnissä olevaa hyvää hanketta.
Paljon on tehty ja tehdään
UPM Energy maksaa vuosittain kalatalousmaksuja omistamiensa laitosten osalta. Kalatalousmaksujen lisäksi meillä on vapaaehtoinen virtavesiohjelma, jonka tavoitteena on vapauttaa tai kunnostaa 500 kilometriä virtavesiä tai vesistöreittejä vuoteen 2030 mennessä (vertailuvuosi 2015). Vuoden 2025 loppuun mennessä tavoitteesta on saavutettu 323 kilometriä. Kilometrit on laskettu UPM:n rahoitusosuuden mukaan, eli esimerkiksi, jos olemme olleet 10 %:n rahoituksella mukana vapauttamassa 100 kilometriä, raportoimme 10 km osuuden tavoitteeseemme. Yhteensä olemme olleet mukana vapauttamassa yli 1100 kilometriä virtavesiä ja vesistöreittejä!
Vuoden 2025 aikana olimme mukana mm. Sysmän Virtaankosken, Kuusamon Kuusinkijoen, Rautjärven Torsanjoen Kurunkosken ja Savonlinnan Linnanvirran hankkeissa. Talkoitakin on tehty kahteen otteeseen UPM:n omilla mailla Karkkilassa.
Myös kuluvalle vuodelle on suunnitteilla erinomaisia hankkeita. Sotkamossa Tipasjoen Louhikosken padonpurku sekä Lappeenrannan Urpalanjoen Joutsenkosken ja Outokummun Lietukkajoen padonpurkuhankkeet etenevät. Näissä kaikissa hankkeissa olemme mukana rahoittajina. Tavoitteemme 500 kilometrin vapautuksesta lähenee, pato ja koski kerrallaan.
Voit lukea lisää virtavesiohjelmamme hankkeista täältä.
