Kiertotaloussääntelyn kiemuroita
Jätteiden hyödyntäminen
Ongelmat alkavat jätestatuksesta: jos sivuvirta luokitellaan jätteeksi, sen hyötykäyttö vaatii ympäristöluvan. Koska ympäristöluvitus on usein pitkä prosessi, ei sen läpikäyminen yksittäisille hyötykäyttökohteille ole mielekästä tai aina edes mahdollista. Suomen lainsäädäntö kuitenkin sallii joitakin poikkeuksia, jolloin jätteen hyödyntäminen ei vaadi ympäristölupaa. Tällaisia ovat esimerkiksi tiettyjen jätteiden hyödyntämisen maarakentamisessa salliva MARA-asetus, sekä tiettyjen jäteperäisten sivuvirtojen hyödyntämisen lannoitevalmisteissa mahdollistava lannoitevalmisteasetus. Vaikka nämä poikkeukset helpottavatkin sivuvirtojen hyötykäyttöä, ne eivät ole riittäviä. Esimerkiksi sellunvalmistuksen sivuvirtana syntyvä viherlipeäsakka ei ole kummankaan poikkeuksen piirissä, eikä sen käyttö lannoitevalmisteen ainesosana ylipäätään ole mahdollista, koska se ei sisälly Ruokaviraston ainesosaluetteloon eikä myöskään EU:n lannoitelainsäädäntö salli sen käyttöä. Viherlipeäsakka on kuitenkin REACH-rekisteröity niin lannoite- kuin maarakennuskäyttöön. Vaikka viherlipeäsakan hyötykäyttö nykylainsäädännön puitteissa on melko haastavaa, halutaan sen hyötykäyttöön kannustaa tuomalla se jäteveron piiriin vuoden 2027 alusta alkaen.
Lannoitevalmisteasetus asettaa vaatimukset sekä ainesosaluokille että tuoteluokille, ja lannoitetuotteita voidaan valmistaa sekoittamalla eri ainesosaluokkien mukaisia raaka-aineita keskenään. Vaikka lannoitevalmisteasetus salliikin tiettyjen jätteiden hyödyntämisen ilman ympäristölupaa, jotkut viranomaiset tulkitsevat jäteperäisten ainesosien sekoittamisen jätteen ammattimaiseksi käsittelyksi, mikä taas edellyttää ympäristöluvan ja vesittää näin em. vapautuksesta saatavan hyödyn.
Jätteiden tuotteistaminen
Toinen tapa välttää raskas ympäristölupaprosessi on tuotteistaa jätteeksi luokiteltu sivuvirta jätedirektiivin mukaisen sivutuote- tai EEJ- eli ei enää jätettä -menettelyn kautta. Tuotteistamisprosessit ovat kuitenkin usein monimutkaisia, ja globaalina yhtiönä olemme törmänneet vaihteluihin tulkinnoissa jäsenmaiden välillä ja jopa Suomen sisällä. Erityisen haastavaa on osoittaa, ettei jätemateriaalin hyödyntäminen aiotussa kohteessa aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Mikäli jätemateriaali saa tuotestatuksen, jätelainsäädäntö ei enää koske sitä, mutta tuotelainsäädäntö, mukaan lukien REACH-rekisteröintivelvoite koskee. Siksi on hämmentävää, että jotkut REACH-rekisteröidyt materiaalit eivät rekisteröinnistä huolimatta saa sivutuote- tai EEJ-statusta, eli yksi lainsäädäntö pitää niitä tuotteina, toinen taas jätteinä. REACH-rekisteröinti tehdään tiettyihin käyttökohteisiin, ja rekisteröinnin yhteydessä määritetään kullekin käyttökohteelle altistumisskenaariot ja niihin liittyvät riskinhallintatoimenpiteet. Kuitenkaan REACH-rekisteröinnillä ei aina tunnu olevan merkitystä sivutuote- tai EEJ –kriteerien täyttymistä arvioitaessa.
Lainsäädäntöjen yhteensovittamista ympäristönsuojelusta tinkimättä
Me UPM:llä suhtaudumme myönteisesti käynnissä oleviin sääntelyuudistuksiin, joilla pyritään edistämään materiaalien kiertoa ja vähentämään hallinnollista taakkaa. Näemme tässä oivallisen tilaisuuden tarkastella sivuvirtojen hyötykäyttöä säänteleviä lainsäädäntöjä kokonaisvaltaisesti, selkeyttää niiden välisiä rajapintoja ja tunnistaa synergioita erityisesti jäte-, ympäristö-, lannoite- ja REACH-sääntelyn välillä. Näin voitaisiin yksinkertaistaa sivuvirtojen hyötykäyttöön liittyviä vaatimuksia ja vähentää hallinnollista taakkaa korkeasta ympäristönsuojelun tasosta tinkimättä.
Kysymyksiä harkittavaksi:
- Voisiko REACH-rekisteröinti riittää osoittamaan, että materiaalin hyödyntäminen rekisteröidyssä käyttökohteessa ei aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle?
- Voisiko jäteperäinen lannoitevalmisteen ainesosa saada automaattisesti sivutuote- tai EEJ-statuksen lannoitehyötykäyttöön, mikäli se täyttää lannoitevalmisteasetuksen ainesosaluokalle asettamat kriteerit?
Uskomme, että sääntelyn kokonaisvaltaisella tarkastelulla ja synergioiden hyödyntämisellä voidaan vähentää kiertotalouden esteitä ja edistää EU:n kiertotalousasetuksen tavoitteita.
Löydät lisää näkemyksiämme EU:n kiertotalousasetuksesta kannanotossamme, joka löytyy täältä englanniksi.
Saattaisit kiinnostua:
Eurooppalainen kiertotalous vaatii uusiutuvia raaka-aineita ollakseen kestävää
EU:n kiertotalousasetuksesta vauhtia kierrätykseen
