Puu on yksi maailman monipuolisimmista, vastuullisimmista ja käytetyimmistä materiaaleista. Käyttötarkoitus ja -paikka vaikuttavat monin tavoin puulajin valintaan. Otimme selvää asiasta.
Puu on helposti työstettävä, kestävä ja monipuolinen materiaali. Siksi sitä suositaan niin talojen seinä- ja runkorakenteissa, hirsitaloissa, ovissa sekä ikkunankarmeissa, lattioissa, sisäverhoiluissa, seinälistoissa, huonekaluissa kuin ulkoterasseissakin. Olipa kohde mikä tahansa, puu on todennäköisesti tarkoitukseen sopiva.
Pudasjärven Hirsikampus on upea esimerkki puun käytöstä sisärakenteissa. Kuva: UPM Timber.
Valitse puulaji käyttötarkoituksen mukaan
Mutta mistä tietää, mikä puulaji kannattaa valita? Se riippuu ensisijaisesti käyttötarkoituksesta ja -paikasta. Mänty on Suomen yleisin ja kuusi toiseksi yleisin puulaji, ja ne ovatkin tavallisimpia sahatavaramateriaaleja. Mänty on kuusta hieman kestävämpi ja sopii ulkoisilta ominaisuuksiltaan hyvin sisärakentamiseen. Molemmat puulajit soveltuvat oikein käsiteltyinä ulkokäyttöön, hinnoissa ei merkittävää eroa ole.
"Hinnat vaihtelevat suhdanteiden mukaan. Kuusi on koko puun pituudelta tasalaatuista, kun taas männyssä oksat sijaitsevat latvassa ja oksaton tai vähäoksainen tyvi on kalliimpaa. Männyssä onkin enemmän laatuluokkia ja siksi myös hintaeroja. Valinta on myös esteettinen kysymys – jos tykkää oksaisen puun ulkonäöstä, niin sitä voi käyttää", sanoo kysynnän suunnittelun päällikkö Mika Nokelainen UPM Timberiltä.
Puulla on myös ekologisia ja antibakteerisia ominaisuuksia, ja sen käyttö rakentamisessa on kasvava trendi sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Puu on hengittävä ja vastuullinen materiaali, joka toimii hiilinieluna sekä sitoo itseensä kosteutta, ja sillä on myös rakennusten sisäilmanlaatua parantava vaikutus.
"Puu ei tarjoa bakteereille samanlaista kasvualustaa kuin vaikkapa betoni tai lasi, ja samasta syystä kesäisin hirsitalossa saattaa olla mukavan viileää. Puurakentamisen puolesta on puhuttu jo vuosien ajan, mutta nyt näyttää olevan tulossa läpimurto ja puusta rakennetaan yhä enemmän esimerkiksi kouluja, päiväkoteja ja jopa kerrostaloja", Nokelainen kertoo.
Puusta voidaan valmistaa myös esimerkiksi ristiinlaminoituja massiivipuuelementtejä. Niiden rakennelujuus ja hengittävyys ovat huippuluokkaa, joten ne mahdollistavat uudenlaisia, arkkitehtuurisia ratkaisuja. Puurakentamisella on myönteisiä vaikutuksia myös hyvinvoinnille.
"Puulla on tutkitusti rauhoittavia vaikutuksia ja sisätiloissa puu aikaansaa levollisen tunnelman verrattuna esimerkiksi lasiin ja teräkseen. Puupinta on ihmisen psyykellekin hyvä asia", Nokelainen toteaa.
Lähes 19 vuoden urallaan UPM Timberissä Mika Nokelainen on oppinut tuntemaan alan läpikotaisin. Kuva: UPM Timber.
Kosteuspitoisuus ja modifiointi vaikuttavat puun ominaisuuksiin
Puu reagoi kosteuteen voimakkaasti; kastuessaan se laajenee ja kuivuessaan kutistuu. Tuoreessa puussa on kosteutta luontaisesti paljon ja sahaamisen jälkeen se kuivataan, jonka jälkeen puun kosteuspitoisuus on 8-24 prosenttia. Huonekaluissa, hirsitaloissa ja sisätiloissa, joissa ilman suhteellinen kosteus on matala, käytetäänkin tästä syystä kuivempaa puuta kuin ulkona.
"Tärkeintä on valintaa tehtäessä tietää, mihin käyttöön se tulee, eli rakennetaanko terassi, saunapaneelit vai puulattia. Jos saunaan laitetaan kosteaa puuta, se kutistuu kuumuudessa ja laudat alkavat rakoilla. Samasta syystä esimerkiksi sisäoviin, huonekaluihin ja puusepänteollisuudessa käytettyyn liimausprosessiin valitaan kuivempaa puuta”, Nokelainen havainnollistaa.
Ulkokäyttöön suositellaan painekyllästettyä tai lämpökäsiteltyä puuta, jolloin se ei enää reagoi kosteuteen. Painekäsittely sopii vain männylle, sillä kuusi ei ime itseensä kyllästysainetta, kun taas lämpökäsittely sopii molemmille puulajeille.
"Suojaamatonta puuta ei suositella ulkotiloihin, sillä etenkin mänty alkaa helposti homehtumaan, kun sinistäjäsienet pääsevät siihen käsiksi. Kun puu käsitellään oikeaoppisesti, se sietää paremmin kosteutta. Japanissa matkustellessani olen nähnyt, että lämpökäsittelyllä modifioitua puuta voi käyttää vaikka kylpyammeessa. En keksi, mihin käyttötarkoitukseen puu ei sopisi", Nokelainen tiivistää.
Teksti: Laura Iisalo
Pääkuva: UPM Timber/Annika Vesterinen
