Artikkeli | 03/16/2023 09:18:02 | 6 min Lukuaika

UPM:n virtavesiohjelma etenee – Sapsokosken ja Arvajankosken kunnostuksilla paremmat elinolosuhteet kaloille

Viivi Viitanen

UPM:n pyrkii parantamaan koko virtavesiluonnon tilaa. Vuonna 2022 ohjelmassa kunnostettiin Sapsokosken ja Arvajankosken koskialueet – vaelluskalat saivat näin merkittävästi lisää kutualueita.

Suomen vaelluskalojen kotiympäristöt ovat muuttuneet jokien perkaamisen ja patoamisen vuoksi. UPM pyrkii rajoittamaan voimalaitostensa ympäristövaikutuksia, ja vuodesta 2016 lähtien yhtiöllä on ollut käynnissä oma vapaaehtoinen ohjelma, jossa elvytetään ja palautetaan vaelluskalakantoja muun muassa turhia esteitä purkamalla.

 

Haluamme ohjelmallamme antaa panoksemme luonnon monimuotoisuuden parantamiseen.

Tavoitteemme on kohentaa paitsi vaelluskalojen myös koko virtavesiluonnon tilaa”, UPM Energyn ympäristöpäällikkö ja virtavesiohjelman koordinaattori Mikael Rytkönen toteaa.

Virtavesiohjelman tavoitteena on vapauttaa tai kunnostaa 500 km virtavesiä vuoteen 2030 mennessä. UPM:n ohjelmassa vapautettujen virtavesien todentaminen ja seuranta pohjautuu Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineistoon. Lähtökohtana 500 kilometrin tavoitteelle on vuoden 2015 tilanne. EU:n tavoitteena on vapauttaa 25 000 kilometriä virtavesiä, mutta laskentatapa on vielä auki.

UPM:n vaelluskala­ohjelma etenee

UPM:n lähtökohtana on elvyttää kalakantoja siellä, missä niiden luontaiselle menestymiselle on parhaat edellytykset. Keinot tulee suunnitella kuhunkin vesistöön parhaiten soveltuviksi ja niiden tehokkuutta on arvioitava huolellisesti.

Sisävesien monimuotoisuudessa on kyse paitsi vaelluskalojen reiteistä ja sopivista kutu- ja poikasalueista, myös muiden uhanalaisten lajien, kuten kirjojokikorennon, jokihelmisimpukan ja vuollejokisimpukan elinympäristöjen parantamisesta. Virtavesien ekosysteemien elinvoimaisuudelle tärkeää on jatkuvuus, sillä juuri virtavedet yhdistävät eri elinympäristöjä toisiinsa.

Vuonna 2022 ohjelmassa rahoitettiin useita tutkimus- ja innovaatiohankkeita. Suurimmat hankkeet olivat Sapsokosken koskialueen kunnostus sekä Arvajankosken padon purkaminen ja kalataloudellinen kunnostus.

UPM tukee vaelluskalakantojen elvyttämistä

Sapsokosken kunnostuksella parempi elinympäristö lohikalalle

Vuonna 2020 UPM Energy purki Sotkamon Sapsokoskelta vanhan padon ja myllyn. Tämä vapautti vaelluskaloille lähes 96 kilometrin vesistöreitin, josta löytyy ainakin 12 koskipaikkaa. Lohikalan luontaisen elinkierron parantamista jatkettiin vuonna 2022 kunnostamalla Sapsokosken koskialue. Työ valmistui elokuussa.

“Siirsimme aikoinaan tukinuittoa varten poistettuja kiviä takaisin koskeen, mikä teki siitä luonnonmukaisemman. Lisäksi eri puolille koskea rakennettiin yhteensä kolmisenkymmentä kutusoraikkoa, jotka odottavat nyt vaelluskaloja, etenkin uhanalaista taimenta kutemaan”, kuvailee Rytkönen Sapsokosken monimuotoisuutta parantanutta hanketta.

Projektissa olivat mukana UPM Energy, Fortum, Kainuun kalatalouskeskus ja Lapin ELY-keskus. Työn teki paikallinen yritys, Koneurakointi Veljekset Hyvönen Oy.

”Työt etenivät suunnitelmien mukaisesti ja valmistuivat etuajassa – olemme lopputulokseen erittäin tyytyväisiä. Seuraamme kunnostuksen onnistumista tulevina vuosina kutupesäinventoinnein ja sähkökoekalastuksin. Tarvittaessa teemme lisäkunnostuksia.”

Seuraavaksi suunnitelmissa on alueen muuttaminen lähiluontokohteeksi, ja UPM Energy on käynyt aiheesta jo keskusteluja Sotkamon kunnan ja Sapsoperän kyläyhdistyksen kanssa.  

”Projekti on ollut alueen asukkaille merkittävä, ja sitä on toivottu pitkään. Olemme saaneet asukkailta paljon positiivista palautetta tekemästämme työstä.”

UPM:n vedenkäyttö

Taimenelle lisää kutu- ja poikasalueita Arvajankoskelle

UPM käynnisti vuonna 2022 Jämsässä projektin Arvajankosken padon purkamiseksi. Tavoitteena oli kunnostaa koski kalojen kulkureitiksi.

”Arvajan koskireitti on pituudeltaan 19 kilometriä. Se on Päijänteen taimenelle tärkeä kutujoki, ja halusimme taata tälle uhanalaiselle lajille selvästi lisää kutu- ja poikasalueita”, Mikael Rytkönen kuvaa paikallisesti ja valtakunnallisesti merkittävää hanketta.

Projektissa vanha pato purettiin, ja koskialueelle rakennettiin pysyvä pohjapato. Lisäksi vanha kalatie korvattiin luonnonmukaisella kalauomalla ja alueelle rakennettiin uusia kutu- ja poikasalueita. Kalauoma mahdollistaa kalojen kulun koskialueen yläjuoksulle ja pohjapato tasaa pintakorkeuden vaihteluja.

Kaikkiaan Arvajankosken kunnostuksen myötä vapautui yhteensä yli 55 kilometriä vesistöreittiä vaelluskalojen käyttöön. Hankkeessa olivat mukana Keski-Suomen Vesi ja ympäristö ry sekä Pohjois-Savon ELY-keskus. Työ suoritettiin elo-lokakuussa, ja sen toteutuksesta vastasi Oteran Oy hyödyntäen paikallisia aliurakoitsijoita.

”Työ eteni odotetusti, ja taimenten on jo nähty nousevan Päijänteestä uutta kalauomaa pitkin Arvajan koskireitille”, kertoo UPM Communication Papersin ympäristöinsinööri ja hankkeen projektipäällikkö Pekka Rantala.

Paras lopputulos syntyy yhteistyöllä

“Virtavesiohjelmassa edistetään luonnon monimuotoisuutta mm. purkamalla turhia esteitä, kuten patoja ja uusimalla metsäautoteiden tierumpuja, sekä kunnostamalla koskia ja puroja. Osallistumme myös erilaisiin pilotti- ja tutkimushankkeisiin yhteistyössä eri tahojen, kuten paikallisten asiantuntijajärjestöjen, yritysten ja ELY-keskusten kanssa”, Mikael Rytkönen kertoo.

Rytkösen mukaan yhteiskunnallinen kiinnostus virtavesiluontoa ja vaelluskaloja kohtaan on viime aikoina kasvanut selvästi. UPM on sitoutunut läpinäkyvyyteen ja avoimeen keskusteluun vesistöjen tilasta paikallisyhteisöjen ja viranomaisten kanssa.

Vaelluskalojen suojelutyö jatkuu myös tulevina vuosina.

”Etsimme jatkuvasti uusia kohteita virtavesien ennallistamiseksi. Pyrimme siihen, että kunnostettavat kohteet olisivat UPM:n omistamilla alueilla tai lähellä UPM:n omien vesivoimalaitosten alueita. Kunnostusprojekteja on miellyttävää edistää, kun kaikkien tavoitteena on parantaa vaelluskalojen elinolosuhteita ja lisätä luonnon monimuotoisuutta”, hän kertoo.

Faktaa:

  • Suomessa on noin 220 vesivoimalaitosta ja niiden yhteydessä olevaa patoa
  • Jokireittien varrella on kaiken kaikkiaan jopa 5 000 padoksi lueteltua rakennetta
  • Tierumpujen määräksi arvioidaan noin 90 000, joista 30 % on arvioitu esteiksi jokijatkumolle
  • Arviolta 5 % Suomen uhanalaisista lajeista on sisävesissä

Lähde: SYKE

Tukea luonnonkatastrofialueille Puolaan ja Yhdysvaltoihin
Artikkeli | 12/05/2024 08:34:09 | 5 min

Tukea luonnonkatastrofialueille Puolaan ja Yhdysvaltoihin

Lue lisää
Haku avattu UPM:n kesätyöpaikkoihin
Artikkeli | 12/02/2024 08:00:34

Haku avattu UPM:n kesätyöpaikkoihin

Lue lisää
Carinata – Ilmastopositiivisen muutoksen siemen
Artikkeli | 10/08/2019 05:43:21 | 4 min

Carinata – Ilmastopositiivisen muutoksen siemen

Lue lisää