UPM.FI
  • Ajankohtaista
  • Viherpesusta ja vastuullisesta vuoropuhelusta
Blogi | 03/04/2020 08:47:10 | 10 min Lukuaika

Viherpesusta ja vastuullisesta vuoropuhelusta

UPM on vuosien ajan listattu alan vastuullisimpien yritysten joukkoon perustuen toimintaamme ja kehitykseemme. Viimeisin tunnustus oli kolmen A:n status CDP:ssä teoista ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja metsäkadon ehkäisemiseksi sekä vastuullisuudesta vesiasioissa. Huikea saavutus ottaen huomioon, että kyseiseen AAA-suoritukseen on pystynyt vain kuusi yhtiötä koko maailmassa!

Suomen Maan Ystävät julistivat tämän CDP-statuksen sekä UPM:n sitoumuksen YK:n Global Compactin tavoitteeseen rajata ilmaston lämpiäminen 1,5 asteeseen ”UPM:n viherpesukampanjaksi”. Tämä on pöyristyttävä väite, joka vähättelee sekä UPM:n työtä että näitä arvostettuja ja integriteetistään tunnettuja kansainvälisiä organisaatioita.

Faktat faktoina

Monien yhtiöiden tapaan UPM:ää pyydetään usein vastaamaan ja toimittamaan tietoja erilaisiin arviointeihin ja indekseihin. Tämä kertoo asiakkaiden, sijoittajien, arvioitsijoiden ja kansalaisjärjestöjen kasvavasta kiinnostuksesta ja vaatimuksista yhtiöiden vastuullisuutta kohtaan. Nämä arvioinnit ja indeksit eivät perustu siihen, mitä yhtiöt sanovat, vaan siihen mitä yhtiöt tekevät.

Kuten Maan Ystävät kirjoittivat, UPM on kansainvälinen yhtiö. Niinpä UPM raportoi globaalisti ja kaikista toiminnoistaan yhdenmukaisella tavalla. Toimittamamme tieto perustuu aina julkisesti saatavilla olevaan tietoon ja on kolmansien osapuolten varmentamaa. Tämä pätee niin yhtiötasolla, tehdaspaikkakunnittain kuin tuotetasollakin. Läpinäkyvyys on olennainen osa arviointien uskottavuutta, joten esim. CDP:lle annettu tieto on julkisesti saatavilla heidän verkkosivuiltaan (www.cdp.net), ja CDP itse arvioi yhtiön vastuullisuutta.

Tuloksemme eivät ole aina olleet yhtä hyviä kuin ne ovat tänään. Eikä se, että viime vuosina olemme olleet toimialamme paras tai parhaiden joukossa, tee meistä täydellisiä tai tarkoita, että toiminnallamme olisi ainoastaan positiivisia vaikutuksia. Olemme oppineet matkan varrella ja myös omista virheistämme. Teemme jatkuvasti töitä pienentääksemme toimintamme negatiivisia vaikutuksia ja haastamme itseämme yhä kunnianhimoisimmin tavoittein, kuten sitoutumalla vähentämään hiilidioksidipäästöjämme 65 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Käymme jatkuvaa vuoropuhelua ja teemme yhteistyötä ulkoisten sidosryhmien kanssa tutkimuslaitoksista asiantuntijaorganisaatioihin haastaaksemme ja laajentaaksemme osaamistamme ja kehittääksemme toimintaamme edelleen. Kansalaisjärjestöt ovat tärkeä osa tätä työtä. Vaikka itse suosimme avointa keskustelua, kunnioitamme Maan Ystävien päätöstä valita julkinen syyttely rakentavan, faktapohjaisen keskustelun sijaan.

Maan Ystävien syytökset keskittyvät täysin UPM:n toimintaan Uruguayssa ja sisältävät oletuksia ja yleistyksiä, jotka eivät tee eroa maantieteellisesti eikä toimijoiden välillä.

Näin ollen korjaamme näitä käsityksiä ja väitteitä mielellämme:

1. Puuviljelmät ja ruohomaat

UPM:n puuviljelmät on perustettu vanhoille ruohomaille. Uruguayssa on harjoitettu laajamittaista karjankasvatusta ja -laidunnusta yli 400 vuotta. 1980-luvun lopulla Uruguayn hallitus hyväksyi metsälain, joka määritteli “metsätalouden prioriteettimaat”, tyypillisesti hiekkaisia tai kivisiä maita, joiden tuottavuus perinteisessä maataloudessa on alhaisin ja jotka myös elinvoimaisuudeltaan ja biodiversiteetin osalta ovat hedelmällisempiä maita huonompia. Nykyään näille metsätaloudelle määrätyille alueille kasvatetut puuviljelmät ovat 6 % Uruguayn kokonaismaa-alasta. Kaikki luonnonmetsät on suojeltu lailla.

UPM:n ja yhteistyökumppaneidemme mailla kasvaa aina sekä puuviljelmiä että ruohomaita, eli edes puuviljelmille määritellyt alueet eivät ole täysin istutettuja. Itse asiassa lähes 40 % on jätetty istuttamatta.

Mitä tulee väitteisiin siitä, että puuviljelmät olisivat ruohomaita huonompia hiilinieluja: tämä ei ole kansainvälisen hallitustenvälisten ilmastopaneelin IPCC:n yleisesti hyväksymä näkemys. Uruguayn hallitus raportoi kasvihuonepäästönsä käyttäen IPCC:n metodologiaa, jonka mukaan puuviljelmät ovat muodostaneet aiempaa maankäyttöä (eli laidunmaita) suuremmat hiilivarastot. Linkit Uruguayn ja IPCC:n raportteihin ovat saatavilla lopussa olevasta listasta.

Maaperän hiilimittaukset ja niiden vertailu puuviljelmien ja vanhojen laidunmaiden välillä sen sijaan on liian vähän tutkittu aihe, ja siksi UPM tekee parhaillaan luotettavien tutkimustahojen kanssa yhteistyötä puuviljelmien hiilivarastojen ja -nielujen mittauksen kehittämiseksi.

2. Puuviljelmien vaikutus ravinteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen

Puuviljelmät köyhdyttävät maaperän ravinteita suhteellisesti vähemmän erityisesti verratessa viljanviljelyyn. Tämä johtuu pitkälti korjuukäytännöstä, jossa lehdet, oksat ja kuori jätetään korjuupaikalle, jolloin ne hajoavat ja ravinteet kierrätetään takaisin maaperään.

UPM ei ole koskaan esittänyt, että monokulttuuriset puuviljelmät suosisivat tai laajentaisivat biodiversiteettiä. Se, mitä sanomme, perustuu siihen, mitä teemme: toimiin biodiversiteetin suojelemiseksi ja edistämiseksi.

UPM on tehnyt biologisia selvityksiä 1990-luvun alusta lähtien. Alun perin näiden selvitysten tarkoituksena oli tunnistaa ja luokitella lajit ja ekosysteemit siellä, missä UPM suunnitteli toimintojaan – myöhemmin näitä on hyödynnetty osana biodiversiteettiohjelmaamme.

Puuviljelmillämme kaikki biodiversiteetille arvokkaimmat paikat, kuten kosteikot, on suojeltu. Puuviljelmien ympärillä olevaa luonnonkasvillisuutta ylläpidetään ja vahvistetaan. Kaikki tämä on osa sekä ympäristölupia että sertifiointikriteerejä, ja siten niitä valvotaan myös ulkopuolisten toimesta. Lisäksi UPM ylläpitää ja hoitaa yli kahtakymmentä erillistä suojelualuetta Uruguayssa.

3. Puuviljelmien ja tuotannon vaikutus veteen

Puuviljelmillä käytetyt tuotteet, kuten kemikaalit, sekä niiden määrä ja käytön tiheys ovat huomattavasti vähemmän intensiivisiä kuin maataloudessa. Puuviljelmien ja vesistöjen väleissä on luonnonkasvillisuuden muodostamia suoja-alueita. UPM noudattaa sekä paikallisia että kansainvälisesti tunnustettuja standardeja kaikissa turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvissä asioissa, ja näitä auditoidaan myös ulkopuolisten toimesta. UPM:llä on pitkä perinne sertifioinneissa, mikä sekin osoittaa, että teemme kuten sanomme.

Sellutehtaamme Fray Bentoksessa Uruguayssa on koko toiminta-aikansa ollut ympäristöasioissa maailman parhaimmistoa. Se on myös yksi maailman valvotuimmista tehtaista. Ympäristövaikutukset raportoidaan kuukausittain paikallisille viranomaisille, jotka valvovat ympäristövaikutuksia jatkuvasti. Vuonna 2019 Uruguayn ja Argentiinan viranomaiset tekivät sadannen yhteisen tarkastuksensa tehtaalla. Kaikki tarkastusten tulokset, kuten myös ympäristöraportit ovat aina julkisesti saatavilla. Vuonna 2011 Fray Bentoksen sellutehdas oli myös ensimmäinen Euroopan ulkopuolinen tehdas, joka sisällytettiin EU:n EMAS-järjestelmään. Tämä osoittaa UPM:n johdonmukaisen halukkuuden raportoida toimintansa vaikutukset avoimesti ja samalla tavoin kaikkialla, missä toimimme.

4. Teollisuuden vaikutus sosiaaliseen ja poliittiseen kehitykseen alueella

Esitetyt väitteet perustuvat viitteisiin ja tutkimuksiin maissa, joissa on hyvin erilaiset olosuhteet kuin Uruguayssa erityisesti talouskehityksen, maanomistuksen ja alkuperäisväestön suhteen.

Omien eettisten ohjeidemme ja Uruguayn tiukan kansallisen maankäyttöä säätelevän lain lisäksi UPM noudattaa mm. FSC™-sertifioinnin standardeja (FSC-C014719), jotka sisältävät yli 200 yksityiskohtaa maankäytöstä, mukaan lukien yhteistyö paikallisyhteisöjen kanssa. FSC on kansalaisjärjestöjen laajasti hyväksymä standardi kattaen niin ympäristövastuun kuin taloudellisen ja sosiaalisen vastuun.

Vastuullisuus on valintoja ja kunnioitusta

UPM:ää, kuten kaikkia yhtiötä, voi ja pitää haastaa vastuullisuudesta ja siitä, miten vastaamme meitä kaikkia koskettaviin globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastomuutokseen ja luonnon monimuotoisuutta koskeviin uhkiin.

Väestön kasvaessa ja keskiluokkaistuessa on myös tärkeämpää kuin koskaan pohtia, kuinka paljon kulutamme – ja mitä kulutamme. Valinnat eivät ole aina helppoja. Vuoteen 2030 mennessä keskiluokka kasvaa kahdella miljardilla ihmisellä Aasiassa. Tulisiko heiltä evätä wc-paperin kaltaiset hygieniatuotteet, joita me pidämme itsestäänselvyyksinä? Pitäisikö fossiilisista raaka-aineista valmistettujen muovien määrää lisätä esimerkiksi pakkauksissa, vai olisiko puupohjaiset, uusiutuvat ja kierrätettävät materiaalit kuitenkin parempi vaihtoehto?

Puuviljelmät ovat yksi keino vastata kasvavaan uusiutuvien materiaalien tarpeeseen, luonnonvarojamme kestävästi käyttäen. Valitettavasti maailmasta löytyy myös esimerkkejä, joissa ei ole toimittu oikein. Kenenkään syyttäminen toisten teoista ei kuitenkaan ole vastuullista sekään.

Me voimme ja aiomme parantaa toimintaamme ja vastuullisuuttamme entisestään. Olemme kuitenkin myös ylpeitä siitä työstä, jota tiimimme tekevät vastuullisuuden eteen päivittäin ja siitä tunnustuksesta, jota olemme arvostetuilta, todennettuihin tietoihin perustavilta ulkoisilta tahoilta työstämme saaneet.

Saara Tahvanainen, Sidosryhmäsuhdejohtaja, UPM Biorefining
Sami Lundgren, Vastuullisuusjohtaja, UPM

Kuva:

Luoteis-Uruguayssa Paysandún provinssin kumpuisten ylänköjen ja laidunmaiden keskellä sijaitsevat UPM:n Chasicon suojelualue ja Palmares del Cuicona tunnettu Biofore-keskus. 300 hehtaarin suojelualue tarjoaa elinympäristön yli sadalle paikalliselle kasvi- ja lintulajille mukaan lukien suojeltu Yatay-palmu.

Lue lisää

 

Vuonna 2018 tehdyssä systemaattisessa arviossa laajojen puuviljelmien sosioekonomisista vaikutuksista seitsemän tutkijaa totesi, että 20 450:stä heidän läpikäymästään tutkimuksesta vain 92 tutkimusta täytti ennalta määritellyn inkluusiokriteeristön, ja vain 22 tutkimusta osoitti selkeitä vertailevia ja erottelevia tekijöitä analyysissä. Tutkimuksia siis löytyy runsaasti, alla lista yleisempää tietoa puuviljelmistä, UPM:n raportoinnista sekä UPM:n toiminnasta Uruguayssa:

UPM Annual Report 2019

UPM Forestal Oriental Annual Report 2018 (report for 2019 is in the making) 

UPM responsibility data and reporting 

UPM’s new mill in Uruguay

Global data on forest plantations resources FAO 2000 

FSC certification standards 

PEFC certification standards 

Ecosystem Goods and Services from Plantation Forests, Foreword by Jürgen Bauhus, Peter J. van der Meer and Markku Kanninen, 2010 

A systematic review of the socio-economic impacts of large-scale tree plantations, worldwide (Arttu Malkamäki, Dalia D’Amato, Nicholas J. Hogarth, Markku Kanninen, Romain Pirarde, Anne Toppinen, Wen Zhoud)

Uruguay’s national GHG inventories

An IPCC Special Report on climate change, desertification, land degradation, sustainable land management, food security, and greenhouse gas fluxes in terrestrial ecosystems IPCC

Nutrient export and harvest residue decomposition patterns of a Eucalyptus dunnii Maiden plantation in temperate climate of Uruguay (Jorge, Hernández, Amabelia del Pino, Lucía Salvo Gimena Arrarte

 

 

Kirjoittaja

Sami Lundgren

Sami Lundgren

Vastuullisuusjohtaja, UPM |

Kirjoittaja

Saara Tahvanainen

Saara Tahvanainen

Sidosryhmäsuhdejohtaja, UPM Biorefining |