iso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares213800EC6PW5VU4J9U642025-01-012025-12-31213800EC6PW5VU4J9U642024-01-012024-12-31213800EC6PW5VU4J9U642025-12-31213800EC6PW5VU4J9U642024-12-31213800EC6PW5VU4J9U642024-12-31ifrs-full:ClassesOfShareCapitalDomain213800EC6PW5VU4J9U642024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember213800EC6PW5VU4J9U642024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember213800EC6PW5VU4J9U642024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember213800EC6PW5VU4J9U642024-12-31upmfk:ReserveForInvestedNonRestrictedEquity213800EC6PW5VU4J9U642024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember213800EC6PW5VU4J9U642024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember213800EC6PW5VU4J9U642024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember213800EC6PW5VU4J9U642025-01-012025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember213800EC6PW5VU4J9U642025-01-012025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember213800EC6PW5VU4J9U642025-01-012025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember213800EC6PW5VU4J9U642025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember213800EC6PW5VU4J9U642025-01-012025-12-31ifrs-full:OtherReservesMember213800EC6PW5VU4J9U642025-01-012025-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember213800EC6PW5VU4J9U642025-12-31ifrs-full:ClassesOfShareCapitalDomain213800EC6PW5VU4J9U642025-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember213800EC6PW5VU4J9U642025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember213800EC6PW5VU4J9U642025-12-31ifrs-full:OtherReservesMember213800EC6PW5VU4J9U642025-12-31upmfk:ReserveForInvestedNonRestrictedEquity213800EC6PW5VU4J9U642025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember213800EC6PW5VU4J9U642025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember213800EC6PW5VU4J9U642025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember213800EC6PW5VU4J9U642023-12-31ifrs-full:ClassesOfShareCapitalDomain213800EC6PW5VU4J9U642023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember213800EC6PW5VU4J9U642023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember213800EC6PW5VU4J9U642023-12-31ifrs-full:OtherReservesMember213800EC6PW5VU4J9U642023-12-31upmfk:ReserveForInvestedNonRestrictedEquity213800EC6PW5VU4J9U642023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember213800EC6PW5VU4J9U642023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember213800EC6PW5VU4J9U642023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember213800EC6PW5VU4J9U642023-12-31213800EC6PW5VU4J9U642024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember213800EC6PW5VU4J9U642024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember213800EC6PW5VU4J9U642024-01-012024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember213800EC6PW5VU4J9U642024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember213800EC6PW5VU4J9U642024-01-012024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember

Hallituksen

toimintakertomus

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	117

Markkinaympäristö vuonna 2025	118
Tulos	119
Näkymät vuodelle 2026	123
Toiminta	124
Kestävyysraportti 2025	133
Tutkimus ja kehitys	250
Osakkeita koskevat tiedot	254

UPM ja yhtiön liiketoimintamalli

Olemme materiaaliratkaisujen yhtiö. Tavoitteemme on tarjota uusiutuvia

vaihtoehtoja arjessa käytettäville fossiilipohjaisille materiaaleille. Vahva

portfoliomme uusiutuvissa kuiduissa, kehittyneissä materiaaleissa ja

hiilidioksidipäästöjä vähentävissä ratkaisuissa tarjoaa meille useita

houkuttelevia kasvumahdollisuuksia.

Keskitymme kilpailukyvyn parantamiseen entisestään, 

pääomatehokkuuden parantamiseen ja taseen vahvistamiseen. Aiomme

hyödyntää kasvumahdollisuuksia kohdennetusti.. Viimeaikaisten

investointien jälkeen yhtiöllä on vahva omaisuuspohja, mikä mahdollistaa

kohdennetut kasvuhankkeet pääomatehokkaalla tavalla. Tavoitteemme

on kehittää Tavoitteemme on kehittää maailmanluokan liiketoiminnoista

koostuva portfolio..

Innovatiiviset tuotteemme mahdollistavat asiakkaiden ja kuluttajien

vastuullisemmat valinnat. Olemme sitoutuneet luomaan arvoa

asiakkaillemme hyödyntäen kestäviä, uusiutuvia raaka-aineita,

pienentäen ympäristöjalanjälkeämme ja vahvistaen positiivisia

yhteiskunnallisia vaikutuksiamme. Johtava asemamme vastuullisuudessa

perustuu johtaviin globaaleihin standardeihin, arvostettuihin globaaleihin

aloitteisiin ja ulkopuoliseen varmennukseen.

Hyödynnämme konsernietuja ja synergioita sekä luomme lisäarvoa

liiketoiminnalle ja sidosryhmille:

• Kilpailukykyinen ja kestävä puunhankinta, metsänhoito ja puuviljelmät

• Tehokkaat globaalit funktiot

• Teknologiakehitys ja immateriaalioikeudet

• Globaali liiketoimintamalli

• Hallittu ja tehokas pääoman allokointi

• Vaatimustenmukaisuus, UPM:n Toimintaohje (UPM Code of Conduct)

ja vahva UPM-brändi

Selkeät roolit ja vastuualueet

Konserniohjaus		Liiketoiminnat		Lopputulos
Portfoliostrategia Pääoman allokointi Liiketoiminnan tavoitteet Toimintaohje Vastuullisuustavoitteet		Liiketoiminta-alueiden strategiat Kaupalliset strategiat Toiminnallinen huippuosaaminen Kustannuskilpailukyky Hankkeiden valmistelu ja toteutus Innovaatiot		Maailmanluokan liiketoiminnot Kilpailuetu Kasvu                                                            Arvonluonti Arvoa sidosryhmille ja yhteiskunnalle Toiminnan hyväksyttävyys

Bio- ja metsäteollisuuden arvoketjun eri osiin sijoittuvat liiketoimintomme

toimivat kuten erilliset markkinalähtöiset yritykset suhteessa asiakkaisiin

ja toimittajiin. Tämä mahdollistaa ketterän toiminnan nopeasti

muuttuvassa liiketoimintaympäristössä, paremman tehokkuuden, erilliset

kaupalliset strategiat, optimaalisen hankinnan, oikeat kannustimet,

laajemmat tuotekehitysmahdollisuudet sekä tehokkaan pääoman

käytön.

UPM:n Toimintaohje korostaa sitoutumistamme toimimaan oikein

sekä vastuulliseen liiketoimintaan. Se myös kuvastaa yhtiön

toimintaperiaatteita. Edistämme vastuullisia toimintatapoja koko

arvoketjussa ja pyrimme aktiivisesti löytämään kestäviä ratkaisuja

yhdessä asiakkaiden, toimittajien ja kumppaneiden kanssa.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	118

Markkinaympäristö vuonna 2025

Maailmantalouden arvioidaan kasvaneen hieman yli 3 % vuonna 2025.

WTO:n mukaan maailmankauppa kasvoi 2,5 %. Maailmanlaajuinen

inflaatio jatkoi laskuaan pandemian jälkeisistä huippulukemista ja

vakiintui hieman yli 4 %:iin.

Yhdysvallat ilmoitti huhtikuussa 2025 uudesta tullijärjestelmästä, jossa

tuontituotteille asetettiin laajat, kaksinumeroiset tullit, jotka nousivat

entisestään Kiinan, EU:n ja Intian osalta. Jyrkät korotukset aiheuttivat

tarjontashokin Yhdysvalloissa ja kysyntäshokkeja muualla, mikä hidasti

kaupan kasvua ja häiritsi toimitusketjuja. Epävarmuus hillitsi investointeja,

vaimensi kulutusta ja viivästytti liiketoimintapäätöksiä.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkui neljättä vuotta ilman

kestävää ratkaisua, mikä piti yllä energia- ja elintarvikkeiden hintapaineita

sekä huolta Euroopan energiaturvallisuudesta. Lähi-idän konfliktit

aiheuttivat alueellista epävakautta, öljyn hinnan volatiliteettia ja huolta

merikuljetusreiteistä. Näiden vastatuulien keskellä tekoälyyn liittyvät

investoinnit kasvoivat voimakkaasti, mikä vaikutti merkittävästi

talouskasvuun ja esti pahimpien ennusteiden toteutumisen.

EU:n talous osoitti joustavuutta ja saavutti 1,4 %:n reaalisen BKT:n

kasvun vuoden alun hyvän kehityksen, etupainotteisen viennin ja

investointien ansiosta. Espanja ja Puola ylittivät keskimääräisen kasvun,

mikä kompensoi Saksan ja Italian hitaampaa kasvua. Inflaatio hidastui

2,5 %:iin ja työttömyys pysyi vakaana 6 %:ssa.

Yhdysvaltain talous selvisi vakavista kauppa- ja sisäpoliittisista

jännitteistä ja kasvoi yli 2 % vahvan kulutuksen, investointien, viennin ja

julkisten menojen tukemana. Inflaatio pysyi vakaana ja oli vuoden lopussa

maltillinen 2,7 %.

Aasian ja Tyynenmeren alue (APAC) osoitti huomattavaa joustavuutta

maailman nopeimmin kasvavana alueena ja vastasi noin 60 %:sta

globaalista kasvusta huolimatta tullien aiheuttamasta epävarmuudesta

ja kysynnän heikkenemisestä alueella. Koko APAC-alueen kasvu pysyi

vakaana noin 4,5 %:ssa.

Marraskuussa 2025 Belémissä Brasiliassa pidetty COP30-

ilmastokokous merkitsi Pariisin sopimuksen kymmenvuotispäivää.

Geopoliittisten jännitteiden, Yhdysvaltojen tullien ja energian kysynnän

kasvun keskellä painopiste siirtyi kunnianhimoisista tavoitteista niiden

toteuttamiseen, sitoumusten ja toimien välisen kuilun kaventamiseen

sekä energiaturvallisuuden, kohtuuhintaisuuden ja vastuullisuuden

tasapainottamiseen. Belémin paketti keskittyi sopeutumiseen,

rahoitukseen, monenväliseen yhteistyöhön ja ihmiskeskeisiin tuloksiin   

29 konsensuspäätöksessä.

Sähkönkulutuksen kasvuennusteet ovat vahvat, mikä johtuu

datakeskuksista, sähköistymisestä, jäähdytyksestä ja teollistumisesta.

Vuonna 2025 puhtaan energian investoinnit ohittivat fossiilisten

energialähteiden investoinnit, ja aurinko- ja tuulienergia johtivat kasvua.

IEA:n World Energy Outlook -raportti korosti tätä merkittävänä

muutoksena, sillä uusiutuvat energialähteiden määrä kasvoi riittävän

nopeasti vastaamaan uuteen kysyntään joillakin ajanjaksoilla, mutta

kokonaispäästöt kuitenkin kasvoivat edelleen.

Vuosi alkoi positiivisissa tunnelmissa, kun markkinat elpyivät

useimmissa UPM:n liiketoiminnoissa. Kun epävarmuus maailman-

kaupassa kasvoi tullien käyttöönoton myötä, tuotteidemme kysyntä

hidastui ja useimmat markkinahinnat, etenkin sellu- ja paperihinnat,

laskivat. Sellun, tarramateriaalien ja biopolttoaineiden toimitukset

kasvoivat edellisvuodesta, mutta paperin, vanerin, sahatavaran ja sähkön

toimitukset laskivat. Tullien suora vaikutus oli suhteellisen vähäinen

vuonna 2025 ja kohdistui pääasiassa UPM Communication Papers -

liiketoimintaan.

Yhdysvaltain dollari heikkeni nopeasti vuoden 2025 toisella

neljänneksellä ja pysyi yleisesti ottaen vakaana alemmalla tasolla

suhteessa euroon vuoden 2025 toisella puoliskolla. Tämä vaikutti

negatiivisesti UPM:n liiketoimintaan, erityisesti UPM Fibres- ja UPM

Communication Papers -liiketoimintoihin.

BHKP-sellun maailmanmarkkinoiden toimitukset kasvoivat 6 %

edellisvuodesta ja NBSK-sellun toimitukset laskivat hieman ensimmäisen

11 kuukauden aikana edellisvuodesta. Koko vuonna 2025 Euroopan

NBSK-sellun keskimääräinen markkinahinta euroina oli 2,5 % alempi  ja

BHKP-sellun 14 % alempi verrattuna vuoteen 2024. Kiinassa NBSK-sellun

keskimääräinen markkinahinta dollareina oli 7 % alempi ja BHKP-sellun 

15 % alempi edellisvuoteen verrattuna.

Graafisten paperien kysyntä Euroopassa laski 8 % vuonna 2025

verrattuna vuoteen 2024. Markkinahinnat laskivat kaikissa laaduissa.

Lokakuussa paperin tuotanto lopetettiin pysyvästi UPM:n Kaukaan

tehtaalla Suomessa ja joulukuussa UPM:n Ettringenin tehtaalla Saksassa.

Muutokset vähensivät UPM:n graafisten paperien tuotantokapasiteettia

13 %.

Tarramateriaalien maailmanmarkkinat olivat vakaita Euroopassa,

missä markkinatoimitukset kasvoivat 2 % edellisvuodesta, mutta kasvu

hidastui Pohjois-Amerikassa 1 %:iin ja oli haastavaa Aasian ja

Tyynenmeren alueella. UPM:n toimitukset ylittivät markkinoiden kasvun.

Tarra-, irrokepaperi- ja pakkauspaperimarkkinoihin vaikuttivat tullien

epävarmuus, mikä johti hintojen laskuun ja toimitusten vähenemiseen.

Hienopaperimarkkinat olivat hitaat mutta paranivat vuoden loppua kohti.

Kuusivanerin kysyntä Euroopassa oli vakaata mutta suhteellisen

alhaisella tasolla rakennusmarkkinoiden pysyessä hiljaisina. Koivuvanerin

kysyntä jakelukaupassa ja teollisissa loppukäytöissä oli hyvää ja LNG:n

loppukäytössä koivuvanerin kysyntä erittäin hyvää.

Vuonna 2025 Euroopan sähkömarkkinoilla hinnat nousivat hieman

vuodesta 2024, ja aurinkosähkön tuotanto oli ennätyksellisen suurta.

Pohjoismaissa suuret vesivarannot painoivat hinnat historiallisen

alhaisiksi vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mutta hinnat elpyivät vuoden

loppupuolella. Suomen keskimääräinen spot-hinta oli 40,5 euroa/MWh,

mikä oli 11 % alempi kuin vuonna 2024.

Kehittyneiden uusiutuvien biopolttoaineiden markkinat paranivat.

Raaka-aineen (CTO) ja lopputuotteiden keskinäinen hintakehitys oli

suotuisa. Kiinnostus UPM:n biopohjaisiin uusiutuviin toiminnallisiin

täyteaineisiin ja glykoleihin säilyi vahvana, ja kohdemarkkinat jatkoivat

vakaata kasvuaan.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	119

Tunnuslukuja

	2025	2024	2023
Liikevaihto, milj. euroa	9 656	10 339	10 460
Vertailukelpoinen EBITDA, milj. euroa	1 311	1 734	1 573
% liikevaihdosta	13,6	16,8	15,0
Liikevoitto, milj. euroa	749	604	608
Vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT), milj. euroa	921	1 224	1 013
% liikevaihdosta	9,5	11,8	9,7
Voitto ennen veroja, milj. euroa	690	500	464
Vertailukelpoinen voitto ennen veroja, milj. euroa	863	1 123	934
Kauden voitto, milj. euroa	491	463	394
Vertailukelpoinen kauden voitto, milj. euroa	714	953	755
Tulos per osake (EPS), euroa	0,91	0,82	0,73
Vertailukelpoinen EPS, euroa	1,33	1,74	1,40
Oman pääoman tuotto (ROE), %	4,5	4,0	3,2
Vertailukelpoinen ROE, %	6,5	8,3	6,2
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %	5,5	4,1	3,5
Vertailukelpoinen ROCE, %	6,7	8,2	6,4
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa	1 405	1 352	2 269
Liiketoiminnan rahavirta per osake, euroa	2,66	2,54	4,25
Oma pääoma per osake kauden lopussa, euroa	18,97	20,89	20,93
Sijoitettu pääoma kauden lopussa, milj. euroa	14 129	15 452	14 916
Nettovelka kauden lopussa, milj. euroa	3 004	2 869	2 432
Nettovelka/EBITDA	2,29	1,66	1,55
Henkilöstö kauden lopussa	15 127	15 827	16 573

Lisätietoja tunnuslukujen laskentakaavoista löytyy osioista » Muu taloudellinen tieto, Vaihtoehtoiset tunnusluvut.

Tulos

Vuosi 2025 verrattuna vuoteen 2024

Vuoden 2025 liikevaihto oli 9 656 miljoonaa euroa, 7 % vähemmän kuin

vuoden 2024 liikevaihto 10 339 miljoonaa euroa. Liikevaihdon lasku johtui

myyntihintojen alenemisesta ja valuuttakurssien epäsuotuisista

muutoksista, joita toimitusten kasvu kompensoi vain osittain. Liikevaihto

laski UPM Communication Papers-, UPM Fibres-, UPM Specialty Papers-,

UPM Plywood- ja UPM Energy -liiketoiminta-alueilla. Liikevaihto kasvoi

UPM Adhesive Materials -liiketoiminta-alueella ja Muu toiminta -

raportointisegmentissä.

Vertailukelpoinen liikevoitto laski 25 % ja oli 921 (1 224) miljoonaa euroa

eli 9,5 % (11,8 %) liikevaihdosta. Vertailukelpoisen liikevoiton lasku johtui

pääasiassa myyntihintojen laskusta ja valuuttakurssien epäsuotuisasta

kehityksestä.

Myyntihinnat laskivat kaikilla liiketoiminta-alueilla, erityisesti UPM

Fibres-, UPM Communication Papers- ja UPM Specialty Papers -

liiketoiminta-alueilla. Muuttuvat kustannukset laskivat, kun

puukustannusten kallistuminen enemmän kuin kompensoitui useimpien

muiden tuotantokustannusten laskulla. Myös kiinteät kustannukset

pysyivät muuttumattomina konsernitasolla.

Toimitusmäärät kasvoivat UPM Fibres-, UPM Adhesive Materials -

liiketoiminta-alueilla sekä Muu toiminta -raportointisegmentissä.

Toimitukset vähenivät eniten UPM Communication Papers -

liiketoiminnassa. Konsernitasolla toimitusmäärien muutosten

nettovaikutus oli tuloksen kannalta neutraali.

Poistot ja arvonalentumiset ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia

eriä olivat 535 (590) miljoonaa euroa. Lukuun sisältyi 90 (85) miljoonaa

euroa vuokrattujen käyttöomaisuushyödykkeiden poistoja. Metsävarojen

käyvän arvon muutos hakkuilla vähennettynä oli 144 (80) miljoonaa

euroa.

Liikevoitto oli 749 (604) miljoonaa euroa. Liikevoiton

vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat kaudella -171 (-620) miljoonaa

euroa. Vuoden 2025 vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyy 42

miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja ja 10 miljoonaa euroa

käyttöomaisuuden arvonalentumisia, jotka liittyvät Ettringenin

paperitehtaan sulkemiseen Saksassa, 36 miljoonaa euroa

uudelleenjärjestelykuluja ja 36 miljoonaa käyttöomaisuuden

alaskirjauksia Kaukaan paperikone 1 sulkemiseen liittyen Suomessa, 14

miljoonan euron uudelleenjärjestelykulujen peruutus, joka liittyy Plattlingin

paperitehtaan sulkemiseen vuonna 2023, 9 miljoonaa euroa

uudelleenjärjestelykuluja UPM Communication Papers -liiketoiminnassa

tehtaiden toiminnan tehostamiseksi, 4 miljoonaa euroa

uudelleenjärjestelykuluja ja 4 miljoonan euron alaskirjaus myyntioption

toteuttamisesta Kraftwerk Plattlingin voimalaitosyhtiöön liittyen UPM

Communication Papers -liiketoiminnassa, 28 miljoonaa euroa

uudelleenjärjestelykuluja Ranskan Nancyn tehtaan

etikettimateriaalituotannon lakkauttamiseen liittyen, 30 miljoonaa euroa

uudelleenjärjestelykuluja UPM Adhesive Materials liiketoiminnan

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	120

kilpailukyvyn ja tehokkuuden parantamiseksi, 6 miljoonan euron lisäys

arvonalentumiskuluihin ja 2 miljoonan euron uudelleenjärjestelykulujen

peruutus Kaltenkirchenin tehtaan sulkemiseen liittyen, 2 miljoonaa euroa

uudelleenjärjestelykuluja Rotterdamin jalostamohankkeen päättämisestä,

3 miljoonaa euroa rakennejärjestelykuluja ja 1 miljoonan alaskirjaus UPM

Biomedicals -liiketoiminnan lopettamiseen liittyen Muu toiminta -

raportointisegmentissä, 10 miljoonaa euroa kuluja UPM Plywoodin

liiketoiminta-alueen strategiseen arviointiin sekä Sappin ja UPM:n välillä

graafisen paperiliiketoiminnan julkistettuun, ei-sitovaan

yhteisyritysjärjestelyyn liittyen, 46 miljoonan myyntivoitto Plattlingin

paperitehdasalueen myynnistä Saksassa ja 7 miljoonaa euroa

pitkäaikaisten varojen myyntivoittoa. Erä sisältää myös muita

uudelleenjärjestelykuluja UPM Communication Papers-, UPM Specialty

Papers-, UPM Adhesive Materials-, UPM Plywood-, UPM Fibres -

liiketoiminta-alueilla ja Muu toiminta -raportointisegmentissä.

Vuoden 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyi 373

miljoonan euron arvonalennus Saksan Leunan biokemikaalijalostamon

omaisuuseriin. Alaskirjaus johtuu tämän lajissaan ensimmäisen hankkeen

kustannusylityksistä ja rakennustöiden viivästymisestä. Lisäksi

vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriin sisältyi UPM Biochemicalsin

liikearvon 5 miljoonan euron arvonalentuminen ja Suomen

selluliiketoiminnan liikearvon 113 miljoonan euron arvonalentuminen

korkeiden puukustannusten johdosta. Muita vertailukelpoisuuteen

vaikuttavia eriä ovat 10 miljoonan euron rakennejärjestelykulut ja 26

miljoonan euron käyttöomaisuuden arvonalentumiset, jotka liittyvät UPM

Adhesive Materials Kaltenkirchenin tehtaan sulkemiseen Saksassa, 40

miljoonaa euroa rakennejärjestelykuluja ja arvonalentumisia liittyen

Hürthin sanomalehtipaperitehtaan sulkemiseen Saksassa, 54 miljoonaa

euroa rakennejärjestelykuluja ja arvonalentumisia liittyen Nordland

Papierin hienopaperikone 3 sulkemiseen Saksassa, 4 miljoonan euron

vaihto-omaisuuden arvonalennus Adhesive Materialsin Pohjois-

Carolinassa Yhdysvalloissa sijaitsevalla tehtaalla, joka kärsi hirmumyrsky

Helenen vaikutuksista, 12 miljoonaa euroa rakennejärjestelykuluja ja

arvonalentumisia liittyen UPM Biocomposites- liiketoiminnan

lopettamiseen, 21 miljoonan euron myyntivoitto UPM-Kymmene Austria

GmbH:n myynnistä HEINZEL GROUPille, 9 miljoonaa euroa muiden

pitkäaikaisten varojen myyntivoittoja, 12 miljoonaa euroa muita

rakennejärjestelykuluja ja 8 miljoonaa euroa liittyen aikaisempiin

kapasiteetin sulkemisiin. .

Korkokulut ja muut rahoituskulut nettona olivat -102 (-97) miljoonaa

euroa. Kurssierot ja käypien arvojen muutokset olivat 43 (-7) miljoonaa

euroa. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät rahoituserissä olivat -1 (-3)

miljoonaa euroa. Tuloverot olivat -200 (-37) miljoonaa euroa.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät veroissa olivat -51 (133) miljoonaa

euroa.

Vuoden 2025 voitto oli 491 (463) miljoonaa euroa, ja vertailukelpoinen

kauden voitto oli 714 (953) miljoonaa euroa.

Rahavirta ja rahoitus

Vuoden 2025 liiketoiminnan rahavirta ennen investointeja ja rahoitusta oli

1 405  (1 352) miljoonaa euroa. Käyttöpääoma laski 391 (kasvoi 80)

miljoonaa euroa.

Nettovelka oli 3 004 (2 869) miljoonaa euroa katsauskauden lopussa.

Velkaantumisaste 31.12.2025 oli 29 % (25 %). Viimeisen 12 kuukauden

EBITDAan perustuva nettovelan ja EBITDAn suhde oli kauden lopussa

2,29 (1,66).

UPM:n rahavarat ja käyttämättömät luottolimiitit olivat 31.12.2025

yhteensä 2,7 miljardia euroa. Komittoitujen luottolimiittien kokonaismäärä

oli 2 miljardia euroa, josta 259 miljoonaa euroa erääntyy vuonna 2027, ja

1,8 miljardia erääntyy vuonna 2029 tai sen jälkeen.

Konserni hankki yhteensä 6 000 000 omaa osaketta 10.2.–8.4.2025

välisenä aikana ja, sillä oli 160 miljoonan negatiivinen rahavirtavaikutus.

Osinko 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta 1,50 euroa osaketta kohti

maksettiin kahdessa yhtä suuressa erässä. Ensimmäinen erä 0,75 euroa

osaketta kohti (yhteensä 397 miljoonaa euroa) maksettiin 8.4.2025, ja

toinen erä 0,75 euroa osaketta kohti maksettiin 7.11.2025 (yhteensä 396

miljoonaa euroa).

Investoinnit

Vuoden 2025 investoinnit ilman yritys- ja osakeostoja olivat 409

miljoonaa (527) euroa, ja osakkeiden osto mukaan lukien 621 miljoonaa

(550) euroa eli 6,4 % (5,3 %) liikevaihdosta. Investoinnit eivät sisällä

lisäyksiä vuokrattuihin käyttöomaisuushyödykkeisiin.

UPM:n kokonaisinvestointien, lukuun ottamatta investointeja

osakkeisiin, ennakoidaan olevan noin 300 miljoonaa euroa vuonna 2026.

Tammikuussa 2020 UPM ilmoitti investoinnista 220 000 tonnin uuden

sukupolven biokemikaalijalostamoon Leunassa, Saksassa.

Kokonaisinvestoinnin arvioidaan olevan 1 335 miljoonaa euroa.

Henkilöstö

Vuonna 2025 UPM:n palveluksessa oli keskimäärin 15 802 (16 282)

henkilöä. Vuoden 2025 alussa henkilöstön määrä oli 15 827 ja

katsauskauden lopussa 15 127.

Lisätietoja henkilöstöstä on julkaistu UPM:n vuoden 2025

» Kestävyysraportissa

Suunniteltu graafisten paperien yhteisyritys

UPM ilmoitti 4.12.2025 allekirjoittaneensa Sappi Limitedin kanssa ei-

sitovan aiesopimuksen graafisten paperien yhteisyrityksen

perustamiseksi. Yhteisyritykseen sisältyisi koko UPM Communication

Papers -liiketoiminta sekä Sappin graafisten paperien liiketoiminta

Euroopassa. UPM ja Sappi omistaisivat yhteisyrityksen 50/50 -suhteessa.

Yhteisyritys toimisi itsenäisenä yhtiönä, hallinnoiden omaa toimintaansa,

resurssejaan ja päätöksentekoaan osakkeenomistajien sopimien rajojen

puitteissa.

Pitkäaikaisen sopeutumiskyvyn ja kestävyyden turvaaminen

Järjestely loisi tehokkaamman, joustavamman ja kestävämmän graafisen

paperin liiketoiminnan. Se loisi rakenteellisesti kilpailukykyisen

kustannusrakenteen ja toimitusvarmuutta eurooppalaisille ja globaaleille

asiakkaille.

Kohdentamalla tuotantovolyymejä tehokkaimmille paperikoneille

yhteisyritys saavuttaisi kestävämmän kapasiteetin käytön ja vahvemman

operatiivisen suorituskyvyn, jatkaen asiakkaiden palvelemista laajalla

graafisten paperien tuotevalikoimalla.

Yhteisyritys järkeistäisi tarjontaa toimialalla, jota kuormittavat laskeva

kysyntä, rakenteellinen ylikapasiteetti ja korkeat energiakustannukset. Se

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	121

edistäisi tasapainoisempaa ja sopeutumiskykyisempää eurooppalaista

markkinaa sekä parantaisi teollisuudenalan kykyä kestää

markkinahaasteita ja kasvaviin tuontia Eurooppaan.

UPM Communication Papersilla on kunnianhimoinen ilmastotoimien

ohjelma, jonka tavoitteena on vähentää tuotekohtaisia päästöjä jopa 70

% vuoteen 2030 mennessä. Tämä tukee asiakkaita heidän

ilmastotavoitteidensa saavuttamisessa. Yhteisyritys vahvistaisi näitä

mahdollisuuksia entisestään. Optimoimalla kapasiteetin käyttöä,

parantamalla operatiivista tehokkuutta ja jatkamalla investointeja

hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen yhteisyritys voisi vähentää

ilmastovaikutuksiaan, edistäen EU:n Clean Industrial Deal -tavoitteita.

Järjestelyn pääkohdat ja ehdot

Yhteisyritykseen suunnitellaan siirrettäväksi:

• Koko UPM Communication Papers -liiketoiminta, mukaan lukien

kahdeksan UPM Communication Papersin paperitehdasta: Kymi,

Rauma (mukaan lukien UPM RaumaCell) ja Jämsänkoski (paperilinja

6) Suomessa; Nordland (paperilinjat 1 ja 4), Augsburg ja Schongau

Saksassa; UPM Caledonian Isossa-Britanniassa ja UPM Blandin

Yhdysvalloissa; ja

• Sappin Euroopan graafisten paperien liiketoimintaan kuuluvat

seuraavat neljä graafisten paperien tehdasta: Kirkniemi Suomessa,

Ehingen Saksassa, Gratkorn Itävallassa ja Maastricht Alankomaissa.

Yhteisyrityksen odotetaan luovan arviolta noin 100 miljoonan euron

vuosittaiset synergiahyödyt tuotantolaitosten optimoinnin, tuoteportfolion

rationalisoinnin, logistiikan optimoinnin, hankintatehokkuuden

parantamisen ja operatiivisten tehokkuuksien avulla.

Aiesopimuksen mukaan

• UPM ja Sappi siirtäisivät edellä mainitut liiketoimintansa ja

omaisuuserät, jonka yritysarvo on 1 420 miljoonaa euroa, mikä ei sisällä

yllä mainittujen synergiahyötyjen arvoa.

• UPM Communication Papers -liiketoiminta on arvostettu 1 100

miljoonaan euroon (yritysarvo). UPM saisi yhteisyritykseltä 613

miljoonan euron käteismaksun ja 50 %:n yhteisyrityksen osakkeista.

• Sappin Euroopan liiketoiminta on arvostettu 320 miljoonaan euroon

(yritysarvo). Sappi saisi yhteisyritykseltä 139 miljoonan euron

käteismaksun ja 50 % yhteisyrityksen osakkeista.

Järjestelyn toteuttamisen yhteydessä yhteisyritys nostaisi velkaa

rahoittaakseen Sappille ja UPM:lle maksettavat kauppahinnat.

Yhteisyritys järjestäisi rahoituksensa itsenäisesti, ja siltä osin kuin se

tulevaisuudessa tarvitsisi lisärahoitusta, osakkeenomistajille ei olisi

velvollisuutta lisärahoittamiseen.

Yhteisyritys jakaisi osinkoa taloudellisen tuloksensa ja asemansa

perusteella kahdelle osakkeenomistajalleen.

Yhteisyrityksen perustaminen loisi kestävän itsenäisen liiketoiminnan,

joka tulevaisuudessa tarjoaisi molemmille osakkeenomistajilleen

mahdollisuuden divestointiin. Kolme vuotta järjestelyn toteuttamisen

jälkeen, kun yhteisyrityksen odotetaan saaneen integraation päätökseen

ja saavuttaneen synergiat, kumpikin osakkeenomistajista voisi luopua

omistuksestaan yhteisyrityksessä.

Järjestelyn vaikutus UPM:n tunnuslukuihin

UPM:n taloudellinen hyöty kaupan toteutuessa sisältäisi yhteisyrityksen

613 miljoonan euron käteismaksun, 406 miljoonan euron eläkevastuiden

siirtymisen yhteisyritykselle sekä UPM:n osuuden (50 %) yhteisyrityksestä.

Järjestelyn arvostukset ja taloudelliset vaikutukset ovat aiesopimuksen

solmimisen aikaisia arvioita, joihin sovelletaan tavanomaisia järjestelyn

toteuttamiseen liittyviä oikaisuja.

UPM Communication Papers -liiketoiminnan arvostus 1,1 miljardiin

euroon vastaa 4,6-kertaista EBITDAa viimeisen raportoidun 12 kuukauden

(Q4/2024-Q3/2025) ajalta.

UPM Communication Papers tase-erät, jotka siirrettäisiin

yhteisyritykselle, edustavat alle 10 % UPM:n konsernitaseesta.

UPM osuus yhteisyrityksessä kirjattaisiin pääomaosuusmenetelmällä.

Järjestelyn odotetaan vaikuttavan myönteisesti UPM:n

kannattavuusmarginaaleihin (EBIT-prosentti liikevaihdosta), taseeseen ja

velkaantuneisuuteen. UPM saavuttaisi myös kohdennetumman

liiketoimintaportfolion kasvavilla markkinoilla, eikä sillä enää olisi suoraa

myyntiä laskeville Euroopan ja Pohjois-Amerikan graafisten paperien

markkinoille.

Viranomaishyväksynnät ja järjestelyn muut ehdot

Neuvottelut yhteisyrityksen yksityiskohdista ovat käynnissä, ja lopulliset

sopimukset odotetaan allekirjoitettavan vuoden 2026 ensimmäisellä

vuosipuoliskolla. Lopulliset sopimukset edellyttävät ulkoisten

rahoitussopimusten solmimista, Sappin osakkeenomistajien hyväksyntää

ja muiden ehtojen täyttymistä.

Ehdotetun järjestelyn toteuttaminen vaatii yrityskauppa-valvontaa

koskevan hyväksynnän Euroopan komissiolta, sekä eräiden muiden

maiden, kuten Yhdysvaltojen, Ison-Britannian ja Kiinan,

viranomaishyväksynnät. Osapuolet ovat sitoutuneet työskentelemään

viranomaisten kanssa koko lupaprosessin ajan.

Tällä hetkellä järjestelyn odotetaan toteutuvan vuoden 2026 loppuun

mennessä, viranomaishyväksyntöjen saantia ja muiden järjestelyn

ehtojen toteutumista. Yhteisyritys aloittaisi toimintansa järjestelyn

toteutumisen jälkeen.

UPM Communication Papers ja Sappin Euroopan graafisten paperien

liiketoiminnat jatkavat toimintaansa erillisinä ja itsenäisinä

liiketoimintoina ja hallinnoivat liiketoimintojaan suunnitellun

yhteisyrityksen toteuttamiseen asti soveltuvan sääntelyn ja

viranomaisvaatimusten mukaisesti.

UPM Plywoodin strateginen arviointi

UPM:n hallitus päätti 23.9.2025 käynnistää UPM Plywood -liiketoiminta-

alueen strategisen arvioinnin, jonka tavoitteena on arvioida vaihtoehtoja

vaneriliiketoiminnan pitkän aikavälin mahdollisuuksien maksimoimiseksi

kehittyvässä markkinaympäristössä. Strategisen arvioinnin kohteena on

useita vaihtoehtoja, mukaan lukien liiketoiminnan irtaantuminen UPM:stä

esimerkiksi myynnin, osittaisjakautumisen tai listautumisen kautta.

Tavoitteena on tunnistaa paras mahdollinen suunta vaneriliiketoiminnalle

sekä edistää arvonluontia UPM:n osakkeenomistajille. Arvioinnin

odotetaan valmistuvan vuoden 2026 loppuun mennessä.

UPM sitoutuminen vaneriliiketoimintaan ja sen asiakkaisiin jatkuu

vahvana koko arviointiprosessin ajan.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	122

Investointi biokemikaalijalostamoon

Tammikuussa 2020 UPM ilmoitti investoinnista 220 000 tonnin uuden

sukupolven biokemikaalijalostamoon Leunassa Saksassa. Laitoksen

investoinniksi arvioidaan 1 335 miljoonaa euroa.

Leunan jalostamon käynnistäminen eteni vuonna 2025. Puun ligniiniksi

ja sokereiksi jalostava prosessi käynnistyi onnistuneesti, ja ensimmäiset

kaupalliset teollisuussokeritoimitukset tehtiin neljännellä vuosineljänneksellä.

Prosessin kriittisessä ensimmäisessä osassa saavutetun edistyksen ja

seuraavien ydinprosessien korjaustöiden hyvän etenemisen ansiosta

ligniinin, uusiutuvien toiminallisten täyteaineiden (RFF) ja lopulta glykolien

tuotannon ja myynnin odotetaan alkavan vuonna 2026.

Kaupallinen kiinnostus päätuotteisiin ja sivutuotteisiin on edelleen

vahvaa,. Vahvistetut asiakassopimukset sekä myynti- ja testausputkea

vastaava tuotanto ylittää useita kertoja vuotuisen kapasiteetin.

Biojalostamon odotetaan saavuttavan täyden tuotannon ja positiivisen

liikevoiton vuonna 2027.

Biojalostamo tuottaa sataprosenttisesti puupohjaisia biokemikaaleja,

jotka mahdollistavat siirtymän fossiilisista raaka-aineista kestävämpiin

vaihtoehtoihin useissa loppukäytöissä.. Tuotteiden arvostus perustuu

niiden vastuullisuuteen, joka auttaa kuluttajabrändejä erottautumaan

markkinoilla, sekä erinomaiseen tekniseen suorituskykyyn. Investointi

avaa UPM:lle kokonaan uudet markkinat sekä huomattavia

kasvumahdollisuuksia.

Teollisen mittakaavan biojalostamo hyödyntää puuta uuden sukupolven

biokemikaalien eli biomonoetyleeniglykolin (BioMEG) ja uusiutuvien

toiminnallisten täyteaineiden (RFF) valmistuksessa. Lisäksi biojalostamo

tuottaa biomonopropyleeniglykolia (BioMPG) ja teollisia sokereita.

Biokemikaaliliiketoiminnan sijoitetun pääoman tuottotavoite (ROCE) on 14 %.

Vastuullinen puunhankinta, ainutlaatuinen teknologiakonsepti, Leunan

valmiin infrastruktuurin hyödyntäminen sekä asiakkaiden läheisyys ovat

yhdistelmä, joka takaa hankkeen kilpailukyvyn. Koko arvoketjun

turvallisuus ja vastuullisuus perustuvat UPM:n tiukkoihin vaatimuksiin, ja

vahva keskittyminen alueelliseen hankintaan, erityisesti raaka-aineiden

osalta, tukee markkina-arvoa.

InfraLeuna GmbH Saksi-Anhaltin osavaltiossa tarjoaa erittäin

kilpailukykyiset olosuhteet biojalostamon rakentamiselle, sillä logistiset

järjestelyt sekä useiden palveluiden ja hyödykkeiden infrastruktuuri ovat jo

valmiina.

Biopolttoaineliiketoiminnan kehittäminen

UPM ilmoitti 27.5.2025 suunnittelevansa Rotterdamin satamaan

suunnitellun toisen biojalostamon kehittämisen lopettamista kattavien

teknisten, kaupallisten ja strategisten arviointien jälkeen. Hankkeeseen

liittyvä suunnittelu keskeytyy, ja UPM vetäytyy kaikista investoinnin

sijoituspaikkaan liittyvistä sitoumuksista.

Uusiutuvat polttoaineet ja kemikaalit ovat keskeisessä asemassa

UPM:n pitkän aikavälin kasvussa hiilidioksidipäästöjä vähentävissä

ratkaisuissa. Biopolttoaineliiketoiminnassaan UPM keskittyy nyt kolmeen

kohdennettuun kasvualueeseen:

• Lappeenrannan biojalostamon tuotannon pullonkaulojen avaamisen

arviointi tavoitteena tuotannon lisääminen kevyellä investoinnilla sekä

raakamäntyöljystä valmistettujen biopolttoaineiden vahvan

suorituskyvyn hyödyntäminen.

• Raakamäntyöljypohjaisten biopolttoaineiden hyväksyttäminen

vastuulliseksi lentopolttoaineeksi (SAF). Tätä strategista suuntaa

tukevat itävaltalaisen lentokonevalmistaja Diamond Aircraftin kanssa

tehdyt onnistuneet SAF-kokeet, joissa käytettiin Austro Engine -

moottorin käyttövoimaa, sekä edistyminen American Society for Testing

and Materials (ASTM) -järjestön teknisen hyväksynnän prosessissa,

jossa koetulokset ja käyttäjäarviot ovat olleet jatkuvasti myönteisiä.

• Raaka-aineteknologian kehittämisen jatkaminen muun biomassan

kilpailukykyisen ja vastuullisen käytön testaamiseksi ja käytön

mahdollistamiseksi. Tämä tukee korkealaatuisten biopolttoaineiden

kustannustehokasta tuotantoa sekä maantie- että lentoliikenteeseen.

Muutos raportoitavien segmenttien

kokoonpanossa

Konserni muuttaa raportoitavien segmenttien kokoonpanoa siirtämällä

Suomen metsäliiketoiminnan UPM Fibres -raportointisegmenttiin 1.1.2026

alkaen. Valtaosa yhtiön käyttämästä puusta Suomessa kulutetaan UPM

Fibres -liiketoiminta-alueella, ja suomen metsäliiketoiminta nähdään

olennaisena ja strategisena osana UPM Fibres North -liiketoimintaa.

Lisäksi muutos parantaa johdonmukaisuutta UPM Fibresin toimintojen

kanssa Uruguayssa, missä metsäliiketoiminta on jo aiemmin ollut osa

UPM Fibres South liiketoimintaa. Vuoden 2025 loppuun saakka UPM

Forest oli osa Muuta toimintaa. 

UPM Biorefining, joka sisältää UPM Biochemicalsin ja UPM Biofuelsin

ja raportoidaan osana Muuta toimintaa, nimetään uudelleen UPM Next

Generation Renewables liiketoiminnaksi 1.1.2026 alkaen.

Muutoksen jälkeen Muuhun toimintaan kuuluvat UPM Next

Generation Renewables, puunhankinta, konsernipalvelut, teknologia ja

metsävarat Yhdysvalloissa.

Muutos vaikuttaa UPM Fibres raportoitavan segmentin ja Muun

toiminnan tunnuslukuihin. Vertailukaudet on oikaistu uusien

raportointiperiaatteiden mukaisesti. Muutoksella ei ole vaikutusta

konsernin tulokseen tai taseeseen. Lisätietoja tilinpäätöksen liitetiedossa 

» 10.1 Uudet raportointiperiaatteet, joita ei ole vielä otettu käyttöön.

UPM Specialty Papers nimetään uudelleen UPM Specialty Materials

liiketoiminta-alueeksi 1.1.2026 alkaen.

Merkittävät tapahtumat vuonna 2025

2.1. UPM listattiin ainoana metsä- ja paperiteollisuusyrityksenä Dow Jonesin

globaaliin ja Euroopan kestävän kehityksen indekseihin 2024–2025.

5.2. UPM päivitti tiedonantopolitiikkansa ja muutti tulosohjeiden ja -

näkymien julkistamistapaa.

5.2. UPM Adhesive Materials ilmoitti ostaneensa brittiläisen

Metamarkin vauhdittaakseen liiketoiminnan kasvua.

5.2. UPM ilmoitti aloittavansa omien osakkeiden takaisinosto-

ohjelman, jossa ostetaan enintään 6 miljoonaa osaketta tai käytetään

enintään 160 miljoonaa euroa.

11.2. CDP ja S&P Global nimesivät UPM:n yhdeksi maailman

vastuullisimmista yrityksistä.

11.3. UPM ilmoitti suunnittelevansa Ettringenin paperitehtaan

sulkemista Saksassa pysyvästi.

27.3. UPM piti varsinaisen yhtiökokouksensa.

8.4. UPM ilmoitti omien osakkaiden osto-ohjelman päättymisestä.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	123

5.5. UPM ilmoitti, että omien osakkeiden osto-ohjelmassa hankitut 6

miljoonaa osaketta on mitätöity.

27.5. UPM kertoi suunnitelmasta luopua mahdollisen toisen

biopolttoainejalostamon rakentamisesta Rotterdamiin.

12.6. UPM ilmoitti muuttavansa UPM Raflatac -liiketoiminta-alueen ja

raportointisegmentin nimeksi UPM Adhesive Materials, ja uusi nimi on

käytössä 2025 puolivuosikatsauksesta alkaen.

24.7. UPM ilmoitti suunnitelmasta lopettaa paperin tuotanto UPM

Kaukaan tehtaalla vuoden 2025 loppuun mennessä.

24.7. UPM ilmoitti investoinnista UPM Adhesive Materialsin tehtaaseen

Mills Riverissä, Pohjois-Carolinassa, tuotanto-kapasiteetin lisäämiseksi

kasvavalla kehittyneiden etikettien markkinalla.

30.7. UPM sai EcoVadisilta platinaluokituksen, millä yhtiö sijoittuu

vastuullisuudessa maailman parhaan yhden prosentin joukkoon.

7.8. UPM ilmoitti investoivansa huippumoderniin pinnoituslinjaan UPM

Adhesive Materialsin tehtaalla Johor Bahrussa, Malesiassa.

4.9. UPM ilmoitti suunnitelmista lopettaa tuotanto UPM Adhesive

Materialsin tehtaalla Nancyssa, Ranskassa.

23.9. UPM käynnisti UPM Plywood -liiketoiminta-alueen strategisen

tarkastelun, joka voi johtaa liiketoiminnan erottamiseen divestoinnin,

osittaisen jakautumisen tai listautumisannin kautta.

29.9. UPM solmi strategisen kumppanuuden Versowoodin kanssa

sisältäen Korkeakosken sahan myynnin Versowoodille sekä kuitupuun ja

sahan sivutuotteiden toimitukset UPM:lle.

7.10. UPM sopi myyvänsä entisen Plattlingin paperitehtaan tontin

logistiikkakeskuksia ja infrastruktuuria tarjoavalle Bayernhafen GmbH &

Co. KG -yhtiölle.

9.10. UPM ilmoitti, että Adhesive Materials laajentaa toimintaansa

Kaakkois-Aasiassa avaamalla uuden leikkaus- ja jakelukeskuksen

Hanoin lähelle Pohjois-Vietnamiin tukemaan kasvua Kaakkois-Aasiassa.

4.12. UPM ilmoitti allekirjoittaneensa Sappin kanssa ei-sitovan

aiesopimuksen graafisen paperin yhteisyrityksen perustamisesta.

16.12. UPM allekirjoitti 1 250 miljoonan euron luottolimiittisopimuksen.

Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

2.1. UPM ilmoitti, että UPM:n ja Versowoodin välinen strateginen

kumppanuussopimus on saanut tarvittavat viranomaishyväksynnät ja

tullut voimaan 31. 12. 2025.

12.1. UPM ilmoitti saaneensa CDP 2025 -arvioinnissa johtavat pisteet

ympäristötehokkuudesta ja läpinäkyvästä raportoinnista ilmasto-, metsä-

ja vesiasioissa.

Tulosennuste

UPM:n vertailukelpoisen liikevoiton odotetaan olevan arviolta 325–525

miljoonaa euroa vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla (413 miljoonaa

euroa vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla ja 508 miljoonaa euroa

vuoden 2025 toisella puoliskolla).

Näkymät vuodelle 2026

Liiketoimintaympäristössä on vuoden alkaessa joitain merkkejä

vakaudesta, vaikka geopolitiikassa ja kauppasuhteissa on edelleen

merkittäviä epävarmuuksia.

Vuoden 2025 jälkimmäiseen puoliskoon verrattuna UPM:n  tuloksen

arvioidaan vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla hyötyvän hieman

korkeammista myyntihinnoista ja toimitusmääristä ja hieman alemmista

kiinteistä kustannuksista. Tulosta arvioidaan rasittavan

painopaperimarkkinoiden jatkuva heikkous sekä Leunan biojalostamon

tuotannon käynnistymisen varhaisessa vaiheessa lisääntyvät

kustannukset. Vuoden alussa valuutat olivat samalla tasolla kuin vuoden

2025 toisella puoliskolla. Vuoden 2025 toisen puoliskon vertailukelpoista

liikevoittoa hyödyttivät energiakorvausten ajoitus ja metsäomaisuuden

käyvän arvon nousu, joita ei odoteta tapahtuvan vastaavassa määrin

vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla.

Vuoden 2025 ensimmäiseen puoliskoon verrattuna UPM:n tuloksen

arvioidaan vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla hyötyvän alemmista

muuttuvista kustannuksista ja hieman korkeammista toimitusmääristä.

Kunnossapitotoimintaa odotetaan olevan vertailukautta vähemmän.

Tulosta arvioidaan painavan painopaperimarkkinoiden jatkuva heikkous

sekä Leunan biojalostamon tuotannon käynnistymisen varhaisessa

vaiheessa lisääntyvät kustannukset. Vuoden alussa valuutat vaikuttavat

negatiivisesti vertailukelpoiseen liikevoittoon verrattuna vuoden 2025

ensimmäiseen puoliskoon.

Herkkyys sellun ja sähkön hinnoille

UPM:n vertailukelpoinen liikevoitto on herkkä sellun ja sähkön hinnoille.

Alla olevat luvut kuvaavat konsernin tuloksen herkkyyttä vuositasolla.

UPM on iso selluntuottaja ja -kuluttaja. 50 euron muutos sellun

keskimääräisessä tonnihinnassa vaikuttaisi vuotuiseen vertailukelpoiseen

liikevoittoon noin 180 miljoonasta eurosta (nettovaikutus olettaen, etteivät

sellun ja paperin hinnat korreloi) noin 270 miljoonaan euroon

(bruttovaikutus olettaen, että sellukustannuksen muutos vaikuttaa

paperin hinnoitteluun).

UPM on iso sähköntuottaja ja -kuluttaja Suomessa ja suojaa erikseen

osan myydystä ja ostetusta sähköstä. Perustuen UPM:n arvioituun

suojaamattoman sähkönmyynnin nettopositioon Suomessa vuonna

2025, 10 euron muutos sähkömarkkinoiden keskimääräisessä

megawattituntihinnassa Suomessa vaikuttaisi vuotuiseen

vertailukelpoiseen liikevoittoon noin 40 miljoonaa euroa.

Valuuttakurssit

Rahapolitiikan ja taloudellisten olosuhteiden vaihtelut voivat merkittävästi

vaikuttaa eri valuuttojen arvoon, mikä puolestaan voi vaikuttaa UPM:ään.

Lisäksi globaalien kauppajännitteiden kiristyminen voi vaikuttaa

valuuttakursseihin. Valuuttakurssien muutokset voivat vaikuttaa UPM:n

rahavirtaan, tulokseen tai taseeseen, ja ne voivat myös vaikuttaa eri

valuutta-alueiden väliseen suhteelliseen kilpailukykyyn.

Yhtiön politiikkana on suojata keskimäärin 50 % arvioiduista

nettovaluuttarahavirroista rullaavasti seuraavan 12 kuukauden ajalta.

Vuoden 2025 lopussa arvioidut nettovaluuttarahavirrat seuraavalle 12

kuukaudelle olivat yhteensä noin 1,5 miljardia euroa. Suurin altistus oli

Yhdysvaltain dollari, noin 1,3 miljardia euroa, jota seurasivat Uruguayn

peso, Englannin punta ja Kiinan yuan. Lisäksi UPM:n ulkomaisten

tytäryhtiöiden tulokset muunnetaan euroiksi raportoinnissa. UPM:llä on

merkittäviä ulkomaisia tytäryhtiöitä Uruguayssa, Yhdysvalloissa ja

Kiinassa.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	124

UPM Fibres

UPM Fibres muodostuu sellu- ja sahaliiketoiminnoista. UPM Pulp tarjoaa monipuolisen selluvalikoiman erilaisiin käyttökohteisiin ja UPM Timber tarjoaa sertifioitua sahatavaraa. UPM:llä on kaksi sellutehdasta ja puuviljelmät Uruguayssa (Fibres South) sekä kolme sellutehdasta ja kolme sahaa Suomessa (Fibres North).

UPM Energy

UPM Energy tuottaa kustannuskilpailukykyistä, hiilidioksidivapaata sähköä. Tarjontaan kuuluu myös fyysisen sähkön kauppa, toiminta sähkön johdannaismarkkinoilla sekä teollisten sähkön kuluttajien ja tuottajien palvelut. UPM Energy on Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja. UPM:n sähköntuotantokapasiteetti koostuu vesi-, ydin- ja lämpövoimasta.

	2025	2024
Liikevaihto, milj. euroa	3 407	3 728
Vertailukelpoinen EBITDA, milj. euroa	511	844
% liikevaihdosta	15,0	22,6
Metsävarojen käyvän arvon muutos ja hakkuut, milj. euroa	65	11
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista, milj. euroa	2	2
Poistot ja arvonalentumiset, milj. euroa	-295	-437
Liikevoitto, milj. euroa	282	419
% liikevaihdosta	8,3	11,2
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa, milj. euroa 1)	0	-114
Vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT), milj. euroa	283	533
% liikevaihdosta	8,3	14,3
Sijoitettu pääoma (keskiarvo), milj. euroa	6 745	7 153
Vertailukelpoinen ROCE, %	4,2	7,5
Toimitukset, sellu, 1 000 t	5 163	4 945

¹⁾ Vuoden 2025 eriin sisältyy 1 miljoonaa euroa uudelleen järjestelykuluja ja 1 miljoonan euron

myyntivoitto Korkeakosken sahasta. Vuoden 2024 eriin sisältyy 113 miljoonan euron

arvonalennus Suomen UPM Pulp liiketoiminnan liikearvoon sekä uudelleenjärjestelykuluja.

Vuosi 2025 verrattuna vuoteen 2024

Vertailukelpoinen liikevoitto laski selvästi alempien myyntihintojen vuoksi.

Muuttuvat kustannukset olivat samalla tasolla. Toimitusmäärät

lisääntyivät.

UPM:n sellutoimitusten keskihinta euroissa laski 15 %.

Markkinaympäristö

• Vuonna 2025 kemiallisen sellun markkinahintojen lasku jatkui

neljänteen vuosineljännekseen asti, jolloin Kiinan sellumarkkinat

piristyivät hieman.

• Vuonna 2025 NBSK:n keskimääräinen eurooppalainen markkinahinta

euroissa oli 2 % alempi ja BHKP:n 15 % alempi kuin vuonna 2024.

Kiinassa NBSK:n keskimääräinen markkinahinta Yhdysvaltain

dollareissa oli 6 % alempi ja BHKP:n 16 % alempi kuin vuonna 2024.

• Vuonna 2025 sahatavaran kysyntä Euroopassa oli edelleen

suhteellisen heikkoa rakentamisen vähäisyyden vuoksi.

Lähteet: FOEX, UPM

	2025	2024
Liikevaihto, milj. euroa	615	627
Vertailukelpoinen EBITDA, milj. euroa	158	188
% liikevaihdosta	25,6	30,0
Poistot ja arvonalentumiset, milj. euroa	-7	-7
Liikevoitto, milj. euroa	151	181
% liikevaihdosta	24,5	28,9
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa, milj. euroa 1)	—	—
Vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT), milj. euroa	151	181
% liikevaihdosta	24,5	28,9
Sijoitettu pääoma (keskiarvo), milj. euroa	2 603	2 426
Vertailukelpoinen ROCE, %	5,8	7,5
Toimitukset, sähkö, GWh	11 141	11 328

Vuosi 2025 verrattuna vuoteen 2024

Vertailukelpoinen liikevoitto laski myyntihintojen laskun ja korkeampien

tuotantokustannusten vuoksi.

UPM:n keskimääräinen sähkön myyntihinta laski 2 % ja oli 50,3 euroa/

MWh (51,4 euroa/MWh).

Markkinaympäristö

• Sekä Pohjoismaiden että Suomen vesivarannot olivat joulukuun

lopussa lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa.

• Suomen keskimääräinen aluehinta pohjoismaisessa sähköpörssissä

vuoden 2025 oli 40,5 euroa/MWh eli 11 % alempi kuin vuonna 2024 (45,6

euroa/MWh).

• Suomen alueen sähkön termiinihinta vuodeksi eteenpäin oli

joulukuussa 40,6 euroa/MWh eli 16 % alempi kuin vuoden kolmannen

neljänneksen lopussa (48,1 euroa/MWh).

Lähteet: The Norwegian Water Resources and Energy Directorate, Svensk Energi, Suomen

Ympäristökeskus, Nord Pool, NASDAQ OMX, ICE, UPM 

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	125

UPM Adhesive Materials

UPM Specialty Papers

UPM Adhesive Materials tarjoaa korkealaatuisia itseliimautuvia paperi- ja filmituotteita, mukaan lukien tarramateriaalit etiketöintiin, graafiseen markkinointiin ja viestintään sekä irrotettavat itseliimautuvat tuotteet. UPM Adhesive Materials on maailman toiseksi suurin tarramateriaalien valmistaja.

UPM Specialty Papers tarjoaa tarra- ja pakkausmateriaaleja sekä toimistopapereita ja graafisia papereita etiketöintiin, kaupalliseen silikonointiin, pakkauksiin, toimistokäyttöön ja painatukseen. Tuotantolaitokset sijaitsevat Kiinassa, Suomessa ja Saksassa.

	2025	2024
Liikevaihto, milj. euroa	1 655	1 562
Vertailukelpoinen EBITDA, milj. euroa	176	177
% liikevaihdosta	10,7	11,3
Poistot ja arvonalentumiset, milj. euroa	-61	-71
Liikevoitto, milj. euroa	53	88
% liikevaihdosta	3,2	5,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa, milj. euroa 1)	-70	-44
Vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT), milj. euroa	124	132
% liikevaihdosta	7,5	8,5
Sijoitettu pääoma (keskiarvo), milj. euroa	860	722
Vertailukelpoinen ROCE, %	14,4	18,3

¹⁾ Vuoden 2025 eriin sisältyy 30 milj. euroa uudelleenjärjestelykuluja kilpailukyvyn ja

tehokkuuden parantamiseksi, 28 milj. euroa uudelleenjärjestelykuluja Ranskan Nancyn

tehtaan etikettimateriaalituotannon lakkauttamiseen liittyen, 6 milj. euron lisäys

alaskirjauskuluihin ja  2 milj. euron uudelleenjärjestelykulujen peruutus Kaltenkirchenin

tehtaan sulkemiseen liittyen, 3 milj. euroa Metamarkin hankintaan liittyviä kuluja,yksi

miljoona euroa lisäkuluja liittyen Adhesive Materialsin tehtaaseen, joka kärsi hirmumyrsky

Helenestä ja 3 milj. euroa kuluja aiempiin uudelleenjärjestelyihin liittyen. Vuoden 2024 eriin

sisältyy 11 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja ja 26 miljoonaa alaskirjauskuluja

liittyen Kaltenkirchenin tehtaan sulkemiseen, 6 miljoonaa euroa vaihto-omaisuuden

arvonalennusta ja 3 miljoonaa euroa vakuutuskorvauksia liittyen UPM Adhesive

Materialsin vaihto-omaisuuteen Yhdysvalloissa, joka kärsi hirmumyrsky Helenestä sekä 5

miljoonaa euroa liittyen muihin uudelleenjärjestelyihin.

Vuosi 2025 verrattuna vuoteen 2024

Vertailukelpoinen liikevoitto laski. Kasvaneista volyymeistä tullut

positiivinen vaikutus jäi pienemmäksi kuin hinnoista, myyntijakaumasta,

kiinteistä kustannuksista ja valuutoista tulleet negatiiviset vaikutukset.

Markkinaympäristö

• Vuonna 2025 globaalien tarramarkkinoiden toipuminen vuoden 2023

pohjista jatkui kasvun ollessa reippainta Euroopassa. APAC-

markkinoilla kilpailu oli kovaa.

Lähteet: UPM, FINAT, TLMI

	2025	2024
Liikevaihto, milj. euroa	1 315	1 467
Vertailukelpoinen EBITDA, milj. euroa	204	208
% liikevaihdosta	15,5	14,2
Poistot ja arvonalentumiset, milj. euroa	-57	-74
Liikevoitto, milj. euroa	144	132
% liikevaihdosta	11,0	9,0
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa, milj. euroa 1)	-3	-3
Vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT), milj. euroa	147	135
% liikevaihdosta	11,2	9,2
Sijoitettu pääoma (keskiarvo), milj. euroa	706	789
Vertailukelpoinen ROCE, %	20,9	17,1
Toimitukset, paperi, 1 000 t	1 398	1 429

¹⁾ Vuoden 2025 ja vuoden 2024 erät liittyvät uudelleenjärjestelykuluihin.

Vuosi 2025 verrattuna vuoteen 2024

Vertailukelpoinen liikevoitto nousi lähinnä alentuneiden poistojen takia.

Toimitusmäärien ja myyntihintojen negatiivinen vaikutus kompensoitui

tuotantokustannusten laskun positiivisella vaikutuksella.

Markkinaympäristö

• Vuonna 2025 erikoispaperien kysyntään vaikutti epävarmuus tulleista.

Markkinahinnat laskivat edellisvuoteen verrattuna.

Lähteet: UPM, RISI, AFRY, AWA

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	126

UPM Communication PapersUPM Plywood

UPM Communication Papers tarjoaa laajan valikoiman graafisia papereita mainontaan, sanoma- ja aikakauslehtiin sekä koti- ja toimistokäyttöön. Sillä on 8 tehokasta paperitehdasta Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

UPM Plywood tarjoaa korkealaatuisia WISA ®- vaneri- ja viilutuotteita rakentamiseen, ajoneuvojen lattioihin, LNG- laivanrakentamiseen, parketinvalmistukseen sekä muihin teollisuussovelluksiin.

	2025	2024
Liikevaihto, milj. euroa	2 493	2 953
Vertailukelpoinen EBITDA, milj. euroa	241	344
% liikevaihdosta	9,7	11,6
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista, milj. euroa	0	0
Poistot ja arvonalentumiset, milj. euroa	-109	-100
Liikevoitto, milj. euroa	107	190
% liikevaihdosta	4,3	6,4
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa, milj. euroa 1)	-75	-83
Vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT), milj. euroa	181	273
% liikevaihdosta	7,3	9,3
Sijoitettu pääoma (keskiarvo), milj. euroa	1 018	1 151
Vertailukelpoinen ROCE, %	17,8	23,8
Toimitukset, paperi, 1 000 t	2 893	3 263

¹⁾ Vuoden 2025 eriin sisältyy 42 milj. rakennejärjestelykuluja ja 10 milj. alaskirjauksia

Ettringenin paperitehtaan sulkemiseen liittyen Saksassa, 36 milj. euroa

uudelleenjärjestelykuluja ja 36 milj. käyttöomaisuuden alaskirjauksia Kaukaan paperikone 1

sulkemiseen liittyen Suomessa, 14 milj. euron uudelleenjärjestelykulujen peruutus Plattlingin

paperitehtaan sulkemiseen vuonna 2023 liittyen, 9 milj. uudelleen järjestelykuluja tehtaiden

toiminnan tehostamiseksi, 4 milj. euroa uudelleenjärjestelykuluja ja 4 milj. euron alaskirjaus

myyntioption toteuttamisesta Kraftwerk Plattlingin voimalaitosyhtiöön liittyen Saksassa,

46 milj. euron myyntivoitto Plattlingin paperitehdasalueen myynnistä Saksassa, 7 milj.

euroa pitkäaikaisten varojen myyntivoittoa ja 2 milj. euron lisäys aiempiin

uudelleenjärjestelyihin liittyen. Vuoden 2024 eriin sisältyy 8 milj. euron

rakennejärjestelykulujen lisäys liittyen Plattlingin tehtaan sulkemiseen, 40 milj. euroa

rakennejärjestelykuluja ja arvonalentumisia liittyen Hürthin sanomalehtipaperitehtaan

sulkemiseen Saksassa, 54 milj. euroa rakennejärjestelykuluja ja arvonalentumisia liittyen

Nordland Papierin hienopaperikone 3 sulkemiseen Saksassa, 21 milj. euron myyntivoitto

UPM-Kymmene Austria GmbH:n myynnistä sekä muita rakennejärjestelykuluja.

Vuosi 2025 verrattuna vuoteen 2024

Vertailukelpoinen liikevoitto laski. Toimitusmäärät ja myyntihinnat

laskivat. Muuttuvat ja kiinteät kustannukset laskivat.

UPM:n paperitoimitusten keskihinta euroissa laski 5 %.

Markkinaympäristö

• Vuonna 2025 graafisten paperien kysyntä Euroopassa laski 8 %

vuodesta 2024. Sanomalehtipaperin kysyntä laski 8 %,

aikakauslehtipaperien 11 % ja hienopaperien 6 %.

• Vuonna 2025 aikakauslehtipaperien kysyntä Pohjois-Amerikassa laski

10 % vuodesta 2024. Vuoden neljännellä neljänneksellä kysyntä oli 13 %

vähäisempää kuin vuotta aiemmin.

• Aikakauslehtipaperien keskihinta Pohjois-Amerikassa oli vakaa koko

vuoden 2025 ajan.

  Lähteet: PPI/RISI, Euro-Graph, PPPC

	2025	2024
Liikevaihto, milj. euroa	409	430
Vertailukelpoinen EBITDA, milj. euroa	55	65
% liikevaihdosta	13,6	15,0
Poistot ja arvonalentumiset, milj. euroa	-20	-23
Liikevoitto, milj. euroa	31	42
% liikevaihdosta	7,6	9,7
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa, milj. euroa 1)	-4	0
Vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT), milj. euroa	35	42
% liikevaihdosta	8,7	9,7
Sijoitettu pääoma (keskiarvo), milj. euroa	230	243
Vertailukelpoinen ROCE, %	15,4	17,1
Toimitukset, vaneri, 1000 m3	458	482

¹⁾ Vuoden 2024 erät liittyvät aiempiin uudelleenjärjestelyihin. 

Vuosi 2025 verrattuna vuoteen 2024

Vertailukelpoinen liikevoitto laski. Lakot Suomen tehtailla vuoden

ensimmäisellä puoliskolla rajoittivat volyymeja, ja puukustannus oli

korkeampi.

Markkinaympäristö

• Vuonna 2025 kuusivanerin kysyntä Euroopassa oli vakaata mutta

suhteellisen vaisua, koska rakennusmarkkinat olivat edelleen pehmeät.

• Vuonna 2025 koivuvanerin kysyntä jakelukaupassa ja teollisuuden

loppukäytöissä oli hyvää.

• Vuonna 2025 LNG-koivuvanerin kysyntä jatkui erittäin vahvana.

Lähde: UPM

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	127

Muu toiminta

Muuhun toimintaan kuuluvat UPM Metsä-, UPM Biofuels- ja UPM Biochemicals- liiketoimintayksiköt sekä biopolttoaineiden kehitys ja konsernipalvelut. UPM Metsä vastaa kilpailukykyisen puun hankinnasta UPM:n liiketoiminnoille sekä hallinnoi UPM:n omia ja yksityismetsiä Pohjois- Euroopassa. Lisäksi UPM Metsä tarjoaa puukauppa- ja metsäpalveluita metsänomistajille ja metsäsijoittajille. UPM Biofuels tuottaa kaikkiin dieselmoottoreihin soveltuvaa puupohjaista uusiutuvaa dieseliä sekä naftaa, jota voidaan käyttää bensiinin biokomponenttina tai korvaamaan fossiilisia raaka-aineita petrokemianteollisuudessa. UPM:llä on yksi biojalostamo Suomessa.

	2025	2024
Liikevaihto, milj. euroa	693	623
Vertailukelpoinen EBITDA, milj. euroa	-25	-72
Metsävarojen käyvän arvon muutos ja hakkuut, milj. euroa	80	68
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista, milj. euroa	-2	-1
Poistot ja arvonalentumiset, milj. euroa	-45	-427
Liikevoitto, milj. euroa	-8	-434
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa, milj. euroa 1)	-17	-382
Vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT), milj. euroa	9	-52
Sijoitettu pääoma (keskiarvo), milj. euroa	3 112	3 129
Vertailukelpoinen ROCE, %	0,3	-1,7

¹⁾ Vuoden 2025 eriin sisältyy 10 milj. kuluja UPM Plywoodin liiketoiminta-alueen strategiseen

arviointiin sekä Sappin ja UPM:n välillä graafisen paperiliiketoiminnan julkistettuun, ei-

sitovaan yhteisyrityskauppaan liittyen, 3 milj. euroa rakennejärjestelykuluja ja 1 milj.

alaskirjaus UPM Biomedicals -liiketoiminnan lopettamiseen liittyen, 1 milj. euron

uudelleenjärjestelykulujen peruutus UPM Biocomposites-liiketoiminnon sulkemiseen

liittyen, 2 milj. uudelleenjärjestelykuluja Rotterdamin jalostamohankkeen päättämisestä ja 1

milj. euron arvonalentuminen Muun toiminnan jäljellä olevasta liikearvosta. Vuoden 2024

eriin sisältyy 5 miljoonan euron arvonalentuminen UPM Biochemicals liiketoiminnan

liikearvoon sekä 373 milj. euron arvonalentuminen biokemikaalijalostamoon Leunassa

Saksassa, 12 miljoonaa euroa rakennejärjestelykuluja ja alaskirjauskuluja UPM

Biocomposites -liiketoiminnan lopettamiseen liittyen sekä 9 miljoonaa euroa muiden

pitkäaikaisten varojen myyntivoittoja.

Vuosi 2025 verrattuna vuoteen 2024

Vertailukelpoinen liikevoitto nousi lähinnä Biofuels-liiketoiminnan

parantuneen tuloksen ansiosta. Metsävarojen käyvän arvon muutos

hakkuilla vähennettynä oli 80 (68) miljoonaa euroa. Metsävarojen käyvän

arvon muutos oli 156 (195) miljoonaa  euroa. UPM:n metsistä hakatun

puun kustannukset olivat 77 (126) miljoonaa euroa.

Biopolttoainetoimitukset kasvoivat ja muuttuvat kustannukset

laskivat selvästi parantaen katteita, mitä tuki hintojen nousu UPM:lle

tärkeimmillä markkinoilla.

Markkinaympäristö

• Vuoden 2025 neljännellä neljänneksellä kehittyneiden uusiutuvien

polttoaineiden kysyntä Euroopan markkinoilla oli vakaata. RED III -

direktiivin täytäntöönpano eteni Saksan suotuisassa sääntely-

ympäristössä ja johti markkinahintojen nousuun.

• Vuonna 2025 kiinnostus biopohjaisiin glykoleihin ja uusiutuviin

toiminnallisiin täyteaineisiin jatkui vahvana; sitä tukee brändien

omistajien ja kuluttajien kiinnostus uusiutuviin materiaaleihin sekä

UPM:n vahva vastuullisuus ja tekninen arvolupaus. Lähde: UPM

Hallitus ja konsernin johtoryhmä

27.3.2025 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen jäsenten

lukumääräksi vahvistettiin yhdeksän, ja hallitukseen valittiin uudelleen

Henrik Ehrnrooth, Pia Aaltonen-Forsell, Jari Gustafsson, Piia-Noora

Kauppi, Topi Manner, Marjan Oudeman, Martin à Porta ja Kim Wahl.

Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Melanie Maas-Brunner. Hallituksen

jäsenten toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen

päättyessä.

Henrik Ehrnrooth valittiin UPM-Kymmene Oyj:n hallituksen

puheenjohtajaksi ja Kim Wahl varapuheenjohtajaksi hallituksen

järjestäytymiskokouksessa, joka pidettiin varsinaisen yhtiökokouksen

jälkeen.

Lisäksi hallitus valitsi keskuudestaan hallituksen valiokuntien

puheenjohtajat ja muut jäsenet. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi

valittiin Pia Aaltonen-Forsell ja muiksi valiokunnan jäseniksi Jari

Gustafsson ja Marjan Oudeman. Palkitsemisvaliokunnan

puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Martin à Porta ja muiksi valiokunnan

jäseniksi Melanie Maas-Brunner ja Topi Manner. Nimitys- ja

hallinnointivaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Henrik

Ehrnrooth ja muiksi valiokunnan jäseniksi Kim Wahl ja Piia-Noora Kauppi.

Hallituksen ja konsernin johtoryhmän osakeomistus

Hallituksen jäsenet omistivat vuoden lopussa 167 744 (146 373)

kappaletta UPM-Kymmene Oyj:n osakkeita. Näiden osakkeiden osuus on

koko osakekannasta 0,03 (0,03) % ja äänimäärästä 0,03 (0,03) %.

Toimitusjohtaja Massimo Reynaudo omisti vuoden lopussa 23 321

osaketta. Vuoden lopussa muut konsernin johtoryhmän jäsenet omistivat

yhteensä 517 226 osaketta.

Tiedot hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkkioista ja omistamista

osakkeista sekä konsernin johtoryhmän jäsenten palkkioista löytyvät

UPM:n 2025 konsernitilinpäätöksen liitetiedosta » 3.2 Konsernin johtoon

kuuluvat avainhenkilöt.

Oikeudelliset menettelyt

Yhtiön johdolla ei ole tiedossa olennaisia riita-asioita vuoden 2025

lopussa.

Tietoja löytyy UPM:n 2025 konsernitilinpäätöksen liitetiedosta » 9.2

Riita-asiat.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	128

Riskit

Riskienhallinta

UPM:ssä riskienhallinnalla tarkoitetaan systemaattisia ja ennakoivia

toimia, joilla analysoidaan ja hallitaan liiketoimintoihin liittyviä

mahdollisuuksia ja uhkia. Siihen sisältyvät myös riskit, jotka voidaan

välttää huolellisella suunnittelulla ja tulevaisuuden projektien ja

liiketoimintaympäristöjen arvioinnilla.

Riskienhallinta on erottamaton osa UPM:n johtamisjärjestelmää

samalla tavoin kuin riskinotto on osa normaalia liiketoimintaa.

Toteuttaessaan strategioitaan UPM ja sen liiketoiminta-alueet, funktiot ja

tuotantoyksiköt ovat alttiina lukuisille riskeille ja mahdollisuuksille.

Jokainen liiketoiminta-alue, funktio ja tuotantoyksikkö vastaa omaan

toimintaansa liittyvien riskien tunnistamisesta, mittaamisesta ja

hallinnasta, ja raportoi riskeistä, riskienhallintatoimenpiteistä ja

toimenpiteiden tuloksista omalle johtoryhmälleen ja

riskienhallintatoiminnolle.

Talous- ja rahoitusjohtajan johtama riskienhallintatyöryhmä on

vastuussa riskitoleranssien ja riskiprofiilin suosittamisesta

toimitusjohtajalle ja strategiaryhmälle. Strategiaryhmä vastaa

riskienhallinnan prioriteettien ja liiketoiminnan ja riskienhallinnan

strategioiden ja politiikkojen yhteensovittamisesta.

Hallitus seuraa ja arvioi tarkastusvaliokunnan avustamana yhtiön

riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta ja valvoo yhtiön strategiaan ja

toimintoihin liittyvien riskien arviointia ja hallintaa. Tarkastusvaliokunta

valvoo, että riskienhallintatoimenpiteet ovat riskienhallintapolitiikan

mukaiset ja että riskiarviointeja käytetään sisäisen tarkastuksen ja

vaatimustenmukaisuustoimintojen kohdentamiseen.

UPM pyrkii siirtämään riskejä omalta vastuultaan

vakuutusjärjestelyillä sellaisten riskien osalta, joiden suuruus ylittää UPM:n

riskinsietokyvyn.

UPM pyrkii varmistamaan UPM:n Toimintaohjeen (UPM Code of

Conduct) ja muiden yhtiön politiikkojen noudattamisen. UPM tehostaa

noudattamista ja vähentää riskejä säännöllisillä riskiarvioinneilla,

koulutuksella ja valvonnalla.

UPM on kehittänyt ja ottanut käyttöön kattavan sisäisen valvonnan

järjestelmän, joka käsittää liiketoiminnan ja taloudellisen raportoinnin

prosessit. Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön

toiminta on tehokasta, luotettavaa ja säännöstenmukaista ja että yhtiön

taloudellinen raportointi on täsmällistä ja luotettavaa ja vastaa yhtiön

operatiivista tulosta. Taloudellista raportointia koskevaa sisäistä

valvontaa on kuvattu yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevassa

selvityksessä, joka on saatavilla yhtiön internetsivuilla.

Alla on lueteltu merkittävimmät riskit, jotka saattavat heijastua

olennaisesti UPM:n liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen sekä ei-

taloudelliseen suorituskykyyn. Riskit on luokiteltu strategisiin, operatiivisiin

ja rahoitusriskeihin. Oikeudenkäynnit, jotka liittyvät yhtiön toimintaan,

voivat myös sisältää riskejä.

Strategiset riskit

Taloudellisen ja poliittisen toimintaympäristön

epävarmuudet

Merkittävimmät UPM:n tuloksen epävarmuudet liittyvät sen tuotteiden

myyntihintoihin ja toimitusmääriin sekä päätuotantopanosten

kustannuksiin ja valuuttakursseihin. Useimmat epävarmuustekijät liittyvät

globaaleihin, alueellisiin ja paikallisiin taloudellisiin ja poliittisiin

olosuhteisiin. Poliittiset kehityssuunnat luovat epävarmuutta

maailmantalouteen. Epävarmuus vaikuttaa myös UPM:n asiakkaisiin ja

UPM:n tuotteiden kysyntään.

Tällä hetkellä huomattava epävarmuus liittyy suurten talouksien välisiin

kauppajännitteisiin, erityisesti Yhdysvaltojen lähes kaikkiin maihin

kohdistamiin tuontitulleihin sekä muiden maiden mahdollisiin vastatoimiin.

Tullitasoihin voi tulla muutoksia.

Kauppakonflikti ja siihen liittyvä epävarmuus voivat vaikuttaa eri

alueiden yleiseen talouskehitykseen tai niillä voi olla merkittäviä vaikutuksia

inflaatioon, talouskasvuun, korkotasoihin ja valuuttakursseihin monissa

UPM:lle merkityksellisissä talouksissa. Tällaiset kehityskulut voivat

vaikuttaa UPM:ään epäsuorasti esimerkiksi muuttamalla erilaisten

tuotteiden ja raaka-aineiden kysyntää ja tarjontaa tai ohjaamalla

kauppavirtoja maiden ja alueiden välillä, mikä voi vaikuttaa UPM:n

tuotteiden toimituksiin ja hinnoitteluun sekä UPM:lle relevanttien

markkinoiden raaka-ainekustannuksiin.

Geopoliittiset jännitteet, mukaan lukien Venäjän käynnissä oleva sota

Ukrainassa, Lähi-idän konfliktit sekä viimeaikaiset Grönlantia koskevat

jännitteet, aiheuttavat edelleen suurta epävarmuutta toimintaympäristössä

ja voivat vaikuttaa talouskasvuun, inflaatioon ja kauppaan. Geopoliittisten

tai kauppajännitteiden mahdollinen kärjistyminen voi  johtaa

talouspakotteisiin, saartoihin, kohonneisiin tullitasoihin tai muihin vienti- ja/

tai tuontirajoituksiin, jotka rajoittaisivat tai estäisivät UPM:n toimimista

tietyssä maassa tai tietyllä alueella tai aiheuttaa haitallisia vaikutuksia

energiaan, logistiikkaan tai muihin UPM:n keskeisiin

tuotantopanoskustannuseriin, kuten puun hintaan ja saatavuuteen

Suomessa, tai tuotteidemme kysyntään ja myyntihintoihin.

UPM:n toimintaan voivat vaikuttaa myös tietyt paikallista teollisuutta

suojaavat protektionistiset viranomaistoimenpiteet, kuten rajoitukset

koskien suoria ulkomaisia sijoituksia, ja kaupankäynnin rajoitukset, kuten

tuontitullit, ja muut kansainväliseen kauppaan liittyvät muutokset. Tuonti-

ja vientirajoitukset ja muu kansallisen edun suojaaminen voivat vaikuttaa

välttämättömien raaka-aineiden saatavuuteen tai kustannuksiin tai

kilpailukykyisen lopputuotehinnoittelun ylläpitoon verrattuna muihin

tuottajamaihin, UPM:n tuotteiden kysyntään, ja muuttaa kansainvälisiä

kauppasopimuksia.

Muutokset finanssi-, raha- ja muussa politiikassa sekä

talousolosuhteissa voivat vaikuttaa merkittävästi eri valuuttojen arvoon,

mikä puolestaan voi vaikuttaa UPM:ään. Lisäksi globaalien

kauppajännitteiden kärjistyminen voi vaikuttaa valuuttakursseihin. Nämä

valuuttakurssimuutokset voivat vaikuttaa UPM:n kassavirtaan, tulokseen

tai taseeseen ja heijastua myös eri valuutta-alueiden väliseen

kilpailukykyyn.

UPM:ään vaikuttaa erityisesti taloudelliset ja poliittiset olosuhteet

maissa, joissa yhtiöllä on merkittävää tuotantoa, kuten Suomessa,

Uruguayssa ja Saksassa. UPM:llä on merkittävää myyntiä ja tuotantoa

myös Kiinassa, jossa poliittisen sekä talous- ja lainsäädäntöjärjestelmän

avoimuuden puutteet ja ennakoimattomuus voivat lisätä investointien ja

toiminnan epävarmuutta ja riskejä. UPM:n tytäryhtiö ja työntekijät

Ukrainassa ovat erityisen alttiita Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamille

epävarmuustekijöille.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	129

Suhdanneherkät ja erittäin kilpaillut markkinat

Hintataso kaikilla markkinoilla, joilla UPM toimii, määräytyy kysynnän ja

tarjonnan yhteisvaikutuksen perusteella. Epätasapaino näiden välillä voi

aiheuttaa UPM:n tuotteiden hintojen voimakasta vaihtelua. Kysynnän ja

tarjonnan epätasapainoon vaikuttaa esimerkiksi loppukäyttötuotteiden

kysynnän nousu tai lasku, asiakasmieltymysten muuttuminen,

markkinoiden mukautumistoimet Venäjän hyökkäyssodan tai

kauppajännitteiden vuoksi, uuden tuotantokapasiteetin tulo markkinoille

tai vanhan kapasiteetin sulkeminen. Kaikki tekijät voivat vaikuttaa UPM:n

tuotteiden toimitusmääriin ja hintatasoon.

Myös kilpailijoiden toiminta voi vaikuttaa markkinahintojen

kehitykseen. Kilpailijat saattavat ajoittain kohdistaa UPM:ään

hintapainetta yhtiön tärkeimmillä liiketoiminta-alueilla ja maantieteellisillä

markkina-alueilla. Kilpailuympäristö voi aiheuttaa poikkeuksellisen suuria

heilahteluja myyntihintojen katteissa.

Suurin osa UPM:n liikevaihdosta muodostuu graafisen ja

erikoispaperin, sellun ja tarramateriaalien myynnistä. UPM kilpailee

pääasiassa useiden suurten monikansallisten paperi- ja

metsäteollisuusyhtiöiden kanssa sekä lukuisten paikallisten ja

erikoistuneiden kilpailijoiden kanssa.

Kuluttajakäyttäytymisen muutokset

UPM:n tuotteiden kysyntään voi vaikuttaa korvaavien tai vaihtoehtoisten

tuotteiden tulo markkinoille. Graafisen paperin kysynnän ennustetaan

laskevan edelleen kypsillä markkinoilla. Tämä kehitys lisää

todennäköisesti UPM:n graafisen paperin toimituksiin ja myyntihintoihin

kohdistuvaa painetta sekä heikentää kierrätyskuidun saatavuutta.

Kysynnän muutokset voivat aiheuttaa myös ylikapasiteettia joissakin

UPM:n tuotteissa, mikä vaikuttaa näiden tuotteiden myyntihintoihin ja

toimituksiin.

Eri tuotealueilla kuluttajakysynnän muutokset voivat vaikuttaa joko

myönteisesti tai kielteisesti UPM:n tuotteiden kulutukseen. UPM odottaa

esimerkiksi uusiutuvien ja kierrätettävien ratkaisujen tarpeen kasvavan

entisestään, mikä luo UPM:lle uusia mahdollisuuksia ja lisää useimpien

UPM:n tuotteiden kysyntää. Samalla digitalisaatio ja verkkokauppa ovat

muuttaneet kuluttajakäyttäytymistä ja laskeneet graafisen paperin

kysyntää monissa loppukäyttökohteissa.

Lainsäädännön muutokset

UPM:n toimialoilla sovelletaan lukuisia lakeja ja säännöksiä. Moni

liiketoiminta, kuten paperi-, energia- ja biopolttoaineliiketoiminta, on

suurelta osin riippuvainen voimassa olevasta sääntelykehyksestä.

Sääntelyyn, suoraan tai välilliseen verotukseen tai erilaisiin tukiin ja

avustuksiin tehtävät muutokset voivat vaikuttaa suoraan UPM:n

tulokseen ja yhtiön suhteelliseen kilpailukykyyn. Lisäksi sääntely voi

rakenteellisesti rajoittaa tai haitata UPM:n valmiuksia kilpailla raaka-

aineista.

UPM toimii myös aloilla, joilla sovelletaan laajaa

ympäristölainsäädäntöä ja -säännöksiä, jotka liittyvät muun muassa

päästöihin, vedenlaatuun, ja energiatehokkuuteen sekä jätteiden

käsittelyyn, kierrättämiseen ja hävittämiseen. Ympäristölait ja -säädökset

ovat kiristyneet, ja ne saattavat vielä tiukentua lisää lukuisten globaalien,

alueellisten ja kansallisten sääntelyhankkeiden seurauksena. Kun

ympäristölainsäädäntöä muutetaan tai sääntelyn soveltamista tai

valvontaa muutetaan, UPM:lle voi aiheutua lisäkustannuksia uusien ja

tiukempien säädösten noudattamisesta tai sakkoja sääntörikkomuksista.

UPM:n on toimintaansa varten hankittava lukuisia ympäristölupia ja

muita lisenssejä toimivaltaisilta viranomaisilta ja noudatettava niiden

ehtoja. Luvan tai lisenssin myöntänyt viranomainen voi muuttaa, uusia tai

tietyissä tapauksissa perua tällaisen luvan tai lisenssin. UPM seuraa

sääntelymuutoksia tavoitteena sopeutua niiden vaikutuksiin.

Osakeomistus Pohjolan Voima Oyj:ssä

UPM omistaa osuuden Pohjolan Voima Oyj:stä (PVO). PVO on

puolestaan Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) suurin omistaja. TVO:lla on

kolme ydinvoimalaitosyksikköä Olkiluodossa (OL). PVO toimittaa

osakkailleen sähköä omakustannusperiaatteen (”Mankala-periaatteen”)

mukaisesti, joka on laajassa käytössä Suomen energiateollisuudessa.

Mankala-periaatteen mukaan osakkaille toimitetaan sähköä ja/tai

lämpöä omistusosuuksien suhteessa, ja kukin osakas vastaa

osuuksiensa mukaisesti sähkön ja lämmön tuotantokustannuksista,

kuten yhtiöjärjestyksessä on määritelty. Olkiluodon uusin Olkiluoto 3 EPR

-ydinvoimalaitosyksikkö (OL3) aloitti säännöllisen kaupallisen

sähköntuotannon vuonna 2023 ja se on kasvattanut UPM:n

sähköntuotannon kapasiteettia merkittävästi.

Suomessa UPM omistaa välillisesti noin 31 % uudesta

ydinvoimalaitosyksiköstä (OL3) Pohjolan Voima Oyj:n

osakeomistuksensa kautta. Pohjolan Voima Oyj on Teollisuuden Voima

Oyj:n (TVO) suurin osakkeenomistaja 58,5 %:n omistusosuudella.

TVO tilasi OL3-voimalaitoksen kiinteähintaisena avaimet käteen  -

periaatteella konsortiolta (laitostoimittaja), jonka muodostavat Areva

GmbH, Areva NP SAS ja Siemens AG. Konsortioon kuuluvat yhtiöt ovat

laitostoimitussopimuksen mukaisesti yhteisvastuussa

sopimusvelvoitteista. TVO:n vuoden 2023 tilinpäätöksen mukaan OL3:n

kokonaisinvestointi oli yhteensä noin 5,8 miljardia euroa. Kesäkuu 2025

merkitsi OL3:n lopullista vastaanottoa, ja yksikkö toimi sujuvasti toisen

täyden vuoden yhtäjaksoisessa kaupallisessa tuotannossa.

TVO:n ilmoituksen mukaan, vaikka OL3:n sähköntuotannossa on ollut

vain vähän häiriöitä koekäyttöohjelman päättymisen jälkeen, OL3:n

käytettävyyteen ensimmäisellä käyttöjaksolla liittyy epävarmuuksia

mahdollisten odottamattomien tapahtumien vuoksi. Näitä

epävarmuuksia hallitaan laitosyksikön suunnitelmallisella ylläpidolla ja

valvonnalla.

Mikäli OL3 ei saavuta suunniteltua käyttökerrointa tai

käyttökustannusrakennetta tai Suomen kantaverkko rajoittaa tehotasoa

tai järjestelmäsuojasta TVO:lle aiheutuvien kustannusten vuoksi ei ole

kannattavaa ajaa laitosyksikköä täydellä tehotasolla, TVO:n mukaan on

riski, että tuotantokustannukset ylittävät TVO:n tavoitteen.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos luo UPM:lle useita erilaisia riskejä. Strategiset riskit

liittyvät kilpailukykyyn, markkinoihin, asiakkaisiin, tuotteisiin ja sääntelyyn.

Esimerkiksi ennakoimaton sääntely, tuet tai EU:n politiikat ja niistä

seuraavat kansalliset lait voivat vääristää raaka-aineiden, energian ja

lopputuotteiden markkinoita, ja kasvihuonekaasupäästöjen muuttuvat

kustannukset voivat vaikuttaa yhtiön taloudelliseen tulokseen. EU:n

politiikat ja sääntely, joilla vastataan Venäjän hyökkäyssotaan sekä

venäläisten maakaasutoimitusten vähentymiseen tai Yhdysvaltain

nykyisen presidentinhallinnon politiikat, jotka korostavat energian

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	130

toimitusvarmuutta ilmastotavoitteiden sijaan, voivat muuttaa

ilmastokehitystä tai hidastaa päästövähennystavoitteiden saavuttamista.

UPM uskoo, että metsät, puupohjaiset tuotteet ja vähähiilinen energia luo

merkittävää arvoa uusiutuvia ja kierrätettäviä tuotteita kehitettäessä.

Muut ilmastonmuutokseen liittyvät riskit koskettavat erityisesti UPM:n

hankintaketjua ja tärkeimpien tuotantopanosten, kuten puun ja sähkön,

saatavuutta ja hintaa. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa poikkeuksellisia

sääolosuhteita, kuten rajumyrskyjä, tulvia ja kuivuutta, mistä voi seurata

ennakoimattomia haasteita vesivoiman saatavuudelle ja

ennakoimattomia hakkuuolosuhteita. Poikkeuksellisen leudot talvet voivat

lyhentää aikaa, jolloin maa on Pohjoismaissa roudassa. Se voi vaikuttaa

puun korjuuseen ja kuljetuksiin, horjuttaa raaka-aineen tasaista saantia ja

nostaa mahdollisesti puun hintaa. Nämä ilmiöt voivat lisätä myös

tuotantorajoitusten riskiä.

Biologisen monimuotoisuuden heikentyminen

Biodiversiteetillä viitataan lajien ja ekosysteemien monimuotoisuuteen ja

vaihteluun planeetallamme. YK:n mukaan biologinen monimuotoisuus

heikkenee maailmanlaajuisesti jatkuvista ponnisteluista huolimatta.

Biologisen monimuotoisuuden heikentymisen ennustetaan pahenevan,

jos lieventäviä toimia ei toteuteta. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on

mielestämme tärkein yksittäinen toimi luonnon monimuotoisuuden

turvaamiseksi.

UPM:n toiminta kytkeytyy laajasti luonnon monimuotoisuuteen, ja

merkittävimmät vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen syntyvät

puunhankinnasta. Biologinen monimuotoisuus on keskeisessä asemassa

metsien terveen kasvun ylläpitämisessä ja sen varmistamisessa, että

metsät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon. Luonnon monimuotoisuuden

köyhtymisen hillitseminen on tärkeää myös vesivoimalaitoksissamme ja

tuotantoyksiköissämme, joissa pyrimme parantamaan paikallisen

eläimistön ja kasviston elinolosuhteita kohdennetuilla toimilla. Luonnon

monimuotoisuuden heikkeneminen voi vaikuttaa haitallisesti UPM:n

tuotteiden, kuten sellun, paperin, puun ja biopolttoaineiden,

valmistuksessa tarvittavan puuraaka-aineen saatavuuteen ja sen käytön

hyväksyttävyyteen raaka-aineena.

Pääasiakkaiden menetys ja rakennejärjestelyt

UPM myy tuotteitaan useille pääasiakkaille. Suurimman asiakkaan osuus

UPM:n liikevaihdosta vuonna 2025 oli noin 3%. Kymmenen suurimman

asiakkaan osuus UPM:n liikevaihdosta oli noin 12%. Vaikka UPM ei ole

riippuvainen yksittäisestä asiakkaasta tai asiakasryhmästä,

pääasiakkaiden menettämisellä ilman vastaavia korvaavia asiakkaita

voisi olla olennainen vaikutus UPM:n liiketoimintaan.

Rakennejärjestelytilanteessa UPM:n asiakkaiden koon kasvaessa ja

toiminnan keskittyessä asiakkailla voisi olla suurempi neuvotteluvoima

suhteessa toimittajiinsa, myös UPM:ään. Myös yhtiön suurimpien

asiakasryhmien taloudellisen tilanteen heikkenemisestä aiheutuisi UPM:lle

riskejä.

Tuotekehitys, innovaatiot ja immateriaalioikeudet

Tutkimus ja tuotekehitys ovat tärkeä osa UPM:n strategiaa erityisesti

uusissa liiketoiminnoissa, kuten puupohjaisissa biopolttoaineissa ja

biokemikaaleissa. On mahdollista, että uusien tai paranneltujen tuotteiden

ja ratkaisujen sijoitetun pääoman tuotto ei välttämättä täytä odotuksia

tai paranna UPM:n kilpailukykyä.

UPM:n laaja patenttisalkku tuottaa arvonluontimahdollisuuksia

tulevaisuudessa. Samalla siihen liittyy riskejä, jotka liittyvät

immateriaalioikeuksien, kuten patenttien ja tavaramerkkien,

suojaamiseen ja hallintaan.

Yritysostot ja -myynnit

UPM:n strategiana on kasvaa liiketoiminnoissa, joilla on vahvat pitkän

aikavälin kysynnän kasvunäkymät ja jotka tarjoavat kestävää

kilpailuetua. Tähän saattaa liittyä uusien liiketoimintojen ostoja tai

olemassa olevien liiketoimintojen myyntejä. Fuusioihin ja yrityskauppoihin

sisältyy riskejä, jotka liittyvät myytävän liiketoiminnan toteutukseen tai

hankittujen liiketoimintojen, järjestelmien, yrityskulttuurien ja henkilöstön

johtamisen ja integroinnin onnistumiseen. Yritysoston kustannukset

voivat osoittautua korkeiksi ja/tai odotetut mittakaavaedut tai synergiat

voivat jäädä toteutumatta. Myös ostetun yrityksen piilevät vastuut (esim.

kilpailulainsäädäntöön liittyvät vastuut) voivat muodostaa merkittävän

riskin.

UPM saattaa myydä strategiaan kuulumattomia toimintoja tai

omaisuutta. Tuleviin yritysmyynteihin voivat vaikuttaa lukuisat tekijät,

jotka eivät ole UPM:n hallinnassa. Näitä tekijöitä ovat muun muassa

mahdollisten ostajien käytettävissä oleva rahoitus, korkotaso ja ostajien

kapasiteetti sekä viranomaisten asettamat vaatimukset. Yritysmyynnit

voivat altistaa UPM:n myös korvausvaatimuksille. Lisäksi yritysmyynneistä

voi seurata lisäkuluja liittyen historiallisiin ja odottamattomiin vastuisiin.

Yritysostojen ja -myyntien kannattavuus voi poiketa UPM:n odotuksista.

Liiketoiminnan riskit

Tärkeiden tuotantopanosten hinnan ja saatavuuden

vaihtelut

UPM:n tuotteiden valmistuksessa tärkeimmät tuotantopanokset ovat

puu, kuitu, kemikaalit, energia ja vesi. Näiden tuotantopanosten hinnat

ovat vaihdelleet suuresti viime vuosina. Hintojen odotetaan vaihtelevan

myös tulevaisuudessa, millä voi olla haitallinen vaikutus yleiseen

kannattavuuteen aloilla, joilla UPM toimii. Ilmastonmuutos voi lisätä

UPM:n tärkeiden tuotantopainosten hintavaihteluja. Lisäksi nykyiset

metsänhoitokäytännöt voivat muuttua tai hakkuisiin kohdistuva yleinen

mielipide tai sääntelystä johtuvat rajoitukset voivat vaikuttaa

korjuumääriin ja siten vaikeuttaa raaka-aineen saatavuutta ja nostaa

puun hintaa.

Protektionismi ja kaupankäynnin rajoitukset, joiden merkitys on

korostunut Venäjän hyökkäyssodan vuoksi Venäjää vastaan asetettujen

talouspakotteiden syventämisellä, voivat myös vaikuttaa raaka-aineiden

hintaan ja saatavuuteen, kun valtiot saattavat esimerkiksi suojella

metsiään tai tukea omaa teollisuuttaan vientirajoituksilla. Näillä toimilla

voi olla olennainen vaikutus puun hintaan ja saatavuuteen. On myös

epävarmaa, miten EU:n energiapolitiikat voivat vaikuttaa kuidun ja

energian saatavuuteen ja hintaan. UPM:n tuotantopanosten hintojen

merkittävä nousu voisi lisätä UPM:n liiketoiminnan kustannuksia. 

Toimittaja- ja urakoitsijaverkosto ja raaka-aineiden

hankinta

UPM:n liiketoiminta on riippuvainen useista toimittajista ja urakoitsijoista.

Suurin osa UPM:n tarvitsemasta puusta hankitaan toimittajilta, ja muut

tuotantopanokset, kuten kemikaalit, täyteaineet ja keräyspaperi,

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	131

hankitaan kokonaan toimittajilta. Merkittävimpien tuotantopanosten

saatavuus- tai kuljetusongelmat voisivat vaikuttaa olennaisesti

tuotantoon. Seurauksena voisi olla esimerkiksi tuotannon keskeyttäminen

tai rajoittaminen, tuotevalikoiman muutokset, kustannusten kasvu

olennaisten tuotantopanosten tai logististen palvelujen hintojen nousun

seurauksena sekä puun saatavuusongelmat ja hintavaihtelut. Venäjän

hyökkäyssodan vuoksi voimaan saatetut talouspakotteet sisältävät myös

puun vienti- ja tuontikieltoja sekä kuljetusrajoituksia, ja johtanut

puunhankinnan lopettamiseen Venäjältä, mikä on aiheuttanut puun

saatavuuteen ja hintaa liittyvää vaihtelua. Toimittajien rakennejärjestelyt

voisivat myös rajoittaa niiden toimittajien määrää, joilta UPM pystyisi

hankkimaan tuotantopanoksensa, mikä voisi vaikuttaa olennaisesti

UPM:n näistä tuotantopanoksista maksamiin hintoihin.

UPM:n Toimintaohje toimittajille ja kolmansille osapuolille määrittää

vähimmäisvaatimukset, joita UPM edellyttää toimittajiensa ja kolmansien

osapuolien noudattavan toiminnassaan. UPM tekee toimittajien

riskiarviointeja liittyen esimerkiksi toimittajien liiketoimintaan,

taloudelliseen asemaan, tuotantopanosten laatuun ja toiminnan

vastuullisuuteen. Riskiarvioinnin perusteella valittuja toimittajia arvioidaan

tarkemmin vuosittaisilla kyselyillä, toimittaja-auditoinneilla ja yhteisillä

kehityssuunnitelmilla. Jos poikkeamia havaitaan, UPM edellyttää

toimittajalta korjaavia toimenpiteitä, joiden toteuttamista UPM seuraa.

Sopimuksia voidaan myös joutua irtisanomaan korjaustoimenpiteiden

riittämättömyyden tai havaintojen vakavuuden vuoksi.

Suurten investointiprojektien hallinta ja toteuttaminen

UPM:n liiketoimintojen investointihankkeet ovat usein laajoja ja niiden

valmistuminen voi kestää useita vuosia. Hankkeet sisältävät riskejä, jotka

voivat liittyä esimerkiksi kustannusten ylittymiseen, työvoiman

saatavuuteen, toimittajan talouskuntoon, onnettomuuksiin, hankkeen

viivästymiseen tai investoinnin liiketaloudellisten tavoitteiden

saavuttamiseen. Tällä hetkellä UPM:n suurin käynnissä oleva

investointihanke on biokemikaalijalostamon rakentaminen Saksaan.

Tähän hankkeeseen sisältyy uusien liiketoimintakonseptien ja -

teknologioiden kehittämistä.

UPM vastaa jatkuvasti monista hankkeista yhtiön useissa eri

toimintamaissa. Kaikkiin hankkeisiin sisältyy teknisiä ja toiminnallisia

riskejä, ja ne vaativat jatkuvaa suunnittelua, ohjausta ja valvontaa,

laaduntarkkailua, materiaalihankintaa, aikatauluttamista sekä resurssien-

ja kustannustenhallintaa. Useiden hankkeiden tehokas hallinta edellyttää

riittäviä resursseja ja tehokkaita prosesseja. Jatkuvat ruuhkat satamissa,

logistiikan pullonkaulat, onnettomuudet kuljetusketjussa, ja kasvavat

kustannukset, jotka voivat seurata ulkoisista tapahtumista tai

markkinasuhdanteista UPM:n vaikutuspiirin ulkopuolella, voivat vaikuttaa

hankkeiden toteutukseen tai kannattavuuteen. UPM:n biokemikaalihanke

Saksassa etenee käyttöönotto- ja käynnistysvaiheessa, mutta

ponnisteluista huolimatta, projektin uraauurtavasta luonteesta johtuen

sen tuottotavoitteiden saavuttamiseen tai saavuttamisen nopeuteen liitty

epävarmuuksia.

Tietojärjestelmien käyttökatkot tai tietoturvaloukkaukset

UPM:n tuotanto ja liiketoiminta ovat riippuvaisia liiketoimintaprosesseja

tukevista tietojärjestelmistä ja verkkopalveluista. Suunnittelemattomat

palvelukatkot kriittisissä tietojärjestelmissä, kriittisten taloudellisten tai

henkilötietojen kadottaminen UPM:stä tai sen toimittajista riippumattomista

syistä voivat aiheuttaa huomattavaa vahinkoa UPM:n liiketoiminnoille ja

vaikuttaa liiketoiminnan jatkuvuuteen. Palvelukatkot voivat johtua

esimerkiksi sähkökatkoista, geopoliittisista vaikutteista aiheutuvista

palvelurajoituksista, ohjelmisto- tai tiedonsiirtovirheistä tai merkittävistä

onnettomuuksista, kuten tulipaloista tai luonnonkatastrofeista, sekä UPM:n

oman henkilöstön tai toimittajien käyttäjävirheistä.

UPM:n tai sen toimittajien tietojärjestelmiin voi kohdistua erilaisia

tietoturvariskejä. Vihamielinen kyberhyökkäys voisi johtaa

luottamuksellisten tietojen vuotamiseen, tietosuojasäännösrikkomuksiin,

immateriaalioikeusvarkauksiin, tekoälyn tahattomasti tai tahallisesti

tuottamaan virheelliseen tietoon, tuotantokatkoksiin ja UPM:n maineen

vahingoittumiseen.

Riita-asiat ja vaatimustenmukaisuus

UPM toimii maailmanlaajuisesti lukuisilla eri oikeustoimialueilla ja

monimutkaisissa sääntely-ympäristöissä. UPM voi joutua oikeustoimen

tai vastaavan menettelyn kohteeksi ja yhtiöön voidaan kohdistaa erilaisia

vaatimuksia ja toimia eri syistä.

Maailmanlaajuisesti valvonta ja alueellinen toimivalta

kilpailuvalvonnassa ja lahjonnan vastaisessa toiminnassa ovat

lisääntyneet. Saksassa uusiutuvista energialähteistä annetun lain (EEG)

tulkintaan liittyvillä viimeaikaisilla oikeudenkäynneillä koskien väitettyä

EEG-pohjaisten lisämaksujen maksamatta jättämistä voi olla haitallinen

vaikutus UPM:lle, vaikkakaan UPM ei ole kyseisissä oikeudenkäynneissä

osapuolena. Venäjän hyökkäyssodan jälkeen voimaan tulleet EU:n

sanktiopaketit voivat korostaa todennäköisyyttä joutua tutkinnan,

oikeudenkäynnin tai erilaisten vaatimusten kohteeksi väitetyistä

sanktiorikkomuksista taikka venäläisen oikeudenkäynnin kohteeksi

vastatoimena EU:n pakotelainsäädännön noudattamisesta. UPM:n

Toimintaohje (Code of Conduct) luo perustan vastuulliselle

käyttäytymiselle ja kattaa monipuolisesti periaatteet

vaatimustenmukaisuudesta ja tietojen julkistamisesta, lahjonnan

vastaisesta toiminnasta, kilpailulainsäädännöstä, henkilöstöön liittyvistä

toimintatapoista, ihmisoikeuksista, vastuullisesta hankinnasta ja

toiminnan ympäristövaikutuksista.

UPM:n ympäristösuorituskyky ja sosiaalinen vastuu vaikuttavat

keskeisellä tavalla toiminnan hyväksyttävyyteen ja yhtiön liiketoimintojen

pitkän aikavälin menestykseen. UPM julkaisee yhteiskuntavastuuta,

ympäristövaikutuksia sekä hyvän hallintotavan mittareita, mikä saattaa

lisätä todennäköisyyttä joutua tutkinnan tai oikeudenkäynnin kohteeksi

väitetystä virheellisestä tiedon jakamisesta. UPM:llä on merkittävää

tuotantoa ja hankintaa useissa kehittyvissä maissa, joista osassa esiintyy

Transparency Internationalin arvion mukaan laajamittaista lahjontaa.

Kyseisissä maissa lahjonnan riski on tavallista suurempi esimerkiksi

viranomaisten kanssa toimittaessa ja viranomaisten hyväksyntää

edellyttävissä lupaprosesseissa, joissa käytetään välittäjiä. Jos UPM:n

työntekijät rikkovat sovellettavia lakeja ja säädöksiä tai yrityksen

toimintatapoja, seurauksena voi olla oikeustoimia, sanktioita ja sakkoja

sekä mainevahinkoja.

Työmarkkinahäiriöt

UPM on alttiina työmarkkinakiistoille, jotka voisivat häiritä yhtiön

liiketoimintaa (tai sen sidosryhmien liiketoimintaa). Suomen

työmarkkinoiden epävarmuus voi lisääntyä, kun Metsäteollisuus ry ilmoitti

irtautuvansa työehtosopimusjärjestelmästä syksyllä 2020. Vuoden 2022

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	132

alusta Paperiliitto, Sähköliitto ja Ammattiliitto Pro aloittivat lakot UPM:n

tehtailla Jämsänkoskella, Kouvolassa, Lappeenrannassa, Pietarsaaressa,

Raumalla, Tampereella ja Valkeakoskella. Lakot tai mikä tahansa

työmarkkinahäiriö UPM:n liiketoiminnoissa tai liiketoimintoihin liittyvillä

toimialoilla voi vaikuttaa haitallisesti UPM:n liiketoimintaan. Esimerkiksi

kuljetussektorin tai muun UPM:lle tärkeän sidosryhmän

työmarkkinahäiriö voi haitata UPM:n toimintaa. Lisäksi julkinen

tyytymättömyys UPM:n työvoimapäätöksiin voi ääritapauksissa johtaa

odottamattomiin boikotteihin tai häiriöihin yhtiön tuotantolaitoksissa ja

rakennustyömailla.

Luonnonkatastrofi, tulipalo tai muu onnettomuus

tuotantolaitoksessa

UPM:llä on globaalisti suuri määrä tuotantolaitoksia, joihin voi kohdistua

ympäristöön, tulipaloihin, luonnonmullistuksiin, konerikkoihin,

yritysturvallisuuteen sekä työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä

tapahtumia. Jos UPM:n tuotantolaitoksessa tapahtuisi suuronnettomuus

tai laitos jouduttaisiin sulkemaan tai tuotantoa rajoittamaan tällaisen

odottamattoman tapauksen, kuten toimintahäiriöstä tai inhimillisestä

virheestä seuranneen vuodon takia, seurauksena voisi olla UPM:n

toiminnan merkittävä häiriintyminen. Tuotantolaitoksen ja ympäristön

vahinkojen korjaamisesta ja puhdistamisesta voisi aiheutua merkittävät

kustannukset. Korkean työturvallisuustason pettäminen voisi johtaa myös

fyysisiin vammoihin, sairastumisiin (kuten pandemioihin liittyviin

tartuntoihin) tai UPM:n korvausvastuuseen työntekijöiden, urakoitsijoiden

tai kolmansien osapuolten kärsimyksistä tai vahingoista. Näitä riskejä

hallitaan ennalta määritellyillä toimintatavoilla, terveys- ja

työturvallisuusvarotoimilla ja vahinkojen ennalta ehkäisemisellä. UPM:n

vakuutusohjelma kattaa vakuutettavia vahinkoriskejä vakuutusehtojen

mukaisesti.

Metsät ja puuviljelmät

UPM:n metsiin ja puuviljelmiin voivat vaikuttaa ilmastonmuutoksesta

aiheutuvat yleisemmiksi käyvät äärimmäiset sääolosuhteet, kuten

rankkasateet, myrskyt, tulvat ja kuivuudet. Ilmastonmuutoksella odotetaan

olevan merkittävä fyysinen vaikutus UPM:n metsiin Suomessa, jossa

lämpötilojen odotetaan nousevan enemmän ja nopeammin kuin muissa

maissa, joissa UPM omistaa metsää. Vaikka metsänkasvu erityisesti

Suomessa todennäköisesti kiihtyy pidentyvän kasvukauden myötä,

äärimmäiset sääolosuhteet voimistuvat ja aiheuttavat uusia riskejä.

Lisääntyvän kuivuuden ja metsäpalojen arvioidaan aiheuttavan suurimmat

riskit UPM:n metsille ja puuviljelmille. Myös hyönteisten ja puutautien

aiheuttamat vahingot yleistyvät, millä voi olla haitallinen vaikutus UPM:n

metsävarojen arvoon. Toteutuessaan nämä riskit voivat vahingoittaa UPM:n

metsiä ja puuviljelmiä ja johtaa tuotantokatkoksiin ja lisäkustannuksiin.

Strategiset kumppanit

UPM tekee yhteistyötä useiden kumppanien kanssa. Esimerkiksi

biopolttoaineiden, bioenergian ja biokemikaalien kehityksessä

liikekumppanien merkitys kasvaa, kun kehitetään uusia tuotteita ja

liiketoimintaa tai pyritään parempaan tehokkuuteen. Kumppanuudet voivat

kuitenkin aiheuttaa kannattavuusriskejä esimerkiksi kumppaniyhtiössä

tapahtuvien muutosten vuoksi. Riskiksi voi muodostua myös, jos strategiset

kumppanit eivät noudata UPM:n Toimintaohjetta ja lahjonnan vastaisia

sääntöjä, kilpailulainsäädäntöä, henkilöstökäytäntöjä, ihmisoikeuksia,

vastuullisen hankinnan periaatteita tai ympäristövaatimuksia.

Kumppanuusjärjestelyt voivat olla myös liian joustamattomia, jolloin

ne estävät muutosten tekemisen ajoissa esimerkiksi

markkinaolosuhteiden tai yleisen taloustilanteen muuttuessa. UPM:n

kumppaneilla voi olla myös erilaisia tavoitteita

liiketoimintakumppanuuteen liittyen. UPM:llä ei ole yksin määräysvaltaa

näiden toimijoiden strategisesta suunnasta ja liiketoiminnasta ja sen

kumppaneilla voi olla oikeus tehdä tärkeitä liiketoiminnallisia päätöksiä,

joita UPM ei hyväksy. Joissain tapauksissa strategiset kumppanit voivat

haluta päättää kumppanuutensa UPM:n kanssa.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, geopoliittiset jännitteet tai

kauppakonfliktit voivat aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia

talousympäristöön tai toimintaympäristöön, mitkä saattavat aiheuttaa

talousvaikeuksia tai toiminnallisia haasteita strategiselle kumppanille ja

johtaa uudelleenneuvottelutilanteisiin.

Kolmansien osapuolten immateriaalioikeudet

Molekulaariset biotuotteet ovat yksi UPM:n kolmesta strategisesta

kasvualueesta. Liiketoiminnan hankkeet ovat teknologiavaltaisia ja vaativat

kasvavia investointeja teknologioihin. Investointeja kohdennetaan joko

sisäiseen kehittämiseen, kolmansien osapuolten lisensseihin tai

teknologiakumppanuuksiin. Oman IPR-salkkunsa lisäksi UPM hyödyntää

lisenssin nojalla tiettyjä kolmansien osapuolten kehittämiä teknologioita.

UPM:n käyttämiin tai harkinnassa oleviin teknologioihin liittyvien oikeuksien

arviointi on yhä haastavampaa. Kolmannen osapuolen teknologian

käyttämisestä voi syntyä UPM:lle riskejä, kuten kasvavia

lisenssikustannuksia, neuvotteluvallan menettämistä sekä

lisenssisopimusten pätevyyteen ja mahdollisiin loukkauskanteisiin liittyviä

riskejä, jotka voisivat estää tiettyjen teknologioiden käytön tai tuotteiden

toimitukset tai jotka voisivat johtaa kalliisiin ja aikaa vieviin

oikeudenkäynteihin. Teknologiakumppanuuksiin liittyvien IPR-vaatimusten

ja -riitojen riskien on arvioitu kasvavan.

Osaamisen kehittäminen kasvualoilla

UPM:n menestys riippuu pitkälti yhtiön kyvystä kerryttää tulevaisuuden

kasvun vaatimaa uutta osaamista. UPM kehittää jatkuvasti

työntekijäkokemusta, johtamiskulttuuriaan ja arvioi työhönotto- ja

palkkauskäytäntöjään ja urakehitysmahdollisuuksia sekä pyrkii

toimenpiteillään palkkaamaan ja pitämään palveluksessaan

ammattitaitoisia ihmisiä tavoitteena varmistaa osaava ja

monimuotoinen henkilöstö myös tulevaisuudessa.

Rahoitusriskit

Rahoitusriskit on kuvattu 2025 konsernitilinpäätöksessä.

Riskityyppi	Konsernitilinpäätöksen liitetieto
Luottoriski	4.6 Käyttöpääoma
Likviditeetti ja jälleenrahoitusriski	5.1 Pääoman hallinta
Korkoriski	6.1 Rahoitusriskien hallinta
Valuuttariski	6.1 Rahoitusriskien hallinta
Sähkön hintariski	6.1 Rahoitusriskien hallinta
Vastapuoliriski	6.2 Johdannaiset ja suojauslaskenta

Kestävyysraportti

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	134

Sisällysluettelo		Lista ESRS-raportointivaatimuksista	Sivu
Yleistiedot
Yleiset tiedot		ESRS 2 – Yleiset tiedot	137
	Valmistelun perusta	ESRS 2 BP-1 – Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet	138
		ESRS 2 BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot	138
	Vastuullinen hallintotapa	GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	139
		GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat	142
		GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	142
		GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	143
		GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta	144
	Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	144
	Sidosryhmät	SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset	148
	Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	148
		IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	150
	ESRS:n sisällön yleiskatsaus	IRO-2 - Yrityksen kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset	153
Ympäristötiedot
Ilmastonmuutos		ESRS E1 – Ilmastonmuutos	155
	Siirtymäsuunnitelma	E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	156
	Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	158
	Toimintaperiaatteet	E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	158
	Toimenpiteet	E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	159
	Tavoitteet	E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	161
	Mittarit	E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	164
		E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	165
		E1-7 – Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet	168
		E1-8 – Sisäinen hiilen hinnoittelu	169
		E1-9 – Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset	169
EU Taksonomia		Asetuksen 2020/852 artikla 8 mukaiset tiedot	170
Pilaantuminen		ESRS E2 – Pilaantuminen	176
	Toimintaperiaatteet	E2-1 – Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	177
	Toimenpiteet	E2-2 – Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit	178
	Tavoitteet	E2-3 – Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet	180
	Mittarit	E2-4 – Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen	181
		E2-5 – Huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet	182
		E2-6 – Pilaantumiseen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset	182

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	135

Sisällysluettelo		Lista ESRS-raportointivaatimuksista	Sivu
Vesivarat ja merten luonnonvarat		ESRS E3 – Vesivarat ja merten luonnonvarat	183
	Toimintaperiaatteet	E3-1 – Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimintaperiaatteet	184
	Toimenpiteet	E3-2 – Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimet ja resurssit	184
	Tavoitteet	E3-3 – Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet	186
	Mittarit	E3-4 – Vedenkulutus	187
Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit		ESRS E4 – Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit	188
	Siirtymäsuunnitelma	E4-1 – Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa	189
	Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	ESRS 2 SBM 3 – Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	189
	Toimintaperiaatteet	E4-2 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet	190
	Toimenpiteet	E4-3 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit	190
	Tavoitteet	E4-4 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet	193
	Mittarit	E4-5 – Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit	194
		E4-6 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset	198
Resurssien käyttö ja kiertotalous		ESRS E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous	199
	Toimintaperiaatteet	E5-1 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet	200
	Toimenpiteet	E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit	201
	Tavoitteet	E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet	203
	Mittarit	E5-4 – Resurssien sisäänvirtaukset	204
		E5-5 – Resurssien ulosvirtaukset	206
Yhteiskunnalliset tiedot
Oma henkilöstö		ESRS S1 – Oma työvoima	208
	Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	209
	Toimintaperiaatteet	S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	210
	Prosessit	S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa	211
		S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	211
	Toimenpiteet	S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus	212
	Tavoitteet	S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan	215
	Mittarit	S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	216
		S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	217
		S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu	218
		S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit	218
		S1-10 – Riittävä palkka	219
		S1-11 – Sosiaalinen suojelu	219
		S1-12 – Toimintarajoitteiset henkilöt	219
		S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit	219
		S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit	219
		S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)	221
		S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	221

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	136

Sisällysluettelo		Lista ESRS-raportointivaatimuksista	Sivu
Arvoketjun työntekijät		ESRS S2 – Arvoketjun työntekijät	222
	Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	223
	Toimintaperiaatteet	S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet	224
	Prosessit	S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa	225
		S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	226
	Toimenpiteet	S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	226
	Tavoitteet	S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	228
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt		ESRS S3 – Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt	229
	Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	230
	Toimintaperiaatteet	S3-1 – Vaikutuksen kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimintaperiaatteet	231
	Prosessit	S3-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa	232
		S3-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	232
	Toimenpiteet	S3-4 – Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	233
	Tavoitteet	S3-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	235
Hallintotapatiedot
Liiketoiminnan harjoittaminen		ESRS G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen	236
	Toimintaperiaatteet	G1-1 – Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri	237
	Vastuullinen hankinta	G1-2 – Suhteet toimittajiin	239
	Korruption ja lahjonnanvastainen toiminta	G1-3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen	242
	Tavoitteet	G1-4 – Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset	244
		G1-5 – Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta	244
		G1-6 – Maksukäytännöt	245
Muut kestävyysraportoinnin standardit ja viitekehykset
IFRS S1 ja S2		ISSB:n (International Sustainability Standards Board) kestävyysraportointistandardit	246
TCFD		Raportointivaatimukset TCFD:n (Task Force on Climate-related Financial Disclosures) mukaisesti	248
TNFD		Raportointivaatimukset TNFD:n (Task Force on Nature-related Financial Disclosures) mukaisesti	249

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	137

Yleiset tiedot (ESRS 2)

UPM on sitoutunut luomaan arvoa asiakkailleen hyödyntämällä kestäviä, uusiutuvia raaka-aineita, pienentämällä

ympäristöjalanjälkeään ja vahvistamalla positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksiaan.

Toimintaohjeen päivitys kolmen vuoden päivityssuunnitelman mukaisesti			Kaksoisolennaisuus- arvioinnin tarkastelu			Leunan biojalostamon ensimmäiset kaupalliset tuotteet                          (joulukuu 2025)

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	138

Valmistelun perusta

ESRS 2 BP-1

Kestävyysraportti on valmisteltu EU:n kestävyysraportointidirektiivin

(Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) sekä siihen

sisältyvien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (European

Sustainability Reporting Standards, ESRS) mukaisesti.

Konsolidoinnin laajuus

Kestävyysraportin tiedot on koottu yhdistämällä kaikki UPM:n

tytäryhtiöitä sekä yhteis- ja osakkuusyrityksiä koskevat tiedot, jotka on

yhdistetty konsernitilinpäätökseen täysimääräisesti tai suhteellisesti.

Kaksoisolennaisuusarvioinnissa (DMA) on arvioitu olennaisia vaikutuksia,

riskejä ja mahdollisuuksia koko arvoketjussa.

UPM:n taloudellisiin tietoihin sisältyvät tärkeimmät tytäryhtiöt ja

yhteiset toiminnot on listattu vuosikertomuksessa. Katso

konsernitilinpäätöksen liitetieto » 8.2 Tärkeimmät tytäryritykset ja

yhteiset toiminnot. UPM yhdistää hankitut yhtiöt konsernitilinpäätökseen

alkaen hankinta-ajankohdasta, jolloin se saa yhtiöihin määräysvallan.

Sosiaalisten tietojen raportointi koskee samoja tytäryhtiöitä myös

määräysvallattomien omistajien osuuksien osalta, ellei kyseisen

tiedonannon yhteydessä muuta ilmoiteta. Yritysostojen ja -myyntien

yhteydessä sosiaalisten tietojen raportoinnin laajuus voi vaihdella ja

tarkkuus määräytyy tiedon oleellisuuden perusteella.

Konsernin ympäristötiedot kattavat kaikki tuotantoyksiköt ja

metsänhoitotoiminnot keskeisimmistä tytäryhtiöistä. Kaikki

tuotantoyksiköt sisältyvät raportoituihin tietoihin ellei kulloisessa

tiedoksiannossa ole erikseen muuta ilmoitettu. Tuotantoyksiköt on esitelty

vuosikertomuksen sivuilla 8-9. UPM ilmoittaa

yhteistoimintavoimalaitoksia koskevat polttoaine-, ilmapäästö- ja

jätetiedot oman energiantuotantonsa osuutta vastaavasti.

Ympäristöinvestointien osalta tiedot vastaavat UPM:n omistusosuutta

voimalaitoksesta. Yritysostoja ja -myyntejä koskevat ympäristötiedot

sisältyvät hankintakuukaudesta alkaen tai luopumiskuukauteen saakka,

olettaen, että kyseinen tuotantoyksikkö on ollut osa UPM:ää yli puolen

vuoden ajan. Uusia, rakenteilla olevia tuotantolaitoksia koskevat tiedot

otetaan huomioon siitä lähtien, kun tuotanto on käynnistynyt. Koska

Leunan biokemikaalijalostamon ensimmäisten kaupallisten tuotteiden

valmistus ja myynti aloitettiin joulukuun 2025 lopulla, Leuna tullaan

sisällyttämään mukaan ympäristötietoihin tammikuusta 2026 lähtien. 

Tässä kestävyysraportissa esitetyt luvut on pyöristetty ja siksi

yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä

kokonaisluvusta.

Vuonna 2025 UPM Communication Papers sulki pysyvästi Kaukaan

paperitehtaan Suomessa ja Ettringenin paperitehtaan Saksassa. UPM

Adhesive Materials siirsi tuotannon Kaltenkirchenin tehtaalta Saksassa

muihin eurooppalaisiin tehtaisiin ja päätti muuttaa Nancyn tehtaan

Ranskassa leikkuu- ja jakeluterminaaliksi vuonna 2026. Osana

pitkäaikaista strategista kumppanuutta UPM Fibres myi Korkeakosken

sahan Suomessa Versowoodille ja sai vastineeksi vähemmistöosuuden

yhtiöstä. Vuonna 2025 UPM luopui myös biolääketieteen liiketoiminnasta.

Näiden tehtaiden ympäristötiedot sisältyvät konsolidoituihin tietoihin

tuotannon päättymiseen asti. Helmikuussa 2025 UPM Adhesive Materials

osti brittiläisen Metamark-yhtiön, jolla on tuotantolaitos Lancasterissa.

Tämä tuotantolaitos sisältyy vuoden 2025 ympäristöraportointiin

tammikuusta alkaen. Pois jätettävistä sosiaalisista tiedoista kerrotaan

kussakin asiaankuuluvassa kohdassa.,

Kestävyysraportin ulkopuolelle ei ole jätetty mitään tietoja, jotka

liittyvät immateriaalioikeuksiin, tietotaitoon tai innovoinnin tuloksiin. UPM

ei myöskään ole käyttänyt mahdollisuutta jättää pois tietoja koskien

käynnissä olevaa kehitystä tai neuvoteltavana olevia asioita.

Arvoketjun laajuus

Raportoitu kestävyystieto perustuu UPM:n kaksoisolennaisuusarviointiin,

joka kattaa vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet koko arvoketjussa

mukaan lukien tuotantoa edeltävän ja tuotannon jälkeisen arvoketjun.

Politiikat, toimenpiteet ja tavoitteet koskevat myös koko arvoketjua

riippuen siitä, miten olennaisia ne ovat arvoketjun eri osissa.

ESRS-standardi S4 ”Kuluttajat ja loppukäyttäjät” ei sisälly UPM:n

kestävyysraporttiin. UPM:n asiakkaat jatkojalostavat suuren osan UPM:n

tuotteista eikä yhtiöllä ole suoraa seurantaa kuluttajille ja loppukäyttäjille

toimitetuista tuotteista. Siksi kaksoisolennaisuus-arvioinnin perusteella

UPM:llä ei nähdä olevan olennaista vaikutusta kuluttajiin ja

loppukäyttäjiin. Asiakasnäkökulmasta olennaisia tietoja, kuten

tuoteturvallisuutta, tuotteiden ympäristömerkkejä ja tuotteiden sitomaa

hiiltä, raportoidaan soveltuvin osin muissa standardeissa.

ESRS 2 BP-2

Aikahorisontti, arviot ja aiempien jaksojen

raportointivirheet

Kestävyysraportissa käytetään samaa raportointikautta kuin

tilinpäätöksessä.

Aikahorisontteihin liittyvät tiedot. Katso » ESRS 2, SBM–3, Olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Arvoketjuarvioon liittyvä tiedot. Katso » E1–6, Laskentaperiaatteet,

Scope 3

Mikäli on käytetty arvioita, esitettyihin tunnuslukuihin liittyy

epävarmuustekijöitä tai edellisvuoden raportoinnissa on ilmennyt virheitä,

tämä ilmoitetaan asianomaisen tiedon yhteydessä.

Muutokset kestävyystietojen valmistelussa

Raportointivuonna 2025 UPM raportoi kestävyystietonsa toista kertaa

eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) vaatimusten

mukaisesti. Raportin sisältö on varmennettu rajoitetun varmennuksen

mukaisesti. Scope 1- ja Scope 2 -päästöt on varmennettu kohtuullisen

varmennuksen mukaisesti. Varmennusraportit löytyvät

vuosikertomuksen sivulta 343 eteenpäin.

Tämän kestävyysraportin varmennuksen piiriin kuuluvat TCFD:n (the

Task Force on Climate-related Financial Disclosure), TNFD:n (the Task

Force on Nature-related Financial Disclosure) sekä ISSB:n (The

International Sustainability Standards Board) kahden  standardin

edellyttämät tiedot. Nämä kaksi ISSB:n standardia ovat IFRS S1

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	139

(Vastuullisuuteen liittyvien taloudellisten tietojen julkistamista koskevat

yleiset vaatimukset) ja S2 (Ilmastoon liittyvä raportointi). Vastaavat

yhdenmukaistamisindeksit on julkaistu tämän kestävyysraportin lopussa.

UPM:n verkkosivuilta löytyy lisää tietoa siitä, miten UPM raportoi GRI:n

(The Global Reporting Initiative) edellyttämiä vastuullisuusraportoinnin

standardin tietoja.

Viittauksin esitettävät tiedot

Seuraavat tiedot esitetään viittauksin:

• ESRS 2 SBM-1: Työntekijät maantieteellisin alueittain

• E1–9: Ennakoidut taloudelliset vaikutukset fyysisistä riskeistä ja

siirtymäriskeistä sekä mahdollisista ilmastoon liittyvistä

mahdollisuuksista

• E4–6: Ennakoidut taloudelliset vaikutukset luonnon monimuotoisuutta

koskevista olennaisista riskeistä ja mahdollisuuksista

Vastuullinen hallintotapa

GOV-1

UPM:llä on yksiportainen hallintomalli, joka koostuu hallituksesta,

toimitusjohtajasta ja yhtiökokouksesta. Hallituksen yhdeksästä jäsenestä

yksikään ei kuulu yhtiön toimivaan johtoon.

Päätöksenteon tehostamiseksi hallitus on perustanut kolme

jäsenistään koostuvaa valiokuntaa: tarkastusvaliokunta,

palkitsemisvaliokunta sekä nimitys- ja hallinnointivaliokunta.

UPM-Kymmene Oyj:n toimitusjohtaja johtaa yhtiön päivittäistä

liiketoimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Yhtiön operatiivisessa johtamisessa toimitusjohtajaa avustavat

liiketoiminta-alueiden ja globaalien funktioiden johtajista muodostuva

johtoryhmä (GET), liiketoiminta-alueiden johtoryhmät sekä

strategiaryhmä. Toimitusjohtaja on johtoryhmän, liiketoiminta-alueiden

johtoryhmien ja strategiaryhmän puheenjohtaja.

UPM:n hallituksessa ei ole työntekijöiden edustajia.

Kokemus ja osaaminen kestävyyteen

liittyvissä asioissa

Hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla on monipuolista kokemusta ja

osaamista kestävyydestä, esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, luonnon

monimuotoisuudesta, ihmisoikeuksista, toimitusketjun hallinnasta,

sidosryhmien osallistamisesta ja ESG-asioista yleensä. Lisäksi

toimitusjohtajalla on käytettävissään UPM:n yllä mainittujen asioiden

asiantuntijat.

Hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla on kokemusta kaikista

UPM:lle olennaisista sektoreista ja tuotteista, kuten sellu ja paperi,

pakkaus, tarramateriaalit (itseliimautuvat tuotteet, filmituotteet ja

graafiset ratkaisut), metsänhoito, energia, kemikaalit, biopolttoaineet,

tutkimus ja kehitys sekä rahoitus ja kirjanpito. Lisäksi UPM:n hallituksen

jäsenillä ja toimitusjohtajalla on kokemusta kaikista UPM:lle olennaisista

maantieteellisistä alueista, esimerkkeinä Eurooppa, Lähi-itä, Aasia sekä

Pohjois-, Väli- ja Etelä-Amerikka. Heillä on kokemusta myös UPM:n

kannalta olennaisista liiketoimintatavoista.

Yllä kuvatun hallituksen jäsenten kokemuksen sekä toimitusjohtajan

UPM:llä aiemmista tehtävistään saadun kokemuksen perusteella heillä

kaikilla on vaadittavat taidot ja asiantuntemus UPM:n liiketoiminnasta,

liiketoimintamallista sekä niihin liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja

mahdollisuuksista. Lisäksi hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja saavat

säännöllisesti ja tarvittaessa tietoa olennaisista ja ajankohtaisista

kestävyysasioista.

Hallituksen monimuotoisuus

UPM:n hallituksessa on edustettuna viisi kansallisuutta (suomi, norja,

hollanti, saksa, sveitsi). Hallituksen jäsenten ikä vaihtelee 50 ja 67 vuoden

välillä. Hallituksen jäsenistä 33 % on ollut hallituksen jäsenenä 1–4 vuotta,

33 % 5–9 vuotta ja 33 % 10 vuotta tai kauemmin. Kaikilla hallituksen

jäsenillä on korkeakoulututkinto. 44 % (4/9) hallituksen jäsenistä on naisia

ja 56 % miehiä. Toimitusjohtaja on Italian kansalainen, syntynyt vuonna

1969, hänellä on diplomi-insinöörin tutkinto ja hän on sukupuoleltaan

mies.

Monimuotoisuudella pyritään yleisesti siihen, että hallituksessa on

laaja-alaista osaamista, kokemusta ja näkemystä sekä osaamista

UPM:stä ja yhtiölle olennaisista muista toimialoista. Näin hallitus pystyy

tekemään työnsä tehokkaasti, erityisesti strategiaan ja riskienhallintaan

liittyvissä aiheissa. Tavoitteena on, että hallituksessa on sopiva määrä

jäseniä, jotka edustavat eri kansallisuuksia, ikää, sukupuolta ja

toimikausien pituutta.

Hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet on kirjattu

hallituksen ja valiokuntien työjärjestyksiin ja erityisesti hallituksen

monimuotoisuuspolitiikkaan. Katso » upm.fi/hallinnointi.

Lisätietoja UPM:n hallituksen monimuotoisuudesta sekä siihen

liittyvistä tavoitteista ja tuloksista löytyy vuoden 2025 hallinto- ja

ohjausjärjestelmää koskevasta selvityksestä. Katso » upm.fi/hallinnointi.

Hallituksen riippumattomuus

100 % hallituksen jäsenistä on riippumattomia yhtiöstä ja yhtiön

merkittävistä osakkeenomistajista. Hallitus on tehnyt

riippumattomuusarvioinnin nimitys- ja hallinnointivaliokunnan

avustuksella.

Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiön merkittävistä

osakkeenomistajista. Yhdelläkään osakkeenomistajalla ei ole

määräysvaltaa yhtiössä, eikä kukaan yhtiön osakkeenomistajista ole

ilmoittanut omistavansa vähintään kymmentä prosenttia yhtiön

osakkeista tai niiden tuottamista äänistä. Hallituksen arvion mukaan

kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä, mukaan lukien

Henrik Ehrnrooth, Piia-Noora Kauppi ja Kim Wahl, jotka ovat toimineet

yhtiön hallituksen jäseninä yhtäjaksoisesti kymmenen vuotta tai

kauemmin. Hallituksen tekemän kokonaisarvioinnin perusteella heidän

riippumattomuutensa ei ole vaarantunut hallitusjäsenyyden keston

vuoksi, eikä ole havaittu muita seikkoja tai tekijöitä, jotka heikentäisivät

heidän riippumattomuuttaan.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	140

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

valvonta ja hallinnointi

Hallitus

Hallitus hyväksyy yhtiön strategian vuosittaisessa

strategiakokouksessaan, valvoo vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

hallintaa hallituksen valiokuntien avustuksella sekä valvoo

kaksoisolennaisuusarviointiprosessin toteutumista tarkastusvaliokunnan

avustuksella. Hallitus tekee ehdotuksen palkitsemispolitiikasta, joka

esitetään yhtiökokoukselle. Hallitus hyväksyy politiikkojen

hallinnointirakenteen mukaisesti UPM:n Toimintaohjeen ja UPM:n

konsernitason politiikat. Hallitus hyväksyy myös johtoryhmän sekä eräiden

ylimmän johdon edustajien nimitykset ja palkitsemisen sekä johtoryhmän

ja eräiden ylimmän johdon edustajien palkitsemiseen sidotut

konsernitason vastuullisuustavoitteet. Hallitus valvoo myös strategian

toteutukseen liittyviä konsernitason toimenpiteitä, konsernitason

tärkeimpien vastuullisuustavoitteiden edistymistä ja hallituksen

riippumattomuutta.

Nimitys- ja hallinnointivaliokunta

Nimitys- ja hallinnointivaliokunta seuraa ja arvioi säännöllisesti

hallinnointiin liittyviä asioita ja niiden vaikutuksia strategiaan ja

liiketoimintamalliin. Se valmistelee hallituksen monimuotoisuuspolitiikan

hallituksen hyväksyttäväksi ja valvoo sen toteutusta, tarkastelee

hallituksen rakennetta, kokoa, kokoonpanoa, monimuotoisuutta ja

seuraajakysymyksiä sekä valmistelee yhtiökokoukselle ehdotukset

hallituksen jäsenten nimityksistä ja palkkioista. Valiokunta myös

valmistelee toimitusjohtajan seuraajasuunnitelman ja nimityksen sekä

valvoo hallituksen liiketoimintatapaan ja kestävyyteen liittyvää osaamista.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunta seuraa säännöllisesti olennaisia kestävyyteen

liittyviä tekijöitä (vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet) ja arvioi niiden

vaikutuksia strategiaan ja liiketoimintamalliin. Se avustaa hallitusta

kaksoisolennaisuusarviointiprosessin valvonnassa, valvoo sovellettavien

lakien ja säädösten, UPM:n Toimintaohjeen ja muiden yhtiön politiikkojen

noudattamista. Tarkastusvaliokunta seuraa ja arvioi myös sisäisen

valvontajärjestelmän ja sisäisen tarkastuksen sekä riskienhallinnan

tehokkuutta. Valiokunta tarkastelee säännöllisesti varmennuskysymyksiä,

kuten riskienhallintaa, sisäistä valvontaa, vaatimustenmukaisuutta,

sisäisiä ja ulkoisia auditointeja ja tilintarkastusta. Se myös arvioi

säännöllisesti kestävyyteen liittyviä kysymyksiä sekä hallituksen

toimintakertomuksessa esitettyjä tietoja, mukaan lukien

Kestävyysraportti. Edellä mainittujen asioiden ja säännöllisten raporttien

lisäksi tarkastusvaliokunta käsitteli myös ESG:tä ja kyberturvallisuutta

koskevia raportteja ja keskusteli niistä. Valiokunta käsitteli

tiedonantopolitiikan muutosta ja vuonna 2025 toteutettua osakkeiden

takaisinosto-ohjelmaa. Hallitukselle ilmoitetaan osana

tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan säännöllistä hallitusraportointia,

jos valiokunta saa sidosryhmiltä tietoja, joilla on olennainen vaikutus

talouteen, ympäristöön tai ihmisiin.

Palkitsemisvaliokunta

Palkitsemisvaliokunta arvioi säännöllisesti olennaisia henkilöstöä

koskevia sosiaaliseen vastuuseen liittyviä aiheita (vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet) ja niiden vaikutuksia strategiaan ja liiketoimintatapaan.

Se arvioi säännöllisesti, miten palkitseminen linkittyy olennaisiin

kestävyysaiheisiin (vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet), valmistelee

palkitsemispolitiikasta ehdotuksen yhtiökokoukselle, valvoo ylimmän

johdon palkitsemiseen liittyviä menettelyjä ja arvioi ja suosittelee johdon

palkitsemiseen liittyviä vastuullisuustavoitteita hallituksen

hyväksyttäväksi. Palkitsemisvaliokunta myös arvioi säännöllisesti johdon

suoriutumista liittyen palkitsemisen perusteena oleviin

vastuullisuustavoitteisiin ja valmistelee niihin liittyvät palkkioehdotukset.

Työjärjestykset ja politiikat

Hallituksen työjärjestys

Hallituksen työjärjestyksessä kuvatut hallituksen vastuut käsittävät

strategisen arvioinnin, riskienhallinnan, vaatimustenmukaisuuden ja

hallinnoinnin. Lisäksi hallitus valvoo ja arvioi yhtiön talousraportointi- ja

lakisääteistä kestävyysraportointiprosesseja ja varmistaa, että ne

täyttävät niille asetetut vaatimukset. Hallitus valvoo myös yhtiön

strategiaan ja toimintoihin sekä vastuullisuuteen liittyvien olennaisten

riskien arviointia ja käsittelyä. Se valvoo yhtiön lakisääteiseen

kestävyysraportointiin liittyviä tarkastusta ja varmennusta sekä arvioi

kestävyysraportin varmentajan suoriutumista ja riippumattomuutta.

Tarkastusvaliokunnan työjärjestys

Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta talousraportoinnin ja

lakisääteisen kestävyysraportoinnin, sisäisen valvonnan ja sisäisen

tarkastuksen sekä riskienhallinnan valvonnassa. Valiokunnan vastuut on

kuvattu tarkemmin tarkastusvaliokunnan työjärjestyksessä.

Nimitys- ja hallinnointivaliokunnan työjärjestys

Nimitys- ja hallinnointivaliokunta vastaa toimitusjohtajan tehtäviin

sopivien henkilöiden löytämisestä ja etsii päteviä henkilöitä hallituksen

uusiksi tai uudelleen valittaviksi jäseniksi. Valiokunta myös laatii ja

suosittelee hallitukselle yhtiön hallinnointia koskevia periaatteita sekä

tarkastaa yhtiön yleistä hallinnointia. Nämä vastuut on kuvattu nimitys- ja

hallinnointivaliokunnan työjärjestyksessä.

Palkitsemisvaliokunnan työjärjestys

Palkitsemisvaliokunta auttaa hallitusta yhtiön palkitsemisperiaatteiden ja

palkitsemiskäytäntöjen ja niihin sisältyvien palkitsemisjärjestelmien ja       

-ohjelmien valmisteluun liittyvissä asioissa. Valiokunnan vastuut on

kuvattu tarkemmin palkitsemisvaliokunnan työjärjestyksessä.

Politiikat

UPM:n Toimintaohjeessa määritellään periaatteet, jotka auttavat yhtiön

työntekijöitä tekemään eettisesti oikeita päätöksiä ja pitämään yllä oikein

toimimisen standardeja jokapäiväisessä toiminnassaan. Toimintaohje

koskee kaikkia UPM:n työntekijöitä globaalisti ja luo perustan yhtiön

yritysvastuu- ja vaatimustenmukaisuusohjelmille, politiikoille ja

menettelyille. Lisäksi monissa konsernitason politiikoissa määritetään

täsmälliset vastuut ja käytännöt riskien hallinnoimiseksi ja lakeihin ja

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	141

säädöksiin perustuvien vaatimusten noudattamiseksi. Nämä politiikat

sisältävät ohjeita esimerkiksi korruption torjuntaan, riskien hallintaan ja

sidosryhmätyöhön. Noudattamalla UPM:n vastuullisuussitoumusta

varmistetaan, että ihmisiä ja ympäristöä koskevat riskit ja vaikutukset

otetaan huomioon UPM:n kaikissa toiminnoissa. Sitoumus edellyttää

UPM:n liiketoiminnoilta ja funktioilta vastuullisuutta koskevia due diligence

-menettelyjä, säännöllisiä vaikutusten arviointeja sekä vakavimpien

asioiden priorisointia tarkempaa tarkastelua ja toimenpiteitä varten. Siinä

määritellään myös säännöllisesti toteutettava

kaksoisolennaisuusarviointiprosessi, jonka avulla selvitetään UPM:n

vastuullisuuteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Katso » G1–1 Politiikat

Johdon rooli vastuullisuudessa

UPM:n hallinnointirakenne

Konsernin johtoryhmä

Konsernin johtoryhmä vastaa toimitusjohtajan johdolla vastuullisuudesta

määrittämällä toiminnan suuntaviivat ja ohjaamalla vastuullisuustyötä.

Konsernin johtoryhmän vastuulla on hallinnoida konsernitason

vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia sekä hyväksyä konsernin

kaksoisolennaisuusarviointi, vastuullisuuteen liittyvät painopistealueet,

tavoitteet ja suoritusmittarit sekä niihin liittyvät toimet, politiikat ja

säännöt. Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle olennaisista päätöksistä ja

edistymisestä.

Strategiaryhmä

Strategiaryhmä auttaa muiden tehtäviensä ohella toimitusjohtajaa

sisällyttämään vastuullisuus osaksi konsernin strategiaa ja esittämään

siihen liittyvät ehdotukset hallitukselle. Strategiaryhmä valmistelee

ehdotukset UPM:n strategian ja strategisten suunnitelmien

päivittämiseksi. Sen vastuulla on myös tunnistaa UPM:n merkittävimmät

strategiset riskit ja hallita niitä.

Liiketoiminta-alueet ja funktiot

Liiketoiminta-alueiden johtoryhmät tekevät liiketoiminta-alueita koskevat

päätökset muun muassa koskien vastuullisuutta. Ne valvovat

konsernitason politiikkojen, sääntöjen, ohjeiden ja käytäntöjen

täytäntöönpanoa liiketoiminta-alueella. Liiketoiminnot ja funktiot

vastaavat käytännössä omista kestävyystoimistaan, kuten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien arvioinnista, tavoitteiden ja toimenpiteiden

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	142

toteutuksesta sekä raportoinnista koskien edistymistä ja

vaatimustenmukaisuutta. Ne osallistuvat myös

kaksoisolennaisuusarviointiin.

Vaatimustenmukaisuuden valvonta ja menettelyt 

Osana tarkastusvaliokunnan vaatimustenmukaisuusarviointia, yhtiön

vaatimustenmukaisuudesta vastaava johtaja raportoi tarkastus-

valiokunnalle neljännesvuosittain. Sen lisäksi yhtiön sisäisestä

tarkastuksesta vastaava johtaja raportoi UPM:n Ilmoita väärin-

käytöksestä -kanavan kautta tulleet ilmoitukset. Jokainen liiketoiminta-

alue, funktio ja yksikkö vastaa omaan toimintaansa liittyvien

vaatimustenmukaisuusriskien tunnistamisesta ja hallinnasta. UPM:n

Compliance-tiimi tukee heitä tässä työssä. Vuosittaisten riskiarviointien

tulokset ohjaavat vaatimustenmukaisuutta tukevia toimia ja

riskienhallintaa liiketoiminnoissa ja funktioissa. Compliance-tiimi ja

liiketoiminnot yhdessä päivittävät vaatimustenmukaisuuteen liittyviä

riskiarviointeja ja riskienhallinnan käytännön toimenpiteitä vuoden

mittaan huomioon ottaen riskiympäristössä tapahtuvat muutokset.

Tulokset raportoidaan tarkastusvaliokunnalle ja liiketoiminnoille

neljännesvuosittain.

Johtaminen osana vastuullista

liiketoimintaa

UPM:n Toimintaohje korostaa UPM:n sitoutumista eettiseen ja

vastuulliseen liiketoimintaan. Se myös heijastaa yhtiön toimintaa ohjaavia

periaatteita. UPM:n hallitus yhtiön korkeimpana päättävänä elimenä

hyväksyy UPM:n Toimintaohjeen. Toimintaohjetta täydentävät hallituksen

hyväksymät yksityiskohtaisemmat politiikat sekä johtoryhmän,

liiketoiminta-alueiden ja globaalien funktioiden hyväksymät sitoumukset,

politiikat ja säännöt.

UPM:n Toimintaohje ja arvot auttavat UPM:n työntekijöitä tekemään

oikeita valintoja ja ohjaavat yhtiötä muuttuvassa liiketoimintaympäristössä.

Tämä luo perustan pitkän aikavälin menestykselle. Vaatimusten-

mukaisuusohjelmansa ja -järjestelmänsä avulla UPM pyrkii varmistamaan

Toimintaohjeen, politiikkojen ja sääntöjen noudattamisen. Järjestelmä on

integroitu yhtiön hallintomalliin ja suunniteltu tukemaan yhtiön toimintaa ja

oikein toimimisen kulttuuria kaikilla tasoilla. Yhtiön

vaatimustenmukaisuudesta vastaava johtaja raportoi

tarkastusvaliokunnalle neljännesvuosittain.

Hallitukselle ja toimitusjohtajalle

toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät

kestävyysasiat

GOV-2

Toimitusjohtaja tai muut ylimmän johdon edustajat raportoivat

hallitukselle tai sen valiokunnille vähintään kerran vuodessa riskeihin,

vaikutuksiin ja mahdollisuuksiin liittyvistä päätöksistä, tuloksista ja niiden

hallinnasta sekä tavoitteista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä. Lisäksi

tarkastusvaliokunnalle annetaan neljännesvuosittainen

vaatimustenmukaisuusraportti. Katso kappale

» "Vaatimustenmukaisuuden valvonta ja menettelyt".

Toimitusjohtaja on konsernin johtoryhmän, strategiaryhmän ja

liiketoiminta-alueiden johtoryhmien puheenjohtaja ja saa näissä

kokouksissa säännöllisesti yksityiskohtaista tietoa olennaisista

vastuullisuusasioista. Vastuullisuus on integroitu UPM:n strategiaan, ja

yhtiö pyrkii varmistamaan, että siihen liittyvät tekijät otetaan huomioon

strategisessa päätöksenteossa. UPM:n strategiaryhmä valmistelee

ehdotukset UPM:n strategian ja strategisten suunnitelmien päivityksistä

sekä vastaa UPM:n merkittävimpien strategisten riskien tunnistamisesta

ja hallinnasta.

Vuonna 2025 hallitus ja tarkastusvaliokunta valvoivat yhtiön keskeisiä

kestävyyden painopistealueita ja tavoitteita, kaksoisolennaisuus-

arviointiprosessia sekä olennaisten kestävyysvaikutusten, -riskien ja -

mahdollisuuksien hallinnointia. Osana kestävyysraporttiluonnoksen

arviointia hallitus keskusteli raportin sisältöön liittyvistä olennaisista

vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista.

Palkitsemisvaliokunta käsitteli joulukuun kokouksessaan vuosittaisen

arvioinnin valikoitujen olennaisten sosiaalisen kestävyyden aiheista yhtiön

oman työvoiman osalta.

Konsernin johtoryhmä hyväksyi joulukuun kokouksessaan muun

muassa kaksoisolennaisuusarvioinnin tulokset sekä tarkasteli yhtiön

keskeisiä kestävyyden painopistealueita ja tavoitteita.

Vastuullisuustavoitteiden integrointi

kannustejärjestelmään

GOV-3

Vuodesta 2022 lähtien hallitus on sisällyttänyt ympäristöön, sosiaaliseen

vastuuseen ja hyvään hallinnointitapaan (ESG) liittyviä tavoitteita yhtiön

tulosperusteiseen osakepalkkiojärjestelmään (Performance Share Plan,

PSP), joka on yksi UPM:n pitkän aikavälin kannustejärjestelmistä.

Tulosperusteinen osakepalkkiojärjestelmä on suunnattu

toimitusjohtajalle, johtoryhmän jäsenille sekä muille valikoiduille ylimmän

johdon edustajille. Yhtiökokous päättää hallituksen ja sen valiokuntien

palkitsemisesta. Hallituksen jäsenet eivät ole yhtiön lyhyen tai pitkän

aikavälin kannusteohjelmien piirissä, eivätkä vastuullisuuteen liittyvät

ansaintakriteerit ole osa hallituksen palkitsemista.

Tulosperusteinen osakepalkkiojärjestelmä koostuu vuosittain alkavista

yksittäisistä, hallituksen hyväksymistä ohjelmista, joiden ansaintajakso on

vähintään kolme vuotta. Hallitus asettaa vuosittain suoritusmittarit sekä

niihin liittyvät tavoitteet ja painoarvot jokaiselle alkavalle ohjelmalle. Ne

voivat vaihdella ohjelmasta toiseen ja ne on laadittu edistämään yhtiön

pitkän aikavälin arvonluontia ja taloudellista kasvua rohkaisematta

liialliseen riskinottoon. Suoritusmittareihin voi kuulua muun muassa

taloudellisia, osakekurssiliitännäisiä ja vastuullisuustavoitteita.

Hallitus on asettanut vuosien 2023–2025, 2024–2026 ja 2025–2027

tulosperusteisille osakepalkkio-ohjelmille (PSP) suoritusmittariksi

osakkeen absoluuttisen kokonaistuoton. Tämän mittarin painoarvo

kokonaisuudesta on 80 %. Hallitus on asettanut myös kolme erillistä ESG-

suoritusmittaria, joiden painoarvo kokonaisuudesta on 20 %. Kaksi ESG-

suoritusmittaria koskee ympäristöä: fossiilisten hiilidioksidipäästöjen

vähentäminen 65 % vuoden 2015 tasosta vuoteen 2030 mennessä UPM:n

oman energiantuotannon ja ostoenergian osalta (10 %:n painotus) sekä

positiivinen nettovaikutus luonnon monimuotoisuuteen UPM:n omissa

metsissä Suomessa (5 %:n painotus). Kolmas ESG-mittari liittyy

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	143

sosiaaliseen vastuuseen: sukupuolten välisen palkkatasa-arvon

varmistaminen globaalisti (5 %:n painotus). ESG-suoritusmittarit

pohjautuvat yhtiön 2030 vastuullisuustavoitteisiin.

Nämä vastuullisuutta koskevat suoritusmittarit on toimitusjohtajan

osalta katettu palkitsemispolitiikassa.

Hallitus hyväksyy vuosittain alkavat ohjelmat pitkän aikavälin

kannustejärjestelmän alla, sisältäen järjestelmän ehdot, suoritusmittarit,

tavoitteet ja painoarvot.

Vastuullisuutta koskeva due diligence -menettely

GOV-4

Tämä taulukko kattaa due diligence -menettelyn peruselementit YK:n

yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden sekä

OECD:n monikansallisia yhtiöitä koskevien sääntöjen mukaisesti.

Taulukko kattaa myös UPM:n vastuullisuutta koskevan due diligence -

menettelyn keskeiset prosessit ja toimenpiteet. Tiedot esitetään

tarkemmin tämän kestävyysraportin asiaankuuluvissa osissa.

Due diligence -Ydinelementit	UPM:n keskeiset due diligence -prosessit ja -toimenpiteet	Tämän kestävyysraportin kappaleet
Due diligence -menettelyjen sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin	• Politiikkadokumentit, joilla varmistetaan integraatio kaikkiin UPM:n toimintoihin ja koko yhtiön arvoketjuun, jalkauttaminen.	G1-1 Politiikat S1-1 Politiikat E2-1 Politiikat
Vaikutuksen kohteena olevien sidosryhmien osallistaminen kaikissa olennaisissa due diligence -prosessin vaiheissa	• Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa	ESRS2-SBM2 Sidosryhmien edut ja näkemykset S1-2 Henkilöstön sitouttaminen S2-2 Arvoketjun työntekijöitä koskevat yhteystyöprosessit S3-2 Prosessit  sidosryhmätyölle vaikutuksen kohteena olevien yhteisöjen kanssa
Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi	• Liiketoiminta-alueiden ihmisoikeusriskien arviointi ja integrointi johtamisjärjestelmiin mahdollisuuksien mukaan • Korkean vastuullisuusriskin toimittajien riskiarviointiprosessi ja tehostettu due diligence -arviointi • Jatkuva vastapuoliriskien seuranta • Ympäristövaikutusten sekä sosiaalisten ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi • Olennaisten ihmisoikeusvaikutusten arviointi	ESRS2-SBM3 Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet S2-SBM3 Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet S3-SBM3 Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet G1-3 Korruption- ja lahjonnanvastainen toiminta
Toimet haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi	• UPM:n Toimintaohje toimittajille ja kolmansille osapuolille ja sopimusvaatimukset • Hyödykekohtaiset toimittajavaatimukset • Metsäsertifioinnit • EcoVadis-arviointi, urakoitsija-arvioinnit sekä toimittaja- auditoinnit • ISO-sertifioidut johtamisjärjestelmät • UPM:n Clean Run -prosessi • Mahdolliset korjaavat toimenpiteet	G1-2 Vastuullinen hankinta E2-2 Toimenpiteet - UPM:n Clean Run -konsepti S2-4 Toimenpiteet
Näiden toimenpiteiden tulosten ja tehokkuuden seuranta	• UPM:n vaatimustenmukaisuusjärjestelmä • Ihmisoikeustyöpajat liiketoiminta-alueittain • UPM:n Ilmoita väärinkäytöksestä -kanava ja muut paikalliset ilmoituskanavat	G1-1 Huolenaiheista ilmoittaminen ja niiden tunnistaminen, Huolenaiheiden tutkiminen ja poikkeamien käsittely G1-3 Riskien arviointi, Valvonta, Tutkinta S1-1 UPM ja ihmisoikeudet
Toimenpiteistä viestiminen	• UPM:n vuosikertomus • UPM:n sellu- ja paperitehtaita koskevat EMAS-raportit • UPM:n ihmisoikeusraportti • UPM Forestal Orientalin vuosiraportti	Katso UPM:n vuosikertomuksen pdf-versio Katso » upm.com muiden raporttien osalta

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	144

Vastuullisuusraportointia koskeva

riskienhallinta

GOV-5

UPM:n konsernitason vastuullisuuteen liittyvät tiedot raportoidaan sitä

koskevien ohjeistuksien ja ESRS-standardien mukaisesti. Parantaakseen

vastuullisuustietojensa luotettavuutta UPM käyttää sisäisiä kontrolleja  ja

keskittyy olennaisiksi todettuihin vastuullisuusriskeihin. Vastuullisuuteen

liittyvien sisäisten kontrollien kehittäminen eteni yhteistyössä Finance &

Control -funktiossa toimivan Internal Control -tiimin kanssa. Aluksi työ

keskittyi toimintatapojen ja dokumentaation yhtenäistämiseen

talousraportointia koskevien sisäisten kontrollien kanssa, keskeisten

riskien tunnistamiseen ja niitä koskevien kontrollien kehittämiseen. UPM

jatkaa sisäisten kontrollien parantamista potentiaalisten riskien

minimoimiseksi.

UPM raportoi konsernitason vastuullisuustietonsa keskitetysti. Se

mahdollistaa tiedon määrällisen ja laadullisen arvioinnin sekä

epäjohdonmukaisuuksien ja virheiden tunnistamisen funktioiden,

tuotanto- ja metsäyksiköiden toimittamien tietojen osalta.

UPM integroi kestävyysraporttinsa yhtiön taloushallinnon käyttämään

raportointityökaluun, mikä sujuvoittaa tietojen hallintaa. Vaaditut tiedot

kerätään eri lähteistä, esimerkiksi ympäristötietokannasta, työterveyden

ja -turvallisuuden raportointityökalusta ja henkilöstöhallinnon työkalusta.

UPM on sitoutunut jatkuvaan vastuullisuusraportoinnin prosessien

kehittämiseen. Sidosryhmiltä, sisäisistä tarkastuksista ja ulkoisilta

varmentajilta saadun palautteen avulla tunnistetaan kehityskohteet, jotka

sisällytetään osaksi yhtiön riskienhallintaa ja raportointia. Priorisointi

perustuu tunnistettujen riskien vakavuuteen ja todennäköisyyteen, ja

näihin liittyviin vaadittavien toimenpiteiden toteutukseen.

Vastuullisuusraportointia koskevat merkittävimmät riskit liittyvät

tietojen epätarkkuuteen, kehittymättömiin mittausmenetelmiin sekä

puuttuvien tietojen tapauksessa käytettävien arvioiden luotettavuuteen.

Vuosittaisen varmennusprosessin ja sisäisen valvonnan avulla

tehdyistä löydöksistä ja havainnoista ilmoitetaan eri liiketoimintoja ja

funktioita edustaville, vastuullisuusraportointiin osallistuville henkilöille. He

osallistuvat tarpeen mukaan riskien arviointiin, mahdollisten

toimenpiteiden suunnitteluun ja priorisointiin.

Hallituksen tarkastusvaliokunta saa neljännesvuosittain

vaatimustenmukaisuusraportin, joka sisältää tietoja konsernitason

vastuullisuusraportoinnista. UPM:n hallintorakenne varmistaa

tarkoituksenmukaisen vastuullisuusraportoinnin valvonnan kaikilla

organisaation tasoilla. Tarkastusvaliokunta seuraa kestävyysraporttien

oikeellisuutta sekä niiden laatimiseen liittyvää valvontaa, prosesseja ja

varmennusta.

Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

SBM-1

Tämä on UPM

UPM tarjoaa biopohjaisia vaihtoehtoja fossiilisille materiaaleille

jokapäiväiseen arkeen. UPM:n laajaan tuotevalikoimaan kuuluu sellu,

graafiset paperit ja erikoispaperit, tarrat, puupohjainen uusiutuvat

biokemikaalit sekä diesel ja nafta, hiilidioksidivapaa sähkö sekä vaneri- ja

sahatavaratuotteet. Monet UPM:n tuotteet ovat kestävän kehityksen

mukaisia vaihtoehtoja fossiilisille raaka-aineille ja energialle. Niillä voi

korvata esimerkiksi fossiilipohjaista muovia kuluttajatuotteissa, terästä ja

sementtiä rakentamisessa tai fossiilisia polttoaineita liikenteessä ja

lentoliikenteessä ja sähkömarkkinoilla.

UPM:n tuotteita käytetään pakkauksissa, viestinnässä, tarroissa,

liikenteessä, rakentamisessa, biomuovien valmistuksessa sekä

pehmopaperi- ja hygieniatuotteissa.

UPM on investoinut puupohjaisia biokemikaaleja valmistavaan

biojalostamoon Leunassa, Saksassa. Teollisen mittakaavan

biojalostamossa puusta valmistetaan seuraavan sukupolven

biokemikaaleja: biomonoetyleeniglykolia (BioMEG) ja uusiutuvia

toiminnallisia täyteaineita. Lisäksi biojalostamossa tuotetaan

biomonopropyleeniglykolia (BioMPG) ja teollisuussokereita. Leunan

jalostamon käynnistäminen eteni vuonna 2025, ja ensimmäiset

kaupalliset teollisuussokeritoimitukset tehtiin neljännellä

vuosineljänneksellä. Ligniinin, uusiutuvien toiminallisten täyteaineiden

(RFF) ja lopulta glykolien tuotannon ja myynnin odotetaan alkavan

vuonna 2026.

Vuonna 2025 UPM Communication Papers sulki pysyvästi Kaukaan

paperitehtaan Suomessa ja Ettringenin paperitehtaan Saksassa. UPM

Adhesive Materials siirsi tuotannon Kaltenkirchenin tehtaalta Saksassa

muihin eurooppalaisiin tehtaisiin ja päätti muuttaa Nancyn tehtaan

Ranskassa leikkuu- ja jakeluterminaaliksi vuonna 2026 Osana

pitkäaikaista strategista kumppanuutta UPM Fibres myi Korkeakosken

sahan Suomessa Versowoodille. Vuonna 2025 UPM luopui myös

biolääketieteen liiketoiminnasta. Helmikuussa 2025 UPM Adhesive

Materials osti brittiläisen Metamark-yhtiön, jolla on tuotantolaitos

Lancasterissa.

Vuoden 2025 lopussa UPM:n henkilöstön määrä oli 15 127, suurin osa

heistä oli Euroopassa. Lisätietoa henkilöstöstä maittain ja alueittain.

Katso » S1-6.

Yhtäkään UPM:n tuotetta tai palvelua ei ole asetettu käyttökieltoon

vuonna 2025.

UPM:llä ei ole merkittäviä tuloja fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta

energiantuotannosta. Yhteiseen energiantuotantoon liittyy kuitenkin pieni

määrä fossiilisia polttoaineita. UPM Energyn energiantuotannosta 99 %

on hiilidioksidivapaata.

Katso » Hallituksen toimintakertomus sivulta 124 alkaen,  lisätietoja

UPM:n liiketoiminta-alueista ja muista toiminnoista.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	145

UPM:n strategia

UPM suunnittelee keskittyvänsä kasvuun fokusoidummalla

liiketoimintaportfoliolla. Vuoden 2025 lopulla UPM ilmoitti kahdesta

strategisesta portfoliohankkeesta: UPM:n ja Sappin välisestä graafisten

paperien yhteisyrityksestä sekä UPM Plywoodin strategisesta arvioinnista.

Jos yhteisyritys perustetaan, UPM:n kasvuprofiili vahvistuu,

kannattavuusmarginaalit paranevat ja velkaantuneisuus vähenee. Tämä

merkitsisi uuden aikakauden alkua yhtiön muutoksessa.

Jos yhteisyritys perustetaan, tulevalla UPM:llä olisi houkutteleva

liiketoimintaportfolio, joka keskittyisi uusiutuviin kuituihin, kehittyneisiin

materiaaleihin ja hiilidioksidipäästöjä vähentäviin ratkaisuihin.

Strategisten portfoliohankkeiden odotetaan toteutuvan vuoden 2026

loppuun mennessä

Graafisten paperien yhteisyrityksellä UPM pyrkii asemoimaan

Communication Papers -liiketoiminnan siten, että se edelleen luo arvoa

asiakkaille UPM:n omistaja-arvoa edistävällä tavalla. Suunnitellun

yhteisyrityksen odotetaan toteutuvan vuoden 2026 loppuun mennessä,

edellyttäen viranomaishyväksymisiä sekä muiden ehtojen täyttymistä.

UPM Plywoodissa on käynnissä strateginen arviointi liiketoiminnan

pitkäaikaisen potentiaalin ja arvonluonnin maksimoimiseksi. Arvioinnin

odotetaan valmistuvan vuoden 2026 loppuun mennessä.

Kolme painopistealuetta

Edellä mainittujen strategisten portfoliohankkeiden lisäksi  UPM keskittyy

kilpailukyvyn parantamiseen entisestään, pääomatehokkuuden

parantamiseen ja taseen vahvistamiseen. Yhtiö aikoo hyödyntää

kohdennettuja kasvumahdollisuuksia. Viimeaikaisten investointien jälkeen

UPM:llä on vahva omaisuuspohja, mikä mahdollistaa kohdennetut

kasvuhankkeet pääomatehokkaalla tavalla. Tavoitteena on kehittää

portfolio maailmanluokan liiketoiminnoista.

1) Kilpailukyvyn parantaminen

• Tulosten parantaminen kustannustehokkuuden, tehostamisen ja

kaupallisen huippuosaamisen avulla

• Pääomatehokkuuden ja rahavirran parantaminen viimeaikaisten

investointien jälkeen

• Taseen vahvistaminen

2) Kohdennettu kasvu

• Vahvat liiketoiminnot mahdollistavat kasvun vähäisin investoinnein

• Kasvavat markkinat ja nopeammin kasvavat maantieteelliset alueet

• Kilpailukykyiset tuotantolaitokset

3) Maailmanluokan liiketoiminnot

• Kasvavilla markkinoilla toimivien johtavien liiketoimintojen portfolio

• Maailmanluokan tulokset kaikissa liiketoiminnoissa

• Suunniteltu graafisten paperien yhteisyritys

• UPM Plywoodin strateginen arviointi

Katso lisää hallituksen toimintakertomuksesta osiosta » Tutkimus ja

kehitys, kuinka vastuullisuus on osa UPM:n tutkimus- ja kehitystyötä.

UPM:n strategia käytännössä

Mahdollistajat

Henkilöstö

UPM keskittyy tuloksiin, sitoutumiseen, turvallisuuteen sekä oikein

toimimiseen. Monimuotoisuus ja inklusiivisuus, oppiminen, vastuullinen

johtaminen ja ihmisten kunnioittaminen ovat työn keskiössä. Tavoitteena

on varmistaa huippusuoritukset ja jatkuva ammatillinen kehittyminen.

Tuottavuus

UPM hyödyntää  kehittyneitä teknologioita, vastuullisia toimintatapoja ja

strategisia aloitteita tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Näin

yhtiö vahvistaa liiketoimintojen kilpailukykyä ja tukee kasvutavoitteita.

Kaupallinen huippuosaaminen

UPM optimoi kaupalliset rajapinnat ja prosessit, jotta yhtiö voi turvata

toimitusvarmuuden ja parantaa asiakaskokemusta. Tämä tukee jatkuvaa

pyrkimystä ylläpitää ja kasvattaa tulosta. .

Vastuullisuus

UPM:n Toimintaohje korostaa yhtiön sitoutumista oikein toimimiseen ja

vastuulliseen liiketoimintaan. UPM luo arvoa uusiutuvilla ja kierrätettävillä

materiaaleilla, pienentää ympäristöjalanjälkeään ja vahvistaa positiivisia

yhteiskunnallisia vaikutuksiaan.

Innovaatiot

Kestävä kehitys, kiertotalous ja asiakkaiden tarpeet ovat innovoinnin

keskiössä. UPM kehittää uusia materiaaleja ja ratkaisuja, jotka tukevat

asiakkaiden vastuullisuustavoitteita. Innovaatioilla tehostetaan myös

omia prosesseja ja parannetaan henkilöstön tuottavuutta.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	146

Liiketoimintamalli ja arvoketju

Liiketoimintamalli ja arvoketju

*Arvio sisältää paperin, vanerin, sahatavaran ja osan sellusta.

Toimittajat

UPM hankkii ensisijaiset raaka-aineensa, eli puun ja puupohjaiset

materiaalit, kestävästi hoidetuista metsistä ja valmistaa niistä uusiutuvia

tuotteita, jotka auttavat asiakkaita saavuttamaan omat

vastuullisuustavoitteensa. Vastuulliset ja eettiset käytännöt luovat pitkän

aikavälin arvoa yhtiölle ja sen sidosryhmille. UPM ei missään tilanteissa

vaaranna oikein toimimisen periaatteitaan ja odottaa samaa

toimittajiltaan ja kolmansilta osapuolilta.

Toimittajat ovat olennainen osa UPM:n arvoketjua. Tärkeimmät

hankintakategoriat ovat kuitu, kemikaalit, muut raaka-aineet, logistiikka,

energia ja epäsuorat hankinnat kuten palvelut. Sellun ja energian

toimittajat muodostavat suurimmat kustannuserän.

Toimittajien valinnassa priorisoidaan tärkeimpinä toimitusten

luotettavuutta pitkällä aikavälillä, kustannuskilpailukykyä, tuotteiden ja

palvelujen laatua, toimittajien taloudellista vakautta, sosiaalista ja

ympäristövastuuta, tuoteturvallisuutta sekä tuotteen hiilijalanjälkeä.

Toimittajilla on myös tärkeä rooli UPM:n liiketoimintakohtaisissa

kasvuhankkeissa. Tarvittava osaaminen ja digitalisaatio osana

toimittajien hallintaa edistävät tuotekehitystä ja uusien tuotteiden

kaupallistamista.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	147

UPM ostaa tuotteita, materiaaleja ja palveluita noin 17 000 b2b-

toimittajalta maailmanlaajuisesti. Yhtiön hankintaverkostossa on

toimijoita kasvuyrityksistä kansainvälisiin suuryrityksiin. Lisäksi UPM

ostaa puuta noin 13 000 yksityiseltä metsänomistajalta.

Tuotevastuu

UPM kehittää aktiivisesti ratkaisuja, jotka ottavat huomioon kestävän

kehityksen tuotteen koko elinkaaren osalta raaka-aineiden hankinnasta

kierrätettävyyteen. UPM:n olennaisuusarvioinnin perusteella tuotevastuu

ja siihen liittyvät koko yhtiötä koskevat 2030-vastuullisuustavoitteet ja

tunnusluvut on valittu yhdeksi painopistealueeksi.

Katso » E5–3 Resurssien käyttö ja kiertotalous, Tavoitteet

UPM varmistaa, että sen tuotteet ovat turvallisia käyttää niille

suunnitelluissa käyttötarkoituksissa. Useimmille UPM:n tuotteille on

myönnetty yleisesti tunnettuja kansainvälisiä ja alueellisia

ympäristömerkkejä, kuten EU-ympäristömerkki. Kaikilla UPM:n puuta

raaka-aineena käyttävillä liiketoiminnoilla on FSC™:n ja/tai PEFC:n puun

alkuperäketjun sertifiointi. Niillä varmistetaan puun alkuperä ja taataan,

että kaikki UPM:n tuotteissa käytetty puu on hankittu laillisesti ja peräisin

vastuullisesti hoidetuista metsistä eikä ole peräisin kiistanalaisista lähteistä.

UPM Biofuelsilla on ISCC EU- sekä ISCC PLUS -sertifikaatit

(International Sustainability and Carbon Certification). UPM

Biochemicalsilla sekä neljällä UPM Adhesive Materialsin tehtaalla on

ISCC PLUS -sertifiointi.

Nämä vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet ja sitoumukset kattavat

kaikki UPM:n tuotteet, markkinat ja asiakasryhmät. Niiden

täytäntöönpano perustuu lain asettamiin vaatimuksiin sekä asiakkaiden

ja muiden sidosryhmien odotuksiin.

Tuotteet ja asiakkaat

UPM:n tuotteita myydään suoraan ja jakelijoiden kautta noin 10 000 b2b-

asiakkaalle maailmanlaajuisesti. Suurin osa tuotteista on välituotteita,

joita UPM:n asiakkaat tai heidän asiakkaansa jalostavat edelleen

lopputuotteiksi. UPM tarttuu mahdollisuuksiin, joita esimerkiksi kuluttajien

kestävien valintojen kasvava kysyntä, ilmastonmuutoksen hillintään ja

muovinkäyttöön liittyvä tiukentunut lainsäädäntö tarjoavat.

Elintason noustessa ja väestön ikääntyessä yhä useammat

kaupunkilaiset ja keskiluokka kuluttavat enemmän ja pidempään.

Samaan aikaan maailma on edelleen vahvasti riippuvainen

ilmastonmuutosta aiheuttavista fossiilipohjaisista raaka-aineista ja

energialähteistä. Kuluttajat, yritykset ja lainsäätäjät etsivätkin ratkaisuja,

jotka mahdollistavat vastuullisemman elämäntavan. UPM:n tuotetarjonta

vastaa näihin haasteisiin ja mahdollisuuksiin tänään ja tulevaisuudessa.

Vuonna 2025 UPM:n myynnin tärkeimmät kohdemaat olivat Suomi,

Saksa, Yhdysvallat ja Kiina. Suurin osa UPM:n liikevaihdosta tuli graafisten

ja erikoispapereiden myynnistä kustantamoille, vähittäis- ja

tukkukaupoille, painotaloille, jakelijoille, jatkojalostajille sekä

tarramateriaalien valmistajille. Valtaosa tarramateriaaleista myytiin

painoille ja brändiomistajille. Sellutuotteiden liikevaihdosta suurin osa tuli

pehmopaperien, kartongin, erikoispapereiden ja painopapereiden

valmistajilta. Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto » 2.1 Liiketoiminta-

alueet tiedot myynnistä kohdemaittain ja liitetieto » 2.2 Liikevaihto tiedot

päätuotteiden myynnistä konsernin ulkopuolelle.

UPM:n tuotteita eri toimialoille

• Pakkaukset ja etiketöinti: biokemikaalit muovipakkauksiin,

pakkauspaperit, paperit etikettimateriaaleihin, etikettimateriaalit, sellu

pakkauksiin ja etiketöintiin

• Hygieniatuotteet ja pehmopaperit: sellu pehmopapereihin,

revinnäissellu hygieniatuotteisiin

• Ajoneuvot ja kuljetus: uusiutuvat polttoaineet, uusiutuva nafta,

uusiutuvat toiminnalliset täyteaineet kumeihin, uusiutuvat glykolit,

itsekiinnittyvät ajoneuvokalvot, LNG-laivanrakentaminen, ajoneuvojen

lattiaratkaisut

• Paino- ja kopiopaperit: lehdet ja kirjat, mainonta ja luettelot, kirjekuoret,

paperit koti- ja toimistokäyttöön, sellu painamiseen

• Vähäpäästöinen energia ja polttoaineet: hiilidioksidivapaa sähkö,

uusiutuva energia

• Rakentaminen: vaneri ja sahatavara rakentamiseen, betonointi, puiset

ratkaisut sisä- ja ulkotiloihin, huonekalut

• Vaatetus ja tekstiilit: uusiutuva nafta, biomonoetyleeniglykoli (BioMEG)

• Graafiset ratkaisut: suurikokoiset tulostusmateriaalit, suojalaminointi,

silkkipaino- ja UV-offsetkalvot, teippikalvot mainontaan, ajoneuvojen

teippauskalvot, koristekalvot, PVC-vapaat graafiset materiaalit, CCK

taustapaperit

Yhteistyö asiakkaiden kanssa

UPM:n liiketoiminnot tarjoavat suuren määrän erilaisia tuotteita ja

palveluita. Kullakin liiketoiminnolla on omat tapansa ja prosessinsa hoitaa

asiakassuhteita. Työ perustuu markkinoiden syvälliseen ymmärtämiseen

sekä loppukäyttökohteiden ja asiakkaiden tarpeiden tuntemukseen.

UPM käy jatkuvaa vuoropuhelua ja osallistuu yhteisiin

tuotekehityshankkeisiin asiakkaidensa kanssa. UPM:n liiketoiminnot

tekevät säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyitä, joiden perusteella

tunnistetaan mahdolliset kehityskohteet. Vuonna 2025 UPM:n asiakkaat

asettivat edelleen korkealle ilmastonmuutoksen hillitsemiseen

edistämiseen liittyvät toimet. He arvostavat korkealle myös

tuoteturvallisuuden, kestävän metsänhoidon, luonnon

monimuotoisuuden, kierrätettävyyden ja ympäristömerkit.

Katso » SBM–2 Sidosryhmien edut ja näkemykset

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	148

Sidosryhmien edut ja

näkemykset

SBM-2

Sidosryhmien näkemysten ja odotusten ymmärtäminen on ratkaisevan

tärkeää UPM:n menestyksen ja toiminnan hyväksyttävyyden kannalta.

UPM pyrkii antamaan sidosryhmille selkeän kuvan tulevaisuuden

suunnasta ja UPM:n strategian toteutuksesta sekä siitä, miten

sidosryhmille luodaan arvoa pitkällä aikavälillä. UPM julkaisee

merkityksellistä ja täsmällistä tietoa arvopaperimarkkinasääntelyn

mukaisesti. Monet sidosryhmät näkevät UPM:n ensisijaisesti

taloudellisena toimijana, joten taloudellinen menestys, vakaus, hyvä

hallintotapa, tulevaisuudennäkymät ja kasvu ovat nousseet

keskusteluissa keskeisimmiksi aiheiksi. Monissa keskusteluissa on

käsitelty lisäksi metsiä ja metsien käyttöä.

UPM:n sidosryhmätyössä on erityisen tärkeää sidosryhmien

kartoittaminen, aktiivinen vuoropuhelu ja järjestelmällinen palautteen

kerääminen. Palaute arvioidaan huolellisesti sidosryhmien odotusten

ymmärtämiseksi. Nämä odotukset otetaan huomioon kehitystyössä ja

päätöksenteossa. UPM:n strategia luo perustan yhtiön sidosryhmä-

vuoropuhelulle. Painopistealueet ja toimet vaihtelevat paikallisesti ja

sidosryhmien tarpeiden mukaan. Tärkeimmät sidosryhmät määritellään

olennaisuuden perusteella: UPM:n toiminnalla on merkittävä vaikutus

sidosryhmiin ja päinvastoin.

Sidosryhmäsuhteita johtaa ja koordinoi globaalisti UPM:n

markkinointi-, vastuullisuus- ja viestintäfunktio. Funktion johtajalla on

kokonaisvastuu sidosryhmien sitouttamisen prosesseista ja toiminnan

kehittämisestä. Konsernin vastuullisuustiimi tukee häntä tässä työssä.

Kyseisellä funktiolla on vastaava johtaja liiketoiminnoittain. He vastaavat

sidosryhmäyhteistyöstä ja jatkuvasta vuoropuhelusta asiakkaiden ja

liikekumppaneiden ja paikallisyhteisöjen kanssa omalla liiketoiminta-

alueellaan. Näin varmistetaan ennakoiva ja asiaankuuluva yhteistyö

kaikessa liiketoiminnassa ja kaikilla maantieteellisillä alueilla.

UPM:n tärkeimmät sidosryhmät ovat sijoittajat, asiakkaat, nykyinen ja

tuleva henkilöstö, toimittajat, paikallisyhteisöt, media, viranomaiset ja

päättäjät, kansalaisjärjestöt sekä tutkijat.

Yhtiö hyödyntää liiketoimintapäätöksissään ja strategiassaan monin

tavoin sidosryhmäyhteistyöstä saatuja näkemyksiä ja mielipiteitä. Näitä

saadaan esimerkiksi säännöllisillä haastatteluilla ja kyselyillä, mutta myös

avoimella vuoropuhelulla ja erilaisissa tapahtumissa. Funktion edustajien

vastuulla on kehittää liiketoimintaa, tuloksia ja tulevaisuuden strategiaa

tekemiensä havaintojen pohjalta.

Kaksoisolennaisuusarvioinnissa sidosryhmiltä saadut näkemykset ja

palautteet otetaan huomioon olennaisia vastuullisuusaiheita

määriteltäessä. Olennaisuusarviointi perustuu sisäisiin arviointeihin sekä

sidosryhmien kiinnostuksen kohteisiin ja huolenaiheisiin. Siinä otetaan

huomioon myös UPM:n ja sen arvoketjun työntekijöiden sekä vaikutusten

kohteena olevien yhteisöjen edut, näkemykset ja oikeudet. Konsernin

johtoryhmä arvioi tunnistetut olennaiset aiheet ja ryhtyy tarvittaessa

jatkotoimenpiteisiin.

Esimerkki UPM:n omaa henkilöstöä koskevista toimenpiteistä on

vuosittainen UPM:n henkilöstökysely, jossa kaikkia yhtiön työntekijöitä

pyydetään arvioimaan työympäristönsä eri tekijöitä. Katso lisätietoja

henkilöstökyselystä kohdasta » S1–2 Prosessit.

Esimerkiksi UPM:llä ja kansalaisjärjestöillä voi olla erilaiset näkemykset

siitä, miten ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden

vähenemistä voidaan hillitä, mutta molemmilla on samat tavoitteet. UPM

uskoo, että aktiivinen ja oikea-aikainen metsänhoito ylläpitää hiilinieluja ja

edistää luonnon monimuotoisuutta. Samaan aikaan yhteiskunnan täytyy

vähentää riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista ja raaka-aineista. UPM

vastaa sidosryhmien huolenaiheisiin paikallisesti sekä kansallisella ja

kansainvälisellä tasolla. Yhtiö osallistuu myös julkiseen keskusteluun ja

tapaa kansalaisjärjestöjen edustajia. Ihmisoikeusasiat ja huolellisuus-

velvoitevaatimukset integroidaan yleisesti UPM:n globaaleihin

prosesseihin ja ne ovat UPM:n liiketoimintamallin perusta.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja ilmoittaa hallitukselle

säännöllisissä raporteissaan, mikäli tarkastusvaliokunta on saanut

sidosryhmien näkemyksistä ja eduista sellaista tietoa, jolla on olennainen

tai mahdollisesti olennainen vaikutus vastuullisuuteen.

Tarkastusvaliokunta valvoo riskien hallintaa ja vaatimusten-

mukaisuutta ja saa säännöllisesti uutta tietoa näistä asioista.

Vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet

SBM-3

UPM:n vastuullisuuteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistaminen perustuu jatkuviin liiketoimintaprosesseihin ja

vuoropuheluun sidosryhmien kanssa. UPM arvioi jatkuvasti uusia

mahdollisuuksia, riskejä ja vaikutuksia saavuttaakseen strategiset

liiketoimintatavoitteensa. UPM tunnistaa kaksoisolennaisuusarvioinnin

yhteydessä vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ESRS-vaatimusten

mukaisesti. ESRS-tiedonantovaatimukset kattaa kaikki tunnistetut

olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

ESRS S4 ”Kuluttajat ja loppukäyttäjät” ei katsota olevan olennainen

UPM:lle, koska yhtiö ei myy tuotteitaan suoraan kuluttajille. UPM:n

tuotteita käytetään pääosin raaka-aineina ja välillisinä tuotteina eikä

yhtiöllä ole näkyvyyttä valmiiden tuotteiden loppukäyttäjiin. Vaikka

UPM:llä on lopputuotteita valmistavia liiketoimintoja, näitä liiketoimintoja

ei katsota koko konsernin näkökulmasta olennaisiksi. Katso » ESRS 2

BP-1 Arvoketjun laajuus

Seuraava taulukko kuvaa yleisellä tasolla tunnistetut olennaiset aiheet.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	149

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien yleiskatsaus

Positiivinen vaikutus tai mahdollisuus	Negatiivinen vaikutus tai riski	Toimitusketju	Omat	Tuotannon jälkeinen	Lyhyt (1 vuosi)	Keskipitkä (2–5 vuotta)	Pitkä (yli 5 vuotta)

Olennaiset aiheet	ESRS	UPM:n painopistealueet		Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet lyhyesti	Sijainti arvo- ketjussa	Aika- horisontti
Talous ja hallinto
Uusiutuvat ja kierrätettävät tuotteet ja CO2- vapaa energia	ESRS 2, E1, E5	Tuotevastuu		Positiivinen vaikutus: Biopohjaiset tuotteet vaihtoehtoina fossiilipohjaisille tuotteille ja väliaikaisena hiilivarastona.
				Mahdollisuus: Kasvava markkinakysyntä biopohjaisille tuotteille
Liiketoiminnan resilienssi	ESRS 2	Tuotto		Mahdollinen negatiivinen vaikutus: Uhka raaka-ainepulasta tai markkinatilanteesta  johtuvista tilapäisistä seisokeista tai tehtaiden sulkemisista, jotka vaikuttavat negatiivisesti työntekijöihin
				Riski: Riippuvuus tietyistä pääraaka-aineista, kuten puusta, energiasta ja vedestä. Vastuullisuussääntelyn ennakoimattomuus
				Mahdollisuus: Kilpailuetua pääraaka-aineiden riippuvuuden ratkaisemiseksi
Liiketoiminnan eettisyys ja arvot	G1, S2	Hallinto		Positiivinen vaikutus: Eettisen toiminnan varmistaminen ja edistäminen toiminnoissa ja arvoketjussa
				Riski: Lakien tai sovittujen käytäntöjen vastainen toiminta
Vastuullinen hankinta	G1, S2	Vastuullinen hankinta		Mahdollinen negatiivinen vaikutus: Ihmisoikeusrikkomukset, jotka vaikuttavat toimitusketjussa oleviin henkilöihin
				Riski: Häiriöt UPM:n toimitusketjussa
				Mahdollisuus: Liiketoiminnan arvon luominen toimittajien kehittämisen ja yhteistyön kautta
Ympäristö
Luonnon monimuotoi- suus	E4	Luonnon monimuotoi- suus		Positiivinen vaikutus: Luonnon monimuotoisuuden nettopositiivisen vaikutuksen varmistaminen ja edistäminen UPM:n metsänhoidossa
				Negatiivinen vaikutus: Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen UPM:n moniportaisissa toimitusketjuissa
				Riski: Riippuvuus puusta tuotannon pääraaka-aineena
				Mahdollisuus: Luonnon monimuotoisuus varmistaa metsien terveen kasvun
Biokiertotalous	E5	Jäte Tuotevastuu		Positiivinen vaikutus: UPM:n kiertotalouden mukaiset tuotantoprosessit ja tuotteiden kierrätettävyys vähentävät neitseellisten materiaalien käyttöä.
				Mahdollisuus: Jätekustannusten ja neitseellisten materiaalien käytöstä syntyvien kustannusten välttäminen
Ilmaston- muutos	E1	Ilmasto		Positiivinen vaikutus: Ilmastonmuutoksen hillitseminen ilmastoon liittyvien metsävaikutusten ja biopohjaisten tuotteiden kautta
				Negatiivinen vaikutus: Fossiiliset hiilidioksidipäästöt UPM:n omasta energiantuotannosta (Scope 1), ostoenergiasta (Scope 2) ja arvoketjusta (Scope 3)
				Riski: Lainsäädäntömuutoksista ja äärimmäisistä sääoloista aiheutuvat ilmastonmuutokseen liittyvät siirtymäriskit ja fyysiset riskit
				Mahdollisuus: UPM:n liiketoimintamallin tarjoamat siirtymämahdollisuudet liittyen biopohjaisiin tuotteisiin ja hiilidioksidivapaaseen energiaan
Kestävä metsänhoito	E4	Metsänhoito		Mahdollinen negatiivinen vaikutus: Metsäkato UPM:n moniportaisessa toimitusketjussa
				Riski: Ilmastonmuutoksen fyysiset riskit metsille
				Mahdollisuus: Nopeampi metsien kasvu ilmastonmuutoksen seurauksena
Vastuullinen vedenkäyttö	E2, E3	Vesi		Mahdollinen negatiivinen vaikutus: UPM:n vedenkäytön ja ympäristövahinkojen mahdolliset vaikutukset  ympäristöön
				Riski: Mahdolliset toiminnalliset vahingot, jotka keskeyttävät tai rajoittavat  tuotantoa
Sosiaalinen
Ihmisarvoinen työ ja oikeuden- mukainen palkitseminen	S1	Vastuullinen johtaminen, jatkuva oppiminen ja kehittyminen sekä oikeuden- mukainen palkitseminen		Positiivinen vaikutus: Yhdenvertainen ja riittävä palkka kaikille sekä koulutuksen ja kehittymisen tukeminen
				Mahdollinen negatiivinen vaikutus: Sulkemisten ja toiminnan uudelleenjärjestelyjen aiheuttamat työpaikkojen menetykset
				Riski: Puute osaavasta työvoimasta
				Mahdollisuus: Asema vetovoimaisena työnantajana
Monimuotoi- suus ja osallistava työympäristö	S1	Moni- muotoisuus ja osallistava työympäristö		Positiivinen vaikutus: Monimuotoisen ja osallistavan työympäristön positiivinen vaikutus työntekijöihin
Terveys ja turvallisuus	S1, S2	Turvallinen ja terveellinen työympäristö		Positiivinen vaikutus: Vahva terveys- ja turvallisuustyö kaikissa UPM:n yksiköissä
				Negatiivinen vaikutus: Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tapaturmat mukaan lukien vakavat onnettomuudet ja kuolemantapaukset UPM:n yksiköissä tai toimitusketjussa
				Riski: UPM:n työntekijöiden, urakoitsijoiden tai kolmansien osapuolten edustajien mahdollinen loukkaantuminen
Paikallis- yhteisöt	S3	Yhteisön osallistaminen		Positiivinen vaikutus: UPM:n tuotantolaitosten ja investointien vaikutus paikalliseen kehitykseen
				Mahdollinen negatiivinen vaikutus: Ympäristöä tai turvallisuutta koskevat onnettomuudet voivat vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön UPM:n tehtaita ympäröivissä paikallisyhteisöissä.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	150

Nykyiset ja odotettavissa olevat

vaikutukset UPM:lle

Mahdollisuuksien näkökulmasta katsottuna yhteiskuntien globaali vihreä

ja vastuullinen siirtymä tukee UPM:n strategiaa ja liiketoimintatavoitteita.

Se lisää fossiilivapaiden, uusiutuvien ja kiertotalouteen perustuvien

tuotteiden ja materiaalien kysyntää. Nämä mahdollisuudet ovat

strategisia UPM:n liiketoiminnan ja taloudellisen tuloksen kannalta

katsottuna lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

UPM:n ensisijaiset vastuullisuusriskit liittyvät ilmastonmuutokseen,

luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen, lisääntyneeseen

vastuullisuutta koskevaan sääntelyyn, metsäbiomassan käytön

hyväksyttävyyteen, ihmisoikeusrikkomuksiin arvoketjussa sekä

mahdollisten operatiivisten vaaratekijöiden aiheuttamiin riskeihin

ympäristölle ja ihmisille.

Ilmastonmuutoksesta ja luonnon monimuotoisuuden

heikkenemisestä on aiheutumassa merkittäviä suoria taloudellisia ja

operatiivisia riskejä UPM:n toiminnalle ja raaka-ainehankinnalle. Näitä

riskejä ovat lisääntyvä kuivuus, helleaallot, vesipula ja tuholaisten

aiheuttamat vahingot. Mahdolliset tulvat, trooppiset syklonit, voimakkaat

myrskyt ja metsäpalot voivat myös vaikuttaa UPM:n toimintoihin tai

toimittajiin, ja niiden aiheuttamien vaikutusten odotetaan mahdollisesti

lisääntyvän pitkällä aikavälillä. Lisäksi ilmastonmuutoksella on ja

odotetaan olevan myös jatkossa suora vaikutus globaaliin logistiikkaan ja

toimitusketjuihin. Näillä taas on suora vaikutus UPM:n omiin ja sen

toimittajien toimintoihin.

UPM investoi entistä enemmän metsien ja toimitusketjun hallinnan ja

toiminnan resilienssin kehittämiseen mahdollisten negatiivisten

vaikutusten lieventämiseksi. UPM näkee vastuullisen hankinnan avain-

tekijänä tunnistettujen ja mahdollisten vastuullisuusriskien hillitsemiseksi.

UPM:n metsät ja puuviljelmät sijaitsevat alueilla, joiden vesistressi- ja

metsäpaloriski on vähäinen. Metsänhoidon sertifiointiohjelmat

varmistavat vastuullisen puun hankinnan.

Vastuullisuusriskit arvioidaan osana konsernitason ja liiketoiminta-

alueiden jatkuvaa riskinhallintaprosessia. UPM osallistuu aktiivisesti

vastuullisuutta koskevan sääntelyn kehittämiseen paikallisesti ja EU:n

tasolla tukeakseen toimialan vastuullista siirtymää. UPM tukee täysin

EU:n vastuullisuusaloitteita, mutta tunnistaa myös tiettyjä sääntely-

muutoksia, joilla voi olla suora vaikutus toimintoihin raaka-aineiden

saatavuuden kautta. Nämä sääntelymuutokset voivat vaikuttaa raaka-

ainekustannuksiin, mutta vahvistavat samalla UPM:n asemaa

biopohjaisten tuotteiden ja materiaalien valmistajana.

UPM on tunnistanut ihmisoikeuksiin ja vastuulliseen hankintaan

liittyvät riskit ja vaikutukset globaaleissa toimitusketjuissaan. UPM

noudattaa globaaleja ihmisoikeus- ja vastuullisuuspuitekehyksiä

tavoitteena edistää vastuullisia hankintakäytäntöjä toimitusketjuissa.

UPM on kuitenkin tunnistanut myös mahdollisia haitallisia vaikutuksia

toimitusketjuissa, missä ei mahdollisesti ylletä UPM:n vastuullisuus-

standardien tasolle. UPM kehittää jatkuvasti menetelmiä ja työkaluja, joilla

se tunnistaa, arvioi ja vähentää toimitusketjuihin liittyviä vastuullisuus-

riskejä ja -vaikutuksia. Vaikutusten näkökulmasta UPM:n toiminnoista ja

arvoketjusta (Scope 1–3) aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt vaikuttavat

ilmastonmuutokseen. Vaikka puun hankinnalla voi olla lyhyen aikavälin

vaikutus metsien hiilivarastoihin, kestävä metsänhoito varmistaa

hiilinielujen säilymisen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Nämä

vaikutukset liittyvät suoraan ilmastonmuutokseen ja aiheuttavat riskejä

UPM:n liiketoiminnalle. Samaan aikaan metsänhoitokäytännöillä on

suora vaikutus metsien monimuotoisuuteen. UPM tunnistaa

metsänhoidon ja luonnon monimuotoisuuden välisen yhteyden ja lisää

jatkuvasti toimia luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.

UPM:n liiketoimintamallin resilienssi

UPM:n strategia ja liiketoimintojen johtaminen perustuvat toiminta-

ympäristön ja markkinadynamiikan mahdollisten muutosten jatkuvaan

arviointiin. Liiketoimintojen resilienssiä arvioiva analyysi perustuu erilaisiin

skenaarioanalyyseihin, jotka ottavat huomioon myös tärkeimmät

vastuullisuuteen liittyvät riskit, vaikutukset ja mahdollisuudet. Vastuulli-

suuteen liittyvät merkittävimmät riskit ja vaikutukset otetaan huomioon

raaka-aineiden ja toiminnan kustannuksissa. Näitä kustannuksia

seurataan ja ennustetaan osana säännöllistä liiketoiminnan ohjausta.

Osana ympäristöriskien arviointia on tehty erilliset ilmastonmuutoksen

resilienssiä ja vesipulan riskejä koskevat analyysit. Katso kohdasta » ESRS

2 IRO-1 Ilmastoon liittyvät riskit, » E1 SBM-3 Ilmastoriskit ja

liiketoiminnan resilienssi, » E3- 2 Toimenpiteet, Vesiriskien arviointi.

Vertailu vuoden 2024 raportointiin

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien luettelo ei muuttunut

olennaisesti edellisvuoden raportista, lukuun ottamatta uutta riskiä, joka

liittyy vastuullisuuteen liittyvän lainsäädännön ennustamattomuuteen.

Muut muutokset koskivat lähinnä selkeyttämistä. Esimerkiksi kaksi

aiempaa tuotetietoon liittyvää olennaista aihetta yhdistettiin aiheeksi

”Uusiutuvat ja kiertotaloustuotteet sekä hiilidioksidivapaa energia”.

Vuoden 2025 kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella UPM jätti pois

E2-5-kohdan ”Huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat

aineet” kvantitatiivisen tiedon.

IRO-1

Olennaisuusarviointi

Prosessi yleisesti

UPM:n on toteuttanut olennaisuusarvioinnin vuosittain vuodesta 2011

lähtien. Vuodesta 2023 UPM:n vuosittainen olennaisuusarviointi on

toteutettu kaksoisolennaisuusarviointia koskevien EFRAGin ohjeiden

mukaisesti. Kaksoisolennaisuudessa otetaan huomioon UPM:n toiminnan

vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön sekä yhtiöön taloudellisesti

vaikuttavat vastuullisuusriskit ja mahdollisuudet. Arviointi kattaa

negatiiviset ja positiiviset sekä todelliset että mahdolliset vaikutukset

talouteen, ympäristöön ja ihmisiin, mukaan lukien ihmisoikeudet.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen perustuu

sisäisten asiantuntijoiden arvioihin sekä lukuisiin sisäisiin lähteisiin, joita

ovat esimerkiksi:

• olennaisten ihmisoikeusvaikutusten arviointi

• toimittajien ja urakoitsijoiden auditoinnit sekä toimitusketjun ESG-

riskien arvioinnit

• työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä ympäristöön liittyvän työn

tulokset

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	151

• valitusmenettelyt

• yhtiön riskiarviointi ja vaatimustenmukaisuus

• sääntelyn seuranta

• vastuullisuuteen liittyvät tiedot (esim. päästöt, resurssien käyttö sekä

työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvät tiedot)

• vastuullisuutta koskevat huolellisuusvelvoitteet.

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa on

otettu huomioon myös eri sidosryhmien mielenkiinnon kohteet ja

huolenaiheet. Eri asioiden olennaisuuden arvioinnissa hyödynnetään

asiakkaille ja paikallisyhteisöille tehtyjä kyselyitä, vastapuoliriskien

hallintaa ja mediaseurantaa, kansalaisjärjestöjen huolenaiheita,

sijoittajien, viranomaisten ja päättäjien näkökulmia sekä UPM:n

henkilöstökyselyä.

Vuonna 2023 tehdyssä ensimmäisessä kaksoisolennaisuus-

arvioinnissa hyödynnettiin myös sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille

suunnattuja haastatteluja, kyselyitä ja työpajoja.

Olennaiset tunnistetut aiheet otetaan huomioon UPM:n

vastuullisuuden painopistealueiden arvioinnissa, ja ne määrittävät tämän

kestävyysraportin kattavuuden. Katso kohdan » SBM-3 taulukosta

yleiskatsaus olennaisista aiheista ja niiden yhteydestä UPM:n

vastuullisuuden painopistealueisiin sekä tämän kestävyysraportin

kannalta olennaisiin ESRS-standardeihin. Lyhyen, keskipitkän ja pitkän

aikavälin vaikutukset arvioidaan koko arvoketjun osalta.

Vaikutusten merkittävyys arvioidaan niiden vakavuuden perusteella.

Vakavuus määritellään painoarvon, laajuuden ja negatiivisten vaikutusten

osalta myös peruuttamattomuuden mukaan. Mahdollisten vaikutusten

todennäköisyys otetaan myös huomioon.

UPM:n raja-arvot painoarvon, laajuuden ja peruuttamattomuuden

arvioinnille perustuvat sellaisten globaalien puitekehysten periaatteisiin,

joihin UPM on sitoutunut toiminnoissaan. Raja-arvot ovat esimerkiksi

erilaiset ympäristövaikutuksille ja sosiaalisille vaikutuksille. Raja-arvot

voivat olla sekä määrällisiä että laadullisia. Olennaisuuden raja-arvoissa

otetaan huomioon esimerkiksi vaikutukset UPM:n taloudelliseen

tulokseen, vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien määrään ja

maantieteelliseen edustukseen.

UPM:n konsernitason riskiarviointiprosessiin sisältyy yhtiöön

kohdistuvien vastuullisuuteen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien

taloudellisten vaikutusten arviointi. Joistain yhtiön toimintojen ja

liiketoimintasuhteiden vaikutuksista talouteen, ympäristöön ja ihmisiin voi

lopulta tulla taloudellisesti olennaisia. Taloudellinen olennaisuus

arvioidaan analysoimalla tapahtumien todennäköistä toistuvuutta sekä

erilaisia mahdollisia taloudellisia seuraamuksia. Näin määritellään,

millainen vaikutus niillä on yhtiön tavoitteisiin. Riskien arviointi perustuu

niiden välittömiin ja suoriin vaikutuksiin (esim. tuotantolaitoksiin

vaikuttaviin fyysisiin ilmastoriskeihin), toissijaisiin vaikutuksiin (esim.

mahdollisuuteen jatkaa toimintoja ja tehdä tulosta) sekä kysynnän ja

säädösten muutoksista johtuviin pitkän aikavälin muutosvaikutuksiin

(esim. yhteiskunnan siirtyminen uusiutuviin ja fossiilivapaisiin

materiaaleihin).

UPM:n asiantuntijatiimit arvioivat tunnistetuista riippuvuuksista

aiheutuvat riskit aihekohtaisten tekijöiden perusteella (esim.

ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja ihmisoikeudet). Arvioinnin

perusteella tunnistetaan merkittävimmät UPM:lle olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet ja ne jaotellaan aiheittain. Ne myös priorisoidaan

ja ryhmitellään sisäisten asiantuntijoiden tekemän arvion perusteella.

Hallituksen tarkastusvaliokunta tarkistaa vuosittain luettelon

olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, ja konsernin

johtoryhmä hyväksyy sen. Ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään

hallinnointitapaan (ESG) liittyvien riskien hallinta on integroitu UPM:n

riskienhallintakäytäntöihin läpi koko yhtiön.

Aihekohtaiset arvioinnit

Vaikutus ilmastonmuutokseen

Kaksoisolennaisuusarvioinnin perusteella UPM näkee, että sen fossiilisilla

hiilidioksidipäästöillä voi olla merkittäviä negatiivisia vaikutuksia

ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutoksen fyysisiä vaikutuksia ovat

esimerkiksi tiheämmin ilmenevät vakavat sääolosuhteet, jotka voivat

johtaa yhteiskunnallisiin muutoksiin, kuten sosiaaliseen epätasa-arvoon

ja työssä käyvien köyhyyteen. UPM voi lieventää negatiivisia vaikutuksia

ilmastoa koskevilla vastuullisuustavoitteillaan ja kehitystyöllään.

Katso kohdasta » E1–4 ilmastoa koskevat vastuullisuustavoitteet ja

seurantatoimenpiteet sekä kohdasta » E1–6 tietoja UPM:n

kasvihuonekaasupäästöistä.

Ilmastoon liittyvät riskit

Riskienhallinnassa, ml. ilmastonmuutokseen liittyvät riskit, hyödynnetään

sekä ylhäältä alas -lähestymistapaa (makrotrendit ja asiantuntija-

haastattelut) että alhaalta ylös -lähestymistapaa (liiketoiminta-alueiden

ja -yksiköiden vaikutus). Osana tätä prosessia arvioidaan strategiset riskit

(esim. sääntely ja markkinat), operatiiviset riskit (esim. tärkeimpien

tuotantopanosten saatavuus ja hinta) sekä onnettomuusriskit (esim.

luonnonkatastrofit). Monilla siirtymäriskeillä ja osalla fyysisistä riskeistä

sekä erityisesti niiden yhdistelmillä katsotaan olevan mahdollinen

strateginen ja merkittävä taloudellinen vaikutus UPM:n toimintoihin.

UPM:n asemaa ja resilienssiä eri ilmastoskenaarioissa on arvioitu

liiketoimintojen ja funktioiden osalta sekä fyysisen vaikutusten että

siirtymävaikutusten näkökulmasta. Arviointiin on osallistunut myös

tiedeyhteisön asiantuntijoita. UPM:n Ilmatieteen laitokselta tilaama raportti

arvioi ilmastonmuutoksen fyysisiä vaikutuksia yhtiön päätoiminta-alueilla

Suomessa, Saksassa, Uruguayssa ja Kiinassa. Tulevia muutoksia

arvioidaan erikseen kolmen kasvihuonekaasuskenaarion pohjalta, joista

SSP1-2.6 -skenaario kuvaa pieniä, SSP2-4.5 keskitasoisia ja SSP5-8.5

hyvin suuria päästöjä tulevaisuudessa. Raportti julkaistiin joulukuussa

2024 ja se tarkastelee havaittuja ilmasto-olosuhteiden muutoksia vuosina

1961–2023 sekä niiden arvioituja tulevia muutoksia ilmastoon edellä

mainituilla alueilla. Raportti on päivitys vuonna 2019 Ilmatieteen laitoksen

tekemään laajempaan raporttiin.

Havaintoanalyysien mukaan keskilämpötilat ovat jo nousseet

tilastollisesti merkittävästi kaikkina vuodenaikoina. Keskilämpötilojen

odotetaan nousevan kaikilla neljällä maantieteellisellä alueella, joskin eri

mallien ennustamat muutokset poikkeavat toisistaan huomattavasti.

Ilmaston lämmetessä helteet yleistyvät ja ankaroituvat. Sademäärät

todennäköisesti kasvavat Suomessa talvisin ja vähenevät Saksassa

kesäisin. Kovimmat sateet ilmeisesti voimistuvat kaikilla neljällä alueella.

Kuluvan vuosisadan jälkipuoliskon aikana koettava ilmastonmuutos

riippuu merkittävästi tulevista kasvihuonekaasupäästöistä. Jos päästöjä

onnistutaan vähentämään tehokkaasti, muutokset jäänevät heikommiksi.

Ilmatieteen laitoksen raportti on julkisesti saatavilla Helsingin yliopiston

avoimessa kirjastossa (helda.helsinki.fi) nimellä: 2024-3; Climate change

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	152

in Finland, Germany, Uruguay and China: observed changes and future

projections derived from CMIP6 global climate models.

Siirtymävaikutusten merkitys on yleisesti suurempi vähäisissä ja

keskitason päästöskenaarioissa. UPM:n asema on hyvä, sillä yhtiön

liiketoimintaportfolio joustaa tunnistettujen riskien ja mahdollisuuksien

mukaisesti. Ilmastonmuutokseen liittyvät ensisijaiset riskit ja

mahdollisuudet on tunnistettu siirtymäriskeiksi. Niitä ovat kilpailu, markkina,

asiakkaat, tuotteet ja sääntely. Korkeiden päästöjen skenaariossa fyysiset

vaikutukset ovat hallitsevia, ja niillä on vakavat seuraukset niin UPM:lle kuin

ekosysteemeille ja yhteiskunnalle kaikkialla maailmassa.

Esimerkiksi ilmastonmuutoksen fyysisistä vaikutuksista tai

ennakoimattomista säädöksistä, tuista tai EU-politiikoista ja siitä

johtuvista EU-maiden kansallisesta lainsäädännöstä johtuvat raaka-

aineen (puun) markkinahäiriöt voivat vaikuttaa merkittävästi UPM:n

taloudelliseen tulokseen. Puun käyttö uusiutuvana raaka-aineena avaa

mahdollisuuksia UPM:n tuotteille, jotka ovat usein vaihtoehto

fossiilipohjaisille materiaaleille. Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto » 1.2

Laatimisperusta, Ilmastoon liittyvät riskit

Pilaantumiseen, veteen, kiertotalouteen ja resurssien käyttöön

liittyvät vaikutukset ja riskit

Mahdollisia vaikutuksia ja riskejä arvioidaan kaikissa tuotantolaitoksissa

ja metsänhoitoyksiköissä lupa-arvopoikkeamien ja UPM:n sisäisen Clean

Run -standardin pohjalta tehtävien tarkastusten perusteella. Clean Run -

arvioinnit auttavat myös tunnistamaan parhaita käytäntöjä ja

mahdollisuuksia. Katso » E2–2 Toimenpiteet, UPM:n Clean Run -konsepti

UPM on tarkastellut sellu- ja paperitehtaidensa toimintaa vuosittain

tehtävillä tehtaiden välisillä vertailuselvityksillä ja suhteessa parhaisiin

saatavilla oleviin tekniikoihin. Sellu- ja paperitehtaat nähdään

olennaisimmiksi niiden mahdollisten veden, ilman ja maaperän

pilaantumisen sekä vedenkäytön takia. Resurssien käyttö ja kiertotalous

ovat olennaisia aiheita UPM:lle yhtiönä.

Uusien tuotteiden ja tuotekehityksen osalta mahdolliset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet tuotteen koko elinkaaren ajalta tunnistetaan

osana UPM:n vastuullisen tuotesuunnittelun konseptia. Katso » E5–2

Toimenpiteet, UPM:n vastuullisen tuotesuunnittelun konsepti

UPM:n tuotantoa edeltävästä arvoketjusta tunnistetaan ympäristöön

liittyvät vaikutukset ja riskit säännöllisissä olennaisten vastuullisuusriskien

arvioinneissa. Lisäksi UPM:n hankintakategoriat hyödyntävät yhtiön

toimitusketjun vastuullisuusohjelmaa ja siihen liittyvää erillistä ohjeistusta

tunnistaakseen kunkin kategorian tärkeimmät vastuullisuusaiheet. Katso

» G1-2 Vastuullinen hankinta, UPM:n toimitusketjun

vastuullisuusohjelma

UPM:n tuotantolaitoksilla kartoitetaan ja analysoidaan myös

vesiriskejä. Katso » E3–2 Vesiriskien arviointi

UPM ei käytä meriresursseja. UPM:n toiminnan yhteys meriin liittyy

puhdistetun jäteveden purkuun kahdessa rannikolla sijaitsevassa

tuotantolaitoksessa, resurssien ja tuotteiden merikuljetuksiin sekä

välillisesti puhdistetun jäteveden laskemiseen jokiin ja järviin ja lopulta

meriin. Kaikki nämä tekijät on arvioitu, mutta niillä ei katsota olevan

olennaista negatiivista vaikutusta tai aiheuttavan olennaista riskiä.

Vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen konsultointi on yleensä osa

ympäristölupaprosesseja. Lisäksi ISO 14001- ja EMAS-vaatimuksissa

painotetaan yhteistyötä ja viestintää vaikutusten kohteena olevien

sidosryhmien kanssa.

Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät vaikutukset ja riskit

UPM arvioi jatkuvasti luonnon monimuotoisuuteen liittyviä toteutuneita ja

mahdollisia vaikutuksia, riskejä, mahdollisuuksia ja riippuvuuksia osana

vuotuista kaksoisolennaisuusarviointiaan sekä muita säännöllisiä tai

tapauskohtaisia arviointejaan. Esimerkiksi metsäsertifioinnilla on

olennainen rooli luonnon monimuotoisuuteen liittyvien vaikutusten ja

riskien tunnistamisessa sekä UPM:n omissa metsissä että muissa

puunhankinnan kohteissa. UPM on mukana FSC™:n johtamassa

hankkeessa, jossa selvitetään ja mitataan metsäsertifioinnin positiivisia

vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.

UPM:n tuotantoa edeltävästä arvoketjusta tunnistetaan luonnon

monimuotoisuuteen liittyvät riskit osana vastuullisuusriskien arviointia.

Lisäksi UPM:n hankintakategoriat hyödyntävät yhtiön toimitusketjun

vastuullisuusohjelmaa ja siihen liittyvää erillistä ohjeistusta tunnistaakseen

kunkin kategorian tärkeimmät vastuullisuusaiheet. Luonnon

monimuotoisuuden osalta painopiste on toimitusketjuissa, joissa

elinympäristöjen tuhoutumisen, liikakäytön tai pilaantumisen riski on suuri.

UPM:n metsien mahdollistamat ekosysteemipalvelut liittyvät

esimerkiksi veteen ja virkistysarvoon. Sidosryhmiä ja niihin liittyviä tietoja

arvioidaan tarpeen mukaan.

UPM:n ensisijainen raaka-aine on puu, joten UPM on riippuvainen

metsäekosysteemeistä ja niiden tarjoamista ekosysteemipalveluista sekä

metsäluonnon monimuotoisuudesta. Luonnon monimuotoisuuteen

vaikuttavat myös teolliset toiminnot, kuten sellun, paperin ja vesivoiman

tuotanto. UPM:ään vaikuttavia systeemisiä riskejä ei ole tunnistettu.

UPM tunnistaa vuoropuhelun ja avointen viestintäkanavien tärkeyden.

Tämä koskee kaikkia sisäisiä ja ulkoisia sidosryhmiä, joihin yhtiön

toiminta vaikuttaa tai saattaa vaikuttaa. UPM:n metsänhoitotoiminnoissa

tämä toteutuu esimerkiksi FSC™- ja PEFC-vaatimusten kautta. FSC™

edellyttää esimerkiksi sidosryhmien tunnistamista ja analysointia,

vuoropuhelua sidosryhmien kanssa tapaamisissa tai

palautemekanismien kautta sekä sidosryhmien ottamista mukaan

metsänhoitotoimintojen suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan.

UPM:n metsätoiminnoissa tämä prosessi on jatkuva. UPM on yhteydessä

sidosryhmiin myös osallistumalla asiaankuuluvien verkostojen ja

organisaatioiden toimintaan.

UPM:n toiminnoista puunhankinnalla on merkittävin vaikutus luonnon

monimuotoisuuteen. Siksi UPM on sitoutunut vastuulliseen

metsänhoitoon, joka tarjoaa korkealaatuista puuta, ylläpitää ja edistää

luonnon monimuotoisuutta ja vesien suojelua sekä turvaa metsien

virkistyskäytön ja ekosysteemipalvelut. Luonnon monimuotoisuuden

kannalta herkät alueet tunnistetaan, ja niihin kohdistuvat negatiiviset

vaikutukset pyritään välttämään kansallisen tai kansainvälisen

lainsäädännön mukaisilla toimenpiteillä.

Vaatimustenmukaisuuteen liittyvät vaikutukset ja riskit

Katso » G1–1 Politiikat, Huolenaiheista ilmoittaminen ja niiden

tunnistaminen sekä Huolenaiheiden tutkiminen ja poikkeamien käsittely

Toimittajiin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Katso » G1–2 Vastuullinen hankinta, Riskien vähentäminen

Korruptioon ja lahjontaan liittyvät riskit ja mahdollisuudet

Katso » G1–3 Korruption ja lahjonnan vastainen toiminta, UPM:n

vaatimustenmukaisuusjärjestelmä

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	153

IRO-2

Luettelo raportointivaatimuksista

Luettelo raportointivaatimuksista löytyy tämän kestävyysraportin

sisällysluettelon alkuosasta.

Alla olevassa taulukossa on yleiskatsaus ESRS-datapisteistä, jotka

ovat peräisin muusta EU-lainsäädännöstä. Taulukko myös kertoo, mistä

kyseiset tiedot löytyvät, jos ne katsotaan olennaisiksi. Vaatimusten viitteet

sisältävät SFDR:n (Sustainable Finance Disclosures Regulation) tai Muut

(Pillar 3 , Benchmark regulation, and/or EU Climate Law) ESRS 1:n liitteen

B mukaisesti. Katso kohdan » SBM–3 Vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet taulukosta tietoa olennaisten vaikutusten ja ESRS-

standardien kartoittamisesta

Katso kohdasta » IRO–1 Olennaisuusarviointi yksityiskohtainen kuvaus

UPM:n kaksoisolennaisuusarviointiprosessista.

Luettelo muusta EU-lainsäädännöstä johdetuista datapisteistä

Datapiste	Sivunumero	Säännös
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen monimuotoisuutta (käsittelevä kappale 21 (d))	139	SFDR
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen riippumattomien jäsenten osuutta (käsittelevä kappale 21 (e))	139	SFDR
ESRS 2 GOV-4 Huolellisuusvelvoitetta (käsittelevä kappale 30)	143	SFDR
ESRS 2 SBM-1 Fossiilisien polttoaineiden käyttöön liittyviä toimintoja (käsittelevä kappale 40 (d) i)	144	SFDR
ESRS 2 SBM-1 Kemialliseen tuotantoon liittyviä toimintoja (käsittelevä kappale 40 (d) ii)	144	SFDR
ESRS 2 SBM-1 Kiistanalaisiin aseisiin liittyviä toimintoja ( käsittelevä kappale 40 (d) iii)	Ei olennainen	SFDR
ESRS 2 SBM-1 Tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyviä toimintoja (käsittelevä kappale 40 (d) iv)	Ei olennainen	SFDR
ESRS E1-1 Ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä liittyvää siirtymäsuunnitelmaa (käsittelevä kappale 14)	156	Muut
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle jääneitä hankkeita (käsittelevä kappale 16 (g))	156	Muut
ESRS E1-4 Kasvihuonepäästöjen vähennystavoitteita (käsittelevä kappale 34)	161	SFDR, Muut
ESRS E1-5 Fossiilisten polttoaineiden energiankulutusta lähteittäin eriteltynä (vain suuren ilmastovaikutuksen sektorit) (käsittelevä kappale 38)	164	SFDR
ESRS E1-5 Energiankulutusta ja -yhdistelmää (käsittelevä kappale 37)	164	SFDR
ESRS E1-5 Energiaintensiteettiä ilmastovaikutuksiltaan suurten sektorien toiminnassa (käsittelevät kappaleet 40–43)	164	SFDR
ESRS E1-6 Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöjä ja kaikkia kasvihuonekaasupäästöjä (käsittelevä kappale 44)	165	SFDR, Muut
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteettiä (käsittelevät kappaleet 53–55)	165	SFDR, Muut
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistoja ja päästöhyvityksiä (käsittelevä kappale 56)	168	Muut
ESRS E1-9 Vertailuportfolioon perustuva, ilmastoon liittyville fyysisille riskeille altistumista (käsittelevä kappale 66)	158	Muut
ESRS E1-9 Rahalliseen arvoon perustuvaa erittelyä akuutteihin ja kroonisiin fyysisiin riskeihin käsittelevä (kappale 66 (a))	Myöhemmin	Muut
ESRS E1-9 Olennaisten fyysisten riskien näkökulmasta merkittävän omaisuuden/merkittävien varojen sijaintia käsittelevä (kappale 66 c))	Myöhemmin	Muut
ESRS E1-9 Kiinteistöomaisuuden energiatehokkuusluokkien mukaan eriteltyä kirjanpitoarvoa (käsittelevä kappale 67 c))	Myöhemmin	Muut
ESRS E1-9 Portfolion ilmastoon liittyviä mahdollisuuksia (käsittelevä kappale 69)	Myöhemmin	Muut
ESRS E2-4 Kunkin EPRTR-asetuksen (European Pollutant Release and Transfer Register) liitteessä II listatun saastuttavan aineen ilma-, vesi- ja maaperäsaasteiden määrää (käsittelevä kappale 28)	181	SFDR
ESRS E3-1 Vesi- ja meriresursseja (käsittelevä kappale 9)	184	SFDR
ESRS E3-1 Erillinen politiikkaa (käsittelevä kappale 13)	Ei olennainen	SFDR
ESRS E3-1 Kestävän kehityksen mukaisia valtameriä ja meriä (käsittelevä kappale 14)	Ei olennainen	SFDR
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärää (käsittelevä kappale 28 (c))	187	SFDR
ESRS E3-4 Veden kokonaiskulutusta omissa toiminnoissa (m3 nettoliikevaihtoon verrattuna) (käsittelevä kappale 29)	187	SFDR

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	154

Datapiste	Sivunumero	Säännös
ESRS 2 IRO 1 E4 Luonnon monimuotoisuuteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia (käsiteltävä kappale 16 a-c)	189	SFDR
ESRS E4-2 Vastuullisia maa- ja maatalouskäytäntöjä tai -politiikkoja (käsittelevä kappale 24 (b))	190	SFDR
ESRS E4-2 Vastuullisia valtameri-/merikäytäntöjä tai -politiikkoja (käsittelevä kappale 24 (c))	Ei olennainen	SFDR
ESRS E4-2 Metsäkatoa estäviä politiikkoja (käsittelevä kappale 24 (d))	190	SFDR
ESRS E5-5 Kierrättämätöntä jätettä (käsittelevä kappale 37 (d))	206	SFDR
ESRS E5-5 Vaarallista ja radioaktiivista jätettä (käsittelevä kappale 39)	206	SFDR
ESRS 2- SBM3 – S1 Pakkotyön riskiä (käsittelevä kappale 14 (f))	209	SFDR
ESRS 2- SBM3 – S1 Lapsityön riskiä (käsittelevä kappale 14 (g))	209	Muut
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspolitiikkaan liittyviä sitoumuksia (käsittelevä kappale 20)	210	SFDR, Muut
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestö ILO:n konventioissa 1–8 kuvattuja asioita koskevia huolellisuusvelvoitepolitiikkoja (käsittelevä kappale 21)	210	SFDR
ESRS S1-1 Ihmiskaupan estämistä koskevia prosesseja ja toimenpiteitä (käsittelevä kappale 22)	210	SFDR
ESRS S1-1 Työtapaturmien estämiseen liittyvää politiikkaa tai hallinta-/johtamisjärjestelmää (käsittelevä kappale 23)	210	SFDR
ESRS S1-3 Palautteiden/huolenaiheiden käsittelymekanismia (käsittelevä kappale 32 (c))	237	SFDR, Muut
ESRS S1-14 Kuolemantapausten määrää sekä työtapaturmien määrää ja osuutta/taajuutta (käsittelevä kappale 88 (b) ja (c))	219	SFDR, Muut
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, tapaturmien, kuolemantapausten tai sairauksien seurauksena menetettyjä työpäiviä (käsittelevä kappale 88 (e))	219	Muut
ESRS S1-16 Sukupuolten korjaamatonta palkkaeroa (käsittelevä kappale 97 (a))	221	Muut
ESRS S1-16 Kokonaispalkkasuhdetta (käsittelevä kappale 97 (b))	221	Muut
ESRS S1-17 Syrjintää (käsittelevä kappale 103 (a))	221	Muut
ESRS S1-17 Liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien UNGP-periaatteiden ja OECD-sääntöjen rikkomista (käsittelevä kappale 104 (a))	221	Muut
ESRS 2- SBM3 – S2 Lapsi- ja pakkotyön merkittäviä riskejä arvoketjussa (käsittelevä kappale 11 (b))	223	SFDR, Muut
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspolitiikan sitoumuksia (käsittelevä kappale 17)	224	SFDR
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöitä koskevaa politiikkaa (käsittelevä kappale 18)	224	SFDR
ESRS S2-1 Liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien UNGP-periaatteiden ja OECD-sääntöjen rikkomista (käsittelevä kappale 19 (a))	224	SFDR
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestö ILO:n konventioissa 1–8 kuvattuja asioita koskevia huolellisuusvelvoitepolitiikkoja (käsittelevä kappale 19)	224	SFDR, Muut
ESRS S2-4 Tuotantoa edeltävän ja sen jälkeisen arvoketjun ihmisoikeusongelmia ja -rikkomuksia (käsittelevä kappale 36)	226	SFDR, Muut
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspolitiikan sitoumuksia (käsittelevä kappale 16)	231	Muut
ESRS S3-1 Liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien UNGP-periaatteiden, ILO-periaatteiden ja/tai OECD-sääntöjen rikkomista (käsittelevä kappale 17)	231	Muut
ESRS S3-4 Ihmisoikeusasioita ja -rikkomuksia (käsittelevä kappale 36)	233	Muut
ESRS S4-1 Kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevia politiikkoja (käsittelevä kappale 16)	Ei olennainen	Muut
ESRS S4-1 Liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien UNGP-periaatteiden ja OECD-sääntöjen rikkomista (käsittelevä kappale 17)	Ei olennainen	SFDR, Muut
ESRS S4-4 Ihmisoikeusasioita ja -rikkomuksia (käsittelevä kappale 35)	Ei olennainen	SFDR
ESRS G1-1 Yhdistyneiden kansakuntien korruptionvastaisuutta (käsittelevä kappale 10 (b))	237	SFDR
ESRS G1-1 Väärinkäytöksistä raportoineiden henkilöiden suojelua (käsittelevä kappale 10 (d))	238	SFDR
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan vastaisten lakien rikkomuksista annettuja sakkoja (käsittelevä kappale 24 (a))	244	SFDR, Muut
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan vastaisia standardeja (käsittelevä kappale 24 (b))	244	SFDR, Muut

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	155

Ilmastonmuutos (ESRS E1)

UPM on sitoutunut osaltaan rajoittamaan globaalin lämpötilan nousua sekä

sitoutunut tieteeseen perustuviin tavoitteisiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

UPM:n tehtaiden oman energiantuotannon ja ostosähkön (Scope 1 ja 2) hiilidioksidipäästöjen vähentäminen			Raaka-aineiden ja kuljetusten hiilidioksidipäästöjen vähentäminen (Scope 3)			Vuotuisten hiilinielujen viiden vuoden keskiarvo arviolta
-58 %			-22 %			-1,9
Verrattuna vuoteen 2015 (Vuoden 2030 tavoite: -65 %)			Verrattuna vuoteen 2018 (Vuoden 2030 tavoite -30 %)			miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	156

Siirtymäsuunnitelma

E1-1

UPM:n nettonollatavoite

UPM vastaa kasvavaan globaaliin kuluttajakysyntään tarjoamalla

uusiutuvia vaihtoehtoja fossiilipohjaisille materiaaleille. UPM:n strategia

ohjaa uudistumista biotalouden edelläkävijänä. Yhtiö investoi kestävään

kasvuun.

Metsillä, puupohjaisilla tuotteilla ja vähähiilisellä energialla on erityinen

rooli ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemisessä ja UPM:n strategiassa.

UPM on asettanut näille kaikille painopistealueille kunnianhimoiset

tavoitteet osana konsernitason 2030-vastuullisuustavoitteita.

UPM on sitoutunut YK:n 1,5 °C:n ilmastotavoitteeseen ja

ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskeviin tieteeseen perustuviin

toimenpiteisiin. The Climate Pledge -ilmastositoumuksen allekirjoittajana

UPM on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2040 mennessä eli 10

vuotta aiemmin kuin Pariisin ilmastosopimus edellyttää. Osana YK:n

Global Compactin Forward Faster -aloitetta UPM on myös sitoutunut

asettamaan Science-Based Targets -aloitteen (SBTi) määrittelemän

nettonollapäästötavoitteen. SBTi on kuitenkin ottanut väliaikaisesti pois

käytöstä metsä- ja maankäyttösektorin tavoitteenasetantatyökalun

sahatavaraa ja puukuitua koskevat osiot. UPM:n pitkän tähtäimen

nettonollatavoite voidaan viimeistellä, kun ohjeet ja työkalut koskien

maankäytön päästöjen ja hiilensidonnan laskentaa ovat käytettävissä.

Tämän odotetaan tapahtuvan vuonna 2026.

UPM on osallistunut  SBTi:n nettonollastandardia sekä metsä- ja

maankäyttösektorin ohjeistuksia koskeviin konsultointeihin. SBTi on

vahvistanut yhtiön Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -fossiilisia

hiilidioksidipäästöjä koskevien vähennystavoitteiden olevan Pariisin

ilmastosopimuksessa esitetyn 1,5 °C:n tavoitteen mukaisia.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

UPM harjoittaa ilmastopositiivista metsänhoitoa, vähentää päästöjä ja

kehittää tuoteinnovaatioita:

	Vaikutuskeinoina metsät:  Metsät ja luonnon monimuotoisuus ovat ratkaisevan tärkeitä ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi. Varmistamme, että metsämme toimivat jatkossakin hiilinieluina, pysyvät vastustuskykyisinä ja monimuotoisina muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa ja kasvavat hyvin tulevia sukupolvia varten.
	Vaikutuskeinoina päästöt: Fossiilisten polttoaineiden ja raaka-aineiden käytön vähentäminen on tärkein tapa hillitä ilmastonmuutosta. Suosimme uusiutuvia ja muita hiilineutraaleja energianlähteitä ja tuotamme hiilidioksidivapaata vesi- ja ydinvoimaa Suomessa. Olemme myös sitoutuneet vähentämään toimitusketjumme päästöjä.
	Vaikutuskeinona tuotteet: Strategiamme ytimessä ovat innovatiiviset uudet tuotteet, joissa ei ole käytetty fossiilisia raaka-aineita. Kehitämme turvallisia ja vastuullisia tuotteita, jotka tarjoavat vaihtoehtoja fossiilisille raaka-aineille.

Katso » E1–3 Toimenpiteet ja » E1–4 Tavoitteet

Investoinnit ja rahoitus

Ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevat toimenpiteet sisältyvät UPM:n

investointisuunnitelmiin. Tärkeimpiä investointikohteita

ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat:

Ilmastopositiivinen metsänhoito

UPM on sekä merkittävä metsänomistaja että puun ostaja. Yhtiön

metsävarat eli kasvavien puustojen käypä arvo oli vuoden 2025 lopulla

2 605  (2 517) miljoonaa euroa. Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto » 4.2

Metsävarat. Vuonna 2025 UPM:n metsän uudistamiseen liittyvät

pääomakustannukset olivat 64 (53) miljoonaa euroa. Tämä sisältää

maaperän käsittelystä, viljelystä ja lannoituksesta, vuokratuista

puuviljelmistä sekä taimitarhoista syntyvät kustannukset. Vastaavat

toimintamenot olivat 26 (27) miljoonaa euroa, mihin sisältyvät

metsätalouden infrastruktuurin kunnossapito, metsäpalojen torjunta,

metsänsuojelu sekä ympäristötoimenpiteet.

Katso » EU-taksonomian toiminta ”1.3 Metsänhoito”.

Päästöjen vähentäminen

UPM investoi toimintojensa energiatehokkuuden parantamiseen osana

yhtiön 2030-tavoitteisiin liittyviä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Vuonna 2025 UPM investoi energiatehokkuuden parantamiseen ja

hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen 4 (9) miljoonaa euroa, joista

suurimmat investoinnit liittyivät  lämmöntalteenoton parantamiseen sekä

logistiikan kehittämiseen. Hiilidioksidivapaaseen ydinvoimaan liittyvät

toimintamenot olivat 54 (34) miljoonaa euroa). Tämä kattaa UPM:n

osuuden Olkiluoto 1-, Olkiluoto 2- ja Olkiluoto 3 -

ydinvoimalaitosyksiköiden uusien ja käytössä olevien yksiköiden

kustannuksista, jotka ovat aiheutuneet kiinteistöjen, voimaloiden ja

laitteiden jatkuvasta ylläpidosta. Lisäksi UPM allokoi varoja vuosittain

vesivoimatoimintoihinsa sekä investoinneilla että

kunnossapitotoimenpiteillä.

Katso » EU-taksonomian toiminnot "4.27. Uusien ydinvoimaloiden

rakentaminen ja turvallinen käyttö sähkön tai lämmön tuottamiseksi

sisältäen vedyn tuotannon käyttämällä parhaita saatavilla olevia

tekniikoita" sekä »"4.28. Ydinenergialla tuotettu sähkö olemassa

olevissa laitoksissa".

Tuoteinnovaatiot

UPM kehittää kestävän kehityksen mukaisia tuotteita vaihtoehdoiksi

fossiilisille materiaaleille. UPM investoi uuden sukupolven biojalostamoon

Leunassa, Saksassa. Uuden jalostamon teknologiat ja tuotteet vähentävät

kasvihuonekaasupäästöjä. Kokonaisinvestoinnin arvioidaan olevan 1 335

miljoonaa euroa. Vuonna 2025 UPM investoi biokemikaaliliiketoimintoihinsa

259 (309) miljoonaa euroa. Biojalostamossa tuotetaan erilaisia täysin

puupohjaisia biokemikaaleja, joilla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita

kestävän kehityksen mukaisilla vaihtoehdoilla monissa kuluttajalähtöisissä

lopputuotteissa. Ensimmäisten kaupallisten tuotteiden, teollisuussokerien,

tuotteiden tuotanto ja myynti alkoi vuoden 2025 lopulla. Lligniinin,

uusiutuvien toiminallisten täyteaineiden (RFF) ja lopulta glykolien tuotannon

ja myynnin odotetaan alkavan vuonna 2026. Biojalostamon käynnistys on

merkittävä virstanpylväs UPM:lle.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	157

Katso » EU-taksonomian toiminta ”3.6 Muiden vähähiilisten

teknologioiden valmistus”.

Leunaan ja metsänhoitoon tehtävät investoinnit kuuluvat myös UPM:n

vihreillä joukkovelkakirjoilla rahoitettaviin kohteisiin.

Katso konsernin rahavirtalaskelman erät » Käyttöomaisuusinvestoinnit

ja Metsävarojen lisäykset

Katso konsernin tuloslaskelma erä » Liiketoiminnan kulut

Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto » 2.3 Liiketoiminnan kulut ja

liiketoiminnan muut tuotot.

Katso » EU-taksonomia, pääomamenoja ja toimintamenoja  käsittelevät

osiot, sekä pääomamenoja ja toimintamenoja esittelevät taulukot

Katso keskeiset toteutuneet ja suunnitellut toimenpiteet kohdasta » E1–3

Toimenpiteet

Muita ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä näkökohtia

UPM:n omaisuuserät ja myydyt tuotteet eivät aiheuta lukittuneita

fossiilisia kasvihuonepäästöjä. Lukittuneilla kasvihuonepäästöillä

tarkoitetaan päästöjä, jotka aiheutuvat pitkäaikaisista investoinneista tai

sitoumuksista omaisuuseriin tai tuotteisiin, jotka aiheuttavat päästöjä

vielä pitkälle tulevaisuuteen.

Kaikki UPM:n EU-taksonomiasäädösten perusteella raportoimat

taloudelliset toiminnot edistävät ilmastonmuutoksen hillintää. Lukuun

ottamatta toimintoja 1.1. Metsitys ja 1.3 Metsänhoito, kaikki toiminnot

raportoidaan taksonomian eli luokitusjärjestelmän mukaisina. UPM

katsoo, että edellä mainitut toiminnot täyttävät taksonomian

mukaisuuskriteerit lukuun ottamatta kolmannen osapuolen suorittamaa

varmennuspalvelua. UPM pyrkii hankkimaan tarvittavan ulkoisen

varmennuksen ja sen valmistuttua aikoo raportoida myös toiminnot 1.1.

Metsitys ja 1.3 Metsänhoito taksonomian mukaisina. Katso » EU-

taksonomia, Taksonomia- eli luokitusjärjestelmäkelpoisuuden ja

mukaisuuden arviointi

UPM:llä ei ollut vuonna 2025 merkittäviä pääomamenoja hiileen, öljyyn

tai kaasuun liittyviin toimintoihin.

UPM:n toimintoja ei ole suljettu pois EU:n Pariisin sopimuksen

mukaisista vertailuarvoista. Tämä pohjautuu poissulkemisperusteisiin,

jotka on kuvattu komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12.1

artiklan kohdissa (d)–(g) ja 12.2 artiklassa (ilmastovertailuarvojen

vähimmäisvaatimukset).

Ilmastotoimet osa UPM:n strategiaa

Metsillä, puupohjaisilla tuotteilla ja vähähiilisellä energialla on erityinen

rooli UPM:n strategiassa ja ilmastonmuutoksen vaikutusten

hillitsemisessä. Nämä yhdessä Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -

päästövähennystavoitteiden kanssa ovat UPM:n siirtymäsuunnitelman

perusta.

UPM:n rahoitus on linkitetty vastuullisuuteen liittyviin tavoitteisiin ja

tuloksiin. Vuodesta 2020 lähtien liikkeelle lasketut neljä vihreää

joukkovelkakirjaa keskittyvät vahvasti ilmastotoimiin. Lisäksi UPM:llä on

biodiversiteetti- ja ilmastotavoitteisiin linkitettyjä valmiusluottoja.

UPM:n hallitus on osana olennaisia tehtäviään ja vastuitaan

tarkistanut ja hyväksynyt yhtiön ja sen liiketoiminta-alueiden strategiset

tavoitteet ja suunnitelmat. UPM:n strategian mahdollistajia ovat  ihmiset,

tuottavuus, kaupallinen menestys, vastuullisuus ja innovaatiot.

UPM pyrkii vauhdittamaan kasvuaan tulevina vuosina. Yhtiön

liiketoimintaportfolio antaa hyvät mahdollisuudet vahvaan kasvuun

uusiutuvissa kuiduissa eli sellussa, kehittyneissä materiaaleissa, kuten

itseliimautuvissa materiaaleissa ja erikoispapereissa, sekä

hiilidioksidipäästöjä vähentävissä ratkaisuissa, kuten biokemikaaleissa,

biopolttoaineissa ja hiilidioksidivapaassa energiassa.

Hiilidioksidipäästöjä vähentävät ratkaisut tarjoavat innovatiivisia

vaihtoehtoja yhteiskunnan nopeaan tarpeeseen vähentää

hiilidioksidipäästöjä. Uusiutuvat polttoaineet ja kemikaalit ovat

keskeisessä asemassa UPM:n pitkän aikavälin kasvussa

hiilidioksidipäästöjä vähentävissä ratkaisuissa.  UPM keskittyy

hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kannalta keskeisiin aloihin

käynnistämällä biokemikaaliliiketoiminnan, kehittämällä biopoltto-

aineliiketoimintaasa ja hyödyntämällä energiamarkkinoiden murroksen

tuomia mahdollisuuksia. Fossiilisten polttoaineiden käytön minimointi on

tärkein keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

UPM osallistuu sähköjärjestelmän hiilidioksidipäästöjen vähentä-

miseen kasvattamalla luotettavan ja uusiutuvan päästöttömän sähkön

tuotantoaan. Biokemikaaleissa Leunan biojalostamon käynnistys on

merkittävä virstanpylväs. Biopolttoaineissa UPM ilmoitti lopettavansa

Rotterdamin satamaan suunnitellun toisen biojalostamon kehittämisen

kattavien teknisten, kaupallisten ja strategisten arviointien jälkeen.

Uusiutuvat polttoaineet ja kemikaalit ovat keskeisessä asemassa UPM:n

pitkän aikavälin kasvussa hiilidioksidipäästöjä vähentävissä ratkaisuissa.

Biopolttoaineliiketoiminnassaan UPM keskittyy nyt kolmeen

kohdennettuun kasvualueeseen:

• Lappeenrannan biojalostamon tuotannon pullonkaulojen avaamisen

arviointi tavoitteena tuotannon lisääminen kevyellä investoinnilla sekä

raakamäntyöljystä valmistettujen biopolttoaineiden vahvan suorituskyvyn

hyödyntäminen kaupallisesti.

• Raakamäntyöljypohjaisten biopolttoaineiden hyväksyttäminen

vastuulliseksi lentopolttoaineeksi (SAF). Tätä strategista suuntaa tukevat

itävaltalaisen lentokonevalmistaja Diamond Aircraftin kanssa tehdyt

onnistuneet SAF-kokeet, joissa käytettiin Austro Engine -moottorin

käyttövoimaa, sekä edistyminen American Society for Testing and

Materials (ASTM) -järjestön teknisen hyväksynnän prosessissa, jossa

koetulokset ja käyttäjäarviot ovat olleet jatkuvasti myönteisiä.

• Raaka-aineteknologian kehittämisen jatkaminen muun biomassan

kilpailukykyisen ja vastuullisen käytön testaamiseksi ja käytön

mahdollistamiseksi. Tämä tukee korkealaatuisten biopolttoaineiden

kustannustehokasta tuotantoa sekä maantie- että lentoliikenteeseen.

Lisäksi keskeisistä ilmastoon liittyvistä kysymyksistä raportoidaan

suoraan UPM:n toimitusjohtajan johtamille johtoryhmille. Näitä ovat

esimerkiksi skenaarioanalyysit, sitoumukset, UPM:n yleiset

toimintaperiaatteet koskien metsien käyttöä, tuotannon ja hankintaketjun

päästövähennyksiä sekä ilmastopositiivisia tuotteita.

Katso kohdasta » E1–4 Tavoitteet ilmastoa koskevat 2030-

vastuullisuustavoitteet sekä kohdasta » E1–3 Toimenpiteet toteutetut ja

suunnitellut keskeiset toimenpiteet.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	158

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

ESRS 2 SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Kuvaus
Positiivinen vaikutus: Ilmastonmuutoksen hillitseminen metsien ja biopohjaisten tuotteiden ilmastovaikutusten avulla	Kestävällä metsänhoidolla UPM varmistaa, että yhtiön omistamat metsät Suomessa ja Yhdysvalloissa sekä sen maa-alueet Uruguayssa toimivat hiilinieluna. UPM:n biopohjaiset tuotteet sitovat hiiltä tilapäisesti ja korvaavat fossiilisia materiaaleja.
Negatiivinen vaikutus: UPM:n oman energiatuotannon (Scope 1) ostoenergian (Scope 2) ja toimitusketjun (Scope 3) aiheuttamat fossiiliset hiilidioksidipäästöt	Vaikka UPM pyrkii jatkuvasti vähentämään fossiilisia hiilidioksidipäästöjään 1,5 °C:n tavoitteen mukaisesti, yhtiön toiminnasta aiheutuu edelleen merkittäviä määriä hiilidioksidipäästöjä tuotantolaitosten ja arvoketjun kautta. Näitä päästöjä vähennetään edelleen UPM:n nettonollasiirtymäsuunnitelman mukaisesti.
Riski: Ilmastonmuutokseen liittyvät siirtymä- ja fyysiset riskit lainsäädäntömuutosten ja äärimmäisten sääolojen takia	Ilmastonmuutos aiheuttaa UPM:lle useita erilaisia riskejä. Siirtymäriskit liittyvät esimerkiksi raaka-aineiden ja energian sääntelyyn, hintaan ja saatavuuteen. Fyysiset riskit koskevat esimerkiksi poikkeuksellisia sääoloja, joiden takia vesivoiman saatavuutta, hakkuuolosuhteita tai toimintaan liittyviä häiriöitä ei voida ennakoida.
Mahdollisuus: UPM:n liiketoimintamallin siirtymämahdollisuudet liittyvät biopohjaisiin tuotteisiin ja hiilidioksidivapaaseen energiaan	Resurssitehokkuuden, uusien teknologioiden, hiilidioksidivapaan sähkön ja biopohjaisten tuotteiden tuomat mahdollisuudet voivat avata uusia markkinoita ja rahoituslähteitä sekä tuoda uutta kilpailuetua ja mahdollisesti lisätä metsän kasvua UPM:n toiminta-alueilla.

Katso hallituksen toimintakertomuksen kohta » Riskit ja sen kappale Ilmastonmuutos

Ilmastoriskit ja liiketoiminnan resilienssi

UPM:n asemaa ja resilienssiä on arvioitu erilaisissa ilmastoskenaarioissa.

Yhtiön liiketoimintojen ja funktioiden arvioinnissa otetaan huomioon sekä

fyysiset että siirtymää koskevat näkökulmat.

Konserninlaajuinen siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien arviointi on

toteutettu kaikilla UPM:n liiketoiminta-alueilla hyödyntämällä

kansainvälisen energiajärjestön (IEA) eri skenaarioita tulevaisuuden

energiatrendeistä ja niiden mahdollisista vaikutuksista. Skenaariot ovat:

New Policies Scenario (NPS), Current Policies Scenario (CPS) ja 2 °C

Scenario (2DS).

Konserninlaajuiset fyysiset skenaarioanalyysit on tehty kolmen

sosioekonomisen kehityspolun pohjalta (SSP 1-2.6, SSP 2-4.5 ja SSP

5-8.5) ja ne keskittyvät ennustettuihin muutoksiin UPM:n toiminnan

neljällä päätoimintaalueella: Suomessa, Saksassa, Uruguayssa ja

Kiinassa. Analyysissa käsiteltiin ilmastonmuutoksesta aiheutuvien

häiriötekijöiden vaikutusta metsien kasvuun, tuottavuuteen ja veden

saatavuuteen. Tällaisia häiriötekijöitä ovat esimerkiksi sateen määrä,

haihtuminen, kuivuus ja tulvat. Ilmatieteen laitos teki tutkimuksen

Suomessa vuonna 2024. Katso » ESRS 2, IRO-1 Ilmastoon liittyvät riskit

lisätietoja raporttia koskien.

Siirtymävaikutusten merkitys on yleisesti suurempi vähäisten ja

keskitason päästöjen skenaarioissa. UPM:n asema on hyvä, sillä yhtiön

liiketoimintaportfolio joustaa havaittujen riskien ja mahdollisuuksien

mukaisesti. Suurten päästöjen skenaariossa fyysiset vaikutukset ovat

yleensä hallitsevia, ja niillä on vakavat seuraukset niin UPM:n kuin

ekosysteemien ja yhteisöjen kannalta kaikkialla maailmassa.

Politiikat

E1-2

UPM:n Toimintaohje painottaa kunnioitusta ihmisiä, ympäristöä ja eettisiä

liiketoimintatapoja kohtaan. Sitoutuminen ilmastonmuutoksen

hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen on osa tätä ohjetta.

Toimintaohjetta täydentää UPM:n vastuullisuussitoumus, jossa aihetta

käsitellään tarkemmin. UPM:n Toimintaohjeessa toimittajille ja kolmansille

osapuolille asetetaan vähimmäisvaatimukset koko hankintaketjulle. Katso

näistä politiikkadokumenteista kohdasta » G1–1 Politiikat

UPM:n yleinen sitoumus ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen

sopeutumiseen sisältyy UPM:n Toimintaohjeeseen: UPM on sitoutunut

tieteeseen perustuviin toimiin, joilla pyritään vähentämään yhtiön

toiminnan vaikutusta ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen sekä

sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Mittaamme ja arvioimme

toimintamme suoria ja epäsuoria ympäristöriskejä ja vaikutuksia

jatkuvasti ja edistämme parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden

käyttöä. Odotamme toimittajiltamme ja liikekumppaneiltamme

samanlaista sitoutumista tekoihin ympäristön hyväksi.”

UPM:n vastuullisuussitoumuksessa tämä sitoumus koskee

toimintojemme ja toimitusketjumme hiilidioksidipäästöjen tieteeseen

perustuvaa vähennystavoitetta. Se esittelee UPM:n kolme ilmastoa

edistävää pilaria: ilmastopositiivinen metsänhoito, hiilidioksidipäästöjen

vähentäminen ja ilmastopositiiviset tuotteet.

UPM:n toimitusketjun vastuullisuusohjelmassa todetaan myös, että

UPM:n toimittajien on raportoitava hiilijalanjälkensä vuosittain,

sitouduttava sovittuihin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteisiin

sekä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	159

UPM korostaa vastuullisuussitoumuksessaan myös tavoitettaan

parantaa energiatehokkuutta jatkuvasti ja painottaa energianhallinta-

järjestelmiä ensisijaisena mittaamiskeinona. Uusiutuvan energian

tavoitteet sekä hiilestä ja turpeesta luopuminen tukevat ja tarkentavat

näitä UPM:n sitoumuksia.

Toimenpiteet

E1-3

Perustuen tunnistettuihin olennaisiin aiheisiin, UPM on asettanut

seuraavat vastuullisuuden painopistealueet ilmastonmuutoksen

hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi:

• Ilmasto (energiatehokkuus ja uusiutuva energia ja Scope 1- ja Scope 2 -

päästövähennystavoitteet)

• Metsänhoito (metsien hiilinielutavoite)

• Tuotevastuu (ilmastopositiivisen tuoteportfolion tavoite)

• Vastuullinen hankinta (sisältäen Scope 3 -päästövähennystavoitteen)

• Luonnon monimuotoisuus (metsiin liittyvät biodiversiteettitavoitteet),

Katso » E4–3 Toimenpiteet

Kullekin näistä painopistealueista on määritetty keskeiset toimenpiteet.

Konsernitason tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu erillinen

toimintasuunnitelma. Katso » E1–4 Ilmastonmuutokseen liittyvät

tavoitteet

Alla on kuvattu toteutetut, käynnissä olevat sekä suunnitellut keskeiset

toimenpiteet.

Ilmasto – energiaan liittyvät toimenpiteet

Keskeiset toimenpiteet

UPM suosii uusiutuvien ja muiden hiilineutraalien energialähteiden

käyttöä ja pyrkii jatkuvasti parantamaan kaikkien toimintojensa

energiatehokkuutta. Yhtiö kehittää jatkuvasti energiaportfoliotaan ja

hallinnoi hiilidioksidivapaata sähköntuotantoaan UPM Energy -

liiketoiminta-alueen kautta.

Lisäämällä luotettavan hiilidioksidivapaan sähkön tuotantoa UPM

edesauttaa sähköjärjestelmien irtautumista hiilestä. UPM Energy on

Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja, ja sillä on osuuksia Suomessa

ydinvoiman ja vesivoiman tuotannossa ja vähemmässä määrin myös

lämpövoimassa.

Suurin osa UPM:n energiankulutuksesta syntyy paperi- ja

sellutehtaiden tuotantoprosesseissa, joissa sähköä ja lämpöä tarvitaan

mekaanisen massan valmistukseen, pumppaukseen ja kuivatukseen.

Höyryä ja sähköä tuotetaan lämmön ja sähkön yhteistuotanto-

laitoksissa (CHP). Joillakin tehtailla osa tarvittavasta energiasta on

ulkoisten tai osaomisteisten voimalaitosyhtiöiden tuottamaa.

Toimintojen energiatehokkuutta parannetaan myös auditoineilla,

innovaatioilla ja investoinneilla. Yleensä parannukset johtavat myös

hiilidioksidi- ja muiden ilmapäästöjen vähenemiseen.

Vuoden 2025 toimenpiteet

• UPM Energyn uusi ultrakondensaattori Kuusankosken

vesivoimalaitoksen yhteydessä käynnistyi marraskuussa 2025.

Elokuussa 2024 ilmoitettu investointi kolminkertaistaa UPM:n

ultrakondensaattorikapasiteetin ja vahvistaa  vesivoiman merkitystä

sähköverkon tasapainottajana. 

• Aurinkovoiman mahdollisuuksia tutkittiin Kouvolan Utissa ja

tuulivoimaa Länsi- ja Itä-Suomessa. Ympäristövaikutusarviointeja

tehtiin vuonna 2025.

Suunnitellut toimenpiteet

• UPM jatkaa energiatehokkuutta edistävien toimenpiteiden toteutusta

sekä energiaportfolionsa kehittämistä saavuttaakseen vuodelle 2030

asetetut tavoitteet.

• UPM asentaa uudentyyppisen lämpöpumpun Augsburgin paperi-

tehtaalle Saksassa. Pumppu käyttää aiemmin hyödyntämätöntä

hukkalämpöä prosessihöyryn tuottamiseen paperinvalmistuksessa.

UPM odottaa tämän innovaation vähentävän höyryn tuotanto-

prosessin hiilidioksidipäästöjä 15 %. Projekti on tarkoitus saada

valmiiksi vuonna 2027.

• UPM Communication Papers julkaisi tiekartan ilmastotoimien

vauhdittamiseksi. Suunnitelmaan sisältyy esimerkiksi pitkäaikaisia

tuulivoimasopimuksia, power-to-heat-ratkaisuja ja tehtaille räätälöityjä

toimintasuunnitelmia.

Metsänhoito – metsät hiilinieluina

Keskeiset toimenpiteet

UPM varmistaa, että sen metsät ja puuviljelmät pysyvät jatkossakin

hiilinieluina, vastustuskykyisinä ja monimuotoisina muuttuvissa ilmasto-

olosuhteissa sekä kasvavat hyvin tulevia sukupolvia varten. Metsä säilyy

hiilinieluna, kun kasvu ylittää käytön. UPM:n Suomessa ja Yhdysvalloissa

omistamien metsien sekä Uruguayssa omistamien ja vuokraamien

puuviljelmien hiilinielujen vaikutus vastaa -1,9 miljoonan tonnin

hiilidioksidiekvivalenttia (CO2eq) laskettuna viiden edellisen vuoden

keskiarvona.

Vuoden 2025 toimenpiteet

• UPM:n Suomessa, Yhdysvalloissa ja Uruguayssa sijaitsevien omien ja

vuokrattujen metsien sekä puuviljelmien vuosittain toteutettava

hiilinielulaskenta.

• UPM on tehnyt yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa

vuodesta 2022 lähtien Uruguayssa maaperän hiilensidontamallin

kehittämiseksi  kenttätutkimusten avulla. Kenttätutkimus jatkui

eukalyptuspuuviljelmillä.

• Uruguayn laskennassa siirryttiin samaan kasvu-poistuma -

laskentamenetelmään kuin Suomessa. Luonnonvarakeskuksen

mukaan se on toistaiseksi luotettavin menetelmä metsien

hiilenlaskentaan, mutta kehitystyö jatkuu.

Suunnitellut toimenpiteet

• UPM:n Suomessa, Yhdysvalloissa ja Uruguayssa sijaitsevien omien ja

vuokrattujen metsien sekä puuviljelmien vuosittainen hiilinielulaskenta

jatkuu.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	160

Vastuullinen hankinta ja -30 by 30 ‑ohjelma

Keskeiset toimenpiteet

UPM käynnisti vuonna 2022 -30 by 30 -ohjelman, jonka tavoitteena on

vähentää hankittujen materiaalien ja logistiikan hiilidioksidipäästöjä

(Scope 3) 30 %. Osana ohjelmaa toimittajat ovat velvoitettuja

ilmoittamaan UPM:lle tiedot myymiensä tuotteiden ja palveluiden

hiilijalanjäljistä. Tässä huomioidaan myös kaikki olennaiset päästöt, jotka

ovat peräisin toimittajien arvoketjun alkupään toiminnoista.

Vuoden 2025 toimenpiteet

• Kerättävän tiedon piiriin otettiin mukaan 56 toimittajaa. Primääridatan

osuus olennaisista raaka-aineista on sellun osalta 99 %, pigmenteistä

89 % ja kemikaaleista 51 %.

• Kategoriakohtaiset suunnitelmat 30 %:n hiilidioksidipäästö-

vähennyksen saavuttamiseksi tehtiin kaikille liiketoiminta-alueille.

• Osana -30 by 30 -ohjelmaa toteutettiin ja testattiin konsernilaajuista,

harmonisoitua varmennus- ja vertailuprosessia toimittajien

hiilijalanjälkitiedoista. Sen avulla varmistettiin arvoketjun

päästölaskemien vertailtavuus ja laatu sekä opittiin ja kehityttiin

yhdessä toimittajien kanssa.

• Toukokuussa UPM liittyi yhdessä varustamokumppaninsa Bore Oy

Ab:n kanssa FuelEU Maritimen Ahti Pool -palveluun kolmella

modernilla kaksoispolttoainealuksella. Alukset käyttävät polttoaineena

biokaasua ja edistävät näin UPM:n toimitusketjun

hiilidioksidipäästövähennystavoitteita. UPM Plywood käyttää nyt 

uusiutuvaa dieseliä  kaikessa kotimaisessa vanerin

maantiekuljetuksessa Suomessa.

Suunnitellut toimenpiteet

• Toimittajilta kerättävien hiilijalanjälkitietojen keräämistä jatketaan ja

laajennetaan kehityksen arvioimiseksi.

• Painopisteenä on edelleen toteuttaa kategoriakohtaiset

toimintasuunnitelmat hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

• Hiileen liittyviä sisäisiä hintamekanismeja tutkitaan, jotta materiaalien ja

toimittajien hiilijalanjälkiä voidaan verrata ja luokitella entistä paremmin.

Tuotevastuu – ilmastopositiiviset tuotteet

Keskeiset toimenpiteet

Tällä osa-alueella tärkein toimenpide on investointi maailman

ensimmäiseen puupohjaisia biokemikaaleja valmistavaan teollisen

mittakaavan biojalostamoon Leunassa, Saksassa. Uusiutuvien

kemikaalien hiilijalanjälki on huomattavasti fossiilipohjaisia kemiallisia

tuotteita pienempi, ja se on vahvistettu kolmannen osapuolen

vahvistamalla elinkaariarvioinnilla (LCA). Lisäksi ilmastopositiivisen

tuoteportfolion kehitystyö jatkuu useilla alueilla vuoden 2030 tavoitteiden

saavuttamiseksi. Katso » E5–2 UPM:n kestävän tuotesuunnittelun

konsepti

Vuoden 2025 toimenpiteet

• Uuden biojalostamon rakennustyöt saatiin päätökseen  Leunassa

Saksassa. UPM aloitti jalostamon ensimmäisen kaupallisen  tuotteen,

teollisten sokerien tuotannon ja myynnin joulukuussa.

• UPM Specialty Papers ja Orkla Suomi pilotoivat uutta Panda Milk -

suklaapaperikäärettä . Uusi kääre on todettu kierrätettäväksi nykyisissä

kuitukierrätysvirroissa. Lisää esimerkkejä asiakasyhteistyöstä

kohdassa » E5-2 Toimenpiteet. 

• Vuoden alussa UPM Caledonianin paperitehtaalla testattiin hiilen

talteenottoa osana Flue2Chem-bisneskonsortion hanketta. Hanke

pyrkii havainnollistamaan koko arvoketjua biogeenisen hiilidioksidin

talteenotosta valmiiseen kuluttajatuotteeseen. Hiili otettiin talteen

tehtaan lämmön ja sähköntuotannon biomassakattilan tuottamista

savukaasuista.

Suunnitellut toimenpiteet

• Tuotannon käynnistämistä ja ylösajoa jatketaan Saksan Leunassa

sijaitsevalla uudella biojalostamolla. Biojalostamon odotetaan

saavuttavan täyden tuotantokapasiteetin vuonna 2027.

• Uusiutuvien biomateriaalien käyttöä uusissa kohteissa, kuten

tekstiileissä, kuitukankaissa, hygieniatuotteissa ja tarramateriaaleissa

arvioidaan.

• Vihreän vedyn ja biogeenisen hiilidioksidin mahdollisuuksia arvioidaan

synteettisten polttoaineiden ja kemikaalien tuottamiseksi.

Resurssit

Yleisesti ilmastoon liittyvät toimenpiteet sisältyvät UPM:n

kokonaisinvestointi- ja resurssisuunnitelmaan. Lisäksi vuodesta 2020

lähtien liikkeeseen lasketut neljä vihreää joukkovelkakirjaa, joista viimeisin

vuonna 2024, painottuvat vahvasti ilmastoon liittyviin toimenpiteisiin.

Vihreiden joukkovelkakirjojen arvo on 2 350 miljoonaa euroa, ja ne

keskittyvät ehdot täyttäviin omaisuuseriin ja projekteihin seuraavissa

UPM:n vihreän rahoituksen viitekehyksen kategorioissa:

• kestävä metsien ja puuviljelmien hoito

• ilmastopositiiviset ja biokiertotaloutta edistävät tuotteet ja ratkaisut

• uusiutuva tai hiilidioksidivapaa energia.

Vihreän rahoituksen viitekehys on luotu vuoden 2021 vihreiden

joukkovelkakirjojen periaatteiden (kesäkuun 2022 liitteen I) sekä APLMA:n,

LMA:n ja LSTA:n vuoden 2023 vihreiden lainojen periaatteiden mukaisesti.

Projektien arvioinnilla ja valinnalla on keskeinen merkitys, jotta vihreillä

rahoitusinstrumenteilla rahoitetut hankkeet ja resurssit täyttävät varojen

hyödyntämistä koskevassa osiossa esitetyt kelpoisuusvaatimukset. UPM

on perustanut koko konsernin  kattavan vihreän rahoituksen työryhmän,

joka koordinoi, vahvistaa, panee täytäntöön ja arvioi ehdot täyttävien

vihreiden hankkeiden ja investointikohteiden valinnat. Lisäksi UPM:llä on

biodiversiteetti- ja ilmastotavoitteisiin linkitettyjä valmiusluottoja.

UPM:n merkittävimmät ilmastoon liittyvät investoinnit ja operatiiviset

kulut: katso kohdasta » E1–1 Sijoitukset ja rahoitus sekä kestävyysraportin

kohdasta » EU-taksonomia.

Vuonna 2025 ei ilmoitettu merkittävistä investoinneista uusiin

ympäristöhankkeisiin vuodelle 2026.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	161

Tavoitteet

E1-4

Ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet

UPM on asettanut useita tavoitteita ja tunnuslukuja ohjaamaan

vastuullisuustoimintansa painopistealueita. Ne perustuvat UPM:n

ilmastotoimien kolmeen peruspilariin: metsiin, päästövähennyksiin ja

tuotteisiin. UPM ottaa huomioon vastuullisuustavoitteissaan ulkoisten

sidosryhmien näkemykset, toiveet ja näkökulmat osana jatkuvaa

vuoropuhelua.

Vastuullisuuden painopistealue ja tunnusluku	Vertailuvuosi	Arvo vertailuvuonna	Vuoden 2030 tavoite	Tavoitteen tilanne 2025 (2024)
Vastuullinen hankinta
Fossiiliset hiilidioksidipäästöt raaka-aineista ja kuljetuksista (Scope 3)	2018	6,08 milj.t	-30 %	-22 % (-22 %)
Metsänhoito
Ilmastopositiivinen maankäyttö UPM:n omissa ja vuokratuissa metsissä *	Vuodesta 2019	—	Metsät hiilinieluina (jatkuva)	-1,9 (-2,1) milj.t CO2eq (5 vuoden keskiarvo)
Luonnon monimuotoisuus
Positiivinen vaikutus metsien luonnon monimuotoisuuteen ja valvontajärjestelmän kehittäminen **	Vuodesta 2018 (Suomi), 2022 (Uruguay)	Yleensä edellinen vuosi	Jatkuva parantaminen	Kokonaisuudessaan mitattiin positiivista kehitystä
Ilmasto
Fossiiliset Scope 1- ja Scope 2 ‑hiilidioksidipäästöt	2015	6,80 milj.t	-65 %	-58 % (-50 %)
Hiilen ja turpeen käyttö	Vuodesta 2020	3,3  TWh	0 TWh	2,6 (2,8) TWh
Vuotuinen energiatehokkuuden parantaminen	Vuodesta 2016	—	+1% (jatkuva)	Ei saavutettu
Uusiutuvien polttoaineiden osuus	2015	67 %	yli 70 % (jatkuva)	81 % (80 %)
Tuotevastuu
Ilmastopositiiviset tuotteet	Vuodesta 2019	—	Jatkuva parantaminen	7 % (6 %), hiilidioksidipäästöjä vähentävien ratkaisujen %-osuus liikevaihdosta ***

* Arvio hiilinieluista viiden vuoden keskiarvona                                                                                                              ***  Vuoden 2024 prosenttiluku (8%) korjattu

** Kattaa UPM:n omat metsät Suomessa sekä UPM:n maa-alueet Uruguayssa

Ilmastonpositiiviseen metsänhoitoon ja tuoteinnovaatioihin liittyvät

tavoitteet tukevat UPM:n pyrkimystä saavuttaa nettonollataso. GHG

Protocol ja Science-Based Target initiative (SBTi) kehittävät edelleen

menetelmiä tavoitteiden tarkkaa laskemista ja määrittämistä varten.

Science-Based Targets initiative (SBTi) on vahvistanut UPM:n fossiilisia

Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -hiilidioksidipäästöjä koskevat

vähennystavoitteet vuodelle 2030 ja todennut niiden olevan Pariisin

ilmastosopimuksessa esitetyn 1,5 °C:n tavoitteen mukaisia. Nämä

tavoitteet perustuvat SBTi:n absoluuttisen vähenemisen lähestymistapaan,

joten niihin sisältyvät päästöjen absoluuttiset vähennysmäärät ovat

linjassa globaalien hiilestä irtautumispolkujen kanssa.

Määritellyt lähtötasovuodet Scope 1-, 2- ja 3 -päästöille katsotaan

edustavan UPM:n pitkän aikavälin hiilidioksidivähennystavoitteita.  Ne

heijastavat pitkän aikavälin muutosta paperiyhtiöstä materiaali-

ratkaisujen tarjoajaksi, jolla on laajempi tuotevalikoima.

UPM:n Scope 1- ja 2 -päästötavoite vähentää 65 % fossiilisia

hiilidioksidipäästöjä edistyi vuonna 2025. Fossiiliset hiilidioksidipäästöt

olivat -15 % alemmat verrattuna vuoteen 2024 sekä -58 % alemmat

verrattuna lähtövuoteen 2015.

Scope 3 -tavoitteena on vähentää hankittujen materiaalien ja

palveluiden fossiilisia hiilidioksidipäästöjä 30 % vuoteen 2030 mennessä.

Nämä päästöt ovat laskeneet yhteensä -22 % verrattuna lähtövuoteen

2018. Katso lisää » E1-3 Vastuullinen hankinta ja – 30 by 30 -ohjelma

Ilmastotavoitteisiin liittyy myös täsmällisiä tavoitteita, jotka koskevat

energiatehokkuuden parantamista, uusiutuvien polttoaineiden osuutta

sekä hiilen ja turpeen käytön lopettamista UPM:n voimalaitoksissa.

Katso kohdasta » E5–3 Tavoitteet sertifioitua kuitua koskevat tavoitteet,

Katso kohdasta » E4–4 Tavoitteet biodiversiteettiä koskevat tavoitteet, 

Katso kohdasta » G1–2 Vastuullinen hankinta hankintaa koskevat

tavoitteet, ja katso kohdasta » E1-5 Mittarit, uusiutuvan polttoaineen

osuutta koskevat tiedot

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	162

	Raportointiperiaatteet

Kasvihuonekaasupäästöjen tarkemmat

vähennystavoitteet (Scope 1, 2 ja 3)

UPM:n tavoite on vähentää Scope 1- ja Scope 2 -päästöjään yhteensä 65 %

vuoden 2015 tasoon verrattuna. Scope 1 -päästöt sisältävät UPM:n omien

tehtaiden tuotantoprosesseissa syntyvät fossiiliset hiilidioksidipäästöt.

Laskelmat perustuvat EU:n päästökauppajärjestelmään, muihin

kansallisiin vaatimuksiin tai virallisiin laskentakertoimiin. Scope 2 -päästöt

kattavat ostosähköön ja -höyryyn liittyvät fossiiliset hiilidioksidipäästöt.

Sähkö- ja höyryostot lasketaan toimittajilta saatujen tietojen perusteella

(markkinapohjainen menetelmä). Jos markkinaperusteista tietoa ei ole

saatavilla, käytetään alkuperäistakuun ulkopuolisen sähkön osuutta

koskevia tietoja. Jos tietoja alkuperäistakuun ulkopuolisesta sähköstä ei ole

saatavilla, käytetään alueellisen tai kansallisen sähköverkon kertoimia. Jos

UPM on myynyt käyttämäänsä energiaan liittyviä alkuperäväittämiä (kuten

alkuperätakuut), vastaava summa on laskettu käyttämällä kansallista

alkuperätakuun ulkopuolista sähkön osuutta koskevaa arvoa. Kasvihuone-

kaasupäästöistä ainoastaan hiilidioksidi on olennainen, ja siksi muita ei

oteta huomioon tavoitteessa. Vertailuvuoden arvo 6,8 miljoonaa tonnia

hiilidioksidia (Scope 1: 57 %, Scope 2: 43 %) vuodelta 2015 on valittu

tavoitteen seurantaa varten UPM:n siirtymävaiheen aikana.

UPM:n Scope 3 -tavoite kattaa raaka-aineet ja kuljetukset, joiden

osuus kaikista Scope 3 -päästöistä oli 67 % vertailuvuonna 2018.

Vertailuvuoden arvo 6,08 miljoonaa tonnia CO2 ekv. lasketaan

päästökertoimia koskevien toissijaisten tietojen perusteella. Viime vuosina

arvot on laskettu saatavilla olevien tietojen perusteella käyttäen joko

toissijaisia päästökertoimia tai edellisen vuoden ensisijaisia

päästökertoimia. Päästöjen raportointiyksikkö on CO2 ekv. (sisältäen

CH4:n ja N2O:n), ja ne lasketaan IPPC:ltä (International Panel on Climate

Change) saatujen ilmaston lämpenemispotentiaalin (GWP) arvojen

perusteella.

Katso » E1-6 Mittarit, Raportointiperiaatteet koskien Scope 1, 2 ja 3

laskennan lisätietoja

Ilmastopositiivinen maankäyttö UPM:n omissa ja

vuokratuissa metsissä

UPM määrittelee ilmastopositiivisen metsätalouden seuraavasti: metsiä

tai puuviljelmiä hoidetaan siten, että puut kasvavat enemmän kuin niitä

käytetään. Lisäksi niiden kasvua ja kykyä sitoa enemmän hiiltä sekä

sopeutumista muuttuvaan ilmastoon pyritään parantamaan.

Ilmastopositiivisessa metsätaloudessa ei ole kyse vain hiilinieluista vaan

myös luonnon monimuotoisuuden edistämisestä sopeuttamiskeinona.

Myönteinen vaikutus on osoitettava seuraamalla ja mittaamalla

hiilitasetta ja ylläpitämällä hiilinieluja. Luonnonvarakeskus (Luke) laskee

UPM:n hiilinielun viimeisimmän tieteellisen tiedon ja menetelmien

perusteella. Ne vastaavat kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) sektorille

asettamia kansallisia laskentaperustevaatimuksia koskien maankäyttöä,

maankäytön muutoksia ja metsätaloutta (LULUCF). Niissä otetaan

huomioon sekä puiden että maaperän hiili. Metsänhoitotoimien (esim.

taimitarhat, istutukset, puunkorjuu) aiheuttamien fossiilisten

hiilidioksidipäästöjen on oltava nielua pienemmät.

UPM:n hiilinielun viiden vuoden keskiarvon eli hiilen poistuman on

oltava negatiivinen, jotta UPM:n ilmastopositiivisen metsätalouden tavoite

voidaan saavuttaa.

Ilmastopositiivinen metsätalous on UPM:n määrittelemä termi, koska

käytettävissä ei ole kansainväliseen standardiin perustuvaa hyväksyttyä

määritelmää.

Ilmastopositiiviset tuotteet

Vuodesta 2024 lähtien tähän tavoitteeseen liittyvä raportointi perustuu

hiilidioksidipäästöjä vähentävien ratkaisujen eli biopolttoaineiden,

biokemikaalien ja hiilidioksidivapaan energian, liikevaihdon osuuteen

UPM:n kokonaisliikevaihdosta.

Kaiken kaikkiaan UPM katsoo, että seuraavat sen nykyisistä tuotteista

vaikuttavat myönteisesti ilmastoon:

• Tuotteet, joiden hiilijalanjälki on pienempi verrattuna fossiilisiin

vaihtoehtoihin, kuten biopolttoaineet ja biokemikaalit,

• Tuotteet, jotka korvaavat fossiilipohjaista energiaa, kuten

hiilidioksidivapaa ydin- ja vesivoima,

• Tuotteet, joilla fossiilisia korvaamalla vältetään kasvihuonekaasu-

päästöjä, kuten biokemikaalit ja sahatavara tai

• Tuotteet, jotka toimivat elinkaarensa aikana väliaikaisena

hiilivarastona, kuten sellu, paperi, vaneri ja sahatavara.

Positiivinen vaikutus on osoitettava esimerkiksi elinkaariarvioinnilla,

alkuperätakuilla sekä korvaavien ja varastointivaikutusten laskennalla.

Laskenta perustuu UPM:n käynnistämään ja Syken ja IFEU-instituutin

toteuttamaan tutkimukseen (”Puupohjaisten tuotteiden fossiilisten

hiilidioksidipäästöjen substituutio- ja hiilivarastovaikutukset”, Suomen

ympäristökeskuksen raportteja, 22/2022). Varastointivaikutuksen

hyväksyttävyyden edellytyksenä on, että puu on hankittu kestävästi

hoidetuista metsistä, mikä takaa kestävän biogeenisen hiilen kierron

maan ja tuotteiden hiilivarastojen välillä.

Ilmastopositiiviset tuotteet on UPM:n määrittelemä termi, koska

kansainvälisessä standardissa ei ole yleisesti hyväksyttyä määritelmää.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	163

Odotettavissa olevat hiilidioksidipäästövähennystasot

UPM:n polku nettonollaan perustuu oheisessa kaaviossa esitettyihin

havainnollistaviin päästövähennyksiin, jotka yhdessä toimivat suuntaa-

antavana tiekarttana. UPM:n pitkän aikavälin tavoitteenasetannan

lähtövuosi on 2018.

UPM:n fossiilisten hiilidioksidipäästöjen ennustetaan vähenevän

pääasiassa energiatehokkuutta parantavilla toimilla, siirtymällä

fossiilisista polttoaineista biomassapohjaisiin polttoaineisiin tai vetyyn,

sähköistämällä lämmöntuotantoa ja muita tuotantoprosesseja,

strategisilla investoinneilla ja toimilla sekä toimenpiteillä arvoketjujen

hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Ulkoisilla vaikutuksilla, kuten

sähköverkon ja koko yhteiskunnan hiilidioksidivähennyksillä sekä yleisellä

markkinakehityksellä, nähdään olevan myös tärkeä rooli.

Jäljelle jäävät päästöt voidaan balansoida mahdollisilla UPM:n metsien

hiilinieluilla, tuoteperusteisilla vaikutuksilla, kuten väliaikaisilla

hiilivarastoilla sekä muilla hiilen poistoratkaisuilla.

SBTi:n mukaan nettonolla tarkoittaa kasvihuonekaasupäästöjen

vähentämistä vähintään 90 % lähtövuodesta ja jäljelle jäävien päästöjen

neutralisointia jatkuvilla hiilipoistumilla. UPM:n lähestymistapa

nettonollatavoitteen osalta tullaan yhdenmukaistamaan kansainvälisten

hiililaskenta- ja varmennusstandardien kanssa, kun nämä on viimeistelty.

UPM:n polku nettonollaan (havainnollistava)

Reductions in own production

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	164

Mittarit

Energiankulutus ja jakauma

E1-5

UPM:n kuluttaa valtaosan sähkö- ja lämpöenergiastaan paperin ja sellun

tuotannossa. Sellutehtaat tuottavat kuitenkin enemmän energiaa kuin

kuluttavat. UPM tuottaa höyryä ja sähköä lämmön ja sähkön

yhteistuotantolaitoksissa (CHP). Uusiutuvien polttoaineiden osuus

kaikesta tuotantolaitoksissa käytetystä polttoaineesta oli 81 % (80 %).

UPM pyrkii lopettamaan hiilen ja turpeen käytön tehtaidensa

energiantuotannossa vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä hiiltä

käytetään pääasiallisena polttoaineena UPM Changshun paperitehtaalla

Kiinassa, jossa ei ole ollut aiemmin saatavilla vaihtoehtoisia polttoaineita.

Turvetta käytetään Suomessa.

Energiankulutus ja energiayhdistelmä

MWh	2025	2024
Maakaasu	3 900 000	4 200 000
Öljy	1 400 000	1 500 000
Hiili	2 500 000	2 500 000
Turve	100 000	260 000
Fossiilinen kierrätyspolttoaine	100 000	130 000
Fossiiliset polttoaineet yhteensä	8 100 000	8 600 000
Ydinvoimalla tuotettu sähkö*	3 100 000	3 400 000
Muu ostettu sähkö ja lämpö (uusiutumaton)	1 100 000	1 300 000
Uusiutumattoman energian kulutus yhteensä	12 300 000	13 200 000
Uusiutuvat polttoaineet	35 100 000	34 000 000
Ostettu sähkö ja lämpö (uusiutuva)	1 700 000	1 600 000
Itse tuotettu muu uusiutuva energia kuin polttoaine (vesivoima)	10 000	10 000
Uusiutuvan energian kulutus yhteensä	36 800 000	35 600 000
Energiankulutus yhteensä	49 100 000	48 800 000
Uusiutumattomien energianlähteiden osuus kaikesta energiankulutuksesta (%)	25 %	27 %
Uusiutuvien energianlähteiden osuus kaikesta energiankulutuksesta (%)	75 %	73 %

*UPM:n osakkuudet ydinvoiman tuotannossa ovat mukana UPM:n tuotantolaitosten

käyttämissä määrissä

Huom: Sähkön ja lämmön myyntiä ei ole vähennetty luvuista, vaan se raportoidaan

tuotteina kohdassa E5–5 Tuotteet ja tuotannossa syntyvät sivuvirrat.

Vuonna 2025, UPM:n uusiutuvasta sähköstä 84 % ostettiin suoraan 

toimitussopimukseen liittyen ja 16 % erikseen hankituilla instrumenteilla

kuten alkuperätakuilla tai uusiutuvan energian sertifikaateilla. Lisäksi

UPM:n käyttämästä ydinsähköstä 1 % oli peräisin suorista

toimitussopimuksista ja 99 % erikseen hankituista alkuperätakuista..

Sähköntuotanto omissa voimalaitoksissa ja osakkuuksien kautta

MWh	2025	2024
CHP tuotantolaitoksilla, uusiutuva	5 000 000	4 600 000
CHP tuotantolaitoksilla, uusiutumaton	1 200 000	1 200 000
Vesivoima	800 000	1 000 000
Vesivoima, osakkuudet	2 200 000	2 200 000
Ydinvoima, osakkuudet	7 600 000	7 600 000
Lämpövoima, uusiutuva, osakkuudet	70 000	90 000
Lämpövoima, uusiutumaton, osakkuudet	10 000	10 000
Yhteensä	16 900 000	16 700 000

UPM:n tuotantolaitosten energiantuotannon lisäksi yhtiö on merkittävä

toimija pohjoismaisella sähkömarkkinalla ydin- ja vesivoima-

omistuksillaan ja vähemmässä määrin lämpövoiman osalta.

Energiaintensiteetti ilmastovaikutuksiltaan suurien sektorien

toiminnassa

MWh per milj. euroa	2025	2024	% 2025/2024
Energiankulutus yhteensä (MWh) liikevaihtoon verrattuna (per miljoona euroa)	5 080	4 720	8 %

NACE-luokituksen mukaan kaikki UPM:n liiketoiminnot ovat

ilmastovaikutukseltaan suuria sektoreita joko valmistuksen tai

metsänhoidon näkökulmasta.

Liikevaihto vastaa konsernitason tilinpäätöksessä ilmoitettua

kokonaisliikevaihtoa. Lue lisää laskentaperiaatteista

konsernitilinpäätöksen liitetiedosta » 2.2. Liikevaihto

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	165

Kasvihuonekaasupäästöt

E1-6

Kasvihuonekaasupäästöt ja vuoden 2030 tavoite

Vuoden 2030 tavoite	Takautuvat tiedot					Merkkipaalut ja tavoitevuodet
	2015	2018	2024	2025	% 2025 / 2024	2025	2030	2025%/ Vertailu- vuosi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt *
Scope 1 ‑kasvihuonekaasupäästöt, brutto (tCO2)	3 880 000	3 250 000	2 180 000	2 080 000	-5 %	2 200 000	1 360 000	-46 %
Scope 1 ‑kasvihuonekaasupäästöt säännellyistä päästökauppajärjestelmistä (%)	2 970 000	2 730 000	1 660 000	1 550 000	-7 %	—	—	—
Scope 2 ‑kasvihuonekaasupäästöt *
Sijaintiperusteiset Scope 2 ‑kasvihuonekaasupäästöt, brutto (tCO2)	—	3 020 000	1 640 000	1 540 000	-6 %	—	—	—
Markkinaperusteiset Scope 2 ‑kasvihuonekaasupäästöt, brutto (tCO2)	2 920 000	3 100 000	1 200 000	790 000	-34 %	1 650 000	1 020 000	-73 %
Scope 1- ja Scope 2 ‑kasvihuonekaasupäästöt *
Markkinaperusteiset Scope 1- ja Scope 2 ‑kasvihuonekaasupäästöt, brutto (tCO2)	6 800 000	6 120 000	3 380 000	2 870 000	-15 %	3 850 000	2 380 000	-58 %
Merkittävät Scope 3 ‑kasvihuonekaasupäästöt **
Epäsuorat bruttopäästöt yhteensä (Scope 3) Kasvihuonekaasupäästöt (tCO2 ekv.)	—	9 040 000	8 170 000	7 680 000	-6 %	—	—	—
1 Ostetut tuotteet ja palvelut	—	4 230 000	2 970 000	2 920 000	-2 %	3 490 000	2 960 000	-31 %
2 Pääomahyödykkeet	—	50 000	160 000	110 000	-28 %	—	—	—
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot	—	670 000	520 000	460 000	-11 %	550 000	470 000	-31 %
4 Tuotantoa edeltävä kuljetus ja jakelu***	—	1 180 000	1 250 000	1 340 000	8 %	970 000	830 000	13 %
5 Toiminnoissa syntyvä jäte	—	50 000	54 000	53 000	-1 %	—	—	—
6 Liikematkat	—	12 000	14 000	11 000	-20 %	—	—	—
7 Työmatkaliikenne	—	13 000	10 000	10 000	-4 %	—	—	—
10 Myytyjen tuotteiden jatkojalostus	—	2 830 000	3 200 000	2 780 000	-13 %	—	—	—
Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä
Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (sijaintiperusteiset) (tCO2/tCO 2 ekv.)	—	15 300 000	11 980 000	11 300 000	-6 %	—	—	—
Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (markkinaperusteiset) (tCO2/tCO 2cekv.)	—	15 390 000	11 550 000	10 560 000	-9 %	—	—	—

* Scope 1- ja Scope 2 ‑päästöjen vertailuvuosi on 2015 ja tavoitevuosi 2030

** Scope 3 ‑päästöjen vertailuvuosi on 2018 ja tavoitevuosi 2030

Huom: SBTi-hakemusta UPM:n pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden asettamiseksi jatketaan vuonna 2026, kun ohjeistus ja työkalut ovat saatavilla FLAG-sektorin osalta

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	166

Biogeeniset hiilidioksidipäästöt

Biogeeniset hiilidioksidipäästöt (tonnia)	2025	2024
Scope 1	12 140 000	11 740 000
Scope 2 sijaintiperusteiset	150 000	170 000
Scope 3 (11 Myytyjen tuotteiden käyttö)	390 000	300 000

Fossiiliset hiilidioksidipäästöt maittain 2025

Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti

tCO2 ekv. per milj. euroa	2025	2024	% 2025/2024
Kasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) yhteensä liikevaihtoon verrattuna (tCO2 ekv. per miljoona euroa)	1 170	1 160	1 %
Kasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) yhteensä liikevaihtoon verrattuna (tCO2 per miljoona euroa)	1 090	1 120	-2 %

Liikevaihto vastaa konsernitason tilinpäätöksissä ilmoitettua

kokonaismyyntiä. Lue lisää laskentaperiaatteista konsernitilinpäätöksen

liitetiedosta » 2.2. Liikevaihto

	Raportointiperiaatteet

UPM raportoi tiedot konsernitasolla. Katso kohdasta » ESRS 2, BP-1

tarkempia tietoja.

Yhteisyritysten osuus ei ole merkittävä.

Scope 1

UPM:n Scope 1 -päästöt ovat peräisin UPM:n omista voimalaitoksista,

tuotantoprosesseissa käytetystä polttoaineesta sekä UPM:n

osakkuusvoimalaitoksissa tuotetusta energiasta. UPM ei raportoi

kuljetuksissa syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä eikä muiden laitosten

kuin tuotanto- ja voimalaitosten kasvihuonekaasupäästöjä. Fossiiliset ja

biogeeniset Scope 1 -hiilidioksidipäästöt lasketaan polttoaineen

kulutuksen perusteella. Laskelma perustuu eurooppalaiseen

päästökauppajärjestelmään, muihin kansallisiin vaatimuksiin tai virallisiin

laskentakertoimiin. UPM raportoi Scope 1 -päästöistä vain

hiilidioksidipäästöt. Muut kasvihuonekaasupäästöt, kuten CH4 ja N2O,

eivät ole olennaisia.

EU:n päästökauppajärjestelmä ja muut kansalliset järjestelmät

edellyttävät akkreditoiduilta tarkastajilta kolmannen osapuolen

suorittamaa lisävarmennusta Scope 1 -päästöjen osalta. Varmennus

saattaa tapahtua tämän kestävyysraportin julkaisun jälkeen. Jos

eroavaisuudet ovat merkittäviä, päästöt on ilmoitettava uudelleen ensi

vuoden raportoinnissa.

Scope 2

UPM laskee Scope 2 -päästöt GHG-protokollan Scope 2 -ohjeistuksen

periaatteiden ja vaatimusten mukaisesti.

Ostetusta sähköstä peräisin olevat UPM:n Scope 2 -päästöt lasketaan

sekä markkina- että sijaintiperusteisesti. Markkinaperusteinen

lähestymistapa on ensisijainen, ja tavoite on asetettu sen perusteella. Jos

markkinaperusteista tietoa ei ole saatavilla, käytetään alkuperätakuun

ulkopuolisen sähkön osuutta koskevia tietoja. Jos tietoja alkuperätakuun

ulkopuolisesta sähköstä ei ole saatavilla, käytetään alueellisen tai

kansallisen sähköverkon kertoimia. Sijaintiperusteiset laskelmat

perustuvat MLC-kertoimiin (entinen GaBi).

Jos UPM on myynyt käyttämäänsä energiaan liittyviä alkuperäväittämiä

(kuten alkuperätakuut), vastaava summa on laskettu käyttämällä

kansallista alkuperätakuun ulkopuolista sähkön osuutta koskevaa arvoa.

Ostetusta lämmöstä peräisin olevat Scope 2 -päästöt lasketaan

markkinaperusteisesti eli toimittajilta saatujen tietojen perusteella.

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästötiedot koskevat vain fossiilisia

hiilidioksidipäästöjä, sillä toimittajilta ei ole saatavilla tietoa muista

kasvihuonekaasupäästöistä. Muiden kasvihuonekaasupäästöjen osuus

markkinaperusteisen sähkön päästöistä on myös pieni.

Scope 2 -biogeeniset päästöt arvioidaan MLC:stä (entinen GaBi)

saatavien sijaintiperusteisten kertoimien mukaan, pois lukien pelkästään

ydinvoimaa käyttävät tehtaat.

UPM:n Euroopan, Kiinan ja Uruguayn sellu- ja paperitehtaiden osalta

Scope 1- ja 2 -päästöt raportoidaan EU:n EMAS-raportointijärjestelmän

mukaisesti, ja EMAS-varmentajat varmentavat tiedot.

Scope 3

UPM:n Scope 3 -päästöjen laskennassa huomioidaan GHG-protokollan

(Scope 3) -laskenta- ja raportointistandardin periaatteet ja vaatimukset.

Scope 3 -päästöistä ei ole saatavilla tietoa biogeenisistä

hiilidioksidipäästöistä lukuun ottamatta kategoriaa 11 (Myytyjen

tuotteiden käyttö). Tässä kategoriassa UPM raportoi myymänsä

uusiutuvan dieselin polttamisesta syntyvät biogeeniset

hiilidioksidipäästöt. Muiden polttamisessa syntyvien

kasvihuonekaasupäästöjen osuus ei ole arvioiden mukaan merkittävä.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	167

Poissuljetut kategoriat

Seuraavat kategoriat suljetaan pois UPM:n inventaariosta:

• 8 Tuotantoa edeltävät vuokratut käyttöomaisuushyödykkeet: Tämä ei

ole olennainen kategoria. Useiden paperiteollisuudessa tehtyjen

elinkaariarviointien (LCA) mukaan infrastruktuurin osuus

paperiteollisuuden yksiköiden/paperitehtaiden hiilidioksidipäästöistä on

alle 1 %.

• 9 Tuotannon jälkeinen kuljetus ja jakelu: UPM:n tuotteet ovat

pääasiassa puolivalmisteita. Koska luotettavaa ja riittävää tietoa on

saatavilla niukasti, eikä UPM pysty vaikuttamaan loppukäyttäjille

suuntautuvaan kuljetukseen, UPM raportoi vain päästöt, jotka syntyvät

omien tuotteiden kuljetuksesta asiakkaille. Koska UPM ostaa nämä

kuljetukset, niistä syntyvät päästöt sisältyvät kategoriaan 4 (Tuotantoa

edeltävä kuljetus ja jakelu).

• 11 Myytyjen tuotteiden käyttö: Tämä ei ole olennainen kategoria. UPM:n

tuotteiden käytöstä ei synny fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. UPM

raportoi lisätietona uusiutuvan dieselin polttamisesta syntyvät

biogeeniset hiilidioksidipäästöt. Polttamisessa syntyvien muiden

kasvihuonekaasupäästöjen ei arvioida olevan merkittäviä.

• 12 Myytyjen tuotteiden käsittely elinkaaren lopussa: Koska UPM

valmistaa pääasiassa puolivalmisteita, luotettavaa ja riittävää tietoa on

niukasti saatavilla ja yhtiö voi vaikuttaa tämän kategorian päästöihin

vain rajallisesti. Siksi nämä päästöt on suljettu inventaarion

ulkopuolelle.

• 13 Tuotannon jälkeiset vuokratut käyttöomaisuushyödykkeet: Ei

olennainen, koska sisältyy muihin kategorioihin.

• 14 Franchising-toiminta: Ei olennainen, koska UPM:llä ei ole franchising-

toimintaa.

• 15 Sijoitukset: Ei olennainen, koska kaikki sijoituksista syntyvät päästöt

sisältyvät Scope 1- ja Scope 2 -päästöihin.

Sisältyvät merkittävät kategoriat

Seuraavat merkittävät kategoriat sisältyvät UPM:n

hiilipäästöinventaarioon:

• 1 Ostetut tuotteet ja palvelut: Jos toimittajilta ei ole saatavilla toteutuneita

päästötietoja, päästöt lasketaan Ecoinventin päästökertoimien

perusteella. Poikkeus: IT:hen liittyvät päästöt arvioidaan euromääräisen

kulutuksen pohjalta DEFRA-kertoimilla. Inventaarioon sisältyvät

olennaiset kategoriat ovat ostosellu, puu, keräyspaperi, pigmentit ja

täyteaineet, kemikaalit (sellun, paperin ja tarramateriaalien tuotantoon),

ulkopuolelta ostettu paperi ja filmit. Toimittajilta saatujen tietojen arvioitu

osuus päästölaskelmista on 40 %. UPM:n -30 by 30 -ohjelman

tavoitteena on vähentää logistiikan ja hankittujen materiaalien

hiilidioksidipäästöjä ja saada tarkempaa tietoa toimittajien päästöistä.

• 3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot (jotka eivät sisälly

Scope 1- tai Scope 2 -päästöihin): Tämä kategoria sisältää

tuotantolaitoksissa käytettävien ostettujen polttoaineiden

kaivamisesta, jalostamisesta ja kuljetuksesta syntyvät päästöt. Luku

saadaan kertomalla polttoainetyypin mukainen kulutus Ecoinventin tai

MLC:n (ent. GaBi) CO2 ekv.-kertoimilla tai ostetun sähkön osalta.

Bioperäisten polttoaineiden tuotantoon liittyvät päästöt eivät sisälly

tähän kategoriaan, sillä ne kuuluvat jo muihin Scope 3 -

päästökategorioihin. Esimerkiksi energiapuu sisältyy kategorian 1 puuta

koskeviin lukuihin. Toimittajilta saatujen tietojen osuus

päästölaskelmista on nolla prosenttia.

• 4 Tuotantoa edeltävä kuljetus ja jakelu: Tämä kategoria sisältää

kategoriassa 1 jo raportoitujen, UPM:n vastuulla olevien raaka-aineiden

kuljetuksen sekä tuotetoimitukset UPM:n toimipaikoilta ja varastoista

asiakkaille. Laskelmat perustuvat tonnikilometreihin sekä toimittajilta

saatuihin ensisijaisiin päästötietoihin tai tietokannoista saatuihin

toissijaisiin päästökertoimiin (GLEC, lukuun ottamatta UPM Adhesive

Materialsia, joka käyttää GaBi-kertoimia). Raaka-aineiden

kuljetuksessa laskelmat perustuvat toteutuneisiin vastaanotettuihin

määriin sekä kullekin kuljetustavalle mitattuun etäisyyteen.

Kuljetusetäisyyksien päivitykset vaihtelevat raaka-ainekategorian ja

liiketoiminta-alueen mukaan. Tuotekuljetuksissa sekä tonnit

kuljetustapaa kohti että etäisyydet ovat todellisia lukuja. Ainoastaan

kemikaalikuljetuksia ei lasketa todellisten etäisyyksien perusteella, vaan

ne arvioidaan toteutuneiden vastaanotettujen määrien sekä

määräperusteisen CO2 ekv.-kertoimen perusteella. Laskelmat

perustuvat pigmenttitoimitusten arvoihin. Toimittajilta saatujen tietojen

osuus päästölaskelmista on arviolta 40 %. UPM:n -30 by 30 -ohjelman

tavoitteena on vähentää logistiikan ja materiaalien hiilidioksidipäästöjä

ja saada tarkempaa tietoa toimittajien päästöistä.

• 10 Myytyjen tuotteiden käsittely: Tämä kategoria kattaa kaikki UPM:n

tuotteet. Päästöt lasketaan tuotantolukujen sekä jatkokäsittelyyn

liittyvien päästölähteiden perusteella. Sellusta valmistettavien pehmo-

ja pakkauspapereiden sekä teollisen tulostuksen CO2 ekv.-lukema

lasketaan hyödyntämällä Ecoinventin tietoja näissä prosesseissa

kulutetusta sähköstä sekä sähköntuotannon aluekohtaisia kertoimia.

Koti- tai toimistotulostuksessa syntyvä CO2 ekv. arvioidaan laser- ja

mustesuihkutulostimien keskimääräisen sähkönkulutuksen perusteella,

ja laskelmassa huomioidaan myös Ecoinventin aluekohtaiset

sähköntuotannon kertoimet. Ulkoisen käsittelyn arvioinnissa

hyödynnetään tietoja UPM:n graafisen paperin ja tarramateriaalien

tuotannossa syntyvistä keskimääräisistä CO2 ekv.-päästöistä.

Keskiarvo edustaa eri alueita. Myytyjen tarramateriaalien käsittelyn

päästölaskenta perustuu UPM Adhesive Materialsin  elinkaariarviointiin

vuodelta 2021. CO2 ekv.-päästöt perustuvat varmennetuista

sahatavaran ja vanerin ympäristötuoteselosteista saatuihin oletuksiin

ja laskelmiin. Asiakkailta saatujen tietojen osuus päästölaskelmista on

nolla prosenttia.

Sisältyvät vähäiset kategoriat

Seuraavat vähäiset kategoriat sisältyvät UPM:n kasvihuonekaasu-

inventaarioon ylimääräisinä tietoina:

• 2 Pääomahyödykkeet

• 5 Toiminnoissa syntyvä jäte

• 6 Liikematkat

• 7 Työmatkaliikenne

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	168

Hiilenpoisto ja päästöhyvitykset

E1-7

Hiilinielu

Vuonna 2025 UPM:n Suomessa ja Yhdysvalloissa omistamien metsien

sekä Uruguayssa omien ja vuokrattujen puuviljelmien vuotuisten

hiilinielujen vaikutus vastaa keskimäärin -1,9 miljoonan tonnin

hiilidioksidiekvivalenttia laskettuna viideltä edelliseltä vuodelta. UPM:n

nettonollasuunnitelmassa näiden poistojen avulla voidaan balansoida

jäljelle jäävät päästöt olettaen, että luotettavat kansainväliset laskenta- ja

varmennusstandardit hyväksyvät hiilinielujen käytön. Katso » E1–4

Odotettavissa olevat hiilidioksidipäästövähennystasot

Väliaikainen hiilivarasto

UPM:n puupohjaiset tuotteet varastoivat hiiltä elinkaarensa aikana. UPM

laskee myytyjen puupohjaisten tuotteidensa, kuten paperin, sellun,

sahatavaran ja vanerin hiilivaraston vuotuisen muutoksen. Vuonna 2025

UPM:n myytyjen puupohjaisten tuotteiden vuotuisen hiilivaraston muutos

vastasi -2,4 miljoonan poistumaa.

UPM arvioi väliaikaisen hiilivaraston Suomen ympäristökeskuksen

(SYKE) ja saksalaisen IFEU-instituutin tieteellisen raportin perusteella.

Katso » Mittareihin liittyvät raportointiperiaatteet jäljempänä. Riippuen

uskottavien kansainvälisten hiilidioksidipäästöjen laskenta- ja

varmistusstandardien kehittymisestä, väliaikainen hiilivarasto saatetaan

ottaa huomioon UPM:n nettonollalaskennassa.

Päästöjen kompensointi

Mikäli UPM tarjoaa asiakkailleen hiilineutraaleja tuotteita, ne

kompensoidaan vapaaehtoisten kompensaatio-ohjelmien, kuten Gold

Standardin tarjoamilla päästöhyvityksillä. Kokonaismäärä vuodelle 2025

on alle 10 000 tonnia CO2 ekv.. Päästöhyvityksiä käytetään yksinomaan

hiilineutraalien tuotteiden tarjoamiseksi asiakkaille, ei UPM:n

hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteiden edistämiseksi.

	Mittareihin liittyvät raportointiperiaatteet

Hiilinielu

Luonnonvarakeskus (Luke) laskee hiilinielutiedot UPM:n Suomessa,

Yhdysvalloissa ja Uruguayssa omistamille ja vuokraamille metsille ja

puuviljelmille. Tulokset raportoidaan vuosittain viiden vuoden keskiarvona,

ja laskelmia tarkennetaan parhaiden käytäntöjen kehittyessä. Käynnissä

on hankkeita metodologioiden yhdenmukaistamiseksi ja laskelmien

tarkentamiseksi. Siksi edeltävien vuosien luvut eivät välttämättä ole täysin

vertailukelpoisia. UPM pyrkii jatkuvasti lisäämään ymmärrystään

hiilitaseen laskennasta. Vuonna 2022 Luonnonvarakeskuksen (Luke)

kanssa käynnistetyssä hankkeessa kehitetään Uruguayn maaperää

koskevia hiilimalleja, jotka perustuvat todellisiin maaperämittauksiin.

Mittaukset eukalyptusviljelmillä alkoivat vuonna 2023. Parannettua mallia

on käytetty UPM:n hiilitaseen laskennassa vuodesta 2024 lähtien.

Suomi

Metsien hiilivarastojen muutosten seuranta kattaa puuston ja maaperän.

Laskelmissa on hyödynnetty pitkän aikavälin mittauksista saatuja tietoja

ja Luken matemaattista mallinnusta. Kasvavan metsän hiilivaraston

muutokset lasketaan vuosittaisen kasvun ja vähennyksen erotuksena.

Tämä laskelma on tehty erikseen kivennäis- ja turvemaille. Metsien

kasvua koskevat arviot perustuvat Valtakunnan metsien inventoinnin

(VMI) tietoihin viiden vuoden inventaariosyklin perusteella. Maaperän

hiilivaraston muutos on laskettu dynaamisella Yasso07-maaperämallilla.

Uruguay

Metsien hiilivarastojen muutosten seuranta kattaa puuston ja maaperän.

Laskelmissa on hyödynnetty mittauksista saatuja tietoja ja Luken

matemaattista mallinnusta. Kasvavan metsän hiilivaraston muutokset

lasketaan vuosittaisen kasvun ja vähennyksen erotuksena, perustuen

UPM:n tietoihin vuosittaisesta metsien kasvun lisäyksen ja puunkorjuun

tietoihin. Maaperän hiilivaraston muutos on laskettu dynaamisen

Yasso07-maaperämallin avulla.

Yhdysvallat

UPM:n Yhdysvalloissa omistamien metsien hiilinielut on laskettu

vertaamalla kasvavien metsien hiilimäärää kahtena ajankohtana viiden

vuoden ajanjaksolla. Laskelmat ovat IPCC:n ohjeistuksen mukaisia ja

perustuvat saatavilla oleviin tietoihin puunrunkojen vuosittaisista

määristä ikäryhmittäin. Hiilivaraston muutos koko biomassassa perustuu

lajikohtaiseen puun tiheyteen sekä lajiryhmäkohtaisiin biomassan

laajentumisen kertoimiin. Puuston maanalainen biomassa lasketaan

käyttämällä puuston maanpäällisen ja maanalaisen biomassan

lajiryhmäkohtaisia suhteita IPCC:n ohjeistuksen mukaisesti.

Katso lisätietoja osoitteesta » upm.com.

Väliaikainen hiilivarasto

UPM:n puupohjaisten tuotteiden väliaikainen hiilivarasto on arvioitu

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja saksalaisen IFEU-instituutin

vuoden 2022 alussa julkaiseman tieteellisen raportin perusteella. Raportti

koskee UPM:n tuotteiden ilmasto- ja hiilivarastovaikutuksia. UPM

käynnisti ja rahoitti tutkimuksen.

Yleiseen menetelmään, jolla arvioidaan puupohjaisten tuotteiden

hiilivaraston (C) suuruus ja sen nettomuutokset, liittyy niin sanottu ”HWP

in use” -menetelmä (IPCC 2019). UPM:n vuotuinen hiilivaraston

muutoslaskelma perustuu yhtiön sahatavaran, puupohjaisten paneelien

sekä sellun ja paperin vuosittaiseen tuotantoon (hiilisisällön perusteella).

Lisäksi laskennassa otetaan huomioon arvio puoliintumisajan

kertoimesta (kuinka monta vuotta kuluu, ennen kuin puolet tuotteiden

hiilivarastosta on vapautunut). IPCC-kertoimia käytetään

puoliintumisajan ja hajoamisvakion arvioimiseksi.

Kun kaadettujen puutuotteiden hiilivarastot kasvavat, hiili kirjataan

poistumana (negatiivinen päästö). Päinvastaisessa tilanteessa vastaavat

hiilivarastot kirjataan hiilipäästöinä.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	169

Hiilidioksidipäästöjen sisäinen hinnoittelu

E1-8

Sisäistä hiilidioksidipäästöjen hintaa käytetään tekijänä pitkän aikavälin

sähkön hinnan ennustamisessa. Pitkän aikavälin sähkön hinnan ja

hiilidioksidipäästöjen sisäisen hinnan perusteella lasketaan UPM:n

nykyisten omaisuuserien arvo, ja niitä hyödynnetään

investointisuunnitelmissa.

Järjestelmä perustuu implisiittiseen hiilidioksidipäästöjen hintaan, ja se

on määritetty vastaamaan EU:n päästökaupan päästöoikeuden hintaa.

Järjestelmää hyödynnetään pääomakustannusten sekä riskien ja

mahdollisuuksien hallintaan vähähiilisten sijoitusten edistämiseksi. Sen

avulla pyritään myös tunnistamaan ja hyödyntämään vähähiilisiä

mahdollisuuksia sekä tekemään stressitestejä sijoituksille.

UPM:llä on kehittyneet sähkömarkkinamallit Pohjoismaiden ja Keski-

Euroopan markkinoille. Mallien avulla sähkön hintoja ennustetaan

kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Malleissa otetaan huomioon

energiasektorin siirtymä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tuloksina

saatujen sähkön ja hyödykkeiden (polttoaineen ja hiilidioksidin) hintojen

avulla arvioidaan UPM:n omaisuuden arvo, ja tietoja käytetään myös

sijoituspäätöksissä. Numeeristen sähkön hintaennusteiden lisäksi UPM

Energy hyödyntää skenaarioanalyysejä strategisessa päätöksenteossa.

Tällä hetkellä nämä analyysit ulottuvat vuoteen 2045. Niitä käytetään

myös UPM:n muissa liiketoiminnoissa, kuten paperiliiketoiminnoissa, sillä

tulevilla hiilidioksidipäästöjen hinnoilla voi olla merkittävä vaikutus

nykyisten ja/tai suunniteltujen laitosten kannattavuudelle. Sisäisen

hiilidioksidipäästöjen hinnan on tarkoitus vastata EU:n päästökaupan

hintaa.

Odotetut taloudelliset vaikutukset

E1-9

Laadullista tietoa riskien ja mahdollisuuksien taloudellisista vaikutuksista:

Katso hallituksen toimintakertomuksen osio » ”Ilmastonmuutos”

kappaleessa Riskit. Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto » 1.2

Laatimisperusta, Ilmastoon liittyvät riskit. Lisätietoja mahdollisuuksista

on UPM:n vuosikertomuksen strategiaosuudessa.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	170

EU-taksonomia

EU-taksonomia on kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä, joka

perustuu asetukseen (EU) 2020/852. Se määrittelee kriteerit ympäristön

kannalta kestävälle taloudelliselle toiminnalle. Taksonomia edustaa

merkittävää askelta kohti EU:n ympäristötavoitteiden mukaista

hiilineutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä.

Raportointikaudelle 2025 EU-taksonomian raportointivaatimuksia on

päivitetty siten, että ne sisältävät taloudellisten toimintojen olennaisuutta

koskevan määrällisen kynnysarvon ja yksinkertaistetut raportointitaulukot

käsittäen myös uuden yhteenvetotaulukon. Taloudelliset toiminnot, jotka

edustavat alle 10 % liikevaihdosta, pääomamenoista tai käyttömenoista,

voidaan raportoida ei-olennaisina. Muutosten tavoitteena on

yksinkertaistaa raportointia samalla säilyttäen läpinäkyvyys

taksonomiakelpoisten ja taksonomian mukaisten toimintojen osalta.

Taksonomia- eli luokitusjärjestelmäkelpoisuuden ja

mukaisuuden arviointi

UPM suorittaa vuosittain perusteellisen arvioinnin taksonomiakelpoisista

ja taksonomian mukaisista eli ympäristön kannalta kestävistä

toiminnoista sääntelyssä määriteltyjen kestävyysvaatimusten perusteella.

Arviointia koordinoivat UPM:n talous- ja vastuullisuustiimit, ja se

toteutetaan yhteistyössä useiden UPM:n funktioiden ja liiketoimintojen

kanssa. Toimintojen tunnistamisessa käytetään EU:n NACE-luokitusta

(EU:n tilastollinen toimialaluokitus).

UPM tunnisti vuonna 2025 seitsemän olennaista

luokitusjärjestelmäkelpoista toimintoa, joista viisi oli myös

luokitusjärjestelmän mukaisia. Kaikki nämä toiminnot tavoittelevat

merkittävää edistystä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja täyttävät

toiminnoille asetetut tekniset arviointikriteerit mukaan lukien delegoidun

asetuksen liitteissä esitetyt ”Ei merkittävää haittaa”-vaatimusta koskevat

tekniset arviointikriteerit. Kaikkien ilmastonmuutoksen hillintää edistävien

toimintojen osalta vaaditaan delegoidun asetuksen liitteessä A fyysisten

ilmastoriskien arviointia. Merkittävän edistämisen ja ”Ei merkittävää

haittaa” -arviointikriteerit käytiin läpi asiaankuuluvien liiketoiminta-

alueiden kestävyysasiantuntijoiden kanssa.

UPM raportoi edelleen toiminnot 1.1 "Metsitys" ja 1.3 "Metsänhoito"

luokitusjärjestelmäkelpoisena, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisina

vuoden 2025 raportointikaudella. Nämä toiminnot käsittävät

metsitystoiminnot Uruguayssa sekä metsänhoidon ja -uudistamisen

Suomessa, Uruguayssa ja Yhdysvalloissa. UPM katsoo, että edellä

mainitut aktiviteetit täyttävät luokitusjärjestelmän mukaisuuskriteerit

lukuun ottamatta kolmannen osapuolen suorittamaa varmennuspalvelua

(kohta 4. Tarkastukset). UPM on etsinyt markkinoilta metsänhoidon

taksonomiavaatimukset täyttävää varmennuspalvelujen tuottajaa, joka

pystyisi suorittamaan varmennuspalvelun. Koska vaatimukset täyttävää

palveluntuottajaa ei ole ollut saatavilla, UPM raportoi edellä mainitut

metsiin liittyvät toiminnot ei-luokitusjärjestelmän mukaisina.

Vuonna 2025 UPM:n luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset

toiminnot olivat seuraavat:

3.6 “Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus” liittyy teknologioihin

ja tuotteisiin, joiden tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen

vähentäminen, ja se sisältää pääasiassa UPM:n uuden

biokemikaalijalostamon rakennuskustannuksia Saksan Leunassa.

4.5 “Sähköntuotanto vesivoimalla” liittyy vesivoimasta sähköä

tuottaviin sähköntuotantolaitoksiin ja se sisältää UPM:n omat ja

yhteisomisteiset voimalaitosyhtiöt.

4.13 “Liikenteessä käytettävän biokaasun ja biopolttoaineen sekä

bionesteiden valmistus” liittyy metsäbiomassasta valmistettujen

biopolttoaineiden valmistukseen ja se sisältää UPM:n

biojalostamotoiminnan Lappeenrannassa.

4.27  "Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö"

liittyy Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitokseen UPM:n Pohjolan Voima Oyj:n

(PVO) omistusosuuksien kautta.

4.28 "Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa

laitoksissa" liittyy Olkiluoto 1- ja 2-ydinvoimalaitoksiin UPM:n Pohjolan

Voima Oyj:n (PVO) omistusosuuksien kautta.

UPM tunnistaa toiminnot 4.27 "Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen

ja turvallinen käyttö" sekä 4.28 "Sähköntuotanto ydinenergian avulla

olemassa olevissa laitoksissa" osakeomistustensa kautta Pohjolan

Voima Oyj:ssä (PVO), jolla on suora osakeomistus Teollisuuden Voima

Oyj:ssä (TVO). Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto » 4.3 Rahoitusvarat 

käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. TVO käyttää

Suomessa kolmea ydinvoimalaitosta Olkiluoto 3:n siirryttyä

tuotantovaiheeseen vuonna 2023. Teollisuuden Voima Oyj:n tekemän

laajan selvityksen perusteella, molemmat toiminnot 4.27 ja 4.28 ovat

taksonomian mukaisia.

Vuoden 2024 raportointiin asti ydinenergiaan ja fossiiliseen kaasuun

liittyvät toiminnot on raportoitu erillisinä komission täydentävän

delegoidun säädöksen mukaisesti. Vuoden 2025 EU-taksonomian

raportointivaatimusten muutosten myötä erillisiä raportointimalleja

ydinenergiaan ja fossiiliseen kaasuun liittyville toiminnoille ei enää käytetä,

vaan nämä toiminnot raportoidaan osana yleisiä raportointitaulukoita.

Vuonna 2025 UPM luokitteli aiemmin raportoidut taloudelliset

toiminnot 4.20 "Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto

bioenergialla", joka liittyy biomassan, biokaasun ja bionesteiden avulla

lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten käyttöön ja 6.10

"Meri- ja rannikkovesiliikenteen rahtialukset sekä satama- ja

aputoimintoihin tarkoitetut alukset" joka liittyy logistiikkapalveluiden

myyntiin leasing-aluksilta ei-olennaisiksi uuden olennaisuuskynnyksen

perusteella. Lisäksi UPM tunnisti ei-olennaiset toiminnot 1.2. "Lääkkeiden

valmistus" liittyen lakkautettuun Biomedicals-liiketoimintaan sekä 4.29

"Sähköntuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla" liittyen lämmön

ja sähkön yhteistuotantolaitokseen (CHP) UPM:n Nordlandin

paperitehtaalla Saksassa. Jälkimmäiset kaksi toimintoa on raportoitu ei-

olennaisina myös aiempina vuosina, koska niillä ei ole ollut vaikutusta

raportoitaviin suorituskykymittareihin ("KPI").

Vähimmäistason suojatoimet

Vähimmäistason suojatoimien vaatimusten on tarkoitus varmistaa, että

ympäristötavoitteiden tukemisen lisäksi yritys noudattaa kansainvälisiä

sosiaalisia standardeja ja ohjeistuksia. UPM:n arvioi, että UPM:n

Toimintaohje ja siihen liittyvät liiketoimintakäytännöt, toimenpiteet ja

sitoumukset täyttävät kyseiset vaatimukset. UPM:n due diligence -

prosessi ja korjaavat toimenpiteet ottavat huomioon sosiaaliset ja

työntekijöitä koskevat tekijät, ihmisoikeuksien kunnioittamisen sekä

korruption ja lahjonnan torjunnan. UPM:n raportoinnissa käsitellään

tarvittaessa pääasiallisia haitallisia vaikutuksia kestävyystekijöihin (PAI-

indikaattorit, principal adverse impacts), sellaisina kuin ne on määritelty

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	171

EU:n SFDR:ssä. UPM:n käytäntöjen ja arviointien dokumentaatio

olennaisilla aihealueilla on esitetty tarkemmin vuosikertomuksen osioissa:

• Sitoumukset kansainvälisiin viitekehyksiin: katso » S1-1

• UPM:n Toimintaohje (UPM Code of Conduct) ja muut yhtiön politiikat:

katso » G1-1

• Vastuullinen hallintotapa: katso » ESRS 2 GOV-1

• Korruption- ja lahjonnanvastainen toiminta: katso » G1-3

• UPM ja ihmisoikeudet:, katso » S1-1 , » S2-1 , » S3-1

• Verotus:  katso UPM vuosikertomus, luku "Yhteiskunnallista

hyvinvointia veroilla" 

UPM:n taksonomian eli luokitusjärjestelmän mukaisuus

vuonna 2025 ja sen kehitys edelliseen vuoteen verrattuna

Vuonna 2025 UPM:n luokitusjärjestelmän mukainen eli ympäristön

kannalta kestävä liikevaihto oli yhteensä 689 (774) miljoonaa euroa eli 7 % 

(7 %) kokonaisliikevaihdosta, ympäristön kannalta kestävät pääomamenot

olivat 284 (324) miljoonaa euroa eli 46 %  (40 %)

kokonaispääomamenoista ja ympäristön kannalta kestävät

toimintamenot 88 (71) miljoonaa euroa eli 13 %  (11 %)

kokonaistoimintamenoista, kuten ne ovat määritelty komission

delegoidussa asetuksessa. Luokitusjärjestelmän mukaisen liikevaihdon

suorituskykymittari ("KPI") pysyi prosentuaalisesti muuttumattomana

edellisvuoteen verrattuna. Luokitusjärjestelmän mukaisten

pääomamenojen (CapEx) suhteellinen osuus kasvoi 6  prosenttiyksikköä,

johtuen pääosin Leunan biokemikaalijalostamoon liittyvän investoinnin

suuremmasta suhteellisesta osuudesta kokonaisinvestoinneissa.

Toimintamenojen (OpEx) suorituskykymittari kasvoi 2 prosenttiyksikköä,

mihin vaikutti erityisesti Leunaan liittyvien toimintamenojen kasvu sekä

Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 ydinvoimalaitosten  kasvaneet toimintamenot

(toiminta 4.28).

Taksonomiaan liittyvä sääntely on edelleen kehityksen alla eikä vielä

kata kaikkia ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja.

Valtaosa UPM:n liikevaihtoa tuottavista tuotteista ja palveluista – kuten

sellu, paperi, puutavara, vaneri ja tarramateriaalit – ei kuulu EU-

taksonomian piiriin, minkä vuoksi ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten

toimintojen osuus on korkea.

Suorituskykymittarit ("KPI") ja laskentaperiaatteet

Taksonomia-asetuksen artikla 8 mukaiset

luokitusjärjestelmäkelpoisuuteen ja luokitusjärjestelmän mukaisuuteen

liittyvät taloudelliset tiedot on esitetty seuraavilla sivuilla taulukoissa

Lomake 1: Luokitusjärjestelmäkelpoisiin tai luokitusjärjestelmän mukaisiin

taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus

liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintamenoista – vuoden 2025

tiedot (yhteenvetävät keskeiset tulosindikaattorit) ja Lomake 2:

Luokitusjärjestelmäkelpoisiin tai luokitusjärjestelmän mukaisiin

taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus

liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintamenoista  – vuoden 2025

tiedot (toimintojen erittely), joista jälkimmäinen raportoidaan erikseen

sekä liikevaihdolle, pääomamenoille että toimintamenoille.

Liikevaihto

Pääomamenot (CapEx)

Toimintamenot (OpEx)

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	172

Lomake 1: Luokitusjärjestelmäkelpoisiin tai luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä

osuus liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintamenoista – vuoden 2025 tiedot (yhteenvetävät keskeiset tulosindikaattorit)

Tilikausi	2025
Keskeinen tulosindi- kaattori	Yhteensä	Luokitus- järjestelmä- kelpoisten toimintojen osuus	Luokitus- järjestel- män mukaiset toiminnat	Luokitus- järjestel- män mukaisten toimintojen osuus	Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen erittely ympäristötavoitteiden mukaan						Mahdol- listavien toiminto- jen osuus	Siirtymä- toiminto- jen osuus	Arvioimatta jäävät toiminnat, joita pidetään ei- olennaisina	Luokitusjär- jestelmän mukaiset toiminnat edeltävällä tilikaudella 2024	Luokitusjär- jestelmän mukaisten toimintojen osuus edeltävällä tilikaudella 2024
					Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesi	Kiertotalous	Ympäristön pilaantuminen	Biologinen monimuotoisuus
	milj. euroa	%	milj. euroa	%	%	%	%	%	%	%	%	%	%	milj. euroa	%
Liikevaihto	9 656	8%	689	7%	7 %						4 %	3 %	92 %	774	7 %
Pääoma- menot	621	57%	284	46%	46 %						46 %		43 %	324	40 %
Toiminta- menot	668	17%	88	13%	13 %						5 %	8 %	83 %	71	11 %

Lomake 2: Luokitusjärjestelmäkelpoisiin tai luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä

osuus liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintamenoista  – vuoden 2025 tiedot (toimintojen erittely)

Liikevaihto

Raportoitu keskeinen tulosindikaattori		Liikevaihto
Tilikausi		2025
Taloudelliset toiminnat	Koodi	Luokitusjärjes- telmäkelpoinen keskeinen tulosindikaat- tori (luokitusjärjes- telmäkelpoisen liikevaihdon osuus)	Luokitusjärjes- telmän mukainen keskeinen tulosindikaat- tori (liikevaihdon rahallinen arvo)	Luokitusjärjes- telmän mukainen keskeinen tulosindikaat- tori (luokitusjärjes- telmän mukaisen liikevaihdon  osuus)	Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen ympäristötavoite						Mahdollis- tava toiminta	Siirtymä- toiminta	Luokitusjär- jestelmän mukainen osuus luokitus- järjestelmä- kelpoisesta toiminnasta
					Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesi	Kiertotalous	Ympäristön pilaantuminen	Biologinen monimuotoisuus
		%	milj. euroa	%	%	%	%	%	%	%	E	T	%
Metsänhoito	CCM 1.3	1 %
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus	CCM 3.6	0%	18	0 %	0 %						E		100 %
Sähköntuotanto vesivoimalla	CCM 4.5	1%	115	1 %	1 %						E		100 %
Liikenteessä käytettävän biokaasun ja biopolttoaineen sekä bionesteiden valmistus	CCM 4.13	3 %	267	3 %	3 %						E		100 %
Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö sähkön tai lämmön tuottamiseksi, vedyn tuotanto mukaan luettuna, parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden avulla	CCM 4.27	1 %	125	1 %	1 %							T	100 %
Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa	CCM 4.28	2 %	164	2 %	2 %							T	100 %
Luokitusjärjestelmän mukaisuuden summa tavoitteen mukaan					7 %
Yhteenlaskettu keskeinen tulosindikaattori (Liikevaihto)		8 %	689	7 %	7 %						4 %	3 %	92 %

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	173

Pääomamenot

Raportoitu keskeinen tulosindikaattori		Pääomamenot
Tilikausi		2025
Taloudelliset toiminnat	Koodi	Luokitusjärjes- telmäkelpoinen keskeinen tulosindikaat- tori (luokitusjärjes- telmäkelpoisten pääomameno- jen osuus)	Luokitusjärjes- telmän mukainen keskeinen tulosindikaat- tori (pääoma- menojen rahallinen arvo)	Luokitusjärjes- telmän mukainen keskeinen tulosindikaat- tori (luokitusjärjes- telmän mukaisten pääomameno- jen osuus)	Taksonomian mukaisten toimintojen ympäristötavoitte						Mahdollis- tava toiminta	Siirtymä- toiminta	Luokitusjär- jestelmän mukainen osuus luokitus- järjestelmä- kelpoisesta toiminnasta
					Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesi	Kiertotalous	Ympäristön pilaantuminen	Biologinen monimuotoisuus
		%	milj. euroa	%	%	%	%	%	%	%	E	T	%
Metsitys	CCM 1.1	1 %
Metsänhoito	CCM 1.3	10%
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus	CCM 3.6	42 %	259	42 %	42 %						E		100 %
Sähköntuotanto vesivoimalla	CCM 4.5	2 %	11	2 %	2 %						E		100 %
Liikenteessä käytettävän biokaasun ja biopolttoaineen sekä bionesteiden valmistus	CCM 4.13	2 %	14	2 %	2 %						E		100 %
Luokitusjärjestelmän mukaisuuden summa tavoitteen mukaan					46 %
Yhteenlaskettu keskeinen tulosindikaattori (Pääomamenot)		57 %	284	46 %	46 %						46 %		81 %

Toimintamenot

Raportoitu keskeinen tulosindikaattori		Toimintamenot
Tilikausi		2025
Taloudelliset toiminnat	Koodi	Luokitusjärjes- telmäkelpoinen keskeinen tulosindikaat- tori (luokitusjärjes- telmäkelpoisten toimintameno- jen osuus)	Luokitusjärjes- telmän mukainen keskeinen tulosindikaat- tori (toiminta- menojen rahallinen arvo)	Luokitusjärjes- telmän mukainen keskeinen tulosindikaat- tori (luokitusjärjes- telmän mukaisten toimintameno- jen osuus)	Taksonomian mukaisten toimintojen ympäristötavoitteet						Mahdollis- tava toiminta	Siirtymä- toiminta	Luokitusjär- jestelmän mukainen osuus luokitus- järjestelmä- kelpoisesta toiminnasta
					Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesi	Kiertotalous	Ympäristön pilaantuminen	Biologinen monimuotoisuus
		%	milj. euroa	%	%	%	%	%	%	%	E	T	%
Metsänhoito	CCM 1.3	4 %
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus	CCM 3.6	3%	21	3 %	3 %						E		100 %
Sähköntuotanto vesivoimalla	CCM 4.5	1 %	4	1 %	1 %						E		100 %
Liikenteessä käytettävän biokaasun ja biopolttoaineen sekä bionesteiden valmistus	CCM 4.13	1 %	9	1 %	1 %						E		100 %
Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö sähkön tai lämmön tuottamiseksi, vedyn tuotanto mukaan luettuna, parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden avulla	CCM 4.27	5 %	34	5 %	5 %							T	100 %
Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa	CCM 4.28	3 %	20	3 %	3 %							T	100 %
Luokitusjärjestelmän mukaisuuden summa tavoitteen mukaan					13 %
Yhteenlaskettu keskeinen tulosindikaattori (Toimintamenot)		17 %	88	13 %	13 %						5 %	8 %	77 %

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	174

Laskentaperiaatteet

UPM:n konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön

hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien

(IFRStilinpäätösstandardit) ja IFRIC-tulkintojen mukaisesti. UPM on

laskenut suorituskykymittarit (”KPI”) käyttäen konsernitilinpäätöksellä

2025 esitettyjä taloudellisia tietoja. Taksonomiakelpoista ja taksonomian

mukaista liikevaihtoa laskiessa tiettyjä osia tuotantopanoksista, kuten

kestävän raaka-aineen tai energian käyttöä, ei ole sisällytetty

taksonomiakelpoiseen liikevaihtoon, mikäli pääasiallinen toiminta ei ole

taksonomian piirissä. Mikäli taloudellisia toimintoja käytetään sekä

sisäisesti, että myös jossain määrin ulkoisen liikevaihdon tuottamiseen,

pääomamenoja tai toimintamenoja ei ole jaettu näiden suhteessa vaan

ne ovat huomioitu kokonaisuudessaan liikevaihtoa tuottavassa

toiminnossa. Investointien ja toimintamenojen suorituskykymittareiden

määritelmät perustuvat komission delegoidun asetuksen määritelmiin.

Selkeä raportointirakenne estää kaksinkertaisen huomioon ottamisen ja

varmistaa, että taloudellisiin toimintoihin liittyvät liikevaihto sekä

pääoma- ja toimintamenot huomioidaan vain kerran. Mikäli yksittäisen

investoinnin voidaan katsoa olevan taksonomian mukainen, sitä ei

allokoida edelleen taloudelliselle aktiviteetille, jotta se ei tule mukaan

suorituskykymittareiden laskentaan kahdesti. Vastaavasti, hankituttuja

suoritteita, jotka huomioidaan jo taksonomian mukaisen toiminnon alla,

ei lasketa uudelleen mukaan toimintamenoihin. Konsernilla ei ole

taloudellisia aktiviteetteja, jotka edistäisivät merkittävästi useampaa kuin

yhtä ilmasto- tai ympäristötavoitetta.

Liikevaihto

UPM on laskenut komission delegoidun asetuksen mukaisesti määritetyn

liikevaihdon noudattaen samoja laskentaperiaatteita, joita sovelletaan

liikevaihtoon IFRS-tilinpäätösstandardeissa, eli se sisältää kaikki

tavanomaiseen liiketoimintaan liittyvät tuotteiden ja palvelujen myynnistä

saadut tuotot. Kokonaisliikevaihto vastaa konsernitilinpäätöksellä

esitettyä liikevaihtoa. Lisätietoja laskentaperiaatteista

konsernitilinpäätöksen liitetiedossa » 2.2. Liikevaihto.

Taksonomiakelpoinen sekä taksonomian mukainen eli ympäristön

kannalta kestävä liikevaihto sisältää vain sellaisen liikevaihdon, joka tulee

taksonomian piirissä olevista toiminnoista.

Vuonna 2025, liikevaihdon suorituskykymittarin osoittaja koostuu

tuotteista ja palveluista liittyen seuraaviin taksonomian mukaisiin

taloudellisiin aktiviteetteihin:

3.6 “Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus” tuottaa

liikevaihtoa Saksan Launassa sijaitsevan uuden biokemikaalijalostamon

tuotteiden myynnistä, sen aloitettua ensimmäiset asiakastoimituksensa

loppuvuonna 2025.

4.5 "Sähköntuotanto vesivoimalla" tuottaa liikevaihtoa vesivoimalla

tuotetun sähkön myynnistä UPM:n omista sekä yhteisomistuksessa

olevista vesivoimaloista.

4.13 “Liikenteessä käytettävän biokaasun ja biopolttoaineen sekä

bionesteiden valmistus” tuottaa liikevaihtoa puupohjaisista uusiutuvista

dieselpolttoaineista ja naftan myynnistä liikennekäyttöön ja

petrokemikaaleihin.

4.27 "Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö

sähkön tai lämmön tuottamiseksi, vedyn tuotanto mukaan luettuna,

parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden avulla" tuottaa liikevaihtoa

UPM:n sähkönmyynnistä ulkoisille asiakkaille Olkiluoto 3 -

ydinvoimalaitokseen liittyen.

4.28 "Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa

laitoksissa" tuottaa liikevaihtoa UPM:n sähkönmyynnistä ulkoisille

asiakkaille Olkiluoto 1 ja 2 -ydinvoimalaitoksiin liittyen.

Liikevaihto puun ja puupohjaisen biomassan kuten tukkien,

kuitupuuhakkeen ja hakkuutähteiden myynnistä UPM:n omistamista ja

vuokraamista metsistä kolmansille osapuolille sekä

metsänhoitopalvelujen myynti yksityisille metsänomistajille (1.3

“Metsänhoito”) on taksonomiakelpoista, mutta ei taksonomian mukaista.

Pääomamenot (CapEx)

UPM on komission delegoidun asetuksen mukaisesti sisällyttänyt

pääomamenoihin lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin ennen

poistoja, arvonalentumisia tai käyvän arvon muutoksia tilikauden aikana.

Nämä erät on käsitelty IAS 16 Aineelliset hyödykkeet, IAS 38 Aineettomat

hyödykkeet, IAS 41 Maatalous sekä IFRS 16 Vuokrasopimukset -

standardien mukaisesti. Pääomamenot vastaavat konsernin

rahavirtalaskelmassa esitettyjä käyttöomaisuuden ja metsäomaisuuden

hankinnasta maksettuja rahavaroja, oikaistuna raportointikauden

lopussa jaksotetuilla mutta maksamattomilla erillä. Pääomamenoihin

sisältyvät myös liiketoimintojen ja tytäryritysten hankinnat, pois lukien

liikearvo, sekä lisäykset vuokrattuihin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Katso

» Käyttöomaisuusinvestoinnit-, Metsävarojen lisäykset- ja

Liiketoimintojen ja tytäryritysten hankinnat vähennettynä hankituilla

rahavaroilla -rivinimikkeet Konsernin rahavirtalaskelmassa sekä

Vuokrasopimukset konsernitilinpäätöksen liitetiedossa  5.2. Nettovelka.

UPM:n vuosikertomuksen osiossa Muu taloudellinen tieto esitetty

tunnusluku Investoinnit eroaa taksonomian mukaisista

pääomamenoista, koska se ei sisällä lisäyksiä metsävaroihin eikä

vuokrattuihin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja sisältää osakehankinnat

sekä liiketoimintojen yhdistämisestä syntyneen liikearvon.

Vuonna 2025, suorituskykymittarin osoittaja koostuu seuraavista

taksonomian mukaisten pääomamenojen eristä:

3.6 “Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus” pääomamenot

sisältävät investoinnit uuteen biokemikaalijalostamoon Saksan Leunassa.

UPM raportoi uuden sukupolven biojalostamoon liittyvät pääomamenot

kokonaisuudessaan luokitusjärjestelmän mukaisina. Raportointivuonna

2024 UPM tulkitsi Leunan biokemikaalijalostamon investoinnin CapEx-

suunnitelmaksi (Liite I, kohta 1.1.2.2. (b)) luokitusjärjestelmän mukaisiin

taloudellisiin toimintoihin liittyviin omaisuuseriin tai prosesseihin kuuluvan

pääomamenojen sijaan, koska Leunan biokemikaalijalostamo ei ollut

vielä tuotantovaiheessa. Vuonna 2025 Leunan biokemikaalijalostamo

valmisti ensimmäiset kaupalliset tuotteensa ja siten liikevaihdon

taksonomiaraportointi aloitettiin.  Näin ollen vuonna 2025 UPM raportoi

Leunan biokemikaalijalostamon investoinnin pääomamenoina Capex-

suunnitelman sijaan. Leunan biokemikaalijalostamon odotetaan

saavuttavan täyden tuotannon vuonna 2027, ja sen kokonaisinvestoinnin

arvioidaan olevan 1 335 miljoonaa euroa.

4.5 "Sähköntuotanto vesivoimalla" pääomamenot sisältävät

aktivoidut kulut investoinneista vesivoimalaitoksiin.

4.13 “ Liikenteessä käytettävän biokaasun ja biopolttoaineen sekä

bionesteiden valmistus" pääomamenot sisältävät aktivoidut kulut

investoinneista biojalostamoon.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	175

Pääomamenot liittyen metsittämistä varten ostettuihin ja

vuokrattuihin maa-alueisiin (1.1 “Metsitys”), kasvuajalta aktivoituihin

metsänuudistamiskustannuksiin kuten istutus,taimikoiden kasvatus sekä

taimitarhojen operointi  (1.3 “Metsänhoito”) ovat taksonomiakelpoisia

mutta eivät taksonomian mukaisia.

UPM ei raportoi pääomamenoja ydinvoimatoiminnoistaan (4.27

"Uusien ydinvoimalaitosten rakentaminen ja turvallinen käyttö" ja 4.28

"Sähkön tuotanto ydinenergialla olemassa olevissa laitoksissa"), sillä

johtuen osakeomistustensa luonteesta PVO:ssa ydinvoimaan liittyvät

investoinnit eivät ole mukana UPM:n vuosikertomuksella esitetyissä

investoinneissa,  katso konsernin tilinpäätöksen liitetieto » 4.3

Rahoitusvarat  käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta.

Toimintamenot (OpEx)

UPM on komission delegoidun asetuksen mukaisesti sisällyttänyt

toimintamenoihin IAS 38 Aineettomat hyödykkeet -standardin mukaisesti

kirjatut tutkimus- ja kehitysmenot, IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin

mukaisesti kirjatut kulut lyhytaikaisista vuokrasopimuksista sekä IAS 16

Aineelliset hyödykkeet -standardin mukaisesti kirjatut käyttöomaisuuden

huoltomenot (eli korjaus- ja kunnossapitomenot). Käyttöomaisuuden

huoltomenoihin sisältyy huoltohenkilöstön suoria palkkoja,

huoltomateriaaleja sekä ulkoistettuja huoltopalvelumenoja. Lisäksi UPM

omistaa huomattavan määrän metsävaroja ja pitää

metsänkunnossapitokustannuksia sekä tukipalveluja sellaisina varojen

huoltomenoina, jotka EU:n komission delegoidussa asetuksessa on

määritelty. Toimintamenot sisältyvät konsernin tuloslaskelman riville

Liiketoiminnan kulut. Lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetieto » 2.3.

Liiketoiminnan kulut ja liiketoiminnan muut tuotot.

Vuonna 2025, suorituskykymittarin osoittaja koostuu seuraavista

taksonomian mukaisten toimintamenojen eristä:

3.6 “Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus” toimintamenot

sisältävät uuteen biokemikaalijalostamoon liittyviä kunnossapito- ja T&K

kuluja.

4.5 "Sähköntuotanto vesivoimalla" toimintamenot sisältävät

vesivoiman tuotantolaitosten kunnossapitomenoja.

4.13 “ Liikenteessä käytettävän biokaasun ja biopolttoaineen sekä

bionesteiden valmistus" toimintamenot sisältävät Lappeenrannan

biopolttoaineiden tuotantolaitoksen kunnossapitomenoja sekä seuraavan

sukupolven biojalostamoon liittyviä T&K-kuluja.

4.27 "Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö

sähkön tai lämmön tuottamiseksi, vedyn tuotanto mukaan luettuna,

parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden avulla" sisältää UPM:n

omistusosuuden mukaisen osuuden käyttöomaisuuden huoltomenoista

Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitokseen liittyen.

4.28 "Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa

laitoksissa" sisältää UPM:n omistusosuuden mukaisen osuuden

käyttöomaisuuden huoltomenoista Olkiluoto 1 ja 2 -ydinvoimalaitoksiin

liittyen.

Toimintamenot liittyen metsätalouden infrastruktuurin

kunnossapitoon, metsäpalojen torjumiseen, metsänsuojeluun sekä

ympäristötoimenpiteisiin (1.3 “Metsänhoito”) ovat taksonomiakelpoisia

mutta eivät taksonomian mukaisia.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	176

Pilaantuminen (ESRS E2)

UPM kiinnittää erityistä huomiota toimintansa vaikutuksiin ilmaan, ilmastoon, veteen ja maaperään ja pyrkii

minimoimaan kaikki haitalliset vaikutukset. Tämä tarkoittaa ilma- ja vesipäästöjen vähentämistä, maaperään

joutuvien päästöjen välttämistä sekä vaarallisen ja vaarattoman jätteen minimoimista.

Happamoittavien savukaasujen (NOX/SO2 ) vähentäminen keskimääräistä UPM:n tuotetta kohti			Kemiallisen hapenkulutuksen vähentäminen (COD) keskimääräistä UPM:n tuotetta kohti			41 ympäristöön liittyvää poikkeamaa lupa-, sopimus- tai muista lakisääteisistä velvoitteista 2 100 ehkäisevää havaintoa ja läheltä piti -tilannetta raportoitu
-20 %			-43 %
Verrattuna vuoteen 2015 (vuoden 2030 tavoite: -20 %)			Verrattuna vuoteen 2008 (vuoden 2030 tavoite: -40 %)

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	177

Politiikat

E2-1

UPM:n Toimintaohjeessa tuodaan esiin yhtiön kunnioitus ihmisiä kohtaan

sekä ympäristöä koskevat ja eettiset liiketoimintatavat. Sitoumus

negatiivisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi on osa tätä ohjetta.

Toimintaohjetta täydentää UPM:n vastuullisuussitoumus, jossa

aihetta käsitellään tarkemmin. UPM:n Toimintaohjeessa toimittajille ja

kolmansille osapuolille asetetaan vähimmäisvaatimukset koko

arvoketjulle. Katso kohdasta » G1–1 Politiikat lisätietoja näistä

politiikkadokumenteista.

Lisäksi tiettyjä näkökohtia käsitellään seuraavissa

politiikkadokumenteissa.

• UPM:n toimitusketjun vastuullisuusohjelma

Katso » G1–2 Vastuullinen hankinta

• UPM:n Clean Run -standardi

• UPM:n kemikaalinkäsittelystandardi

• UPM:n riskienhallintastandardi

• UPM:n poikkeamien raportointi ja tutkinta -standardi

UPM:n sitoutuminen pilaantumisesta aiheutuvien negatiivisten

vaikutusten hillitsemiseen, ehkäisemiseen ja hallintaan on kuvattu UPM:n

Toimintaohjeessa: ”Pyrimme minimoimaan suorat ja epäsuorat

negatiiviset vaikutukset ympäristöön tai ihmisiin vaikutuspiirissämme.

Mittaamme ja arvioimme toimintamme suoria ja epäsuoria

ympäristöriskejä ja -vaikutuksia jatkuvasti ja edistämme parhaiden

käytettävissä olevien tekniikoiden käyttöä. Odotamme toimittajiltamme ja

liikekumppaneiltamme samanlaista sitoutumista tekoihin ympäristön

hyväksi.” Vaatimuksia täydentää UPM:n vastuullisuussitoumus: ”UPM

kiinnittää erityistä huomiota omien toimintojen vaikutuksiin ilmaan,

ilmastoon, veteen ja maaperään minimoidakseen kaikki haitalliset

vaikutukset. Tämä tarkoittaa ilmaan ja veteen kohdistuvien päästöjen

vähentämistä, maaperään kohdistuvan pilaantumisen

ennaltaehkäisemistä sekä vaarattoman ja vaarallisen jätteen määrän

minimoimista.

Kaikki UPM:n liiketoimintaan liittyvät olennaiset pilaantumista

aiheuttavat aineet käsitellään UPM:n politiikoissa.

UPM:n vuodelle 2030 asettamat vastuullisuustavoitteet sisältävät

konsernitason vähennystavoitteet olennaisimmille pilaantumista

aiheuttaville tekijöille. Niitä ovat NOX, SO2, COD ja kaatopaikkajäte.

UPM:n sitoumus ympäristövaikutusten jatkuvaan parantamiseen on

määritetty UPM:n vastuullisuussitoumuksessa.

UPM:n Clean Run -standardi

UPM Clean Run -standardi pyrkii varmistamaan, että UPM:n kaikissa

liike- ja muissa toiminnoissa toimitaan Clean Run -prosessien ja UPM:n

vastuullisuussitoumuksen mukaisesti. UPM pyrkii ympäristösuorituskyvyn

jatkuvaan parantamiseen ja noudattaa kaikkia sovellettavia lakeja ja

muita säädöksiä. Katso » E2–2 UPM:n Clean Run -konsepti

UPM:n kemikaalinkäsittelystandardi

UPM:n kemikaalinkäsittelystandardissa kuvataan minimitason

vaatimukset koskien kemikaalien riskiarviointia, hyväksymistä ja

turvallista käsittelyä. UPM noudattaa kaikkia olennaisia kansainvälisiä ja

kansallisia tuotantolaitoksia ja tuotteita koskevia lakeja. Lisäksi käyttöön

hyväksyttäviltä kemikaaleilta edellytetään pienimpiä mahdollisia

haittavaikutuksia ihmisten terveyteen, ympäristöön ja UPM:n tuotteiden

turvallisuuteen. Saatavilla olevista vaihtoehdoista tulee valita vähiten

haitallinen. Jos teknisesti toimivia turvallisempia vaihtoehtoja on

saatavilla, ei tule käyttää kemikaaleja, jotka ovat luokittelultaan tai

sisältämänsä komponentin vuoksi tappavia ihmisille, karsinogeenisia,

mutageenisiä, haitallisia lisääntymiselle, myrkyllisiä jollekin tietylle elimelle,

ihoa tai hengitystie-elimiä herkistäviä, myrkyllisiä vesieliöille aiheuttaen

kroonisia vaikutuksia, vaarallisia otsonikerrokselle, pysyviä hormoni-

toimintaa häiritseviä tai jotka Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) on

luokitellut erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi (SVHC).

UPM:n riskienhallintastandardi

Riskienhallintastandardissa määritellään yksityiskohtaisesti UPM:n

työterveyttä, -turvallisuutta ja ympäristöä koskevat riskienhallinta-

prosessit. Standardi mahdollistaa systemaattisen ja yhdenmukaisen

tavan arvioida UPM:n One Safety -työkaluun kirjattuja riskejä.

Standardi määrittelee, että kaikkien UPM:n yksiköiden (toimipaikkojen,

tehtaiden, toimistojen jne.) johdon odotetaan 1) tunnistavan kaikki

ennakoitavissa olevat vaarat ja arvioida niiden riskitasot terveyden,

turvallisuuden, ympäristön, tuotteiden ja yhtiön maineen kannalta, 2)

hallitsevan riskejä tehokkaasti ja minimoivan ne niin alhaiselle tasolle kuin

on kohtuullisesti mahdollista, 3) viestivän riskinarvioinnin tulokset

tehokkaasti kaikille asiaankuuluville työntekijöille turvallisen ja ympäristön

kannalta vastuullisen työn mahdollistamiseksi sekä 4) arvioivan ja

priorisoivan riskit vastuualueellaan.

Muissa standardeissa, kuten UPM:n prosessiturvallisuusstandardissa

ja UPM:n muutoksenhallintastandardissa, käsitellään myös

ympäristösuorituskyvyn hallintaa koskevia kysymyksiä.

UPM:n poikkeamien raportointi ja tutkinta -

standardi

UPM:n poikkeamien raportointi ja tutkinta -standardi koskee terveyttä ja -

turvallisuutta sekä ympäristöä. Siinä määritellään tehokkaat prosessit

UPM:n poikkeamien tutkinnalle. Prosessit koskevat poikkeamien

ilmoittamista, tutkintaa, ehkäisevien ja korjaavien toimenpiteiden

toteuttamista, löydöksistä ilmoittamista sekä opittujen asioiden

jakamista muissa UPM:n organisaatioissa. UPM:n poikkeamien

tutkintaprosessi alkaa tapahtumahetkestä tai sen havaitsemisesta ja

noudattaa poikkeaman vakavuuden perusteella standardissa

määriteltyjä käytäntöjä. Linjaorganisaation pitää välittömästi

tapahtuman jälkeen vakauttaa tilanne, ehkäistä lisäseuraukset sekä

varmistaa, että paikka on turvallinen.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	178

Toimenpiteet

E2-2

UPM on määrittänyt tunnistamiensa olennaisten aiheiden pohjalta

seuraavat pilaantumista koskevat painopistealueet ja konsernitavoitteet:

• Ilmasto (ilmapäästötavoite – NOX ja SO2)

• Vesi (vesipäästötavoite – COD)

• Tuotevastuu (ympäristömerkittyjen tuotteiden osuuden tavoite)

Katso » E5–2 Toimenpiteet ja E5–3 Tavoitteet

• Jäte (tavoite kaatopaikkajätteelle) Katso » E5–2 Toimenpiteet ja » E5–3

Tavoitteet

• Vastuullinen hankinta (tavoitteena hankintojen arvo toimittajilta, jotka

ovat sitoutuneet UPM:n Toimintaohjeeseen toimittajille ja kolmansille

osapuolille) Katso » G1–2 Toimenpiteet

Toimintasuunnitelmat on laadittu konsernitavoitteiden saavuttamiseksi

sekä muille jatkuvan parantamisen osa-alueille. Alla on kuvattu toteutetut,

käynnissä olevat ja suunnitellut keskeiset toimenpiteet ja niitä koskevat

konseptit.

UPM:n Clean Run -konsepti

Konsernitason Clean Run -konsepti otettiin käyttöön vuonna 2012, ja

myöhemmin se on laajentunut kattamaan kaikki liiketoiminnot. Tämän

kokonaisvaltaisen hallintajärjestelmän tavoitteena on parantaa UPM:n

ympäristösuorituskykyä nostamalla ympäristöasiat keskiöön päivittäisessä

toiminnassa sekä mahdollistaa yhdenmukaiset toimintatavat kaikessa

toiminnassa.

Kaikilla tuotantolaitoksillamme on sertifioitu ISO 14 001 -ympäristö-

johtamisjärjestelmä, paitsi kahdella UPM Adhesive Materials -

liiketoiminta-alueen tehtaalla, joista toinen valmistautuu sertifiointiin ja

toisen sulkemisesta on ilmoitettu. Konsepti perustuu ISO 14 001 -

ympäristöjohtamisjärjestelmän vaatimuksiin, mutta sitä täydentävät

UPM:n yleisiä käytäntöjä koskevat, ISO-standardia tarkemmat

vaatimukset. Näiden vaatimusten mukaisesti kaikissa toimipaikoissa

seurataan systemaattisesti poikkeamia, raportoidaan proaktiivisesti

havainnoista ja läheltä piti -tilanteista, toteutetaan turvallisuuskierroksia

ja –keskusteluja, jaetaan parhaita käytäntöjä sekä valmistellaan

yksityiskohtaisia riskiarviointeja.

Konserni tekee säännöllisesti Clean Run -konseptin ja pitkän aikavälin

ympäristötavoitteisiin liittyviä arviointeja tukeakseen ja varmistaakseen

standardin asianmukaisen toteutuksen. Tehtaissa ja liiketoiminta-alueilla

kehitetään suunnitelmat konsernin vuoden 2030 ympäristötavoitteiden

saavuttamiseksi ja tehdään toimenpiteitä niiden pohjalta.

Vuonna 2025 tehtiin noin 1 700 (1 900) ympäristökävelyä ja raportoitiin

noin 2 100 (2 200) ennakoivaa ympäristöhavaintoa ja läheltä piti -

tilannetta. Vuonna 2025 ympäristöpoikkeamien määrä kasvoi, ja vuoden

aikana sattui 41 (35) tilapäistä poikkeamaa lupaehdoista, sopimuksista

tai muista lakisääteisistä vaatimuksista. 9 poikkeamaa liittyi ilmaan, 27

veteen, 3 maaperään ja veteen, ja 2 puuviljelmiin. Kaikista

ympäristölupapoikkeamista ilmoitettiin välittömästi viranomaisille ja

tarvittaessa paikallisille sidosryhmille. Kaikissa tapauksissa ryhdyttiin

asianmukaisiin toimenpiteisiin tilanteen normalisoimiseksi ja vastaavien

tapahtumien ehkäisemiseksi.

Merkittäviä ympäristöonnettomuuksia ei tapahtunut vuonna 2025.

Vesipäästöjen vähentäminen

Keskeiset toimenpiteet

Vesi on sellu- ja paperitehtaiden olennainen resurssi. Kaikki UPM:n sellun-

ja paperintuotannossa syntyvä jätevesi puhdistetaan mekaanisesti ja

biologisesti joko ulkoisessa tai omassa jätevedenpuhdistamossa.

Puhdistettu vesi palautetaan yleensä samalle vesialueelle, mistä se on

otettu.

UPM on valinnut kemiallisen hapenkulutuksen (COD) soveltuvimmaksi

indikaattoriksi  sellun- ja paperintuotannon vesipäästöjen seurantaan.

Konsernin vähennystavoite on asetettu vuodelle 2030. Sellu- ja

paperitehtailla on vastaavasti omat suunnitelmansa COD-vähennys-

tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Vuonna 2025 päästöt kemiallisena hapenkulutuksena mitattuna

paperitonnia kohti kasvoivat 5 % edellisvuoteen verrattuna mutta laskivat

-30 % tavoitteen vertailuvuoteen 2008 verrattuna. Päästöt mitattuna

kemiallisena hapenkulutuksena sellutonnia kohti kasvoivat hieman, 1 %

edellisvuoteen verrattuna mutta laskivat -53 % tavoitteen vertailuvuoteen

2008 verrattuna. Katso kohdasta » E2–3 Tavoitteet konsernin seuranta ja

COD:n kuvaus.

UPM sitoutui vuonna 2022 ensimmäisenä suomalaisista merirahdin

kuljettajista Baltic Sea Action Groupin Ship Waste Action -aloitteeseen.

Sen mukaisesti yhtiö purkaa laivojensa jätevedet maihin, missä niistä

saatavat ravinteet voidaan hyödyntää .

Vuoden 2025 toimenpiteet

• Useat toimenpiteet keskittyivät vähentämään maaperän ja pohjaveden

saastumiseen kohdistuvia riskejä. UPM Jämsänkosken tehtaalla

uusittiin yli 500 metriä jätevesiputkistoja. Kemikaalikuljetusten

purkualueiden parannukset jatkuivat useilla tehtailla (esim.

vaneritehtailla ja UPM Kaukaan tehtaalla).

• UPM Nordlandin paperitehtaalla Saksassa käynnistettiin projekti bio- ja

kuitulietteiden poistovesien erottelemiseksi tehtaan jätevedenpuh-

distamolla vuonna 2024. Toimenpiteellä odotetaan saavutettavan 20 %

vähennys kemiallisessa hapenkulutuksessa (COD) parantaen samalla

lietteen kierrätysmahdollisuuksia ja vähentäen kuljetustarvetta. Projekti

valmistui vuonna 2025.

• UPM Plywoodin Pelloksen vaneritehtaalla lisättiin jätevedenkäsittely-

laitoksen kapasiteettia ja luotettavuutta ja päivitettiin laitoksen

ilmastimet. Näillä toimenpiteillä saatiin vähennettyä kolme tonnia

kemiallista hapenkulutusta päivää kohti.

• UPM Jämsänkosken paperitehtaan jätevedenpuhdistamon esiselkeytin

uusittiin ja otettiin käyttöön. Uudistus oli keskeinen koko jäteveden-

puhdistusprosessin tehokkuuden näkökulmasta .

• UPM Rauman tehtaalla investointiin kemimekaanisen massan

tuotannossa investoitiin paineflotaatioyksikköön. Investoinnilla

parannetaan materiaalitehokkuutta pienentämällä kuituhäviöitä sekä

vähennetään COD-kuormitusta jätevedenpuhdistamolle.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	179

Suunnitellut toimenpiteet

• UPM jatkaa kehitystyötä ja toimenpiteitä saavuttaakseen vuodelle

2030 asetetut tavoitteet.

Ilmapäästöjen vähentäminen

Keskeiset toimenpiteet

UPM:n päästöt ilmaan syntyvät pääasiassa energiantuotannossa.

Ilmapäästöjen määrä ja laatu riippuvat voimalaitoksissa tai kattiloissa

tuotetun energian määrästä, poltto-olosuhteista ja käytetyistä

polttoaineista. Päästöjä on mahdollista vähentää polttoaineiden

valinnalla, polttoteknologioilla ja savukaasujen puhdistuksella.

Biomassapohjaisia polttoaineita, öljyä ja hiiltä käyttävissä kattiloissa on

suodatusjärjestelmät. Happamoittavat savukaasut (NOX ja SO2) on

tunnistettu merkitykseltään olennaisimmiksi, ja niitä koskevat

vähennystavoitteet on asetettu vuodelle 2030.

Vuonna 2025 happamoittavien savukaasujen päästöt mitattuna

paperitonnia  kohti kasvoivat 7 % edellisvuoteen verrattuna, mutta

vähenivät edelleen -28 % tavoitteen vertailuvuoteen 2015 verrattuna.

Happamoittavien savukaasujen päästöt mitattuna sellutonnia kohti 

vähenivät -2 % edellisvuoteen verrattuna ja laskivat -10 % tavoitteen

vertailuvuoteen 2015 verrattuna.

Katso kohdasta » E2–3 Tavoitteet konsernin seuranta tavoitteen

saavuttamiseksi.

Kuljetuksessa ilmapäästöjä syntyy pienemmässä määrin. Viime vuosina

UPM on investoinut seitsemään kaksoispolttoainealukseen, jotka voivat

käyttää perinteistä meriliikenteen polttoainetta sekä nesteytettyä

maakaasua (LNG). Alusten hiilidioksidipäästöt ovat LNG:tä käytettäessä

25 % pienemmät kuin yleisesti meriliikenteessä käytetyllä polttoaineella.

Samalla typpioksideja (NOX) syntyy noin 85 % vähemmän ja rikkioksideja

(SOX) noin 99 % vähemmän. Lisäksi nokihiukkaspäästöt ovat 99 %

pienemmät.

Vuoden 2025 toimenpiteet

• UPM liittyi viisivuotiseen VTT:n ja RISEn (Research Institutes of Sweden)

johtamaan tutkimusohjelmaan koskien päästötöntä  selluntuotantoa

vuonna 2024. Ohjelman tavoitteena on vähentää merkittävästi

biomassan polttoa ja lisätä puusta saatavan materiaalin osuutta noin

50 prosentista 70 prosenttiin. Vuonna 2025 UPM osallistui

tutkimukseen, jonka tavoitteena oli ymmärtää paremmin

kuitusoluseinän rakennetta ja kehittää uusia tapoja vapauttaa kuitu

puumatriisista.

• UPM Kaukaan sellutehtaalla kolmas neljästä soodakattilan

sähkösuotimesta uudistettiin ja otettiin käyttöön lokakuussa 2025.

Kaksi ensimmäistä yksikköä uusittiin vuonna 2023. Tämä parantaa

ilmanlaatua entisestään etenkin vähentämällä hiukkaspäästöjä.

Suunnitellut toimenpiteet

• UPM jatkaa kehitystyötä ja toimenpiteitä saavuttaakseen vuodelle

2030 asetetut tavoitteet.

Katso kohdasta » E5–2 Toimenpiteet lisätietoja jätteisiin  ja kemikaaleihin

liittyvistä toimenpiteistä.

Resurssit 

Vuonna 2025 UPM:n ympäristöinvestointien kokonaisarvo oli 12 (20)

miljoonaa euroa. Vuonna 2025 suurimmat investoinnit tehtiin

energiatehokkuuden parantamiseen, hiilidioksidipäästöjen

vähentämiseen ja ympäristömääräysten noudattamisen varmistamiseen.

UPM:n ympäristötoiminnan menot, jotka pääasiallisesti johtuivat

jätevesien ja jätteiden käsittelystä, olivat yhteensä  106 (111) miljoonaa

euroa sisältäen poistot.

Vuonna 2025 ei ilmoitettu merkittävistä pääomamenoista uusiin

ympäristöliitännäisiin hankkeisiin.

Katso kohdasta » Konsernin rahavirtalaskelma,

Käyttöomaisuusinvestoinnit

Katso kohdasta » Konsernin tuloslaskelma, Liiketoiminnan kulut

Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto » 2.3 Liiketoiminnan kulut ja

liiketoiminnan muut tuotot

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	180

Tavoitteet

E2-3

Päästöihin liittyvät tavoitteet

UPM on asettanut useita tavoitteita ja tunnuslukuja ohjaamaan

vastuullisuustoimintaansa. Niihin liittyvät vastuullisuuden painopistealueet

koskevat tuotantolaitoksissa (käsitellään kohdissa Ilmasto, Vesi ja Jäte)

sekä toimitusketjussa syntyviä päästöjä. Tavoitteet tukevat UPM:n

politiikassa määriteltyä pyrkimystä hillitä, ehkäistä ja hallita pilaantumisen

aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia (UPM:n Toimintaohje). UPM ottaa

huomioon vastuullisuustavoitteissaan ulkoisilta sidosryhmiltä saadut

mielipiteet, toiveet ja näkökulmat osana jatkuvaa vuoropuhelua.

Vastuullisuuden painopistealue ja tunnusluku	Vertailu- vuosi	Vertailu- vuoden arvo	Vuoden 2030 tavoite	Tavoitteen seuranta 2025 (2024)
Ilmasto sis. päästöt ilmaan
Happamoittavat savukaasut (NOX/SO2) keskimääräistä UPM:n tuotetta kohti	2015	100 % **	-20 %	-20 % (-19 %)
Vesi
Kemiallinen hapenkulutus (COD) keskimääräistä UPM:n tuotetta kohti *	2008	100 % ***	-40 %	-43 % (-44 %)
Jäte
Kaatopaikalle tai poltettavaksi ilman energian talteenottoa toimitettu prosessijäte	2015	122 000 kuivatonnia	0 tonnia	101 000 (97 000) tonnia, 82 % (83 %) UPM:n prosessijätteestä käytetään uudelleen tai kierrätetään
Vastuullinen hankinta
UPM:n hankintojen arvo toimittajilta, jotka ovat hyväksyneet UPM:n Toimintaohjeen toimittajille ja kolmansille osapuolille	2015	79 %	>80 % (jatkuva)	86 % (91 %)

*Olennainen sellun- ja paperintuotannossa

**Laskutapa: 20 %:n tavoite painotetun keskiarvon vähennyksessä saavutetaan tietyissä sellu-, paperi-, vaneri-, biopolttoaine- ja sahatavaraliiketoimintojen päästöissä vertailuvuoden ollessa 100 %

***Laskutapa: 40 %:n tavoite painotetun keskiarvon vähennyksessä saavutetaan tietyissä sellu- ja paperiliiketoimintojen päästöissä vertailuvuoden ollessa 100 %

UPM:n 2030-vastuullisuustavoitteita seurataan ja niistä raportoidaan

konsernitasolla vähintään vuosittain.

Ilma-, vesi- ja maaperäpäästöille valitut tavoiteparametrit ovat

seurannalle olennaisimpia UPM:n päätuotantoalueilla. Ne arvioidaan ja

määritetään historiallisen kehityksen, tiedossa olevien investointi-

hankkeiden ja teknologiakehityskohteiden sekä mahdollisten paikallisten

vaikutusten perusteella. Tavoitteena on saavuttaa paremmat tulokset

kuin viranomaisten asettamissa raja-arvoissa on osoitettu huomioiden

paikalliset olosuhteet. Tavoitteiden asettamisessa huomioidaan

mahdollisuuksien mukaan myös EU-ympäristömerkin kriteerit tai

parhaisiin saatavilla oleviin tekniikoihin (BAT) perustuvat viitearvot.

Konsernitavoitteet eritellään liiketoiminta-alueittain ja tehtaittain.

Erittely perustuu kemiallisen hapenkulutuksen yksityiskohtaiseen

jakaumaan ja kaikkien liiketoiminta-alueiden suuntaa antavaan

tavoitteeseen koskien happamoittavia savukaasuja tai UPM:n kaikkia

tehtaita koskevaan tavoitteeseen lopettaa prosessijätteen vieminen 

kaatopaikoille vuoteen 2030 mennessä.

UPM on valinnut kemiallisen hapenkulutuksen (COD) soveltuvimmaksi

indikaattoriksi sellun- ja paperintuotannon jätevesille. Muissa yksiköissä ei

synny vesipäästöjä merkittävissä määrin. Sellu- ja paperitehtaiden

jätevedessä on orgaanisia yhdisteitä, jotka kuluttavat happea hajoamisen

yhteydessä. Vähähappisella vedellä voi olla haitallisia vaikutuksia

kasveihin ja eläimiin. Kemiallinen hapenkulutus viittaa orgaanisten

yhdisteiden täydellisessä hapettumisessa kulutettuun hapen määrään.

UPM:n happamoittavia savukaasuja koskeva tavoite on vähentää

energiatuotannossa ja tuotantoprosesseissa syntyviä NOX- ja SO2-päästöjä.

Kemiallista hapenkulutusta (COD) ja happamoittavia savukaasuja

(SO2 ja NOX) koskevat konsernitavoitteet etenivät aikataulua nopeammin.

Vuoden 2030 tavoite kemialliselle hapenkulutukselle (COD) saavutettiin

vuonna 2024, ja vuoden 2030 tavoite happamoittaville savukaasuille 

saavutettiin vuonna 2025.

Katso kohdasta » E5–3 Tavoitteet jätettä koskevat tavoitteet ja

kohdasta » G1–2 Tavoitteet hankinnan tavoitteet.

Kaatopaikka-alueisiin voi liittyä maaperän pilaantumisen riski. UPM:n

tavoite on, ettei vuoteen 2030 mennessä prosessijätettä päädy

kaatopaikalle. Tämä on kaikkia UPM:n liiketoiminta-alueita koskeva

absoluuttinen tavoite. Katso kohdasta » E5 Resurssien käyttö ja

kiertotalous lisätietoja jätemääristä ja jätteen käsittelystä.

UPM noudattaa EU:n REACH-asetuksen vaatimuksia kemikaalien

käytölle, ja tämä koskee etenkin huolta ja erityistä huolta aiheuttavia

aineita. Yhtiö noudattaa myös muiden toimintamaidensa vastaavaa

lainsäädäntöä.

Asetetut tavoitteet ovat vapaaehtoisia ja täydentävät lain vaatimuksia.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	181

Mittarit

E2-4

Päästöt ilmaan, veteen ja maaperään

Alla olevassa taulukossa kuvataan pilaantumista aiheuttavien aineiden

määrät tuotantolaitoksilta, joissa E-PRTR-asetuksessa määritetty

sovellettava kynnysarvo ylittyy. Kaaviossa luetellut aineet perustuvat

European Pollutant and Transfer Register -rekisteriin (E-PRTR, Euroopan

parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 166/2006 liite II). Tämä tarkoittaa,

että määrät koskevat vain näitä tuotantolaitoksia ja niiden päästöjä.

UPM raportoi myös olennaisten parametrien osalta UPM:n kannalta

merkittävimpien päästöjen kokonaismäärät sekä sellu- ja

paperiteollisuuden yleiset jätevesien laatuparametrit, joita ei ole lueteltu 

E-PRTR-rekisterissä.

Päästöt ilmaan (E-PRTR:n mukaisesti)

t, kg tai g	2025
Hiilimonoksidi (CO), t	5 500
Kloori ja epäorgaaniset yhdisteet (HCl), t	20
PCDD + PCDF (dioksiinit + furaanit), g	10
Kromi ja yhdisteet (Cr)	—
Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH)	—
Pienhiukkaset (PM10)	—
Arseeni ja yhdisteet (As)	—
Kadmium ja yhdisteet (Cd)	—
Kupari ja yhdisteet (Cu)	—
Elohopea ja yhdisteet (Hg)	—
Nikkeli ja yhdisteet (Ni)	—
Lyijy ja yhdisteet (Pb)	—
Sinkki ja yhdisteet (Zn)	—
Polyklooratut bifenyylit (PCB)	—
Fluoriini ja epäorgaaniset yhdisteet (HF)	—

* Laajuus kattaa vain E-PRTR-raja-arvon ylittävät UPM:n yksiköt

Päästöt ilmaan (kokonaismäärät)

Tonnia	2025	2024
Typpioksidit (NOX)	8 800	8 700
Rikkioksidi (SO2)	760	780
Pienhiukkaset (yhteensä)	780	680
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (NMVOC)	1 000	400

Päästöt veteen (E-PRTR:n mukaisesti*)

t, kg tai g	2025
Kloridit (Cl yhteensä), t	14 600
Sinkki ja yhdisteet (Zn), kg	5 600
Kupari ja yhdisteet (Cu), kg	1 600
Nikkeli ja yhdisteet (Ni), kg	570
Arseeni ja yhdisteet (As), kg	280
Lyijy ja yhdisteet (Pb), kg	130
Kromi ja yhdisteet (Cr), kg	110
Kadmium ja yhdisteet (Cd), kg	50
Elohopea ja yhdisteet (Hg), kg	2
PCDD + PCDF (dioksiinit + furaanit), g	20
Typpi yhteensä	—
Fosfori yhteensä	—
Nonyylifenoli ja nonyylifenolietoksylaatit (NP/NPE)	—
Naftaleeni	—
Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH)	—
Fluoridit (F yhteensä)	—
Oktyylifenolit ja oktyylifenolietoksylaatit	—
Bentso(ghi)peryleeni	—

* Laajuus kattaa vain ne UPM:n yksiköiden päästöt, mitkä ylittävät E-PRTR-raja-arvot

Päästöt veteen (kokonaismäärät)

Tonnia	2025	2024
Biologinen hapenkulutus (BOD7)	5 300	5 200
Kemiallinen hapenkulutus (COD)	57 600	56 600
Orgaaninen hiili yhteensä (TOC) (COD/3)	19 200	18 900
Halogenoidut orgaaniset yhdisteet (as AOX)	300	280

Päästöt maaperään

Katso kohdan » E5–5 taulukosta Sivutuotteet ja jäte lisätietoja

vaarallisesta jätteestä. Muista maaperän pilaantumista aiheuttavista

aineista ei raportoida.

Mikromuovit

Mikromuoveja tutkitaan aktiivisesti. Tutkimus ja yhteistyö keskittyy sekä

prosessiin tuleviin raaka-aineisiin että mikromuovin tahattomaan

vapautumiseen esineistä ja laiteista. UPM osallistui vuosina 2021–2023

Circular economy of water in industrial processes -hankkeeseen. Sen

tuloksena UPM:n Lappeenrannan tutkimuskeskus kehitti yhteistyössä

yliopistojen kanssa menetelmän metsäteollisuuden vesissä olevien

mikromuovien mittaamiseksi. Tämä menetelmä on kuitenkin vielä

puutteellinen samoin kuin muut kehitteillä olevat standardit ja

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	182

menetelmät. Luotettavien ja johdonmukaisten tulosten saamiseksi

tarvitaan lisää testausta, kehitystä ja validointia. UPM jatkaa tämän

aiheen tutkimusta tekemällä omaa kehitystyötä ja yhteistyössä

esimerkiksi ulkopuolisten laboratorioiden kanssa.

Muutokset ajan mittaan

UPM on tunnistanut COD:n olennaisimmaksi parametriksi jäteveden

laadulle sekä happamoittavat savukaasut (NOX and SO2)

olennaisimmaksi parametriksi päästöille ilmaan. Kummallekin

parametrille on asetettu tavoitteet vuodelle 2030 vertailuvuosien ollessa

2008 ja 2015 tässä järjestyksessä. Tuloksia seurataan konsernitasolla.

Katso kohdasta » E2–2 Toimenpiteet lisätietoja olennaisten parametrien

seurannasta.

	Laskentaperiaatteet

Päästöt ilmaan

UPM raportoi ilmapäästöjen kokonaismäärät NOX-, SO2- ja

pienhiukkasmääränä olennaisina suorituskykyindikaattoreina. Määrät

lasketaan tehdastasolla näytteenotolla tai jatkuvalla seurannalla saatujen

tietojen perusteella. Nämä indikaattorit sisältävät päästöt, jotka ovat

peräisin UPM:n omista voimalaitoksista sekä yhteisvoimalaitoksissa

tuotetun energian osuudesta. Ulkoiset voimalaitokset tai kattilat

lasketaan mukaan lämmöntuotannossa. Energiaan liittyvien

ilmapäästöjen lisäksi UPM raportoi UPM Adhesive Materialsin, UPM

Biofuelsin ja UPM Plywoodin tuotantoon liittyvien haihtuvien orgaanisten

yhdisteiden (NMVOC) päästöt. Ne lasketaan päästökertoimien ja/tai

massabalanssimetodien avulla.

UPM raportoi myös ESRS 2–4 -vaatimusten mukaisesti yhdistetyt

päästöt, joihin sisältyy vain kynnysarvot ylittävät tuotantolaitokset.

Kynnysarvot perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen

(EY) N:o 166/2006 liitteeseen II (E-PRTR). EU:n ulkopuolisille

tuotantolaitoksille sovelletaan samaa raportointiperiaatetta, mutta vain

mitatuille päästöparametreille.

Kukin UPM:n tuotantolaitos lisää itseään koskevat tiedot yhteiseen

tietokantaan, jossa tiedot tarkastetaan ja yhdistetään.

Päästöt veteen

UPM raportoi sellu- ja paperitehtaiden COD-, BOD- ja AOX -

kokonaismäärät ensisijaisina suorituskykyindikaattoreina. Määrät

lasketaan tehdastasolla näytteenoton tai jatkuvalla seurannalla saatujen

tietojen perusteella. Jos jätevesi käsitellään kunnallisella tai ulkoisella

puhdistamolla, kokonaismääriin sisältyvät arvot vastaavat määrää ennen

käsittelyä. Näitä tehtaita ei oteta huomioon tuotekohtaisten päästöjen

keskiarvojen laskennassa. Jos mittauksilla on eri laajuuksia, tietoja

muunnetaan: BOD7 ja BOD5 (oikaisut päivien määrän mukaan, joko 5 tai

7), COD ja TOC (TOC COD/3-lukuna ESRS E2-4 -vaatimusten

mukaisesti).

UPM raportoi myös ESRS 2–4 -vaatimusten mukaisesti yhdistetyt

päästöt, joihin sisältyy vain kynnysarvot ylittävät tuotantolaitokset.

Kynnysarvot perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen

(EY) N:o 166/2006 liitteeseen II (E-PRTR). EU:n ulkopuolisille tuotanto-

laitoksille sovelletaan samaa raportointiperiaatetta mutta vain mitatuille

päästöparametreille.

Kukin UPM:n tuotantolaitos lisää itseään koskevat tiedot yhteiseen

tietokantaan, jossa tiedot tarkastetaan ja yhdistetään.

Päästöt raportoidaan paikallisille viranomaisille ympäristölupien

mukaisesti. EMAS-akkreditoidut tarkastajat ovat vahvistaneet ja

raportoineet UPM:n Euroopassa, Kiinassa ja Uruguayssa sijaitsevien sellu-

ja paperitehtaiden olennaiset päästöt EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja

auditointijärjestelmän (EMAS) mukaisesti.

E2-5

Huolta ja erityistä huolta aiheuttavat aineet

UPM:n tuotteita tai pääraaka-aineita ei luokitella huolta tai erityistä huolta

aiheuttaviksi aineiksi. Joissain tapauksissa huolta aiheuttavia aineita voi

olla tuotannon apuaineina, tehtaiden kunnossapidossa tai laboratorioissa

reagensseina käytettyjen kemikaalien komponentteina tai epäpuh-

tauksina. Tuotannossa käytettävät aineet reagoivat valmistusprosessissa

eivätkä ole sellaisinaan läsnä lopputuotteissa. Tämä johtuu siitä, että

UPM:n tuotteet ovat tyypillisesti kiinteitä materiaaleja, esimerkiksi paperia

tai vaneria. UPM:n tuotteissa voi kuitenkin olla epäpuhtauksina pieniä

määriä huolta aiheuttavia aineita. Pieniä määriä voi myös vapautua

tuotanto-laitoksilta päästöinä veteen tai ilmaan.

Kaikkien UPM:n sellutehtaiden ja Eurooppalaisten paperitehtaiden

tuotteet täyttävät EU:n ympäristömerkkikriteerit esimerkiksi graafisille

papereille mukaan lukien tiukat vaatimukset kemikaalien käytölle. Katso

kohdasta » E2–1 Politiikat lisätietoja UPM:n politiikoista, jotka koskevat

huolta aiheuttavien aineiden käyttöä.

UPM teki selvityksen huolta aiheuttavista aineista vuonna 2025.

Selvitys perustui huolta aiheuttavia aineita koskevaan tietoon ja niihin

liittyvien tuotantokemikaalien määrään vuonna 2024 sekä mahdollisiin

vaikutuksiin ympäristöön ja tuotteisiin. Selvitys vahvisti, että huolta

aiheuttaviin aineisiin ei liity olennaisia vaikutuksia tai riskejä. Sen vuoksi

yhtiö ei julkaise huolta aiheuttavia aineita koskevaa määrällistä tietoa.

E2-6

Pilaantumiseen liittyvien olennaisten

riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut

taloudelliset vaikutukset

Vuonna 2025 UPM:n toiminnoissa ei tapahtunut merkittäviä poikkeamia,

eikä merkittäviä varauksia ole tehty. Erillisiä kuluja tai käyttöpääoma-

menoja ei syntynyt johtuen merkittävistä poikkeamista tai varauksista.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	183

Vesivarat ja merten

luonnonvarat (ESRS E3)

Vedellä on keskeinen merkitys UPM:n toiminnoissa, vastuullisesta metsänhoidosta aina logistiikkaan ja

tuotantoon. Vesi on myös tärkeä uusiutuvan energian lähde.

Jäteveden määrän vähennys UPM:n keskimääräistä tuotetta kohti			Keskimääräinen veden kiertoaste suhteessa makean veden ottoon			UPM:n vesi-intensiiviset toiminnot ovat alueilla, joilla on riittävät vesivarat
-17 %			20x
Verrattuna vuoteen 2008 (vuoden 2030 tavoite: -30 %)			Arvioitu sellu- ja paperituotannon kiertoaste

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	184

Politiikat

E3-1

UPM:n Toimintaohje painottaa kunnioitusta ihmisiä, ympäristöä ja eettisiä

liiketoimintatapoja kohtaan. Sitoumus minimoida ympäristövaikutuksia

on osa Toimintaohjetta. Toimintaohjetta täydentää UPM:n

vastuullisuussitoumus, jossa aihetta käsitellään yksityiskohtaisemmin.

UPM:n Toimintaohjeessa toimittajille ja kolmansille osapuolille asetetaan

vähimmäisvaatimukset koko arvoketjulle. Katso kohdasta » G1–1

Politiikat lisätietoja näistä politiikkadokumenteista.

Lisäksi tiettyjä asioita käsitellään seuraavissa politiikkadokumenteissa

ja ohjelmissa:

• UPM:n Clean Run -standardi. Katso » E2–1 Politiikat

• UPM:n kestävän tuotesuunnittelun konsepti

• UPM:n toimitusketjun vastuullisuusohjelma

UPM:n vastuullisuussitoumuksessa käsitellään veden hallintaa omassa

osiossaan. Vedenkäyttöä ja jäteveden kuormitusta tulee minimoida

UPM:n tuotantolaitoksissa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä

vesistöalueilla, joilla makean veden riittävyys on vähäinen tai sen

ennustetaan vähenevän, tai joilla veden laadun on arvioitu olevan heikko.

Uusia vesi-intensiivisiä tuotantolaitoksia ei saa sijoittaa alueille, joilla on

suuri vesiriski ilman, että tarvittavat toimenpiteet riskien vähentämiseksi

on tehty ja tulevaisuuden vesiriskiskenaariot sekä ympäröivän

yhteiskunnan ja luonnon tarpeet on otettu huomioon. Lisäksi UPM:n

liiketoimintojen odotetaan kehittävän prosessejaan resurssitehokkuuden

optimoimiseksi hyödyntäen parhaita saatavilla olevia tekniikoita. Katso

kohdasta » E2–1 Politiikat lisätietoja vesien pilaantumisen ehkäisemisestä

ja vähentämisestä.

UPM huomioi metsänhoidon vaikutukset vesistöihin. Yhtiö pyrkii

kestävän metsänhoidon käytännöillään minimoimaan negatiiviset

vaikutuksensa ja tukemaan metsien roolia osana veden kiertoa.

Vastuullisuussitoumuksessa otetaan huomioon myös UPM:n

lähestymistapa vastuulliseen tuotesuunnitteluun, elinkaariajatteluun ja

elinkaariarviointiin koskien veteen liittyviä asioita. Katso lisätietoja

kohdasta » E5-2 Kestävän tuotesuunnittelun konsepti.

YK:n Global Compact CEO Water Mandate -aloitteen allekirjoittajana

UPM noudattaa vastuullisen vedenkäytön periaatteita.

UPM:n toimitusketjun vastuullisuusohjelma edistää toimitusketjun

vaatimustenmukaisuutta ja vähentää riskejä. Resurssitehokkuutta

pidetään yhtenä olennaisena ympäristötekijänä. UPM hankkii useita

hyödykkeitä, joiden tuottamiseen vaaditaan paljon materiaaleja, energiaa

tai vettä. UPM:n hankinta-asiantuntijoiden on tunnistettava omien

hankintakategorioidensa osalta tällaiset ympäristötekijät ja otettava ne

huomioon omissa strategioissaan ja toimittajahallinnassaan. Katso

kohdasta » G1–2 Toimitusketjun vastuullisuusohjelma lisätietoja tästä

aiheesta.

UPM ei käytä merien luonnonvaroja. Yhteydet meriin liittyvät

puhdistetun jäteveden johtamiseen mereen UPM:n kahdelta rannikolla

sijaitsevalta tuotantolaitokselta sekä raaka-aineiden ja tuotteiden

merikuljetukseen. Lisäksi toiminnoista peräisin oleva puhdistettu jätevesi

johdetaan jokiin ja järviin ja päätyy lopulta meriin. UPM on arvioinut kaikki

nämä vaikutukset eikä katso niillä olevan olennaista negatiivista

vaikutusta tai niiden aiheuttavan merkittävää riskiä.

Toimenpiteet

E3-2

UPM on määritellyt seuraavat vettä koskevat painopistealueet ja

konsernitavoitteet perustuen olennaisuusarvioinnissa tunnistettuihin

teemoihin:

• Vesi (jäteveden määrää koskeva tavoite)

• Vastuullinen hankinta (hankintojen arvo toimittajilta, jotka ovat

sitoutuneet UPM:n Toimintaohjeeseen toimittajille ja kolmansille

osapuolille), katso » G1–2 Vastuullinen hankinta

Toimintasuunnitelmat on laadittu konsernitavoitteiden saavuttamiseksi

sekä muille olennaisille jatkuvan parantamisen alueille. Alla on kuvattu

toteutetut, käynnissä olevat sekä suunnitellut keskeiset toimenpiteet.

UPM:n Clean Run -standardi

Katso kohdasta » E2–2 Clean Run -standardi kuvaus UPM:n keinoista

ympäristösuorituskyvyn parantamiseksi.

Vedenkäytön hallinta

Keskeiset toimenpiteet

Kaikista UPM:n toiminnoista sellu- ja paperituotanto vaatii eniten vettä.

Sellu- ja paperitehtaiden käyttämä vesi otetaan joista, järvistä ja

pohjavesistä. Vettä käytetään laimennukseen tuotannossa,

kuljetuskeinona sekä jäähdytykseen energiantuotannossa. Jäähdytysvesi

ei likaannu, ja sen voi palauttaa suoraan vesistöön tai käyttää

tuotannossa. Tuotannossa käytetty vesi kierrätetään prosesseissa

uudelleen, ja vain pieni osa poistuu jätevetenä ja korvataan puhtaalla

vedellä. Kaikki jätevesi käsitellään sekä mekaanisesti että biologisesti

puhdistamoilla ennen vesistöön palauttamista. Katso kohdasta » E2–2

Vesipäästöjen vähentäminen lisätietoja jäteveden puhdistamisesta.

Konsernin tavoite veden käytön vähentämisestä (prosessijäteveden

määrä valittuna indikaattorina) keskittyy UPM:n sellu- ja paperitehtaisiin.

Kullakin sellu- ja paperitehtaalla on suunnitelma veden vähennys-

tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Myös muut UPM:n

liiketoiminnot vähentävät vedenkäyttöään erillisillä toimenpiteillä.

Vuonna 2025 prosessijäteveden määrä paperitonnia kohti nousi 2 %

edellisvuoteen verrattuna ja 6 % tavoitteen vertailuvuoteen 2008

verrattuna. Jäteveden määrä sellutonnia kohti väheni -3 % edellisvuoteen

verrattuna ja -37 % tavoitteen vertailuvuoteen 2008 verrattuna. Katso

kohdasta » E3–3 Tavoitteet konsernin seurantatavoitteen

saavuttamiseksi.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	185

Vuoden 2025 toimenpiteet 

• Systemaattiset vedensäästötoimenpiteet jatkuivat sellu- ja

paperitehtailla. Esimerkiksi UPM Tervasaaren paperitehtaalla

tuotannon investointien odotetaan vähentävän ominaisvedenkulutusta

ja -jäteveden määrää. UPM Nordlandin paperitehtaalla aloitettiin

monivuotinen hanke vaihtaa tiivistevettä runsaasti kuluttavia

pumppuja sellaisiin, joiden vedenkulutus on erittäin alhainen. Näitä

vaihtamiseen soveltuvia pumppuja on tunnistettu monta, ja

vedensäästöpotentiaali yhteensä koko projektin valmistuttua voi olla

jopa 20 m³/h .

• UPM:n San Franciscon taimitarha Uruguayssa paransi veden

kierrätysjärjestelmäänsä karaisukentän alueella. Parannus

mahdollistaa ylimääräisen kasteluveden keräämisen ja

hyödyntämisen. Tavoitteena on saavuttaa 100 %:n veden kierrätysaste

koko taimitarhassa.

• UPM Caledonianin hiilidioksidin talteenottokokeilun aikana havaittiin

mahdollisuus veden talteenottoon, kun kuumasta kaasusta tiivistyy

kosteutta. Tämä on esimerkki parhaista käytännöistä, joita on jaettu

sisäisesti säännöllisesti järjestettävissä Clean Run- ja 2030-

ympäristötavoitteita käsittelevissä tilaisuuksissa.

• UPM laajensi yli 15 vuotta jatkunutta Itämeri-yhteistyötään Baltic Sea

Action Groupin (BSAG) kanssa metsien vesiensuojelun kehittämiseen.  .

• UPM:n vuonna 2016 alkanut virtavesiohjelma laajeni koskemaan myös

valuma-alueita UPM:n omistamilla maa-alueilla.

Suunnitellut toimenpiteet

• UPM jatkaa myös kehitystyötä ja tekee toimenpiteitä saavuttaakseen

vuodelle 2030 asetetut tavoitteet.

• UPM San Franciscon taimitarhalla Uruguayssa jatketaan

vedenkierrätysjärjestelmän parannuksia ja keskitytään myös lietteen

käsittelyyn.

• UPM Tervasaaren paperitehtaalla käynnistetään tuotantoon

kohdistuvat investoinnit, joilla vähennetään ominaisjäteveden määrää.

Vesiriskien arviointi

Keskeiset toimenpiteet

UPM päivittää säännöllisesti vesiriskiarvioitaan. Tuorein arvio tehtiin

vuonna 2025 WWF:n Water Risk Filter -työkalun 2.0. versiolla. Arvioinnin

perusteella yksikään UPM:n paljon vettä käyttävä tehdas ei sijaitse alueilla,

joissa on tällä hetkellä korkea fyysinen vesiriski. Ennemminkin ne

sijaitsevat erittäin matalan tai keskisuuren fyysisen riskin alueilla. 

Työkalu mahdollistaa myös ilmastonmuutokseen liittyvät ennusteet

vesiriskeistä vuosille 2030 ja 2050. Skenaariot osoittavat, että UPM:n

tehtaat sijaitsevat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta pääasiallisesti

matalan tai keskisuuren fyysisen vesiriskin alueilla. Kiinassa Shanghain

lähellä sijaitsevan UPM Changshun paperitehtaan vesimuodostuman

fyysisen riskin odotetaan kasvavan korkeimmaksi vuoteen 2050

mennessä.

Tehdas on kuitenkin tehostanut vedenkäyttöään ja -käsittelyään

merkittävästi viime vuosina. Jäteveden talteenottoa ja uudelleenkäyttöä

on parannettu. Lisäksi paikalliset viranomaiset valvovat joen virtaamaa

minimoidakseen kuivuuden ja tulvimisen kaltaisia riskejä alueella. Työkalu

antaa myös monille maa- tai valuma-aluekohtaisille yksittäisille

indikaattoreille riskiarvioita, joista korkeimmat UPM sisäisesti tarkistaa

verrattuna paikallisiin olosuhteisiin tehtaiden sijainnissa.

Vuoden 2025 toimenpiteet

• UPM:n vuosittainen vesiriskiarvio tehtiin WWF:n Water Risk Filter -

työkalulla yhtiön vettä eniten käyttävillä tehtailla (sellu- ja paperitehtaat

sekä biojalostamot). Tulokset on tiivistetty tässä kappaleessa.

• UPM alkoi pilotoida uutta sisäistä systemaattista käsittelytapaa

tarkastaa, lieventää ja dokumentoida WWF:n työkalun osoittamia

korkeita fyysisiä vesiriskejä paikallistasolla.

Suunnitellut toimenpiteet

• UPM syventää ja laajentaa vesiriskien arviointia WWF:n Water Risk

Filter 2.0 -työkalun antamien tulosten pohjalta.

• Uudemman vesiriskityökaluversion hyödyntämistä harkitaan myös

hankinnan prosesseissa.

• Mukanaolo Science Based Targets Networkin (SBTN) Corporate

Engagement Programme -ohjelmassa jatkuu vuonna 2026.

Resurssit

Vedenkäytön hallintaan liittyvät toimenpiteet sisältyvät UPM:n toimintaa

koskeviin toimintakuluihin, investointeihin ja resurssisuunnitteluun.

Katso lisätietoja ympäristökustannuksista

ja -investoinneista kohdasta » E2–2 Resurssit.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	186

Tavoitteet

E3-3

Veteen liittyvät tavoitteet 

Vastuullisuustoimiensa johtamiseksi UPM on asettanut useita

vastuullisuuteen liittyviä painopistealueita, tavoitteita ja mittareita

tuotantoon ja toimitusketjuun liittyen. Tavoitteet tukevat UPM:n

politiikassa määritettyä tavoitetta minimoida veden käyttö kaikilla UPM:n

tuotantolaitoksilla (UPM:n vastuullisuussitoumus) sekä esimerkiksi

toimittajien tehokasta vedenkäyttöä (UPM:n Toimintaohje toimittajille ja

kolmansille osapuolille). UPM ottaa huomioon vastuullisuustavoitteissaan

ulkoisilta sidosryhmiltä saadut mielipiteet, toiveet ja näkökulmat osana

jatkuvaa vuoropuhelua.

Vastuullisuuden painopistealue ja tunnusluku	Vertailu- vuosi	Vertailu- vuoden arvo	Vuoden 2030 tavoite	Tavoitteen seuranta 2025 (2024)
Vesi
Jäteveden määrä keskimääräistä UPM:n tuotetta kohti *	2008	100 % **	-30 %	-17 % (-16 %)
Vastuullinen hankinta
UPM:n hankintojen arvo toimittajilta, jotka ovat sitoutuneet UPM:n Toimintaohjeeseen toimittajille ja kolmansille osapuolille	2015	79 %	>80 % (jatkuva)	86 % (91 %)

*Olennaista sellun- ja paperintuotannossa

**Laskutapa: 30 %:n tavoite painotetun keskiarvon vähennyksessä saavutetaan tietyissä sellu- ja paperiliiketoiminnan päästöissä vertailuvuoden ollessa 100 %.

UPM:n 2030-vastuullisuustavoitteita seurataan ja ne raportoidaan

konsernitasolla vähintään vuosittain.

Vedenkäytön hallinnalle valittu tavoiteparametri on jäteveden määrä

UPM:n sellu- ja paperitehtailla, sillä ne kuluttavat eniten vettä. Tavoite on

arvioitu ja määritelty historiallisen kehityksen, tiedossa olevien

investointihankkeiden ja teknologisten kehityskohteiden sekä

mahdollisten paikallisten vaikutusten perusteella. Tavoitteena on

saavuttaa paremmat tulokset kuin viranomaisten asettamissa raja-

arvoissa ja ottaa paikalliset olosuhteet huomioon. Tavoitteissa on otettu

huomioon myös EU-ympäristömerkin kriteerit ja parhaisiin käytössä

oleviin tekniikoihin perustuvat viitearvot. Konsernitavoitteet allokoidaan

liiketoiminta-alueille ja tuotantolaitoksille.

Jäteveden määrää koskeva konsernitavoite vuodelle 2030 ei ole

edennyt suunnitellusti sitten vuoden 2022, mikä pääasiassa johtuu

erityisesti paperitehtaiden muuttuneista toimintaolosuhteista.

Katso kohdasta » E3-2 Vedenkäytön hallinta, toimenpiteet

Katso kohdasta » G1–2 Vastuullinen hankinta hankintaa koskeva tavoite.

UPM:n päätuotantolaitokset sijaitsevat valuma-alueilla, joissa on erittäin

matala tai keskisuuri fyysinen vesiriski. Skenaarioissa vuosille 2030 ja

2050 UPM Changshun paperitehdas Kiinassa on tästä poikkeus. Katso

» E3–2 Vesiriskien arviointi.

UPM:n konsernitason tavoitteet kattavat kaikki sellu- ja paperitehtaat

jäteveden määrän ja laadun osalta.

UPM:n tavoitteet eivät sisällä merten luonnonvarojen hallintaan liittyviä

vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, sillä ne eivät ole UPM:n

tapauksessa olennaisia.  Katso kohdan » E3–1 Politiikat viimeinen

kappale.

Tavoitteet ovat vapaaehtoisia ja täydentävät lain vaatimuksia.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	187

Mittarit

E3-4

Vedenkäyttö

Vedenotto sekä veden palauttaminen ja kulutus

m3	2025	2024
Vedenotto
Pintavedet	395 000 000	391 000 000
Pohjavedet	10 000 000	12 000 000
Kunnallinen vesi	4 000 000	4 000 000
Vedenotto yhteensä	410 000 000	407 000 000
Vesipäästöt
Käsitelty jätevesi	195 000 000	198 000 000
Jäähdytysvesi	186 000 000	184 000 000
Vesipäästöt yhteensä	381 000 000	382 000 000
Vedenkulutus
Vedenkulutus yhteensä	29 000 000	25 000 000
Vedenkulutus vesiriskin alueilla yhteensä	0	0

Vesi-intensiteetti

m3/milj. euroa	2025	2024
Veden kokonaiskulutus omissa toiminnoissa (m3) nettoliikevaihtoon suhteutettuna	2 960	2 430

Liikevaihto vastaa konsernin tilinpäätöksessä ilmoitettua

kokonaisliikevaihtoa. Lue lisää laskentaperiaatteista

konsernitilinpäätöksen liitetiedosta » 2.2. Liikevaihto.

Veden uudelleenkäyttö

UPM:n toiminnoista sellun- ja paperintuotanto vaatii eniten vettä. Vain

noin 5 % tuotannossa käytetystä vedestä on katettu ottamalla makeaa

vettä. Tämä vesi kierrätetään sisäisissä prosesseissa lukuisia kertoja.

Toisin sanottuna ISO 59020 -liitteen A mukainen keskimääräinen veden

uudelleenkäytön ja kierrätyksen suhde R(WRR) on 20. Kiertoaste

suhteessa vedenottoon vastaa arviolta 8 miljardia kierrätettyä ja

uudelleenkäytettyä kuutiota vettä.

Veden varastointi

Veden varastointi ei ole olennaista UPM:lle.

Veden laatu ja määrä vesimuodostumissa

Viranomaiset ottavat huomioon veden laadun ja määrän lupia

koskevissa raja-arvoissa. UPM seuraa veden laatua ja määrää

vesimuodostumissa kansallisten käytäntöjen mukaisesti.

	Laskentaperiaatteet

Vedenkulutus

Kukin relevantti tuotantolaitos lisää vedenottoa ja vesipäästöjä koskevat

tiedot yhteiseen tietokantaan, jossa tiedot tarkastetaan ja yhdistetään. Jos

otetun veden ja jäähdytysveden määriä ei ole mitattu, ne arvioidaan.

Arvioinnit perustuvat esimerkiksi vesipumppujen ja tuotannon

käyttötunteihin. Jäteveden määrä mitataan aina. Kulutus lasketaan

otetun veden ja vesipäästöjen erotuksena.

Veden tulo- ja ulosvirtaus ilmoitetaan paikallisille viranomaisille

paikkakohtaisten lupien mukaisesti. EMAS-akkreditoidut auditoijat

varmentavat ja raportoivat UPM:n Euroopassa, Kiinassa ja Uruguayssa

sijaitsevien sellu- ja paperitehtaiden tiedot EU:n ympäristöasioiden

hallinta- ja auditointijärjestelmän (EMAS) mukaisesti.

Kierrätetty ja uudelleenkäytetty vesi

Kierrätetyn veden määrää ei ole varsinaisesti mitattu. Sisäisesti

prosesseissa uudelleen kierrätetyn veden määrä lasketaan arvioimalla,

kuinka paljon vettä tarvittaisiin kussakin prosessin vaiheessa, jos käyttö

olisi täysin lineaarista. Vedenkäytön tehokkuutta seurataan erillisillä

vedenkäytön mittareilla.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	188

Luonnon monimuotoisuus ja

ekosysteemit (ESRS E4)

Kaikki luontoa muuttavat toimenpiteet vaikuttavat paikallisten kasvi- ja eläinlajien elinolosuhteisiin. UPM pyrkii

minimoimaan haitallisia vaikutuksia sekä ylläpitämään tai parantamaan luonnon monimuotoisuutta..

Luonnon monimuotoisuutta mittaavien indikaattorien perusteella kehitys on ollut kokonaisuudessa positiivista Suomessa, Uruguayssa ja Yhdysvalloissa.			Sertifioidun kuidun osuus			Esteettömien virtavesien pituus
			90 %			323
			(vuoden 2030 tavoite: 100 %)			(vuoden 2030 tavoite: 500 km)

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	189

Siirtymäsuunnitelma

E4-1

Resilienssin arvioiminen

Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan eliölajien ja elinympäristöjen

runsautta ja vaihtelua. YK:n mukaan luonnon monimuotoisuus heikkenee

kaikkialla maailmassa jatkuvista ponnisteluista huolimatta. Luonnon

monimuotoisuuden ennustetaan heikkenevän, mikäli hillitsemistoimiin ei

ryhdytä.

Luonnon monimuotoisuudella on merkittävä vaikutus UPM:n

liiketoimintaan. Sen edistäminen luo mahdollisuuksia ja vähentää riskejä.

UPM:n toiminta on läheisesti kytköksissä luonnon monimuotoisuuteen, ja

UPM:n puunhankinnalla ja maankäytöllä voi olla merkittäviä negatiivisia

vaikutuksia. Mahdollisia negatiivisia vaikutuksia pyritään välttämään

esimerkiksi käyttämällä sertifioitua puuta.

UPM on riippuvainen puusta tuotannon pääraaka-aineena. Luonnon

monimuotoisuuden heikkenemisellä voi olla merkittäviä negatiivisia

vaikutuksia puun saatavuuteen ja hyväksyttävyyteen raaka-aineena

lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Myös UPM:n vesivoima- ja

tuotantolaitokset voivat vaikuttaa olennaisesti luonnon

monimuotoisuuteen. Tuotantolaitosten ympäristössä parannetaan

paikallisten eläin- ja kasvilajien elinoloja vähentämällä ilma- ja

vesipäästöjä sekä poistamalla esteitä virtavesistä.

Vaikutus liiketoimintamalliin ja strategiaan

Luonnon monimuotoisuus on olennaisen tärkeää metsien terveen kasvun

ylläpitämiseksi ja se auttaa ekosysteemejä sopeutumaan muuttuvaan

ilmastoon. UPM ylläpitää ja parantaa järjestelmällisesti metsiensä sekä

istuttamattomien ja suojeltujen alueidensa monimuotoisuutta.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on yksi tärkeimmistä keinoista

luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

UPM:n globaalissa Forest Action -metsävastuullisuusohjelmassa

yhdistyvät luonnon monimuotoisuutta, ilmastoa, vettä, maaperää ja

sosiaalisia vaikutuksia koskevat toimenpiteet, joilla varmistetaan

positiivinen nettovaikutus luonnon monimuotoisuuteen UPM:n omissa

metsissä ja maa-alueilla. UPM:n toimitusketjun vastuullisuusohjelma

tukee luonnon monimuotoisuuden suojelemista ja edistämistä myös

toimitusketjussa.

Luonnon monimuotoisuuden suojeleminen on tunnistettu yhdeksi

UPM:n toimitusketjun vastuullisuusohjelman keskeisistä päämääristä.

Sitä edistetään etenkin hankintakategorioissa, joissa hyödykkeet ovat

peräisin metsistä, puuviljelmiltä tai maanviljelystä.

Osana vastuullisuuden johtamista UPM on asettanut useita

painopistealueita, mukaan lukien metsät, luonnon monimuotoisuus,

ilmasto, vesi ja vastuullinen hankinta. Tavoitteet ja avaintunnusluvut on

asetettu vuodelle 2030, tai ne ovat jatkuvia tavoitteita. Ne arvioidaan joka

vuosi tehtävän olennaisuusarvioinnin perusteella.

UPM:n toimenpiteillä minimoidaan riskejä ja negatiivisia vaikutuksia,

joita luonnon monimuotoisuuden heikkenemisellä voi olla puuraaka-

aineen saatavuuteen ja hyväksyttävyyteen UPM:n tuotteissa, kuten

sellussa, paperissa, sahatavarassa, biopolttoaineissa ja biokemikaaleissa.

Sidosryhmäyhteistyö

UPM tunnistaa vuoropuhelun ja avointen viestintäkanavien tärkeyden.

Tämä koskee yhtä lailla sisäisiä kuin ulkoisia sidosryhmiä riippumatta

siitä, vaikuttaako yhtiön toiminta heihin. Sidosryhmäyhteistyötä tehdään

esimerkiksi FSC- ja PEFC-sertifiointivaatimusten mukaisissa

metsänhoitokäytännöissä sekä osallistumalla asiaankuuluviin 

verkostoihin ja organisaatioihin. UPM on ollut mukana esimerkiksi SBTN:n

(Science Based Targets for Network) kehitystyössä vuodesta 2023 ja liittyi

SBTN:n maankäytön menetelmiä koskevaan pilottiin marraskuussa 2025.

Vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet

SBM-3

Yleistä

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Kuvaus
Positiivinen vaikutus: Luonnon monimuotoisuuden nettopositiivisen vaikutuksen varmistaminen ja edistäminen UPM:n metsänhoitotoimenpiteillä	UPM:n globaali Forest Action - metsävastuullisuus- ohjelmassa yhdistyvät luonnon monimuotoisuutta, ilmastoa, vettä, maaperää ja sosiaalisia vaikutuksia koskevat toimenpiteet, joilla varmistetaan positiivinen nettovaikutus luonnon monimuotoisuuteen UPM:n omissa metsissä ja maa-alueilla sekä luonnon monimuotoisuuden suojelu toimitusketjussa.
Mahdollinen negatiivinen vaikutus: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen UPM:n moniportaisessa toimitusketjussa	UPM:n toiminnot ovat laajasti yhteydessä luonnon monimuotoisuuteen, ja UPM:n puunhankinnalla ja maankäytöllä voi mahdollisesti olla merkittäviä negatiivisia vaikutuksia, kuten mahdollinen metsäkato. Negatiivisia vaikutuksia ehkäistään esimerkiksi käyttämällä sertifioitua puuta.
Riski: Riippuvuus puusta tuotannon ensisijaisena raaka-aineena	Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisellä voi olla merkittäviä haittavaikutuksia puun saatavuudelle ja hyväksyttävyydelle raaka-aineena. Puuta tarvitaan UPM:n tuotteiden kuten sellun, paperin, sahatavaran ja biokemikaalien valmistamiseen.
Mahdollisuus: Luonnon monimuotoisuudella varmistetaan metsien terve kasvu	Luonnon monimuotoisuus ylläpitää ja edistää  metsien tervettä kasvua ja sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Katso hallituksen toimintakertomuksen kohta » "Riskit" ja sen kappale

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	190

Tunnistetut luonnon monimuotoisuuteen

negatiivisesti vaikuttavat toimet

UPM on tunnistanut seuraavat toiminnot ja alueet, joilla voi mahdollisia

olennaisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen:

• UPM:n metsänhoito Suomessa ja Yhdysvalloissa sekä UPM:n

maankäyttö Uruguayssa

• UPM:n vesivoimalaitokset sekä padot ja muut esteet Suomen

virtavesissä

• UPM:n sellu- ja paperitehtaiden vesi- ja ilmapäästöt

• Tietyt hankintakategoriat, joissa hyödykkeet ovat peräisin metsistä,

puuviljelmiltä tai maanviljelystä saatavista luonnonvaroista, on

tunnistettu erityisen olennaisiksi luonnon monimuotoisuudelle 

Tähän mennessä UPM ei ole tunnistanut olennaisia negatiivisia

vaikutuksia liittyen maaperän heikkenemiseen, aavikoitumiseen tai

maaperän tiivistymiseen. UPM:n toimenpiteillä varmistetaan, että

herkimmät ympäristöt suojellaan eikä metsien tila heikkene laajemmassa

mittakaavassa.

UPM:n metsänhoidolla ja maankäytöllä voi olla vaikutusta

uhanalaisiin lajeihin. Negatiivisia vaikutuksia minimoidaan useilla

toimenpiteillä, omilla ja yhteistyöhankkeilla, sekä aiheeseen liittyvällä

tutkimuksella. Katso kohta » E4–3 Toimenpiteet

Politiikat

E4-2

UPM:n Toimintaohje painottaa, että yhtiö kunnioittaa ihmisiä, ympäristöä

ja eettisiä liiketoimintatapoja mukaan lukien sitoutuminen luonnon

monimuotoisuuteen. UPM:n vastuullisuussitoumus täydentää

Toimintaohjetta ja käsittelee luonnon monimuotoisuuteen liittyviä aiheita

yksityiskohtaisemmin. UPM:n Toimintaohje toimittajille ja kolmansille

osapuolille asettaa vähimmäisvaatimukset toimitusketjulle. Katso

kohdasta » G1–1 Politiikat lisätietoja näistä politiikkadokumenteista

Lisäksi tiettyjä luonnon monimuotoisuuteen liittyviä aiheita käsitellään

seuraavissa politiikkadokumenteissa ja ohjelmissa:

• UPM:n vaatimukset puun toimittajille Katso » E5–1 Politiikat

• UPM:n vaatimukset sellun toimittajille Katso » E5–1 Politiikat

• UPM:n toimitusketjun vastuullisuusohjelma

Katso » G1–2 Vastuullinen hankinta

• UPM Forest Action -metsävastuullisuusohjelma

Katso » E4–3 Toimenpiteet

Luonnon monimuotoisuutta olennaisesti heikentävät tekijät kuvataan

UPM:n vastuullisuussitoumuksessa. Yhtiö on sitoutunut hillitsemään

ilmastonmuutosta ja sopeutumaan siihen. Se on sitoutunut myös

kestävään metsänhoitoon ja estämään metsäkatoa sekä eliminoimaan

haitallisia vieraslajeja toimintaympäristöstään. Lisäksi yhtiö on sitoutunut

vähentämään ilma- ja vesipäästöjään sekä välttämään maaperään

kohdistuvat päästöt.

Vastuullisuussitoumuksessa kuvataan myös UPM:n toiminnan

vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Ne koskevat metsänhoitoa,

maankäyttöä, virtavesien patoja ja tuotantolaitoksia.

Eläinten ja kasvien elinolosuhteiden ja luonnon monimuotoisuuden

väliset riippuvuudet otetaan huomioon. Luonnon monimuotoisuutta

koskevat riskit ja mahdollisuudet arvioidaan ja dokumentoidaan osana

UPM:n riskienhallintaprosessia, joka painottaa luonnon

monimuotoisuuden tärkeyttä terveiden metsien kasvun ylläpitäjänä.

Puun ja kuidun hankinnassa hyödynnetään metsäsertifiointia luonnon

monimuotoisuuteen liittyvien vaikutusten hallitsemiseksi. Vastaavasti

toimitusketjusertifiointia käytetään varmistamaan materiaalien

jäljitettävyys.

Kaikki UPM:n omistamat metsät ja puuviljelmät on sertifioitu tai niissä

on sertifiointi meneillään, mikäli kyseessä on uusi kohde. UPM tuntee sen

tuotteissa käytetyn puun ja kuidun alkuperän, sillä niiden alkuperä on

varmennettu riippumattoman kolmannen osapuolen FSC™ (FSC

N003385 )- ja PEFC (PEFC/02-44-41) -sertifioinneilla.

UPM tunnistaa vastuullisen maanomistuksen tärkeyden ja kunnioittaa

maaoikeuksiin liittyviä asioita. UPM:llä on nollatoleranssi

maakaappauksia kohtaan, ja yhtiö ylläpitää kunnioittavia ja kaikkia

osapuolia hyödyttäviä suhteita paikallisyhteisöihin, joihin sen toiminta

vaikuttaa.

UPM:n metsäyksiköt ja puunhankintayksiköt edistävät luonnon

monimuotoisuutta osana UPM:n globaalia Forest Action -

metsävastuullisuusohjelmaa. Tämä koskee UPM:n omistamia,

vuokraamia ja hallinnoimia metsiä ja maa-alueita. Luonnon

monimuotoisuuden kannalta herkät alueet tunnistetaan ja

monimuotoisuutta ylläpitävät tai parantavat toimenpiteet integroidaan

tarvittaessa UPM:n päivittäisiin toimintoihin sekä ylimmän johdon

päätöksentekoon. Luonnon monimuotoisuutta ylläpitäviä ja edistäviä

toimenpiteitä kehitettäessä ja toteutettaessa on tärkeää ymmärtää ja

mitata niiden mahdolliset negatiiviset ja positiiviset vaikutukset.

Lisäksi UPM:n vastuullisuussitoumus painottaa luonnon

monimuotoisuuteen kohdistuvien negatiivisten vaikutusten hillitsemisen

tärkeyttä UPM:n tuotantolaitoksilla.

UPM:n toiminnoilla ei ole tunnistettu olevan olennaisia vaikutuksia

merten biodiversiteettiin. Yhtiö tekee kuitenkin toimia vähentääkseen

Itämeren ravinnekuormaa.

UPM tekee yhteistyötä Baltic Sea Action Groupin kanssa.

UPM:n vastuullisuussitoumus kieltää metsien muuntamisen

puuviljelmiksi tai muuhun kuin metsäkäyttöön. Lisäksi UPM:n toimittajien

odotetaan kartoittavan ja ymmärtävän omien toimiensa ja

toimitusketjunsa vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen sekä

sitoutuvan vaadittaviin toimenpiteisiin luonnon monimuotoisuuden

suojelemiseksi.

Toimenpiteet

E4-3

Tunnistettujen olennaisten asioiden perusteella UPM on määrittänyt

seuraavat painopistealueet luonnon monimuotoisuuteen liittyen:

• Metsänhoito (tavoitteena 100 % sertifioitua kuitua)

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	191

• Luonnon monimuotoisuus (tavoitteina nettopositiivinen vaikutus

metsäluonnon monimuotoisuuteen ja esteistä vapaat virtavedet)

• Ilmasto (Scope 1- ja Scope 2 -hiilidioksidipäästöjen ja happamoittavien

savukaasujen tavoite), katso » E1–4 Tavoitteet ja » E2–3 Tavoitteet

• Vesi (vesipäästöihin liittyvä tavoite), katso » E3–3 Tavoitteet

• Vastuullinen hankinta (Scope 3 -kasvihuonekaasupäästötavoite ja

UPM:n Toimintaohjeen toimittajille ja kolmansille osapuolille

hyväksyneiden toimittajien osuus hankintojen arvosta), katso » G1–2

Vastuullinen hankinta

Kullekin näistä painopistealueista määritellään keskeiset toimenpiteet.

Alla on kuvattu toteutetut, käynnissä olevat sekä suunnitellut keskeiset

toimenpiteet.

UPM Forest Action -

metsävastuullisuusohjelma

UPM:n globaali Forest Action -metsävastuullisuusohjelma käynnistyi

vuonna 2022. Siinä määritellään kunnianhimoinen suunnitelma

metsänhoidon toimenpiteiden positiivisten vaikutusten maksimoimiseksi

vuoden 2030 loppuun mennessä. Ohjelma lähestyy metsänhoidon

vaikutuksia kokonaisvaltaisesti viiden osa-alueen näkökulmasta: ilmasto,

luonnon monimuotoisuus, maaperä, vesi ja sosiaalinen vastuu. Se ottaa

huomioon nettopositiivisen vaikutuksen luonnon monimuotoisuuteen,

metsien roolin 1,5 °C:n ilmastositoumuksessa, vesijärjestelmien

suojelemisen, terveen maaperän tärkeyden, yhteistyön paikallisyhteisöjen

kanssa sekä turvalliset työolosuhteet.

Metsät ja luonnon monimuotoisuus

Keskeiset toimenpiteet

UPM turvaa luonnon monimuotoisuuden omissa metsissään ja maa-

alueillaan ja jatkaa monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä osana

Forest Action -metsävastuullisuusohjelmaansa.

Metsäsertifioinnilla on tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden

edistämisessä sekä UPM:n omissa metsissä ja puuviljelmillä että

ulkoisissa puunhankintalähteissä. Esimerkkejä toimenpiteistä ovat UPM:n

omien metsien ja puuviljelmien FSC- ja PEFC-sertifioinnit, puun alkuperän

seurantajärjestelmä, Controlled Wood -standardi sekä muut

toimitusketjua koskevat kuidunhankinnan standardit.

UPM:n on asettanut luonnon monimuotoisuuteen liittyvän

nettopositiivisuustavoitteen ja sen kehittymistä seuraavat indikaattorit.

Suomea koskevat avaintunnusluvut määritettiin vuonna 2018,  Uruguayta

koskevat vuonna 2022 ja Yhdysvaltoja koskevat vuonna 2025. Luonnon

monimuotoisuuden mittaamista kehitetään jatkuvasti. UPM on asettanut

myös tavoitteen, että sen käyttämän sertifioidun kuidun osuus on 100 %

vuoteen 2030 mennessä.

Yhdysvalloissa UPM pyrkii parantamaan vuoropuhelua ja yhteistyötä

paikallisten alkuperäiskansojen kanssa integroidakseen paremmin niiden

tiedot ja toiveet metsänhoitostrategioihinsa sekä luonnon

monimuotoisuutta edistäviin toimiin. UPM hyödyntää olemassa olevia

metsäteollisuuden sidosryhmiä ja käy suoraa vuoropuhelua heidän

edustajiensa kanssa tietojen vaihtamiseksi.

Vuoden 2025 toimenpiteet

• UPM oli edelleen mukana FSC:n™ johtamassa hankkeessa, jonka

tavoitteena on ymmärtää paremmin metsäsertifioinnin positiivisia

vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Projektin toisessa vaiheessa

vuonna 2025 tehtiin kenttätutkimusta valituissa UPM:n kohteissa

Suomessa.

• UPM:n metsiä ja puuviljelmiä koskevien uusien ja päivitettyjen

avainindikaattoreiden toteutusta ja seurantaa jatkettiin Suomessa,

Uruguayssa ja Yhdysvalloissa. UPM:n metsissä Minnesotassa tehtiin

laatuaan ensimmäinen lahopuututkimus, jonka perusteella voidaan

määrittää tulevaisuudessa asetettavien tavoitteiden lähtötaso.

• Science Based Targets Networkin (SBTN) pilotti saatiin päätökseen,

mutta standardien kehittäminen jatkui. SBTN aloitti toisen pilotin

koskien maankäyttöön liittyviä tavoitteita. UPM on mukana pilotissa

voidakseen asettaa omat mahdolliset metsänhoitoa koskevat

tavoitteensa Suomessa.

• UPM:n elinympäristöohjelmaa koskeva työ aloitettiin. Ohjelman

tavoitteena on ennallistaa vähintään 3 000 hehtaaria

suoelinympäristöjä sekä toteuttaa hoitotoimenpiteitä vähintään

sadassa muussa kohteessa UPM:n metsissä Suomessa vuoteen 2030

mennessä. Myös lehdoissa ja harjuilla on tunnistettu merkittäviä

mahdollisuuksia tukea tai edistää luonnon monimuotoisuutta.

• Uruguayssa saatiin kesäkuussa päätökseen hanke, jossa arvioitiin

ympäristö-DNA:n (eDNA) ja DNA metabar -koodaukseen perustuvan

strategian soveltuvuutta lajitunnistukseen ja sitä kautta luonnon

monimuotoisuuden arvioimiseen. Tutkimusalueen koko oli noin 500

hehtaaria.

• Uruguayssa UPM Säätiön projekteilla vaikutettiin positiivisesti yli 70

paikallisyhteisöön.

• UPM Uruguay sai ekosysteemipalvelujen sertifikaatin (FSC®)

suojelualueiden verkoston ylläpidosta.

Suunnitellut toimenpiteet

• UPM:n globaali Forest Action -metsävastuullisuusohjelma jatkuu

uusilla tavoitteilla ja nykyisten tavoitteiden kehityksen seurannalla

kaikilla puuntuotannon alueilla Suomessa, Uruguayssa ja

Yhdysvalloissa. 

• Smart Forestry™ -menetelmän toteutus jatkuu Yhdysvalloissa uusilla

toimenpiteillä ja mittareilla.

• Kehitystyö luonnon monimuotoisuuden mittaamiseksi jatkuu

yhteistyössä FSC:n ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa.

• Osallistuminen SBTN:n pilottiin, jonka tavoitteena on määrittää

maankäyttöön liittyviä tavoitteita.

• Aktiivinen yhteistyö sertifiointitahojen kanssa standardien edelleen

kehittämiseksi.

Virtavedet ja luonnon monimuotoisuus

Keskeiset toimenpiteet

UPM:n virtavesiohjelman tavoitteena on purkaa vaellusesteitä, elvyttää

kalakantoja eri puolella Suomea ja parantaa virtavesilajiston

elinolosuhteita. Tavoitteena on avata 500 kilometriä esteettömiä

virtavesiä Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Tämä tavoite ohjaa

luonnonmonimuotoisuuteen liittyviä toimenpiteitä ja seuraa niiden

vaikutuksia.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	192

Vuoden 2025 toimenpiteet

• Toteutettiin kolme virtavesiesteiden purkamiseen liittyvää hanketta,

joihin UPM osallistui: Sysmä Virtaankoski (0.4 km), Kuusamo

Kuusinkijoki (12.1 km) ja Rautjärvi Kurunkoski (19.7 km)

• Toteutettiin neljä ennallistamishanketta, joissa UPM mukana::

Savonlinna Linnanvirta (0.25 km), Karkkila Rapuoja ja Kaupinoja (2.0

km), Jämsä Arvajankoski (0.1 km) sekä Kitee Nivunki (1.4 km)

• eDNA-tutkimukset jatkuivat Suomessa ja Uruguayssa. Suomessa 

UPM on mukana kolmessa käynnistetyssä tutkimushankkeessa: 

Luonnonvarakeskuksen (Luke) EU-rahoitteinen NorthDIVeRSITY-

hanke, Kajaanin ammattikorkeakoulun vetämä Oulujoen vesistövisio

ARVOVESI3, sekä Luken vetämä Sateenvarjo IV -hanke vaelluskalojen

kehityksestä rakennetussa vesiympäristössä

• UPM osallistui SBTN:n kehityshankkeisiin. Katso edeltä kappale

» E4-3 Metsät ja luonnon monimuotoisuus

Suunnitellut toimenpiteet

• Suomessa on käynnissä useita eri vaiheissa olevia patojen

purkuhankkeita. UPM:n virtavesiohjelman tavoitteena on osallistua

vuosittain vähintään yhteen padon poistamiseen tai ennallistamiseen

liittyvään hankkeeseen.

• eDNA-testejä jatketaan (katso yllä).

Tuotantolaitokset ja luonnon

monimuotoisuus

Keskeiset toimenpiteet

UPM seuraa jatkuvasti ilma- ja vesipäästöjään sekä vesistövaikutuksiaan.

Lisäksi tuotantolaitoksilla tehdään paikallisia toimia luonnon

monimuotoisuuden edistämiseksi.

Vuoden 2025 toimenpiteet

• UPM vähensi edelleen ilma- ja vesipäästöjään 2030-ympäristö-

tavoitteidensa mukaisesti ja edisti näin paikallisen eläimistön ja

kasviston elinolosuhteita. Katso » E2–2 Toimenpiteet

• Tuotantolaitoksilla jatkettiin haitallisten vieraslajien torjumista

paikallisten suunnitelmien mukaan.

• UPM osallistui SBTN:n kehityshankkeisiin. Katso » E4-3 Metsät ja

luonnon monimuotoisuus

Suunnitellut toimenpiteet

• Päästöjen vähentäminen edelleen UPM:n 2030-ympäristötavoitteiden

mukaisesti.

• Tutkimus jatkuu yhteisen mittauskäytännön luomiseksi koskien

tuotantolaitosten vaikutuksia vesistöjen monimuotoisuuteen.

Toimitusketju ja luonnon monimuotoisuus

Keskeiset toimenpiteet

Luonnon monimuotoisuuden suojeleminen on tunnistettu yhdeksi UPM:n

toimitusketjun vastuullisuusohjelman keskeisistä päämääristä. Asiaan

keskitytään etenkin niissä hankintakategorioissa, missä se on tunnistettu

erityisen olennaiseksi. Tämä koskee hyödykkeitä, jotka ovat peräisin

metsistä, puuviljelmiltä tai maanviljelystä saatavista luonnonvaroista.

Vuoden 2025 toimenpiteet

• UPM:n ja sen suorien tärkkelystoimittajien välisessä toimitusketjun

yhteistyöohjelmassa, joka keskittyy thaimaalaisille maatalous-

työntekijöille (UPM:n 2–3-tason toimittajat) tarjottavien työolojen

parantamiseen, saavutettiin lisää edistystä. Ohjelman aiemmissa

vaiheissa auditoitiin maatilat, tunnistettiin parannuskohteet, asetettiin

tavoitteet ja laadittiin toimintasuunnitelma. Nyt ohjelmassa otettiin

käyttöön Sustainable Agriculture Initiative (SAI) -aloitteen maatilojen

vastuullisuuden arviointi (FSA), jossa käsitellään myös luonnon

monimuotoisuutta.

Suunnitellut toimenpiteet

• UPM jatkaa toimia sertifioidun kuidun osuuden kasvattamiseksi

puunhankinnassaan.

Resurssit

Yleisesti, metsiin liittyvät toimenpiteet sisältyvät UPM:n investointi- ja

resurssisuunnitteluun. Lisäksi vuodesta 2020 lähtien liikkeeseen lasketut

neljä vihreää joukkovelkakirjaa, viimeisin vuonna 2024, painottuvat

vahvasti ilmastoon ja metsiin liittyviin toimenpiteisiin. 2 350 miljoonan

euron arvoisten vihreiden joukkovelkakirjalainojen varat on kohdennettu

projekteihin, jotka kuuluvat seuraaviin UPM:n vihreän rahoituksen

viitekehyksen kategorioihin:

• Kestävä metsien ja puuviljelmien hoito

• Ilmastopositiiviset ja biokiertotaloutta edistävät tuotteet ja ratkaisut

• Uusiutuva tai hiilidioksidivapaa energia

Luonnon monimuotoisuuden edistämiseen tähtäävät toimenpiteet on

luokiteltu eri kategorioihin. Katso kohdasta » E1–3 Resurssit lisätietoja

UPM:n vihreän rahoituksen viitekehyksestä.

Lisäksi UPM:llä on biodiversiteetti- ja ilmastotavoitteisiin linkitettyjä

valmiusluottoja.

Katso lisätietoja kohdasta » E1-1 Investoinnit ja rahoitus,

Ilmastopositiivinen metsänhoito, keskeisistä indikaattoreista koskien

operatiivisia ja käyttöpääomakustannuksia EU-taksonomian mukaisesti

sekä huomiot tilinpäätökseen.

Vuonna 2025 ei ilmoitettu merkittävistä käyttöpääomakustannuksista

koskien uusia metsiin liittyviä projekteja.

Luonnon monimuotoisuutta koskevat

kompensaatiot

UPM ei kompensoi luonnon monimuotoisuuteen liittyviä toimiaan.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	193

Tavoitteet

E4-4

Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät tavoitteet

UPM:llä on useita vastuullisuustoimia ohjaavia tavoitteita ja

avaintunnuslukuja liittyen luonnon monimuotoisuuteen olennaisesti

vaikuttaviin tekijöihin, kuten metsänhoitoon, virtavesiin, tuotantolaitosten

päästöihin ja toimitusketjuun. Nämä tavoitteet tukevat UPM:n politiikoissa

määritettyjä pyrkimyksiä hillitä UPM:n toimintojen vaikutuksia luonnon

monimuotoisuuteen (UPM:n Toimintaohje) ja jopa sen parantamiseen

(UPM:n vastuullisuussitoumus). UPM:n kehittämät vastuullisuustavoitteet

ottavat huomioon ulkoisilta sidosryhmiltä saadut mielipiteet, toiveet ja

näkökulmat osana jatkuvaa vuoropuhelua.

Vastuullisuuden painopistealue ja tunnusluvut	Vertailuvuosi	Arvo vertailu- vuonna	Vuoden 2030 tavoite	Tavoitteen seuranta 2025 (2024)
Luonnon monimuotoisuus
Positiivinen vaikutus metsäluonnon monimuotoisuuteen ja valvontajärjestelmän kehittäminen *	Suomi 2018 / Uruguay 2022	Aina edellinen vuosi	Jatkuva parantaminen	Mitattu yleinen positiivinen kehitys
Esteettömät virtavedet **	2015	0 km	500 km	323 km (287 km)
Metsänhoito
Sertifioidun kuidun osuus ***	2015	84 %	100 %	90 % (88,5 %)
Ilmasto
Fossiiliset hiilidioksidipäästöt UPM:n energiantuotannosta ja ostoenergiasta (Scope 1 ja 2)	2015	6,80  milj.t	-65 %	-58 % (-50 %)
Happamoittavien savukaasujen määrä (NOX /SO2) keskimääräistä UPM:n tuotetta kohti	2008	100 %	-20 %	-20 % (-19 %)
Vesi
Kemiallinen hapenkulutus (COD) keskimääräistä UPM:n tuotetta kohti ****	2008	100 %	-40 %	-43 % (-44 %)
Vastuullinen hankinta
UPM:n hankintojen arvo toimittajilta, jotka ovat hyväksyneet UPM:n Toimintaohjeen toimittajille ja kolmansille osapuolille	2015	79 %	>80 % (jatkuva)	86 % (91 %)
Materiaaleihin ja logistiikkaan liittyvät hiilidioksidipäästöt (Scope 3)	2018	6,08 milj.t	-35 %	-22 % (-22 %)

* Kattaa UPM:n omat metsät Suomessa vuodesta 2018 ja UPM:n puuviljelmät Uruguayssa vuodesta 2022

** Olennainen Suomessa

*** Metsäsertifiointi

**** Olennainen sellu- ja paperitehtaille

Tavoitteita seurataan ja niistä raportoidaan vähintään vuosittain sekä

asiaankuuluvissa yksiköissä että konsernitasolla.

UPM:llä on ollut tavoite koskien nettopositiivista vaikutusta luonnon

monimuotoisuuteen omissa metsissään Suomessa vuodesta 2018 lähtien

ja koskien omia puuviljelmiä Uruguayssa vuodesta 2022 lähtien.

Edistymistä seurataan määritetyillä avaintunnusluvuilla.

Uruguayssa useimmat puuviljelmät perustetaan aiemmin karjan

laiduntamiseen käytetyille ruohomaille. Ennen puuviljelmien perustamista

alueen luonnon monimuotoisuuteen liittyvät arvot arvioidaan, minkä

pohjalta arvokkaat alueet ja luonnonmetsät suojellaan. UPM keskittyy

suojeltujen elinympäristöjen aktiiviseen hoitoon sekä haitallisten

vieraslajien kontrollointiin.

Suomessa UPM:n vesivoimalaitokset ja muut esteet, kuten padot,

vaikuttavat ympäristöön muuttamalla jokien virtaamia ja ekosysteemejä.

UPM:n virtavesiohjelman tavoitteena on purkaa vaellusesteitä, elvyttää

kalakantoja eri puolella Suomea ja parantaa virtavesilajiston

elinolosuhteita.

UPM ei ole asettanut tavoitteitaan ekologisten raja-arvojen tai

vaikutusten allokoinnin perusteella.

UPM:n tavoitteet perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja

lainsäädäntöön, ja niitä kehitetään kansainvälisten kehysten, kuten

metsäsertifiointistandardien, mukaisesti.

Puhuttaessa nettopositiivisesta vaikutuksesta luonnon

monimuotoisuuteen UPM:n niihin liittyvät tavoitteet ja mahdolliset

alaindikaattorit keskittyvät vaikutusten välttämiseen, minimointiin,

ennallistamiseen ja kunnostukseen.

Katso ilmastotavoite kohdasta » E1–4

Katso ilmapäästöjä ja vesiä koskevat tavoitteet kohdasta » E2–3 

Katso hankintatavoitteet kohdasta » G1–2

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	194

	Laskentaperiaatteet

Nettopositiiviset vaikutukset metsien monimuotoisuuteen

UPM:n lähestymistapa sisältää joukon biologisen monimuotoisuuden

indikaattoreita, jotka edistävät kasviston ja eläimistön elinolojen

myönteistä kehitystä tietyillä maa-alueilla. Nykyiset ja kehitteillä olevat

uudet indikaattorit on laadittu yhteistyössä tutkimuslaitosten ja muiden

sidosryhmien kanssa.

Tällä hetkellä ei ole tieteellistä tapaa arvioida, onko kokonaisvaikutus

luonnon monimuotoisuuteen positiivinen vai negatiivinen. Näin ollen UPM

seuraa etenemistään kohti ”nettopositiivisuutta”, mittaamalla yksittäisten

indikaattorien positiivista tai negatiivista kehitystä verrattuna

edellisvuoteen. Vuosittainen positiivinen kehitystavoite saavutetaan, kun

suurin osa monimuotoisuusindikaattoreista osoittaa positiivista kehitystä

edellisvuoteen verrattuna.

Tavoitetta seurataan erikseen UPM:n Suomen metsien ja UPM:n maa-

alueiden osalta Uruguayssa.

Katso käytössä olevien indikaattoreiden tiedot ja seuranta kohdasta

» E4-5, Mittarit, Luonnon monimuotoisuuden indikaattorit.

Esteettömät virtavedet

UPM:n tavoitteena on vapauttaa tai ennallistaa 500 kilometriä purovesiä

ja vesiväyliä vuoteen 2030 mennessä. Vapautuneiden ja kunnostettujen

virtavesien todentaminen ja seuranta perustuu Suomen

ympäristökeskuksen geospatiaaliseen tietoon eli jokiverkostotietoihin

(uomaverkosto).

Mittarit

E4-5

UPM:n vaikutuksia arvioivat mittarit keskittyvät luonnon

monimuotoisuuteen. Yhtiön metsätoiminnot eivät liity maankäytön

muutokseen.

Metsät ja maa-alueet 

UPM:n omistamat ja vuokraamat metsät ja maa-alueet

Pinta-ala (hehtaaria)	2025	2024
Suomi	522 000	522 000
Uruguay	319 000	318 000
Yhdysvallat	76 000	76 000
Omat yhteensä	917 000	916 000
Uruguay, vuokrattu	177 000	174 000
Omat ja vuokratut yhteensä	1 094 000	1 090 000

Tämä koskee metsämaata Suomessa ja Yhdysvalloissa sekä

eukalyptusviljelmiä, ruohomaita ja suojelualueita Uruguayssa.

Lisäksi UPM hoitaa Suomessa noin 1 660 000 hehtaaria

yksityismetsiä.

Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto » 4.2 Metsävarat lisätietoja

tuottavan metsämaan ja metsäalueiden koosta.

Metsäsertifiointi

UPM:n omien metsien sertifiointi

%	2025	2024
FSC™- ja PEFC-kaksoissertifiointi	91,0 %	90,2 %
PEFC-sertifiointi	8,0 %	8,3 %
Sertifiointi meneillään	1,0 %	1,5 %
Yhteensä	100 %	100,0 %

Kaikki UPM:n omat metsät on sertifioitu tai niissä on sertifiointi meneillään

mikäli kyseessä on uusi kohde.

UPM:n FSC™-ryhmäsertifioinnin piirissä oleva metsäpinta-ala

Suomessa on noin 582 000 hehtaaria ja Uruguayssa yli 9 000 hehtaaria.

UPM noudattaa samoja tiukkoja vastuullisuusstandardeja kaikkialla.

Yhtiö edistää metsäsertifiointia myös yksityismetsänomistajille ja muille

asiakkailleen. UPM on perustanut Suomeen ja Uruguayhin FSC-

ryhmäsertifioinnit, jotka auttavat pieniä metsänomistajia pääsemään

sertifioinnin piiriin.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	195

UPM:n omat suojellut maa-alueet

Maailmanlaajuisesti UPM:n omista metsistä noin 141 000 hehtaaria (15 %)

on suojeltu tai rajoitetussa käytössä. Suojeltuihin alueisiin kuuluu

arvokkaita elinympäristöjä, luonnonmetsiä ja muita luontoarvoiltaan

merkittäviä alueita, kuten kosteikkoja tai tärkeitä kulttuurikohteita.

UPM tunnistaa ja suojelee arvokkaita elinympäristöjä omissa

metsissään ja puuviljelmillään. Suojellut alueet ovat kaupallisten

hakkuiden ulkopuolella. Tämä tarkoittaa, että kaikki metsänhoidolliset

toimenpiteet tehdään näiden suojeltujen tai luonnon monimuotoisuuden

kannalta herkkien alueiden lähistöllä. UPM ei toimi maailmanlaajuisesti

monimuotoisuuskeskuksiksi tunnistetuilla alueilla.

Puuntoimitukset

Puuntoimitukset UPM:n tehtaille

milj. m3	2025	2024
Suomi	15.8	16,4
Uruguay	10.7	10,4
Saksa	0.5	0,5
Yhdysvallat	0.3	0,3
Viro	0.2	0,2
Iso-Britannia	0.2	0,2
Yhteensä	27,7	28,0

Luonnon monimuotoisuuden indikaattorit – Suomi

Suomessa tavoitetta koskien nettopositiivisia vaikutuksia luonnon

monimuotoisuuteen mitataan UPM:n omissa metsissä yhdeksän eri

indikaattorin avulla, jotka on jaettu kolmeen kategoriaan: metsänhoito,

suojelu ja projektit ja yhteistyöt. Indikaattoreita kehitetään yhteistyössä

tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Vertailuvuosi on 2019,

ja kunkin indikaattorin osalta tämänhetkistä tilannetta verrataan

edellisvuoden lukuihin. Vuonna 2025 kehitys oli yleisesti positiivista

kaikkien indikaattoreiden osalta.

Luonnon monimuotoisuuden indikaattorit – Suomi

Indikaattori	Tavoite	Yksikkö	2025	2024
Puulajit	Lisätä lehtipuiden osuutta tilavuudesta	Osuus puuston tilavuudesta (%)	12,3 %	11,8 %
Lahopuu *	Lisätä lahopuun tilavuutta/määrää talousmetsissä	Lahopuuston tilavuus per hehtaari (m3/ha)	7.4	7.4
Säilytetyt haapapuut *	Lisätä suurten haapojen määrää	Haapojen määrä (>30 cm) per hehtaari (m3/ha)	0.74	0.74
Jatkuvapeitteinen metsätalous	Lisätä jatkuvapeitteisten metsien osuutta	Osuus talousmetsistä (%)	1,8 %	1,4 %
Suojellut alueet **	Parantaa suojelualueverkostoa	Suojelualueiden osuus koko maa-alueesta (%)	17,4 %	17,2 %
Arvokkaat luontokohteet	Kehittää monipuolista arvokkaiden elinympäristöjen verkostoa	Arvoikkaiden elinympäristöjen lukumäärä (#)	62 069	55 327
Ennallistaminen	Parantaa luonnon monimuotoisuutta ennallistamalla soveltuvia kohteita	Ennallistetut suoalueet (ha)	228	10
		Muut ennallistetut kohteet (lkm)	11	6
Indikaattorien kehitys	Täydentää indikaattorikokonaisuutta ja kehittää seurantaa	Luonnon monimuotoisuusindeksi ja - indikaattorikehitys	+	+
Tutkimus ja yhteistyö	Kehittää edelleen luonnonmonimuotoisuus- ohjelmaa aktiivisella sidosryhmäyhteistyöllä.	Käynnissä olevat projektit	+	+

*Tiedot perustuvat UPM:n omistamilla mailla sijaitsevilta näytealoilta kerättyihin ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskemiin Valtakunnan Metsien Inventoinnin tietoihin. Päivitetyn tiedon

saatavuus riippuu VMI-kierrosta (~5 vuotta).

**Suojeluprosentti sisältää tiukasti suojellun metsämaan ja suojelualueet joita voidaan hoitaa ja käyttää viranomaisohjein.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	196

Indikaattorien kehittäminen

Biologisen monimuotoisuuden mittaaminen ja seuranta edellyttää

indikaattorien kehittämistä. Osana kehitystyötä UPM tarkisti ja päivitti

indikaattorikokonaisuutta parannetuilla ja konkreettisilla tavoitteilla

vuoden 2024 aikana. Päivityksillä varmistetaan myös parempi

yhdenmukaisuus muiden UPM Metsän asettamien indikaattoreiden ja

tavoitteiden, kuten elinympäristöjen ennallistamisohjelman, kanssa.

Metsien rakenteellisiin ominaisuuksiin liittyviin indikaattoreihin on tehty

kaksi muutosta, jotka on otettu käyttöön vuodesta 2025 alkaen:

• "Metsän ikä" -indikaattori on korvattu ”Säilytetyt haapapuut” -

indikaattorilla, joka mittaa halkaisijaltaan yli 30 cm:n haapapuiden

määrää hehtaaria kohti (m3/ha).

• "Metsän rakenne” -indikaattori nimetään uudelleen "Jatkuvapeitteinen

metsätalous" -indikaattoriksi ja soveltamisalaa muutetaan siten, että

seurataan jatkuvapeitteisen metsätalouden osuutta UPM:n mailla.

Kaupallisen käytön ulkopuolisiin elinympäristöihin liittyvien

indikaattoreiden osalta on kaksi uutta mittaria ”Elinympäristöjen

ennallistaminen” -indikaattorille:

• Ennallistetut turvemaat: tavoitteena on 3 000 hehtaaria vuoteen 2030

mennessä.

• Luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi ennallistettujen tai

hoidettujen alueiden määrä: tavoitteena on vähintään 100 aluetta

vuoteen 2030 mennessä.

Lisäksi otettiin käyttöön indikaattori ”Tutkimus ja yhteistyö”, joka koskee

hankkeita ja yhteistyötä tutkimuskumppaneiden ja muiden

kansalaisjärjestöjen kanssa luonnon monimuotoisuutta edistävien

kestävien metsänhoitokäytäntöjen kehittämiseksi.

Luonnon monimuotoisuuden indikaattorit – Uruguay

Uruguayssa suojelutoimien vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen

mitataan viidellä indikaattorilla alla esitetyn taulukon mukaisesti. Kullekin

indikaattorille on asetettu tavoitteet ja mittarit.

UPM toteuttaa suojelutoimia jossain muodossa kaikkiaan 66 000

hehtaarin laajuisella alueella. Tähän sisältyy verkosto, johon kuuluu 34

luonnon monimuotoisuuden suojelemiseen tarkoitettua aluetta, ja se

kattaa yli 13 400 hehtaaria. Kullakin alueella on omat hoitoa ja seurantaa

koskevat suunnitelmansa.

Luonnon monimuotoisuuden indikaattorit – Uruguay

Indikaattori	Tavoite	Yksikkö	2025	2024
Biodiversiteettisuojelualueet  UPM:n mailla	Varmistaa, että suojelualueet kattavat vähintään 20 % osuuden yhtiön maista	Suojelualueen osuus yhtiön maista (%)	20,7 %	19,6 %
Suojelualueiden kattavuus	Kattaa vähintään 85 % alueista, joissa yhtiöllä on maata	Kuinka isolla osalla alueista, joissa UPM omistaa maata, on suojelualueita (%)	75 %	75 %
Suojelualueiden laatu *	Korkean suojeluarvon alueilla laatuindeksin tulee olla vähintään 0,75	Suojelualueen lajistollista laatua kuvaava indeksi	0,76	0,77
Vierasperäisten puuvartisten lajien torjunta **	Vähentää pinta-alaa vuosittain ainakin 8 %	Prosentuaalinen vähennys vierasperäisten lajien valloittamien alueiden määrässä vuoden alussa ja lopussa	23,7 %	*
Kotoperäisten ja uhanalaisten lajien määrä UPM:n mailla	Säilyttää ja kasvattaa kotoperäisten ja uhanalaisten lajien populaatioita	Havaittujen kotoperäisten ja uhanalaisten lajien määrä viimeisen 5 vuoden aikana / Havaittujen kotoperäisten ja uhanalaisten lajien kumulatiivinen määrä vertailuajankohtana	-5,5 %	2,8 %

* Vuoden 2024 luku (0,82) korjattu

** Tämän indikaattorin raportointi alkoi vuonna 2025. Vierasperäisten puuvartisten lajien valtaama alue vuonna 2024 oli 9 400 hehtaaria. Tämä luku on lähtökohta vuonna 2025 raportoitaville

laskelmille.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	197

Luonnon monimuotoisuuden indikaattorit – Yhdysvallat

Yhdysvalloissa nettopositiivista vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen

UPM:n omissa metsissä mitataan kuudella indikaattorilla, jotka on jaettu

kolmeen kategoriaan: metsänhoito, suojelu ja projektit ja yhteistyöt.

Luonnon monimuotoisuuden indikaattorit – Yhdysvallat

Indikaattori	Tavoite	Yksikkö	2025	2024
Monipuulajinen metsänhoito	Monipuolistaa talousmetsien puulajistoa	Kuinka suurella alalla UPM harjoittaa monipuulajista metsänhoitoa (ha)	13 260	13 006
Eri-ikäisrakenteisen metsänhoito	Kasvattaa eri-ikäisrakenteisesti uudistettavien metsien alaa	Kuinka suuri osuus metsän úudista- misesta tehdään eri-ikäisrakenteisen metsänhoidon menetelmin (%)	11 %	10 %
Lahopuu	Ylläpitää tai kasvattaa lahopuun määrää talousmetsissä	Lahopuun määrä per hehtaari (m3/ha)	22,9	*
Kosteikkoelinympäristöjen pinta-ala	Määrittää kosteikkoelinympäristöjen pinta-ala ja sijainti	Elinympäristöjen määrän varmistus ja merkitseminen kartalle	24 504	*
Vanhojen metsien pinta-ala	Määrittää vanhojen metsien pinta-ala ja sijainti	Vanhojen metsien määrän varmistus ja merkitseminen kartalle	**	*
Monipuulajisen metsänhoidon tutkimusyhteistyö	Kehittää metsänhoidon menetelmiä tutkimusyhteistyö avulla	Käynnissä oleva tutkimusyhteistyö	+	+

* Tämän indikaattorin raportointi alkoi vuonna 2025.    **Kartoitus meneillään

	Laskentaperiaatteet

Alueet (yhteensä, sertifioitu ja suojeltu) ja puutoimitukset

Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien merkityksellisyyden vuoksi

UPM raportoi metsä- ja maa-alueiden osalta metsäsertifioinnin

kattavuuden ja suojelualueet. Lisäksi UPM raportoi puun toimitusmäärät

UPM:n tuotantolaitoksiin alkuperämaittain.

Tiedot perustuvat puutoimitusten laskuihin tai mittausjärjestelmiin tai

metsäsertifiointiin liittyviin kolmansien osapuolten auditointeihin. Alueet

dokumentoidaan metsätietokantoihin.

Kaikki UPM:n metsä- ja puunhankintayksiköt toimittavat tietonsa

yhteiseen tietokantaan, jossa tiedot tarkistetaan ja yhdistetään.

Luonnon monimuotoisuuden indikaattorit  – Suomi

Suomessa UPM:n omistamat talousmetsät voidaan luokitella

puoliluonnontilaisiksi metsiksi, jotka säilyttävät monia luonnonmetsien

ominaisuuksia koko uudistumissyklin ajan. Biodiversiteetti-indikaattorit

kuvaavat, miten UPM edistää luonnon monimuotoisuutta, suojelee

arvokkaita elinympäristöjä ja pyrkii parantamaan käytäntöjään.

Indikaattorit koskien puulajeja, lahopuun ja haapapuun määriä sekä

jatkuvaa kasvatusta kuvaavat sitä, kuinka UPM säilyttää

metsätoiminnassaan monille metsälajeille välttämättömät metsän

piirteet. Lahopuun ja säilytetyn järeän haapapuun määrät inventoi

Luonnonvarakeskus. Tämä inventointi on osa laajempaa kansallista

metsäinventaariota, joka perustuu otantoihin ja tehdään noin viiden

vuoden välein. Muiden tunnuslukujen kehitys perustuu UPM:n omaan

metsäomaisuustietojärjestelmään, joka näiden tunnuslukujen osalta

toimii osittain arvioitujen tietojen pohjalta.

Indikaattorit koskien suojelualueita ja arvokkaita elinympäristöjä

kuvaavat, mitä on jätetty tavanomaisen metsätaloudellisen toiminnan

ulkopuolelle. Suojelualueet ovat alueita, joilla UPM ei toimi ollenkaan tai

toimii vain viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. Arvokkaat

elinympäristöt, kuten pienet metsäpurot tai pesimäpaikat ovat

ainutlaatuisia kohteita, jotka suojellaan UPM:n toimintojen ajaksi. Näiden

tunnuslukujen kehitys perustuu UPM:n omaan metsäomaisuus-

tietojärjestelmään.

Indikaattorit koskien elinympäristön ennallistamista, laji- ja

elinympäristöhankkeita ja indikaattorien kehittämistä kuvastavat

kokonaisuutena UPM:n pyrkimystä edistää metsien monimuotoisuutta

tavoilla, jotka eivät vielä ole osa sen tavanomaista metsänhoitokäytäntöä.

Näissä hankkeissa UPM kehittää uusia käytäntöjä luonnon

monimuotoisuuden mittaamiseen, hallintaan ja palauttamiseen, usein

yhteistyössä eri sidosryhmien, kuten luonnonsuojeluasiantuntijoiden ja

tutkijoiden kanssa. Luettelo näistä projekteista on julkisesti saatavilla

osoitteessa » upm.com.

Luonnon monimuotoisuuden indikaattorit – Uruguay

Uruguayssa suurin osa viljelmistä on perustettu muunnelluille luonnollisille

niityille, joita käytettiin aiemmin karjan laiduntamiseen. Alueen

monimuotoisuusarvot arvioidaan ennen istutusten perustamista, ja

arvokkaat monimuotoisuuskohteet ja luonnonmetsät suojellaan. UPM:n

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	198

työ keskittyy suojeltujen luontotyyppien aktiiviseen hoitoon ja haitallisten

lajien torjuntaan.

Suojelutarkoituksessa käytettävät alueet on tunnistettu erityisten

biologisten monimuotoisuusominaisuuksien perusteella ja luokiteltu

seuraaviin luokkiin: luonnon monimuotoisuuden suojelualueet, jotka ovat

korkean suojeluarvon alueita (HCVA) ja luonnonsuojelualueet (CA), sekä

muut suojelutarkoituksiin liittyvät alueet, jotka ovat edustavia näytealueita

ja biologisia käytäviä tai yhteysalueita.

Suojelualueen hehtaarien ja kattavuuden indikaattorit on laskettu FO:n

metsätietokannan (FO, Forestal Oriental, on UPM:n kuitupuun hankintaa

ja metsäistutuksia Uruguayssa hoitava yhtiö), maantieteellisen

tietojärjestelmän (GIS) ja Uruguayn julkisen kartografian perusteella.

HCVA:n laatua arvioidaan suojelun tasoindeksillä, joka perustuu

useiden luontaisten niittyjen, kotoperäisen metsän, kasviston ja eläimistön

tilan vuosittaiseen seurantaan.

Eksoottisten lajien leviäminen on tärkeä syy biodiversiteettikadolle ja

siksi niiden esiintymistä pitää kontrolloida. Eksoottisten puulajien

esiintymät tunnistetaan ja kartoitetaan. Aktiivisina esiintyminä pidetään

niitä, joilta vieraslajeja ei ole vielä poistettu. Vieraslajien poistamisen

jälkeen alueet tarkistetaan kolmen vuoden jälkeen toimenpiteen

onnistumisen varmistamiseksi.

FO:n biologisen monimuotoisuuden suojelualueilla löydettyjen

kotoperäisten ja uhanalaisten lajien määrän ylläpitäminen tai lisääminen

osoittaa, että FO:n tekemät suojelutoimet vähentävät riskiä herkkien lajien

vähentymiselle alueilla, joilla UPM toimii. Uruguayn ympäristöministeriö

määrittelee kotoperäiset ja uhanalaiset lajit, ja luetteloa päivitetään

säännöllisesti. Tällaisten lajien määrää seurataan UPM:n suojelualueilla

monimuotoisuuden seurantaohjelman avulla. Vuodesta 1992 lähtien

tulokset on säilytetty FO:n monimuotoisuustietokannassa. Tämän

indikaattorin vaihtelua on odotettavissa esimerkiksi silloin, kun uusia

biodiversiteettireservejä lisätään vertailukohteeseen.

Luonnon monimuotoisuuden indikaattorit – Yhdysvallat

UPM:n omistama 76 000 hehtaarin metsäalue sijaitsee Minnesotan

osavaltiossa. Metsää voidaan pitää pääasiassa puoliluonnollisena

sekametsänä, missä kasvaa muun muassa haapaa, mäntyä, kuusta ja

pihtaa. Suurin osa alueesta on talousmetsäkäytössä, mutta siellä on

monia luonnonmetsän ominaispiirteitä. Seuraamalla valittua kuutta

avainindikaattoria yhtiö pyrkii vahvistamaan luonnonmetsän

ominaispiirteitä entisestään.

Sekametsillä ja eri-ikäisrakenteisella metsänhoidolla pyritään

lisäämään eri puulajien määrää ja metsän monikerroksisuutta. Nämä

auttavat kehittämään yhtiön metsiä vastaamaan niiden alkuperäistä

tilaa.

UPM suojelee omistamiensa metsien arvokkaimmat alueet. Vanhoja

metsiä sekä kosteikko- ja ranta-alueita koskevien indikaattoreiden avulla

yhtiö vahvistaa tämäntyyppisten ekosysteemien sijainnit ja määrät omilla

maillaan.

Lahopuu on elintärkeää monille eläimille, kuten hyönteisille, nisäkkäille

ja linnuille. Yhdysvalloissa yhtiö teki ensimmäisen lahopuututkimuksen

ulkoisen yhteistyökumppanin kanssa selvittääkseen nykyisen lahopuun

määrän ja sen jakautumisen eri puulajien, puiden läpimitan  ja

lahoamisasteen välillä.

UPM tekee yhteistyötä tutkimusorganisaatioiden kanssa

kehittääkseen käytäntöjään edelleen.

Oletetut taloudelliset vaikutukset

E4-6

Laadullista tietoa luonnon monimuotoisuuteen liittyvien riskien

taloudellisista vaikutuksista. Katso hallituksen toimintakertomuksen

kohta » "Riskit" kappaleesta Biologisen monimuotoisuuden

heikentyminen

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	199

Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5)

Resurssitehokkuudella ja biokiertotaloudella vastataan resurssien niukkuuteen, edistetään ilmastonmuutoksen

hillitsemistä ja tarjotaan kestäviä uusia ratkaisuja asiakkaille ja kuluttajille.

Kaatopaikkajätteen määrä tai jätteen poltto ilman energian talteenottoa kasvoi			Ympäristömerkittävissä olevien soveltuvien tuotteiden osuus. Saavutettu			Kierrätysravinteiden osuus omilla jätevedenpuhdistamoilla. Saavutettu
4 %			89 %			41 %
verrattuna vuoteen 2024 (vuoden 2030 tavoite: ei prosessijätettä kaatopaikalle tai hukkapolttoon)			(vuoden 2030 tavoite: 100 %)			(vuoden 2030 tavoite: 100 %)

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	200

Politiikat

E5-1

UPM:n Toimintaohje painottaa kunnioitusta ihmisiä, ympäristöä ja eettisiä

liiketoimintatapoja kohtaan. Sitoutuminen negatiivisten

ympäristövaikutusten minimoimiseen on osa tätä ohjetta.

Toimintaohjetta täydentää UPM:n vastuullisuussitoumus, jossa resurssien

käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä aiheita käsitellään tarkemmin. UPM:n

Toimintaohjeessa toimittajille ja kolmansille osapuolille asetetaan

vähimmäisvaatimukset koko arvoketjulle. Katso kohdasta » G1–1

Politiikat lisätietoja näistä politiikkadokumenteista.

Lisäksi tiettyjä asioita käsitellään seuraavissa politiikkadokumenteissa,

ohjelmissa ja vaatimuksissa:

• UPM:n tuotevastuustandardi

• UPM:n Clean Run -standardi. Katso » E2–1 Politiikat

• UPM:n kestävän tuotesuunnittelun konsepti. Katso » E5–2

Toimenpiteet

• UPM:n toimitusketjun vastuullisuusohjelma. Katso » G1–2 Vastuullinen

hankinta

• UPM Forest Action -vastuullisuusohjelma. Katso » E4–3 Toimenpiteet

• UPM:n vaatimukset puun toimittajille

• UPM:n vaatimukset sellun toimittajille

• UPM:n vaatimukset kemikaalien ja pigmenttien toimittajille

UPM tuotevastuustandardi

UPM:n tuotevastuustandardin tavoitteena on varmistaa, että kaikki

UPM:n tuotteet, jotka valmistetaan ja tuodaan markkinoille missä

tahansa maassa, ovat käyttötarkoitukseensa turvallisia,

vaatimustenmukaisia ja kestävän kehityksen mukaisia koko elinkaarensa

ajan. Standardi luo tuotehallinnan puitteet, jotka korostavat perusteellista

riskinarviointia, hyvien valmistustapojen noudattamista ja lainsäädännön

noudattamista sisältäen tarkat dokumentointivaatimukset.

UPM:n liiketoiminnat ja funktiot vastaavat tämän standardin

edellyttämien toimenpiteiden ja prosessien jalkauttamisesta. Erilaisia

johtamisjärjestelmiä, kuten laadunhallinnan ISO 9001 ja

elintarviketurvallisuuden ISO 22000 hyödynnetään näiden käytäntöjen

jalkauttamiseksi.

Tämä standardi ja sen prosessit koskevat kaikkia UPM:n tuotteita.

Standardi keskittyy tuoteturvallisuuteen, asiaankuuluvan lainsäädännön

noudattamiseen, kestävään tuotesuunnitteluun ja tuotteen elinkaaren

hallintaan sekä selkeisiin ja täsmällisiin vaatimustenmukaisuus- ja

kestävyysväittämiin.

Standardi kehitettiin vuonna 2024, ja sen hyväksyi UPM:n

markkinointi-, vastuullisuus- ja viestintä -funktio joulukuussa 2024. 

Tuotehallinnan, tuotekehityksen ja teknisten asiakaspalvelutehtävien

parissa työskentelevät henkilöt koulutettiin asiaankuuluvissa UPM:n

liiketoiminnoissa standardin jalkauttamiseksi vuonna 2025.

UPM:n vaatimukset puun, sellun,

kemikaalien ja pigmenttien toimittajille 

Tiettyjen toimittajaryhmien erityisvaatimukset on kuvattu

lisädokumenteissa, jotka ovat saatavilla UPM:n verkkosivuilta.

UPM:n vaatimukset puun toimittajille käsittelevät lakien noudattamista

ja yksityiskohtaisia vaatimuksia puun alkuperälle. Toimittajan pitää

esimerkiksi taata, että kaikki puu tulee hyväksyttävistä lähteistä ja ettei

toimitetun puun joukossa ole FSC™:n kontrolloidun puun vaatimuksissa

(FSC–STD-40-005 V3-1) hyväksymättömäksi luokiteltua puuta. Puu ei

myöskään saa olla peräisin PEFC CoC -vaatimusten (PEFC ST

2002:2020) mukaisesti laittomista tai kiistanalaisista lähteistä.

Sellun toimittajien vaatimukset koskevat ympäristösuorituskykyä,

metsänhoitoa ja puun hankintaa, ympäristömerkkejä sekä raportointia ja

auditointeja. UPM vaatii esimerkiksi, että kaikki toimittajan

sellutoimitukset täyttävät FSC:n kontrolloitua puuta ja PEFC:n due

diligence -menettelyä koskevat uusimmat voimassa olevat vaatimukset.

Kemikaaleille ja pigmenteille asetetut vaatimukset koskevat

esimerkiksi lakien noudattamista, ympäristömerkkien vaatimuksia ja

olennaisen tiedon raportointia UPM:lle. UPM edellyttää paikallisen

kemikaalilainsäädännön noudattamista täysimääräisesti. Tällaista

lainsäädäntöä ovat muun muassa EU:n REACH (Registration, Evaluation,

Authorisation and Restriction of Chemicals)- ja CLP (Classification,

Labelling and Packaging) -asetukset.

Uusiutuvien resurssien käyttö ja

vastuullinen hankinta 

UPM tarjoaa biopohjaisia vaihtoehtoja fossiilipohjaisille materiaaleille.

Katso » ESRS 2 SBM-1, Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju. UPM:n

pääraaka-aineet ovat puu ja puupohjaiset materiaalit. Metsänhoitoa,

puun ja kuidun hankintaa sekä eri vaikutuksia ja riskejä käsitellään

tarkemmin UPM:n vastuullisuussitoumuksessa, vaatimuksissa puun ja

sellun toimittajille sekä UPM:n Forest Action -vastuullisuusohjelmassa.

UPM:n Toimintaohjeessa toimittajille ja kolmansille osapuolille

määritellään vähimmäisvaatimukset, joita UPM edellyttää kaikilta

toimittajiltaan ja kolmansilta osapuolilta. Tämä koskee esimerkiksi

edustajia, neuvonantajia, yhteistyökumppaneita, paikallisia kumppaneita

ja UPM:n puolesta toimivia jakelijoita. UPM vaatii myös kaikkia

toimittajiaan edistämään samoja vaatimuksia omissa

toimitusketjuissaan. Katso » G1–1 Politiikat

UPM:n toimitusketjun vastuullisuusohjelmassa edistetään

vaatimustenmukaisuutta ja vähennetään toimitusketjun riskejä. Se tukee

myös ympäristöä, sosiaalista vastuuta ja hyvää hallinnointitapaa

koskevien UPM:n tavoitteiden saavuttamista toimitusketjussa.  Katso

» G1–2 Vastuullinen hankinta

Kiertotalous

UPM:n vastuullisuussitoumuksessa todetaan: ”UPM on sitoutunut

biokiertotalouteen, jossa käytetään tuotantoprosesseista kerättyjä

materiaaleja ja jossa kehitetään sivuvirtojen ja tähteiden kierrätys- ja

uudelleenkäyttömahdollisuuksia. UPM edistää kiertotaloutta koko

arvoketjussaan ja kierrätettyjen materiaalien käyttöä tuotteissaan.”

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	201

Toimenpiteet

E5-2

Perustuen olennaisuusarvioinnissa tunnistettuihin aiheisiin UPM on

määrittänyt seuraavat kiertotaloutta ja resurssien käyttöä koskevat

painopistealueet ja konsernitason tavoitteet:

• Metsä (sertifioidun kuidun osuuden tavoite)

• Jäte (kaatopaikalle päätyvän prosessijätteen tavoite)

• Vesi (kierrätetyistä lähteistä peräisin olevien ravinteiden käyttötavoite

UPM:n omilla jätevedenpuhdistamoilla)

• Tuotevastuu (kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista

edistävien tuotteiden kehittäminen ja ympäristömerkittävissä olevien

soveltuvien tuotteiden osuus)

• Vastuullinen hankinta (tavoite hankinnan arvolle toimittajilta, jotka ovat

hyväksyneet UPM:n Toimintaohjeen toimittajille ja kolmansille

osapuolille). Katso » G1–2 Vastuullinen hankinta

Toimintasuunnitelmia on laadittu konsernitason tavoitteiden

saavuttamiseksi sekä muille jatkuvan parantamisen alueille. Alla on

kuvattu keskeiset tehdyt, käynnissä olevat ja suunnitellut toimenpiteet.

UPM:n Clean Run -konsepti

Katso kohdasta » E2–2 Clean Run -konsepti kuvaus UPM:n konseptista

ympäristösuorituskyvyn parantamiseksi. Se koskee myös jätteen

vähentämistä ja resurssitehokkuutta.

UPM:n kestävän tuotesuunnittelun konsepti

UPM:n kestävän tuotesuunnittelun konsepti tukee ja ohjaa

tuotesuunnitteluhankkeita, edistää tuotteiden kestävää elinkaarta ja

varmistaa, että kullakin uudella tuotteella ja palvelulla on vahvistettu

kestävyysarvolupaus. Konsepti myös tukee UPM:n tavoitetta kehittää

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista tukevia uusia

tuotteita ja palveluja sekä ilmastopositiivista tuotevalikoimaa.

Tässä lähestymistavassa elinkaari on jaettu kuuteen vaiheeseen:

suunnitteluun, materiaaleihin, tuotantoon, jakeluun, käyttöön ja

kierrätykseen. Kussakin vaiheessa vastuullisuustekijöitä arvioidaan eri

työkaluilla, joita ovat esimerkiksi elinkaariarviointi, biohajoavuus- ja

kierrätettävyystestit sekä ympäristövaikutuksia, sosiaalisia vaikutuksia ja

kestävän kehityksen tavoitteita kartoittava seurantatyökalu. Jokainen

vaihe sisältää eri osatekijöitä, jotka ohjaavat tuotekehitysprosessia. UPM:n

tuotteilla on erilaisia käyttökohteita, ja asiakkaat ovat mukana eri osissa

arvoketjua. Siksi elinkaaren eri vaiheiden ja elementtien merkitys voi

vaihdella liiketoiminta-alueittain.

Tuotevastuuseen liittyvät toimenpiteet

Keskeiset toimenpiteet

UPM:n tuotevastuu koostuu eri alueista, kuten elinkaariajattelu,

kemikaalien hallinta, tuoteturvallisuus sekä tuotteisiin liittyvät lausunnot ja

vaatimustenmukaisuustiedot. Myös ympäristömerkit, kuten EU-

ympäristömerkki ja FSC™ (FSC N003385)- tai PEFC (PEFC/02-44-41) -

metsäsertifioinnit, ovat osa tuotevastuuta. UPM:n kestävä

tuotesuunnittelu kattaa kokonaisvaltaisesti tuotteiden ja palveluiden

kehityksen.

Uusien raaka-aineiden tai tuotteiden mahdolliset ympäristö-

vaikutukset lasketaan elinkaariarvioinneilla. Elinkaariarviointi tukee

tuotekehitykseen liittyvää päätöksentekoa ja todentaa markkinoille

tuotavien tai jo tarjolla olevien tuotteiden ympäristöväittämiä.

ISO 9001 -laatujärjestelmä ja ISO 22000 -elintarviketurvallisuus-

järjestelmä luovat edellytykset UPM:n toiminnan jatkuvalle parantamiselle.

Kaikki UPM:n tuotantolaitokset ovat ISO 9001 -sertifioituja. Lisäksi ISO

22000 -sertifiointi on tuotantolaitoksilla, joille se on olennainen. Näin UPM

voi tarjota useita tuotteita, jotka on suunniteltu ja valmistettu

elintarvikepakkausvaatimusten mukaisesti.

UPM:n sisäisen kemikaalienhallintastandardin mukaan kemikaalien

vaaraominaisuudet pitää arvioida huolellisesti. Kaikilta käyttöön

valittavilta kemikaaleilta edellytetään pienimpiä mahdollisia

haittavaikutuksia ihmisten terveyteen, ympäristöön ja UPM:n tuotteiden

turvallisuuteen. Rajoitettujen kemikaalien luettelo sisältää aineita, joilla on

tietyt vaaraluokitukset. Tuoteturvallisuusvaatimuksista viestitään

asiakkaille sekä kemikaalien ja raaka-aineiden toimittajille. Työn

tuloksena käyttöön otetun harmonisoidun kyselyn ja työkalun (PP VIS)

ansiosta UPM voi varmistaa, että sen hankkimat kemikaalit ovat lakien ja

vaatimusten mukaisia ja täyttävät esimerkiksi EU-ympäristömerkin

kriteerit. UPM tarjoaa asiakasviestinnän tueksi tuoteturvallisuusprofiileja

ja selosteita koskien kemiallisia aineita, joita ei käytetä tuotteissa.

Useimmille UPM:n tuotteille on myönnetty yleisesti tunnettuja

kansainvälisiä ja kansallisia ympäristömerkkejä, kuten EU-

ympäristömerkki. UPM Biofuelsilla on ISCC EU- sekä ISCC PLUS -

sertifikaatit, ja UPM Biochemicalsilla sekä neljällä UPM Adhesive

Materialsin tehtaalla on ISCC PLUS -sertifiointi. Kaikilla UPM:n puuta

raaka-aineena käyttävillä liiketoiminnoilla on FSC™:n ja/tai PEFC:n puun

alkuperäketjun sertifiointi. Niillä varmistetaan puun alkuperä ja taataan,

että kaikki UPM:n tuotteissa käytetty puu on hankittu laillisesti kestävästi

hoidetuista metsistä eikä ole peräisin kiistanalaisista lähteistä.

Vuoden 2025 toimenpiteet 

• UPM:n uusi tuotevastuustandardi otettiin käyttöön kaikilla relevanteilla

liiketoiminta-alueilla. Katso kohdasta » E5-1 Politiikat lisätietoa

standardista.

• Viime vuosina UPM on parantanut ja sujuvoittanut kemikaalivarastojen

hallintaa ja hyväksyntäprosesseja tuotantoyksiköissään sekä ottanut

käyttöön niitä tukevan IT-järjestelmän. Järjestelmää laajennettiin

vaiheittain kattamaan myös UPM Adhesive Materialsin tehtaat.

• UPM Specialty Papers on yhteistyössä mm. EvoPakin kanssa tukenut

Walkers Chocolatesin siirtymää muovisista kääreistä kierrätettäviin,

paperipohjaisiin pakkauksiin. Yhtiö on tehnyt myös yhteistyötä Royal

Vaassenin kanssa usean kierrätettävän ja elintarvikekäyttöön

turvallisen barrier-paperin kehittämisessä erilaisiin muovia ja alumiinia

korvaaviin loppukäyttösovelluksiin.

• UPM toi markkinoille UPM Circular Renewable Black™ -pigmentin, joka

on ensimmäinen biopohjainen, NIR-tunnistettava musta väri

vastuullisiin premium-pakkauksiin.

• UPM:n uusi Leunan biojalostamo sai ISCC PLUS-, PEFC- ja FSC™-

alkuperäketjun kestävyyssertifikaatit.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	202

Suunnitellut toimenpiteet

• UPM tekee toimenpiteitä varmistaakseen, että sen tuotteet ja

pakkaukset noudattavat EU:n pakkaus- ja pakkausjätettä koskevaa

asetusta (PPWR), jonka toteutus alkaa elokuussa 2026.

• Kestävän tuotesuunnittelun konseptin toteutus ja niihin liittyvät

elinkaariarvioinnit jatkuvat UPM:n liiketoiminnoissa

Tähteiden, sivuvirtojen ja

kierrätysmateriaalien hyödyntäminen

Keskeiset toimenpiteet

UPM:n tavoitteena on kaikkien materiaalivirtojen tehokas käyttö ja

biokiertotalousratkaisujen toteutus. Tähän pyritään uudistamalla,

vähentämällä, käyttämällä uudelleen, kierrättämällä ja ottamalla talteen.

UPM:n tavoitteena on lopettaa prosessijätteen vieminen kaatopaikalle ja

sen polttaminen ilman energian talteenottoa vuoteen 2030 mennessä.

UPM:n toinen kiertotaloustavoite on käyttää yhtiön omilla jäteveden-

puhdistamoilla ainoastaan kierrätysravinteita vuoteen 2030 mennessä.

Katso kohdasta » E5–3 Tavoitteet

Parhaita käytäntöjä, tutkimustuloksia ja ideoita jaetaan konsernissa

aktiivisesti. Sisäiset työryhmät keskittyvät esimerkiksi sivuvirtojen

hyötykäyttöön ja ravinteiden kierrätykseen. Jjotkut UPM:n tuotteet on

tehty kierrätysmateriaaleista, tähteistä ja sivuvirroista ja tukevat näin

kiertotalousajattelua. Tehtaiden omassa energiantuotannossa

hyödynnetään suurin osa UPM:n tuotannossa syntyvistä orgaanisista

tähteistä, kuten kuoresta ja muista puuperäisistä tähteistä sekä

siistauksessa ja jätevesien puhdistuksessa syntyvistä kuitupitoisista

lietteistä. Joitakin kuitupitoisia sivuvirtoja hyödynnetään myös

tiilenvalmistuksessa, maanparannuksessa tai kartongin valmistuksen

raaka-aineena. Suuri osa jätteistä ja sivutuotteista on

biomassapohjaisessa energiatuotannossa syntyvää tuhkaa. Vuonna

2025 85 % (83 %) tuhkasta hyödynnettiin eri käyttökohteissa, kuten maan

stabiloinnissa, lannoitteena, sementtiteollisuudessa, paperin

valmistuksessa käytettävän täyteaineen raaka-aineena tai sisäisesti

korvaamaan natriumhydroksidia.

Meesakalkki on selluntuotannon sivutuote, jota käytetään esimerkiksi

maataloudessa kalkitusaineena tai pH:n säätämiseen. Viherlipeäsakka,

joka on toinen selluntuotannon sivuvirta, on yksi UPM:n haastavimmista

prosessijätteistä hyötykäyttää. UPM pyrkii aktiivisesti löytämään

hyödyntämismahdollisuuksia viherlipeäsakalle.

Uusiutuvat UPM BioVerno -diesel ja -nafta valmistetaan kemiallisen

selluntuotannon tähteenä syntyvästä raakamäntyöljystä. 

Selluntuotannon sivuvirtana syntyvälle ligniiinille UPM on kehittänyt uusia

innovatiivisia käyttötapoja. Esimerkkejä ovat WISA BioBond -liimaus-

teknologia, jossa ligniiniä hyödynnetään vanerin valmistuksessa

korvaamaan osa fossiilisesta fenolista sekä UPM Solargo -tuoteperhe,

joka sisältää ligniinipohjaisia biostimulantteja, jotka parantavat sadon

laatua ja maaperän tuottavuutta. UPM on myös kehittänyt joukon

ligniinipohjaisia uusiutuvia toiminnallisia täyteaineita, joita tullaan

valmistamaan UPM:n biojalostamolla Leunassa, Saksassa.

UPM edistää myös aktiivisesti materiaalien kiertoa tuotteen koko

elinkaaren osalta. UPM Adhesive Materials kerää tarrajätettä yli 350

kumppanilta maailmanlaajuisesti ja kierrättää sen RafCycle®-

palvelussaan. Palvelun ansiosta tarrajätettä hyödynnetään sellun,

paperintuotannon sekä muiden kuitupohjaisten tuotteiden tuotannossa ja

PET-tuotteiden raaka-aineena. UPM on myös pitkään käyttänyt

keräyspaperia graafisen paperin valmistuksessa.

Vuoden 2025 toimenpiteet

• UPM jatkoi kiertotalouden ISO- ja CEN-standardisointityön

seuraamista.

• Useat tehtaat testasivat uusia kierrätysravinnelähteitä ja laajensivat tai

aloittivat niiden käytön. Esimerkiksi UPM Changshun paperitehdas

Kiinassa alkoi käyttää kierrätettyä fosforia ja UPM Nordlandin

paperitehdas Saksassa otti käyttöön kierrätyslähteestä peräisin olevan

typen.

• Useat tehtaat toteuttivat uusia konsepteja lietteen hyödyntämiseksi.

UPM Nordlandin paperitehdas aloitti vedenpoiston bio- ja

kuitulietteestä erikseen, mikä mahdollistaa biolietteen hyötykäytön

biokaasun tuotannossa ja kuitulietteen käytön kartongin

valmistuksessa. UPM Kaukas alkoi yhteistyökumppaninsa kanssa

kompostoimaan osan tehtaan jätevedenpuhdistuksessa syntyvästä

lietteestä. Syntyvä materiaali hyödynnetään maataloudessa

maanparannusaineena. Samoin UPM Rauman tehdas aloitti

hyötykäytön, jossa yhteistyökumppani kalkkistabiloi osan tehtaan

jätevedenpuhdistamolla syntyvästä lietteestä ja hyödyntää sen

maataloudessa.

• Uruguayssa kalkitusaine ”Microcal” tuotteistettiin ja sen käyttö

maataloudessa aloitettiin. Ympäristölupa myönnettiin pilottiprojektille,

jossa käytetään tuhkaa tukkikentän rakennusmateriaalina, ja projekti

on käynnistynyt. Paikallisen yliopiston kanssa on käynnistetty

yhteistyöprojekti, jossa tutkitaan tuhkan ja viherlipeäsakan

hyödyntämismahdollisuuksia sementin tuotannossa.

• UPM:n sellutehtailla Suomessa työ viherlipeäsakan hyödyntämiseksi

jatkui edelleen.

Suunnitellut toimenpiteet

• UPM osallistuu edelleen yhdessä Pohjolan Voiman kanssa

suomalaiseen UUMA5-ohjelmaan, jonka tavoitteena on

uusiomateriaalien hyötykäytön lisääminen maarakentamisessa.

• Uruguayn sellutehtailla jatketaan 2030 kaatopaikalle menevän

prosessijätteen nollatasoon liittyvässä suunnitelmassa tunnistettujen

jätteiden hyödyntämismahdollisuuksien tutkimista ja testaamista.

• Kierrätysravinteita ja kaatopaikalle päätyvien kiinteiden

prosessijätteiden nollatavoitetta koskevaa kehitystyötä jatketaan

edelleen useilla tehtailla.

Katso kohdasta » E3–2 Toimenpiteet tiedot veteen liittyvästä

tehokkuudesta; kohdasta » G1–2 Vastuullinen hankinta tiedot resurssien

käyttöä käsittelevästä UPM:n toimitusketjun vastuullisuusohjelmasta.

Resurssit

Yleisesti ottaen tuotevastuuseen, kiertotalouteen ja jätteenkäsittelyyn

liittyvät toiminnot on sisällytetty UPM:n kokonaistoimintamenoihin sekä

investointi- ja resurssisuunnitteluun. Katso kohdasta » E1–1 Investoinnit ja

rahoitus, Tuoteinnovaatiot tiedot merkittävistä toimenpiteistä ja

resursseista koskien tuotteita. Katso kohdasta » E2-2 Resurssit tiedot

UPM:n ympäristöön liittyvistä kustannuksista ja investoinneista.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	203

Tavoitteet

E5-3

UPM on asettanut useita tavoitteita ja tunnuslukuja

vastuullisuustoimintansa painopistealueille, jotka kattavat omat

toiminnot (käsitellään kohdissa Metsä, Vesi, Jäte, Tuotevastuu) sekä

toimitusketjun. Nämä tavoitteet tukevat UPM:n vastuullisuus-

sitoumukseen sisällytettyjä resurssien vastuullista käyttöä ja

biokiertotaloutta koskevia tavoitteita. UPM:n vastuullisuustavoitteet

ottavat huomioon ulkoisten sidosryhmien toiveet ja näkökulmat, jotka

ovat tulleet esiin osana sidosryhmien kanssa käytävää jatkuvaa

vuoropuhelua.

Kiertotalouteen ja resurssien käyttöön liittyvät tavoitteet

Vastuullisuuden painopistealue ja tunnusluku	Vertailuvuosi	Arvo vertailu- vuonna	Vuoden 2030 tavoite	Tavoitteen tilanne 2025 (2024)
Metsä
Sertifioidun kuidun osuus	2015	84 %	100 %	90 % (88,5 %)
Vesi
Jätevedenpuhdistuksessa hyödynnettävät kierrätetyistä lähteistä peräisin olevat ravinteet *	2017	17 %	100 %	41 % (33 %)
Jäte
Kaatopaikalle tai poltettavaksi ilman energian talteenottoa toimitettu prosessijäte	2015	122 000 tonnia	0 tonnia	101 000 (97 000) tonnia, 82 % (83 %) UPM:n prosessijätteestä käytetään uudelleen tai kierrätetään
Tuotevastuu
Ilmastopositiiviset tuotteet	Vuodesta 2019	-	jatkuva	7 % (6 %), hiilidioksidipäästöjä vähentävien ratkaisujen %-osuus liikevaihdosta **
Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista edistävien uusien tuotteiden ja palvelujen kehitys	Vuodesta 2019	-	jatkuva	UPM Circular Renewable BlackTM -materiaalin kehittäminen ja yhteistyö paperipohjaisissa pakkaussovelluksissa
Ympäristömerkittävissä olevien soveltuvien tuotteiden osuus	2015	77 %	100 %	89 % (89 %)
Vastuullinen hankinta
UPM:n hankintojen arvo toimittajilta, jotka ovat hyväksyneet UPM:n Toimintaohjeet toimittajille ja kolmansille osapuolille	2015	79 %	>80 % (jatkuva)	86 % (91 %)

*Olennainen sellun- ja paperintuotannossa                                                                                                            **  Vuoden 2024 vertailuluku (8%) korjattu

UPM:n 2030-vastuullisuustavoitteita seurataan ja niistä raportoidaan

konsernitasolla vähintään vuosittain. Valitut tavoiteparametrit kattavat

resurssien käytön ja kiertotalouden eri osa-alueet (ks. alla). Tavoitteet

arvioidaan ja asetetaan mahdollisten positiivisten vaikutusten

vahvistamisen ja negatiivisten vaikutusten minimoimisen perusteella.

Suurin osa resurssien käytötön ja kiertotalouteen asetetuista

tavoitteista edistyvät suunnitellusti. Kaatopaikalle päätyvän

prosessijätteen kokonaismäärä kuitenkin kasvoi, koska esimerkiksi osa

aikaisemmista kierrätysvaihtoehdoista menetettiin. UPM:n tavoitteena on

prosessijätteen kaatopaikalle päätyvän määrän vähentäminen nollaan, ja

tämän tavoitteen saavuttamiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin. Katso

kohdasta » E5-2 Toimenpiteet, Tähteiden, sivuvirtojen ja

kierrätysmateriaalien hyödyntäminen

Katso kohdasta » G1–2 Vastuullinen hankinta lisätietoja

hankintatavoitteista.

UPM:n tuotantoprosesseissa käytettäviin raaka-aineisiin ja tuotettaviin

tuotteisiin sekä tuotannossa syntyviin sivuvirtoihin liittyvät tavoitteet

koskevat erityisesti alla mainittuja näkökulmia.

	Tavoitteisiin liittyvät raportointiperiaatteet

Ympäristömerkittyjen tuotteiden osuus UPM:n

kokonaisliikevaihdosta

Osuus lasketaan UPM:n paperin, kemiallisen sellun, vanerin,

etikettimateriaalien ja sahatuotteiden kokonaismyynnin perusteella, sekä

FSC-, PEFC-, EU-ympäristömerkin tai kansallisten ympäristömerkkien,

kuten Saksan Blauer Engel -merkin saaneiden tuotteiden myynnin

perusteella. Useita ympäristömerkkejä saaneet tuotteet lasketaan vain

kerran.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	204

Kiertotalouden mukainen tuotesuunnittelu

Tuotevastuu on yksi UPM:n vastuullisuuden painopistealueista. Siihen

sisältyy kolme tuotteisiin liittyvää tavoitetta, jotka liittyvät myös

kierrätykseen ja kiertotalouteen:

• Kierrätettävät ratkaisut edistävät UPM:n ilmastopositiivisen

tuotevalikoiman tavoitetta, etenkin, jos käytetään vähemmän

materiaaleja, joilla on suuri hiilijalanjälki.

• Kiertotalous on osa UPM:n vastuullisen tuotesuunnittelun konseptia ja

edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 12 ”Vastuullinen kulutus ja

tuotanto” saavuttamista.

• Graafisia papereita koskevassa EU-ympäristömerkissä on erillinen

kriteeri kierrätettävyydelle.

Uusiutuvien raaka-aineiden käyttö

Puu on uusiutuva luonnonvara ja UPM:n tärkein raaka-aine. UPM:n

tavoitteena on käyttää vuoteen 2030 mennessä sataprosenttisesti

sertifioitua kuitua. Se korostaa metsäsertifioinnin merkitystä

puupohjaisille raaka-aineille, vaikka  puun alkuperäketjun sertifiointi

varmistaakin jo puun alkuperän sekä hakkuiden ja lähteen laillisuuden.

Metsäsertifiointi on lisäksi keskeisessä roolissa luonnon

monimuotoisuuden säilyttämisessä ja edistämisessä.

Katso » E4-3 Toimenpiteet, Metsät ja biologinen monimuotoisuus

Kiertotalouden mukainen materiaalien

käyttö ja primääriraaka-aineen minimointi

UPM:n on sitoutunut resurssitehokkuuden jatkuvaan parantamiseen ja

biokiertotalouteen. Vastuullisuussitoumuksensa mukaisesti yhtiö

hyödyntää tuotantoprosesseista syntyneitä materiaaleja sekä kehittää

kierrätys- ja hyötykäyttömahdollisuuksia tuotantoprosessin sivuvirroille ja

tähteille. UPM:llä on myös erilliset tavoitteet koskien kaatopaikalle

menevän prosessijätteen nollatasoa ja sataprosenttisesti kierrätetyistä

lähteistä peräisin olevien ravinteiden käyttöä yhtiön omilla

jätevedenpuhdistamoilla.

Vastuullinen hankinta

Vastuullinen hankinta on yksi UPM:n vastuullisuuden painopistealueista,

ja siihen sisältyy tavoitteita ja KPI-mittareita. Resurssit ja kierrätettävyys

ovat myös UPM:n toimitusketjun vastuullisuusohjelmassa käsiteltäviä

ympäristöaiheita. Katso » G1-2 Vastuullinen hankinta 

Jätteen käsittely

Vuoteen 2030 mennessä prosessijätettä ei päädy lainkaan kaatopaikalle

tai poltettavaksi ilman energian talteenottoa. Kaikki UPM:n prosessijätteet

tulee kierrättää tai hyödyntää muulla tavalla. Jätteenhallinta tukee tämän

tavoitteen saavuttamista esimerkiksi asianmukaisella lajittelulla ja

kierrätysmahdollisuuksien tutkimisella.

UPM:n tavoitteet voivat edistää jätteen määrän vähentämistä, jätteen

kierrätystä tai jätteen energiahyötykäyttöä.

Tavoitteet ovat vapaaehtoisia ja täydentävät lain vaatimuksia.

Mittarit

Tuotannossa käytettävät raaka-aineet

E5-4

Puu ja kuitupohjaiset tuotteet ovat UPM:n toiminnan perusta. Sertifioiduilla

alkuperäketjujärjestelmillä ja metsäsertifioinneilla varmistetaan, että puuta

ja muita kuitupohjaisia raaka-aineita hankitaan kestävästi hoidetuista

metsistä. UPM:n merkittävimmät hankintakategoriat ovat kuitu (puu ja

kuitupohjaiset raaka-aineet), muut raaka-aineet (ml. pigmentit ja

kemikaalit), epäsuorat materiaalit sekä palvelut, logistiikka ja energia.

Toimittajat ovat olennainen osa UPM:n arvoketjua. Materiaaleja ja

palveluita ostetaan arviolta 17 000 b2b-toimittajalta eri puolilta maailmaa.

Yhtiön hankintaverkostossa on toimijoita kasvuyrityksistä kansainvälisiin

suuryrityksiin. Lisäksi puuta ostetaan noin 13 000 yksityiseltä

metsänomistajalta.

Katso energiaa koskevat tiedot kohdasta » E1 ja vesiä koskevat tiedot

kohdasta » E3

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	205

Raaka-aineet

Tonnia (sis. kosteuden)	2025	2024
Puu	24 200 000	23 300 000
Markkinasellu	1 300 000	1 300 000
Keräyspaperi	470 000	700 000
Paperi jatkojalostettavaksi	350 000	310 000
Mineraalit	1 700 000	1 800 000
Kemikaalit	940 000	930 000
Muovit, liimat, hartsit ja filmit	170 000	160 000
Yhteensä	29 200 000	28 600 000

Biologisten materiaalien osuus

%	2025	2024
Puun osuus kaikista raaka-aineista	83 %	81 %

Puu on UPM:lle ainoa biologinen materiaali. Sen osuus on laskettu raaka-

ainetaulukon tietojen mukaan. Muut puupohjaiset raaka-aineet, kuten

sellu, paperi ja keräyspaperi, luokitellaan teknisten tuotantoprosessien

tuloksiksi.

Sekä puuta että puupohjaisia sivuvirtoja ja tähteitä käytetään eniten

arvoa tuottavalla tavalla.

Puun sertifioinnit

%	2025	2024
FSC-sertifioitu	16,4 %	18,3 %
PEFC-sertifioitu	39,2 %	38,3 %
PEFC ja FSC-sertifioitu	34,2 %	32,0 %
Sertifioitu puu yhteensä	89,8 %	88,5 %
Puun osuus mikä täyttää FSC Controlled Wood- ja PEFC Due Diligence - vaatimukset	10,2 %	11,5 %
BIologisen materiaalin osuus yhteensä	100,0 %	100,0 %

Kaikki puupohjaiset raaka-aineet ovat joko  FSC™ (FSC N003385) ja

PEFC (PEFC/02-44-41) sertifioituja tai vähintään FSC Controlled Wood-

standardin tai PEFC:n puun alkuperän seurantajärjestelmän mukaisia.

Sertifioinnilla varmistetaan, että UPM:n kaikkien puun, sellun, paperin ja

keräyspaperin toimittajien ympäristö- ja sosiaalista vastuuta sekä

osallistumista paikallisyhteisöjen toimintaan arvioidaan jatkuvasti.

Uusiomateriaali

Keräyspaperi	2025	2024
Tonnia (sis. kosteuden)	470 000	700 000
Osuus kaikista raaka-aineista	2 %	2 %

Paperin tehokas kierrätys riippuu kansallisia keräys- ja

talteenottojärjestelmiä varten luodusta paikallisesta infrastruktuurista.

Graafinen keräyspaperi hankitaan Euroopasta, jossa merkittävimmät

toimittajat ovat jäteyhtiöt, painotalot ja paikalliset jäteviranomaiset.

Keräyspaperia käytetään UPM:n graafisen paperin tuotannon raaka-

aineena, ja sen osuus kaikesta UPM:n paperintuotannon

kuitumateriaaleista vuonna 2025 oli 12 % (15 %).

	Laskentaperiaatteet

Raaka-aineet

Puun määrää mitataan tavallisesti kuutiometreinä. Katso » E4–5

Puutoimitukset. Muunnos tonneiksi lasketaan mittauksiin ja/tai

kirjallisuuteen perustuvien kertoimien avulla. Puun keskimääräinen

kosteuspitoisuus on arviolta 50 %. Markkinasellu ja keräyspaperi

hankitaan ilmakuivina tonneina, ja kuiva-ainepitoisuudet ovat noin 90 %

ja 94 %. Muissa materiaaleissa kosteus vaihtelee, mutta UPM:n

hankintajärjestelmistä on saatavilla oleelliset toimitustiedot sekä kuivista

että märistä määristä. UPM keskittyy konserniraportoinnissaan

käyttämiinsä kuituihin ja muihin raaka-aineisiin. Raaka-aineiden

käyttötiedot kootaan UPM:n hankintayksiköiltä saaduista tiedoista.

Biologisen materiaalin osuus

Laskelmissa biologiseksi materiaaliksi katsotaan ainoastaan puu. UPM

pitää muita puupohjaisia raaka-aineita, kuten sellua, teknisen

tuotantoprosessin tuloksina. ESRS E5–4 -vaatimusten mukaisesti

prosenttiosuuden laskennassa käytetään raaka-aineiden kokonaispainoa

niiden alkuperäisessä tilassaan, mihin sisältyy kosteus.

Uusiomateriaali

Ulkoisista lähteistä saatu keräyspaperi sisältyy laskelmiin

uusiomateriaalina. Sisäinen paperinkeräys ei sisälly lukuihin. ESRS E5–4 -

vaatimusten mukaisesti prosenttiosuuden laskennassa käytetään raaka-

aineiden kokonaispainoa niiden alkuperäisessä tilassaan, mihin sisältyy

kosteus.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	206

Tuotteet ja tuotannossa syntyvät sivuvirrat

E5-5

Tuotteet

	Yksikkö	2025	2024
Paperi	Tonni	4 300 000	4 600 000
Sellu	Tonni	5 200 000	5 000 000
Jalostusmateriaalit	Tonni	500 000	460 000
Vaneri ja viilu	m3	470 000	480 000
Sahatavara	m3	1 100 000	1 200 000
Lämpö	GWh	800	900
Sähkö	GWh	13 200	13 400

Kiertotalouden periaatteiden mukainen suunnittelu

Osa UPM:n tuotteista valmistetaan sivuvirroista, tähteistä tai

kierrätysmateriaaleista, mikä tukee kiertotaloutta.

Katso muita sivuvirtoja ja tuotannon tähteitä koskevat tiedot

kohdasta » E5–2 Tähteiden, sivuvirtojen ja kierrätysmateriaalien

hyödyntäminen.

Katso keräyspaperin käyttöä paperintuotannossa koskevat tiedot

kohdasta » E5–4 Uusiomateriaali.

Kestävyys

Suurin osa UPM:n tuotteista on b2b-massatuotteita, kuten sellu, paperi,

tarramateriaalit, sahatavara, vaneri, biopolttoaineet ja nafta. Kestävyys ei

yleensä ole niille olennainen vaatimus, mutta kierrätettävyys ja

biohajoavuus sen sijaan ovat. Kestävyys on kuitenkin olennaista

esimerkiksi rakentamisessa tai ajoneuvoissa käytettävälle vanerille sekä

hirsimökeissä tai muissa rakennuksissa käytettävälle sahatavaralle.

UPM:n vaneri voi kestää jopa sata vuotta. CE-merkintä osoittaa

sahatavaran ja vanerin kestävyyden ja suorituskyvyn

rakennustarkoituksissa. Kestävyyttä vaaditaan myös arkistointiin tai

muihin pidempiaikaisiin käyttötarkoituksiin käytettävältä paperilta sekä

tiettyihin käyttötarkoituksiin suunnatuilta tarroilta.

Korjattavuus

Korjattavuus ei ole olennainen vaatimus UPM:n tuotteille.

Kierrätettävissä olevan materiaalin osuus

Suurin osa UPM:n tuotteista on kierrätettäviä riippuen siitä, miten niitä

jatkojalostetaan.

Paperi: UPM:n pääasiassa painatukseen tai pakkauksiin käytetyistä

papereista ovat täysin kierrätettäviä, ellei jatkojalostus vaikuta

kierrätettävyyteen. Useimmissa maissa on vakiintuneet

paperinkierrätysjärjestelmät. Paperin tehokas kierrätys riippuu kansallisia

keräys- ja talteenottojärjestelmiä varten luodusta paikallisesta

infrastruktuurista. PE-laminoitua kraft-käärepaperia käytetään

pääasiassa pakkaamiseen. Se voidaan kierrättää, kun asianmukainen

keräys ja lajittelu on järjestetty.

Sellu: Sellu on täysin kierrätettävää ja biohajoavaa. Sellua käytetään

kuitenkin tuotantoketjun alkupäässä, ja se voidaan jatkojalostaa erilaisiksi

paperilaaduiksi (kuten hygieniapapereiksi) ja muiksi sellupohjaisiksi

tuotteiksi. Luotettavaa arviota lopputuotteiden kierrätettävyydestä ei ole

mahdollista tehdä. Sellupaalit pakataan teräslangoilla ja kääritään joskus

selluarkkeihin, jotka molemmat ovat kierrätettäviä.

Jalostusmateriaalit: Tarramateriaalin liimapinnan suojana on usein

ohut paperinen tai muovinen irroke, joka heitetään pois käytön jälkeen.

Tätä varten UPM Adhesive Materials on kehittänyt RafCycle™-

kierrätysratkaisun. Kierrätyspalvelun avulla asiakkaat voivat muuntaa

kerätyn etikettijätteensä uusiksi raaka-aineiksi. Myös tuotteissa käytetty

tarraosa voidaan teoriassa kierrättää, mutta se riippuu pakkauksen

suunnittelusta. Luotettavaa arviota lopputuotteiden kierrätettävyydestä ei

ole mahdollista tehdä. Yleensä tarra-arkit ja -rullat asetetaan

kuormalavoille ja kääritään monomateriaaliseen muovikalvoon tai rullat

pakataan PE-laminoidulla kraft-käärepaperilla.

Vaneri ja viilu: Vaneri on sataprosenttisesti kierrätettävä materiaali,

kun se käytetään uudelleen uusiotuotteiden raaka-aineena tai

sellaisenaan uudelleenkäytettynä esimerkiksi rakentamisessa. Vaneria

voidaan käyttää myös polttoaineena energiantuotannossa sen

ensimmäisen elinkaaren jälkeen.

Sahatavara: Sahatavara on sataprosenttisesti kierrätettävää. Se on

jalostamisasteeltaan aikaisen vaiheen tuote ja voidaan jalostaa useiksi

loppukäyttötuotteiksi. Tästä syystä ei ole mahdollista arvioida

lopputuotteiden uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuuksia. Tyypillisesti

sahatavaraa käytetään fossiilisia korvaavana polttoaineena

energiantuotannossa sen elinkaaren lopussa.

Vanerin, viilun ja sahatavaran pakkaamiseen käytetään aaltopahvia,

monomuovia ja puuta, ja kaikki nämä materiaalit ovat kierrätettäviä.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	207

Sivutuotteet ja jäte

Tonnia (kuivapaino), lukuun ottamatta vaarallista jätettä	Sivutuotteet	Prosessijäte	Muu vaaraton jäte	Vaarallinen jäte	Yhteensä	Yhteensä
	2025	2025	2025	2025	2025	2024
Kierrätys	65 000	258 400	7 800	1 900	333 100	352 000
Kompostointi	80	7 700	0	0	7 800	9 100
Energian hyötykäyttö	5 700	209 100	1 200	500	216 400	235 000
Välivarastointi	1 400	15 800	9 200	0	26 500	25 000
Kaatopaikkajäte	0	96 800	2 100	0	98 900	95 000
Jätteenpoltto ilman energian talteenottoa	0	4 600	0	2 700	7 400	5 800
Muu hävittäminen	0	0	0	1 900	1 900	400
Yhteensä	72 000	592 000	20 000	7 000	692 000	723 000
Kierrättämätön jäte yhteensä *					135 000	127 000
Kierrättämättömän jätteen osuus					19 %	18 %

* Sisältää kaatopaikalle sekä poltettavaksi ilman energian talteenottoa toimitetut jätteet sekä väliaikaiseen varastoon viedyt jätteet ja sivutuotteet

Pääasialliset jätteet ja sivutuotteet

%	2025	2024
Tuhka	47 %	50 %
Kuitupitoiset tähteet	28 %	26 %
Viherlipeäsakka	8 %	8 %

Tuhkaa syntyy UPM:n oman ja osaomisteisen energiatuotannon

sivuvirtana. Kuitupitoisia tähteitä ovat esimerkiksi kuoret, muu puujäte

sekä keräyspaperin käsittelyssä ja jäteveden puhdistuksessa syntyvä liete.

Viherlipeäsakkaa syntyy kemiallisen sellun tuotannon tähteenä.

Katso kohdasta » E5-2 Tähteiden, sivuvirtojen ja kierrätysmateriaalien

hyödyntäminen

Jätteen ja sivutuotevirtojen lisäksi tuotannon tähteitä käytetään

sisäisesti polttoaineena. Pääasiassa yhtiö käyttää selluntuotannossa

syntyvää mustalipeää, mutta myös kuorta, muuta puujätettä tai

keräyspaperin käsittelyssä ja jäteveden puhdistuksessa syntyvää lietettä.

Näiden määrä ilmoitetaan polttoaineena.

	Laskentaperiaatteet

Tuotteet

Pakkaukset ja kosteus sisältyvät paperin, sellun ja jalostusmateriaalien

lukuihin. Vaneri, viilu ja sahatavara myydään ja raportoidaan

kuutiometreinä, sähkö ja lämpö gigawattitunteina. Paperin ja kemiallisen

sellun kokonaistuotantoon ja sähkön kokonaismyyntiin sisällytetään

myös paperin, sellun ja sähkön sisäinen myynti.

Jätteet ja sivutuotteet

UPM raportoi vaarattoman prosessijätteen ja sivutuotteiden

kokonaismäärän. Eriteltyjä tietoja on saatavilla kierrätyksestä,

energiahyötykäytöstä, kaatopaikkajätteestä, kompostoinnista,

polttamisesta ilman energian talteenottoa sekä välivarastoinnista.

Vaarallisen jätteen kokonaismäärä ilmoitetaan erikseen kierrätykselle,

energian talteenotolle, polttamiselle ilman energian talteenottoa sekä

muulle hävittämiselle. Hävittämistapa määritellään suoraan

toimipaikoilta saadun tiedon sekä jätehuollon palvelutoimittajilta saadun

tiedon perusteella.

Paikallisista olosuhteista riippuen tietty jätetyyppi, kuten tuhka, voi olla

joko sivutuote tai jäte. UPM on päättänyt sisällyttää myös nämä

sivutuotteet jäteraportointiin.

Jätteet ja sivutuotteet ilmoitetaan kuivina tonneina lukuun ottamatta

vaarallista jätettä. Tiedot perustuvat punnittuihin tuloksiin tai

laskutustietoihin. Toimipaikkatason tietoja kerätään säännöllisesti, ja ne

raportoidaan viranomaisille lakien edellyttämällä tavalla. Tiedot

yhdistetään konsernitasolla vuosittain UPM:n yhteiseen tietokantaan.

Sivuvirtojen ja tähteiden sisäinen hyötykäyttö energiantuotannossa

raportoidaan polttoaineena. Katso » E1-5 Energiankulutus ja jakauma

Jätetiedot raportoidaan paikallisille viranomaisille ympäristölupien

mukaisesti. UPM:n sellu- ja paperitehtailla Euroopassa, Kiinassa ja

Uruguayssa EMAS-akkreditoidut raportoijat tarkistavat ja raportoivat

jäte- ja sivutuotetiedot EU:n ympäristöasioiden hallintajärjestelmään

(EMAS)- auditointiohjeistusten mukaisesti.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	208

Oma työvoima (ESRS S1)

UPM on sitoutunut olemaan vastuullinen ja vetovoimainen työnantaja nyt ja tulevaisuudessa. Monimuotoisuuden

ja inkluusion edistäminen on UPM:n liiketoiminnan onnistumisen ja terveellisen työympäristön edellytys. UPM:n

turvallisuustyö perustuu pitkän aikavälin suunnitteluun sekä tehokkaaseen viestintään ja johtamiseen.

Sitoutuneisuus henkilöstökyselyssä		Osuus työntekijöistä, joilla oli henkilökohtaiset tavoitteet tai vuosittainen keskustelu jatkuvan ammatillisen kehittymisen mahdollistamiseksi				Tapaturmien kokonaismäärä (TRIF)
67			86 %			5,0
8 pistettä alle globaalin vertailukeskiarvon						UPM:n omat työntekijät

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	209

Vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet

ESRS 2 SBM-3

UPM on sitoutunut olemaan vastuullinen ja vetovoimainen työnantaja nyt

ja tulevaisuudessa. Yhtiö haluaa vahvistaa työntekijöidensä

yhteenkuuluvuutta ja tunnetta siitä, että he tekevät merkityksellistä työtä.

Tämä parantaa henkilöstön tuottavuutta, sitoutumista ja hyvinvointia.

UPM:n toiminta perustuu yhtiön arvoihin. Jatkuvasti muuttuvassa

maailmassa Aiming Higher -kulttuurin rakentaminen on yhtiön

menestyksen kannalta tärkeää. UPM:n työntekijät ovat vastuullisia,

tuloshakuisia ja ihmiskeskeisiä sekä innokkaita oppimaan ja kasvamaan.

UPM:n tavoite on lisätä työntekijöidensä motivaatiota entisestään ja

tehdä kasvumahdollisuuksista näkyvämpiä ja saavutettavampia.

Yhä monimutkaistuvassa liiketoimintaympäristössä henkilöstön

osaaminen ja hyvinvointi ovat keskeisiä yrityksen menestykselle ja

pitkäaikaiselle työllistettävyydelle. UPM:n pitkän aikavälin tavoitteena on

varmistaa korkea suorituskyky ja jatkuva ammatillinen kehittyminen.

UPM:n oman työvoiman kuvaus

UPM:n omassa työvoimassa on kaksi pääryhmää:

• Työsuhteiset työntekijät ovat suorassa työsuhteessa UPM:ään (UPM:n

henkilöstö)

• Muut kuin työsuhteiset työntekijät jaetaan kahteen alaryhmään:

• Vuokratyöntekijät: Henkilöstövuokrausyritysten palkkaamat henkilöt,

jotka työskentelevät UPM:n yksiköissä yhtiön suorassa valvonnassa.

Vuokratyöntekijät eivät ole suorassa työsuhteessa UPM:ään.

• Itsenäiset urakoitsijat: Itsenäiset elinkeinonharjoittajat, jotka tarjoavat

palveluita tai työtä UPM:lle suorassa sopimussuhteessa, joka ei ole

työsuhde. Itsenäisiä urakoitsijoita on tällä hetkellä arviolta niin vähän,

ettei heihin liittyvä raportointi ole olennaista UPM:lle.

Raportointi kattaa kaikki ne omaan työvoimaan kuuluvat työntekijät,

joihin UPM:n toiminnalla voi olla olennaisia vaikutuksia. Mitkään

tunnistetut olennaiset riskit eivät liity oman työvoiman yksittäisiin ryhmiin

vaan koskevat kaikkia työntekijöitä yhtäläisesti.

Yleiskatsaus olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin

Olennaiset aiheet	Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Kuvaus
Ihmisarvoinen työ ja oikeudenmukainen palkitseminen	Positiivinen vaikutus: Kaikilla on mahdollisuus yhdenvertaiseen ja elämiseen riittävään palkkaan, koulutukseen ja kehittymiseen	UPM varmistaa yhdenvertaiset ja riittävät palkat vuosittaisessa kolmannen osapuolen varmentamassa arvioinnissa ja korjaa siinä havaitut erot. UPM kehittää jatkuvasti työntekijäkokemustaan ja johtamiskulttuuriaan sekä arvioi rekrytointiaan, palkitsemiskäytäntöjään ja urakehitykseen liittyviä mahdollisuuksia.
	Mahdolliset negatiiviset vaikutukset*: Sulkemisten ja toiminnan uudelleenjärjestelyjen aiheuttamat työpaikkojen menetykset	Liiketoimintaympäristön ja markkinakysynnän muutokset voivat johtaa uudelleenjärjestelyihin, joilla pyritään varmistamaan UPM:n kustannuskilpailukyky. Vaikutuksia työntekijöihin pyritään lieventämään aktiivisesti, esimerkiksi tukemalla työllistymistä ja uudelleenkoulutusta.
	Riski: Pula osaavasta työvoimasta	UPM:n liiketoimintojen menestys riippuu pitkälti kyvystä rakentaa ja ylläpitää tulevaisuuden kasvun vaatimia uusia kyvykkyyksiä.
	Mahdollisuus: Asema työntekijöiden valitsemana työnantajana	UPM kehittää jatkuvasti työntekijäkokemustaan ja johtamiskulttuuriaan sekä arvioi rekrytointiprosessiaan, palkitsemiskäytäntöjään ja urakehitykseen liittyviä mahdollisuuksia. Yhtiö pyrkii myös houkuttelemaan ja pitämään palveluksessaan osaamiseltaan erilaista henkilöstöä sekä ihmisiä, joilla on harvinaisempaa ja kriittistä erikoisosaamista nykyisillä tai tulevilla kasvualueilla.
Monimuotoinen ja inklusiivinen työympäristö	Positiivinen vaikutus: UPM edistää monimuotoista ja inklusiivista työympäristöä ja vaikuttaa sitä kautta henkilöstöön positiivisesti	UPM:n tavoitteena on kasvattaa naisten osuutta johtotehtävissä ja varmistaa sukupuolten välinen palkkatasa-arvo. Lisäksi yhtiön sitoumusta inklusiiviseen ja monimuotoiseen työympäristöön edistetään aktiivisella koulutuksella, vuoropuhelulla ja yhteistyöllä. Tästä viimeisin esimerkki on UPM:n maailmanlaajuinen, työntekijävetoinen BeU-verkosto.
Terveys ja turvallisuus	Positiivinen vaikutus: Painopiste terveys- ja turvallisuustyöhön kaikissa UPM:n yksiköissä	UPM parantaa jatkuvasti terveys- ja turvallisuuskäytäntöjä kaikilla liiketoiminta-alueilla ja toimipaikoilla esimerkiksi järjestelmällisten riskien arviointien, auditointien, koulutusten, kehityshankkeiden ja parhaiden käytäntöjen jakamisen avulla sekä varmistaa edistymisen seuraamalla ennakoivia KPI-mittareita, toteutuneita turvallisuustuloksia ja henkilöstökyselyjä.
	Negatiiviset vaikutukset*: Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tapaturmat, mukaan lukien UPM:n työntekijöiden vakavat onnettomuudet ja kuolemantapaukset	Vaikka UPM:n tuotantolaitoksilla tehdään paljon toimenpiteitä työntekijöiden ja urakoitsijoiden vammojen ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi, niihin liittyviä riskejä ei voida täysin poistaa. Negatiiviset vaikutukset ovat mahdollisia, vaikka terveys- ja turvallisuustyön tärkeydestä keskustellaan myös toimittajien kanssa, ja asiaa seurataan. Nämä vaikutukset liittyvät yksittäisiin tapaturmiin.
	Riski: UPM:n työtekijöiden mahdolliset vammat	Mikäli korkeaa työturvallisuustasoa ei onnistuta ylläpitämään, se voi johtaa vammoihin ja sairastumisiin tai saattaa UPM:n korvausvastuuseen työntekijöiden, urakoitsijoiden tai kolmansien osapuolten vahingoista. Näitä riskejä hallitaan erilaisilla johtamismenettelyillä, ennakoivilla terveys- ja turvallisuustoimilla sekä menetysten ehkäisyyn tähtäävillä ohjelmilla.

*UPM:n tunnistetut olennaiset negatiiviset vaikutukset eivät ole laajamittaisia tai systeemisiä vaan liittyvät mahdollisiin yksittäisiin tapahtumiin.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	210

UPM:n omissa toiminnoissa ei ole tunnistettu pakkotyön tai lapsityön

riskiä.

UPM on osana jatkuvaa ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoite-

menettelyään tunnistanut ryhmät, joita mahdolliset haitalliset

ihmisoikeusvaikutukset voisivat todennäköisemmin koskea. Siirtotyöläiset,

naiset, nuoret työntekijät sekä määräaikaiset ja urakoitsijoiden työntekijät

on tunnistettu omien arviointien ja sidosryhmien kanssa käydyn

vuoropuhelun perusteella ryhmiksi, joilla on suurempi riski joutua

ihmisoikeusrikkomusten kohteeksi UPM:n arvoketjussa.

Politiikat

S1-1

UPM:n päätöksentekoa, johtamista ja toimintaa ohjaavat yhtiön arvot ja

UPM:n Toimintaohje. Toiminta perustuu lakien noudattamiseen ja

vastuullisiin käytäntöihin, joilla luodaan myös pitkän aikavälin arvoa sekä

UPM:lle että sen sidosryhmille. UPM:n Toimintaohje painottaa yhtiön

sitoutumista oikein toimimisen kulttuuriin ja vastuulliseen liiketoimintaan

ja heijastaa näin yhtiön ohjaavia toimintaperiaatteita.

UPM pyrkii varmistamaan, että kaikki yhtiön työntekijät kunnioittavat

ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassa ja liiketoimintasuhteissa. UPM

odottaa samaa myös toimittajiltaan ja liiketoimintakumppaneiltaan.

Yhtiö pyrkii varmistamaan, että se hankkii kaikki raaka-aineet ja palvelut

vastuullisista lähteistä.  Katso » G1–1 Politiikat

UPM:n henkilöstö- ja turvallisuussäännöt

UPM:n henkilöstöhallintoa johdetaan yhtiön arvojen mukaisesti, ja se on

tärkeä osa UPM:n sosiaalista vastuuta. UPM:n henkilöstösäännöt

täydentävät UPM:n Toimintaohjetta. Niissä on kuvattu tarkemmin

työolosuhteiden, työsuhdekäytäntöjen ja ihmisarvoisen työn periaatteet

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) määrittämällä tavalla. UPM on sitoutunut

näihin periaatteisiin ja odottaa samaa työntekijöiltään. HR-funktio vastaa

UPM:n henkilöstösäännöistä, ja konsernin johtoryhmä hyväksyy ne.

Henkilöstösäännöt koskevat kaikkia UPM:n omia työntekijöitä ja

johdon edustajia. UPM:n henkilöstösäännöt eivät suoraan koske

toimittajia ja muita kolmansia osapuolia tai heidän edustajiaan. Heihin

kuitenkin sovelletaan vastaavia periaatteita, jotka on kuvattu UPM:n

Toimintaohjeessa toimittajille ja kolmansille osapuolille.

UPM noudattaa kansainvälisiä, kansallisia ja paikallisia

turvallisuuslakeja, -säädöksiä ja -sääntöjä. Näiden vaatimusten mukainen

toiminta varmistetaan UPM:n omilla turvallisuusstandardeilla ja

paikallisilla menettelyillä.

UPM edistää reiluja työehtoja ja kunnioittaa työntekijöiden oikeutta

muodostaa ammattiliittoja ja liittyä niiden jäseneksi, käydä neuvotteluja

työehtosopimuksesta sekä kokoontua vapaasti. UPM ei hyväksy nykyajan

orjuutta, lapsityötä, pakkotyötä tai ihmiskauppaa missään muodossa

omissa toiminnoissaan tai osana arvoketjuaan.

UPM:n turvallisuussäännöissä kuvataan selkeästi organisaation

kaikkia tasoja koskevat turvallisuusodotukset ja -tavoitteet. UPM:n HR-

funktio vastaa turvallisuussäännöistä, ja konsernin johtoryhmä hyväksyy

ne. UPM:n terveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmien avulla

varmistetaan, että tavoitteet saavutetaan. UPM:n turvallisuusstandardit,

ja niistä erityisesti rooleja ja vastuita kuvaavat standardit, edistävät näitä

tavoitteita määrittämällä linjaorganisaation vastuun turvallisuus-

standardien täytäntöönpanossa.

Kaikkien UPM:n työntekijöiden tulee noudattaa UPM:n

turvallisuussääntöjä. UPM:n tuotantolaitoksilla työskentelevien

liiketoimintakumppaneiden ja heidän työntekijöidensä edellytetään myös

toimivan turvallisten työkäytäntöjen mukaisesti sekä noudattavan UPM:n

turvallisuussääntöjä ja -standardeja. Jos turvallisuusrikkomus havaitaan,

UPM puuttuu asiaan ja ryhtyy korjaaviin toimenpiteisiin viipymättä.

UPM:llä on sisäinen terveyttä ja turvallisuutta koskeva

auditointiohjelma, jonka avulla jokainen liiketoiminta-alue valvoo ja

varmistaa UPM:n turvallisuusstandardien noudattamisen. Ohjelma

painottaa hyviä käytäntöjä sekä tarvittavia korjaavia toimenpiteitä, joilla

voidaan vastata UPM:n terveyttä ja turvallisuutta koskeviin odotuksiin.

UPM:n Toimintaohje sekä yhtiön henkilöstö- ja turvallisuussäännöt

koskevat koko UPM:n omaa henkilöstöä.

UPM ja ihmisoikeudet 

Sitoumukset

UPM on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia YK:n liiketoimintaa ja

ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti. UPM

kunnioittaa toiminnassaan YK:n ihmisoikeusjulistusta, kansainvälisen

työjärjestön ILO:n yleissopimusta sekä OECD:n sääntöjä monikansallisille

yhtiöille. Yhtiö edistää myös YK:n Global Compact -aloitteen

ihmisoikeuksiin liittyviä periaatteita.

UPM:n Toimintaohje, UPM:n vastuullisuussitoumus sekä UPM:n

Toimintaohje toimittajille ja kolmansille osapuolille perustuu näihin

kansainvälisiin standardeihin.

Vaatimustenmukaisuusjärjestelmä

UPM:n vaatimustenmukaisuusjärjestelmä on riskienhallintajärjestelmä,

jonka avulla hallitaan UPM:n ihmisoikeus- ja ympäristöriskejä. Järjestelmä

on osa UPM:n hallinnointimallia ja suunniteltu vahvistamaan koko yhtiön

tulosta ja oikein toimimisen kulttuuria.

Riskianalyysit

UPM arvioi säännöllisesti ihmisoikeusriskejä liiketoiminta-alue-, funktio- ja

konsernitasolla. Tähän sisältyy olemassa olevien ja mahdollisten riskien ja

vaikutusten tunnistaminen, niiden vakavuuden ja todennäköisyyden

arviointi sekä merkittävimpien asioiden priorisointi jatkotoimia varten. 

Katso » G1-2 Vastuullinen hankinta

Liiketoiminta-alueet ja funktiot ovat vastuussa oman toiminta-

alueensa riskien tunnistamisesta. Riskien priorisointi ja olennaisuus-

arviointi toteutetaan konsernin olennaisten ihmisoikeusvaikutusten

arvioinnin yhteydessä. Menettely on integroitu olemassa oleviin

johtamisjärjestelmiin siinä määrin kuin mahdollista ja sitä sovelletaan

myös investointihankkeissa.

Koulutus ja sitouttaminen

UPM:n Toimintaohjetta koskeva koulutus on pakollinen kaikille yhtiön

työntekijöille. Siihen osallistumista mitataan ja tulokset raportoidaan

vuosittain. Koulutuksessa käsitellään ihmisoikeuksien ja ympäristön 

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	211

suojelua sekä niihin liittyvien riskien tunnistamista. Lisäksi toimittajien

kanssa asioiville henkilöille on tarjolla erillinen verkkokurssi, joka käsittelee

UPM:n Toimintaohjeessa toimittajille ja kolmansille osapuolille

määriteltyjä vaatimuksia. Ihmisoikeusrikkomusten ja korruption välistä

yhteyttä käsitellään myös UPM:n korruptionvastaisessa koulutuksessa.

Se on pakollinen kaikille toimihenkilöille.

UPM:n hankintafunktio järjestää omille työntekijöilleen

vastuullisuuteen ja toimittajavaatimuksiin liittyvää lisäkoulutusta.

Korjaavat toimenpiteet

UPM seuraa ja pyrkii korjaamaan ihmisoikeuksiin kohdistuvia haitallisia

vaikutuksia, joista se on tietoinen ja jotka johtuvat UPM:n toiminnasta tai

joihin UPM on toiminnallaan vaikuttanut. Jos ihmisoikeuksia tai

ympäristövelvollisuuksia rikotaan, UPM määrittelee vaadittavat ja

asianmukaiset korjaavat toimenpiteet tapauskohtaisesti perustuen

todennettuihin vaikutuksiin. Katso lisätietoja huolenaiheiden käsittelystä

kohdasta » G1–1 Politiikat.

Monimuotoinen ja inklusiivinen

työympäristö

Monimuotoisen ja inklusiivisen työympäristön luominen on UPM:n

jokaisen työntekijän vastuulla. On tärkeää palkata työntekijöitä, joilla on

erilaista osaamista ja kokemusta ja jotka edustavat erilaisia taustoja,

sukupuolia, ikäryhmiä ja kansallisuuksia. Näin erilaisia näkökulmia

voidaan hyödyntää päätöksenteossa, mikä edistää yhtiön menestystä.

Kaikkien UPM:n työntekijöiden odotetaan tukevan ja edistävän

kulttuuria, joka sallii erilaiset näkökulmat ja jossa jokaisella on

vaikutusmahdollisuuksia. UPM:n on sitoutunut kehittämään

monimuotoista ja inklusiivista työympäristöä osana Euroopan laajuista

Diversity Charter -hanketta.

UPM tarjoaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia eikä suvaitse suoraa tai

välillistä syrjintää ketään kohtaan sukupuolen, iän, etnisen taustan, rodun,

kansallisuuden, perhesiteiden, uskonnon, seksuaalisen suuntautumisen,

toimintarajoitteiden, poliittisen mielipiteen, ammattiliiton jäsenyyden tai

muun vastaavan henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella.

Rekrytointivalintoja ei saa tehdä minkäänlaisten suoraan tai välillisesti

syrjivien kriteerien perusteella. Henkilöstösuunnittelun ja rekrytoinnin pitää

perustua yksittäisten henkilöiden osaamiseen ja asiantuntemukseen.

Haku- ja rekrytointiprosessien pitää olla niin avoimia ja läpinäkyviä kuin

mahdollista. Työympäristöä ja toimitiloja pitää kehittää siten, etteivät ne

heikennä työntekijöiden välistä yhdenvertaisuutta. Kaikilla työntekijöillä

pitää olla mahdollisuus kehittyä työssään. Työntekijät saavat yhtäläiset

uramahdollisuudet pätevyytensä ja liiketoimintatarpeiden perusteella.

UPM ei suvaitse seksuaalista tai mitään muuta häirintää, oli kyse

sitten verbaalisesta, fyysisestä tai visuaalisesta häirinnästä. Myöskään

karkeaa tai epäinhimillistä kohtelua ei suvaita. UPM ei osallistu mihinkään

toimintaan, jota voisi kuvata loukkaavaksi, pelottavaksi, uhkaavaksi,

pahantahtoiseksi tai solvaavaksi.

Näitä aiheita käsitellään UPM:n Toimintaohjeessa, UPM:n arvoissa ja

UPM:n henkilöstösäännöissä.

Prosessit

Henkilöstön sitouttaminen

S1-2

UPM:n vuosittainen, konserninlaajuinen henkilöstökysely on avoin kaikille

työntekijöille. Siinä arvioidaan erilaisia työympäristöön liittyviä tekijöitä. Se

on työkalu, jolla mitataan yhtiön kehittymistä työnantajana. Sen avulla

voidaan myös mitata kehittymistä UPM:n sosiaalisen vastuun

tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteet liittyvät esimerkiksi

turvallisuuteen, monimuotoisuuteen ja inklusiivisuuteen, oppimiseen ja

kasvuun sekä johtamiseen. Henkilöstökyselyn avulla voidaan seurata

vuosittain pitkän aikavälin trendejä sekä edistymistä sovituissa

kehitystoimissa. Edistymistä seurataan ja arvioidaan, jotta työympäristöä

voidaan jatkuvasti kehittää sekä organisaation että tiimien tasolla.

Henkilöstökyselyä täydentää terveyttä ja hyvinvointia käsittelevä

kysely, joka on toteutettu neljänä viime vuotena. Kysely keskittyy UPM:n

terveys- ja hyvinvointityön painopistealueisiin.

UPM pyrkii vastuullisen johtamisen kautta sitouttamaan työntekijöitä

kaikilla tasoilla ja tarjoamaan heille vaikutusmahdollisuuksia. Jatkuvaa

vuoropuhelua pidetään yllä esimerkiksi työntekijöiden ja liiketoiminta-

johdon välillä.

UPM osallistuu sekä muodollisiin että epämuodollisiin neuvotteluihin

ammattiliittojen kanssa. UPM myös edistää aktiivisesti työntekijöiden

osallistumista ja neuvotteluja kansainvälisten ja kansallisten sääntöjen ja

säädösten mukaisesti. UPM:n toimintamaissa on yhteistyöelimiä, jotka

toimivat maakohtaisten sääntöjen, säädösten ja UPM:n omien

käytäntöjen mukaisesti. Näiden elimien kautta UPM pyrkii edistämään

työntekijöiden osallisuutta, kuulemista ja työntekijöiden vuoropuhelua

UPM:n liiketoiminta-alueiden ja maajohdon sekä työntekijöiden edustajien

ja työntekijöiden välillä kansallisella tasolla. Tämän lisäksi UPM:llä on

erillinen yhteistyöelin UPM European Forum, jonka käsittelemät aiheet

liittyvät yhtiötä ja yleisemmin liiketoimintaympäristöä koskeviin

muutoksiin. Se kokoaa säännöllisesti yhteen Euroopassa  toimivien

liiketoimintayksiköiden henkilöstön edustajia.

HR-funktiolla ja henkilöstöjohtajalla on operatiivinen vastuu

työntekijöiden sitouttamista koskevasta toiminnasta.

UPM:n sitouttamistyön tehokkuutta arvioidaan henkilöstökyselyn,

henkilökohtaisten tavoiteasetannan sekä jatkokeskustelujen avulla.

Huolenaiheiden esiin tuominen ja käsittely

S1-3

UPM:llä on käytössään prosesseja huolenaiheista ilmoittamiseen ja niiden

tunnistamiseen sekä tutkintaan ja seurantaan. Tämä koskee myös

korjaavia toimenpiteitä sekä suojelua kostotoimilta. Prosessit kattavat

kaikki sidosryhmät, myös UPM:n oman työvoiman. Katso tarkempia

tietoja kohdasta » G1–1 Huolenaiheista ilmoittaminen ja niiden

tunnistaminen, Huolenaiheiden tutkiminen ja poikkeamien käsittely.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	212

UPM ei kerää järjestelmällisesti työntekijöiltä palautetta yhtiön

ilmoituskanavien luotettavuudesta tai siitä, kuinka kanava tunnetaan.

Johdon näkemyksiä näistä aiheista kartoitetaan kuitenkin vuosittain.

Lisäksi yhtiö kerää säännöllisesti palautetta Code of Conduct -

koulutuksesta, ja käytössä on erillinen Code of Conduct -

neuvontakanava, joka tukee työntekijöitä ja vastaa toimintaohjeisiin

liittyviin kysymyksiin, mukaan lukien ilmoituskanavien käyttö. UPM:n

vuosittainen henkilöstökysely sisältää myös yhtiön eettisyyttä koskevia

kysymyksiä, jotka tarjoavat lisänäkemystä työntekijöiden käsityksistä

toimintakulttuurista.

Toimenpiteet

S1-4

UPM:n kannalta olennaiset aiheet koskien omaan henkilöstöön liittyviä

vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia on tunnistettu ja määritelty

kaksoisolennaisuusarvioinnissa. Arvioinnin tulosten perusteella on

kehitetty seuraavat UPM:n omaa henkilöstöä koskevat painopistealueet:

• Vastuullinen johtaminen

• Jatkuva oppiminen ja kehittyminen

• Monimuotoinen ja inklusiivinen työympäristö

• Oikeudenmukainen palkitseminen

• Turvallinen ja terveellinen työympäristö.

Alla on kuvattu toteutuneet, käynnissä olevat sekä suunnitellut keskeiset

toimenpiteet kullekin painopistealueelle. UPM valvoo toimiensa vaikutusta

olennaisiin aiheisiin ja raportoi edistymisestään 2030-vastuullisuus-

tavoitteissaan  Katso tarkempia tietoja kohdasta » S1–5 UPM:n

henkilöstöön liittyvät tavoitteet.

Vastuullinen johtaminen

Keskeiset toimenpiteet

UPM kehittää jatkuvasti esihenkilöiden ja johtoryhmien johtamistaitoja

sekä työympäristöä. UPM tarjoaa esihenkilöille työkaluja palautteen

hakemiseen, ja siten omaan johtamiseen ja tiimien kehittämiseen. He

saavat myös olennaista ja ajankohtaista tietoa tiimiensä ja

organisaationsa työntekijöiden sitoutuneisuudesta.

UPM:llä on myös erilaisia johtamisen kehittämisohjelmia. Ne tukevat

UPM:n kolmea johtamisen kulmakiveä, jotka ovat itsensä, ihmisten ja

liiketoiminnan johtaminen.

Johtamistaitojen kehittämisalueita ja ratkaisuja arvioidaan ja

päivitetään jatkuvasti. UPM pyrkii mahdollistamaan hyvän suorituskyvyn

ja motivaation ketterällä tavoitteenasetannalla ja palautteella. Yhtiö

kannustaa työntekijöitä laatimaan henkilökohtaisen kehityssuunnitelman

ja käymään säännöllisesti kahdenkeskisiä keskusteluita esihenkilön

kanssa.

Vuoden 2025 toimenpiteet

• Uudet liiketoimintaan ja vaikuttavaan viestintään liittyvät ohjelmat

UPM:n globaalissa johtamisen kehittämisportfoliossa

• Tekoälyosaamisen kehittäminen ja “Let's talk AI” -tiimikeskustelut

• Uusi johdon 360-arviointityökalu otettiin käyttöön

Suunnitellut toimenpiteet

• Kehitetään ohjelmakokonaisuutta jatkuvasti, jotta varmistetaan

muuttuvan liiketoimintaympäristön edellyttämät johtamistaidot.

• Vahvistetaan johtamista ihmisten johtamiseen liittyvien ratkaisujen

avulla, mahdollistaen kaikkien kasvun, onnistumisen työssään ja

liiketoimintatulosten saavuttamisen.

• Kannustetaan kokeiluihin luovuuden edistämiseksi, uusien ideoiden

testaamiseksi ja tietoon perustuvien päätösten tekemiseksi.

• Jatketaan tekoälyosaamisen kehittämistä.

Oppiminen ja kehittyminen

Keskeiset toimenpiteet

UPM kannustaa työntekijöitään kehittymään ammatillisesti ja tukee heitä

oppimisessa ja osaamisen kehittämisessä. Pitkällä aikavälillä UPM pyrkii

varmistamaan, että työntekijöiden suoriutuminen tukee menestyksellistä

liiketoimintaa ja että työntekijät voivat jatkuvasti kehittää osaamistaan.

Tämä on myös tärkeä sosiaalisen vastuun painopistealue.

UPM investoi työntekijöidensä kehittymiseen ja odottaa heidän

haluavan oppia ja kehittyä. Yhtiö kannustaa kaikkia työntekijöitä

laatimaan henkilökohtaisen kehityssuunnitelman ja pitämään sen ajan

tasalla. UPM soveltaa oppimiseen ja kehittymiseen 70-20-10-mallia:

oppimisesta 70 % tapahtuu päivittäisessä työssä, 20 % toisilta oppimalla

ja 10 % koulutuksissa. Asiantuntijayhteisöillä on tärkeä rooli tietojen

jakamisessa ja oppimisessa. Koulutusten vaikutusta arvioidaan

selvittämällä, missä määrin osallistujat soveltavat oppimaansa

käytännön työssä.

UPM luo jatkuvasti uutta digitaalista oppimissisältöä ja verkko-

ohjelmia. Oppimissisältöjä tarjotaan muuan muassa kaupallisuudesta,

hankinnasta, rahoituksesta, vaatimustenmukaisuudesta, turvallisuudesta,

johtamisesta sekä muotoiluajattelusta. Tuotantotyöntekijöiden

työntekijäkokemuksen parantamiseksi UPM on luonut ja testannut

digitaalisia ratkaisuja onnistuneesti joillakin tuotantolaitoksilla, minkä

jälkeen niitä alettiin edistää myös muilla tuotantolaitoksilla. Pitkällä

aikavälillä tuotantotehtävissä työskenteleville tarjotaan olennaista

digitaalista oppimissisältöä, jota on helpompi hyödyntää työtehtävissä.

UPM kannustaa ja mahdollistaa työntekijöidensä osallistumisen

keikkojen kaltaisiin projekteihin ja asiantuntijayhteisöihin. Keikat ja

yhteisöt ovat hyvä tapa tarjota omaa osaamista, oppia itse uusia taitoja

ja verkostoitua. UPM on kehittänyt projektimallia, joka tukee

projektinomaista työskentelyä ja pyrkii varmistamaan onnistumiset

erilaisissa kehitysprojekteissa.

Vuoden 2025 toimenpiteet

• Jatkettiin tuotantotyöntekijöiden digitaalisten ratkaisujen edistämistä

• Luotiin kehityskonsepti tuotantotyöntekijöille

• Otettiin käyttöön mikro-oppimisen työkalut

• Otettiin käyttöön tekoälyavusteinen yrityskohtainen chatbot, jonka

avulla voidaan etsiä tietoa ja oppia yrityksen sisällöstä

• Luotiin henkilöstön käyttöön uusia digitaalisia oppimisohjelmia

liiketoimintaymmärryksen kehittämiseksi kaikille työntekijöille

• Arvioitiin nykyinen tilanne ja luotiin visio oppimisen kokonaisprosessille

• Luotiin tekoälyoppimiskeskus ja aloitettiin tekoälyosaamisen

kehittäminen koko konsernissa

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	213

Suunnitellut toimenpiteet

• Tehdään kasvun tukeminen näkyväksi osaksi johtamiskäytäntöjä

palautteen annon, kehityssuunnittelun, uusittujen tuotanto-

työntekijöiden kanssa käytävien keskustelujen ja työkierron

edistämisen kautta.

• Tarjotaan tuotantotyöntekijöille olennaista digitaalista oppimista sekä

ohjelmia liiketoimintaosaamisen vahvistamiseksi.

• Hyödynnetään tekoälyä perehdytyksen parantamiseen, henkilö-

kohtaisen tuottavuuden tukemiseen ja oppimiskokemusten

kehittämiseen.

• Pilotoidaan tekoälyavusteisia työkaluja ja chatbotteja oppimissisällön

luomisen ja jakelun tehostamiseksi.

• Ylläpidetään ja laajennetaan oppimissisältöä tekoälyoppimis-

keskuksessa.

Monimuotoinen ja inklusiivinen

työympäristö

Keskeiset toimenpiteet

Monimuotoisen ja inklusiivisen työympäristön kehittäminen perustuu

seuraavaan kolmeen osa-alueeseen: asiaan sitoutuminen, tietojen ja

prosessien säännöllinen seuranta sekä johtamisen ja työkulttuurin

kehittäminen. UPM:n lähestymistapaa monimuotoisuuden ja

inklusiivisuuden edistämiseen painotetaan myös yhtiön Toimintaohjeessa

ja muissa politiikoissa, sosiaalisen vastuun tavoitteissa, inklusiivisessa

johtamisessa ja läpinäkyvässä rekrytoinnissa.

UPM arvioi säännöllisesti monimuotoisuuden toteutumista ja siihen

liittyvää dataa. Monimuotoisuus ja inkluusio sisältyvät yhtiön

johtoryhmien itsearviointeihin. Esihenkilöillä ja HR:llä on näkymä

monimuotoisuutta koskevaan dataan.

Palkitsemista, rekrytointia ja muita prosesseja seurataan

säännöllisesti. UPM myös raportoi edistymisestä säännöllisesti useissa

ulkoisissa indekseissä. UPM:n analyysit vahvistavat, että miehillä ja

naisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet ammatilliseen kehittymiseen

yhtiössä. UPM on asettanut tavoitteen koskien naisten osuutta

asiantuntija- ja johtotehtävissä.

Vuoden 2025 toimenpiteet

• Monimuotoisuutta ja inkluusiota koskevat keskustelut jatkuivat

liiketoiminnoissa ja funktioissa.

• BeU-työntekijäverkosto LGBTIQ+-yhteisölle jatkoi aktiivista

toimintaansa ja edisti turvallisia kontakteja koskevan BeU Safe

Contacts -konseptin toteuttamista.

• Selittämättömät palkkaerot sukupuolten välillä korjattiin.

Suunnitellut toimenpiteet

• Jatketaan vertailuanalyysiä ja opitaan muilta yrityksiltä, jotka ovat

onnistuneesti toteuttaneet LGBTIQ+‑aloitteita.

• Otetaan käyttöön BeU Safe Contacts -konsepti ja luodaan verkosto

turvallisista yhteyshenkilöistä, joiden kanssa työntekijät voivat

keskustella työpaikan inkluusiosta ja LGBTIQ+-aiheista.

• Jatketaan toimintasuunnitelmien kehittämistä naisten osuuden

kasvattamiseksi asiantuntijarooleissa ja johtotehtävissä.

• Tarkistetaan HR:n monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta koskevat

ohjeet.

Oikeudenmukainen palkitseminen

Keskeiset toimenpiteet

UPM on asettanut sosiaaliseen vastuuseen liittyvälle toiminnalleen YK:n

kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiset selkeät painopistealueet ja

tavoitteet. UPM haluaa varmistaa työntekijöidensä oikeudenmukaisen,

yhdenvertaisen ja kilpailukykyisen palkitsemisen kaikkialla maailmassa.

UPM on sitoutunut sukupuolten väliseen palkkatasa-arvoon sekä

maksamaan vähintään elämiseen riittävää palkkaa. UPM:n sitoumus

oikeudenmukaiseen palkitsemiseen on määritetty UPM:n

Toimintaohjeessa, ja sitä käsitellään tarkemmin palkitsemista koskevissa

politiikoissa ja säännöissä. UPM:n sitoumus oikeudenmukaiseen

palkitsemiseen sisältyy myös UPM:n vuoden 2030 sosiaalisen vastuun

tavoitteisiin. Tätä varten UPM:llä on kaksi erillistä hanketta: vähintään

elämiseen riittävän palkan maksaminen kaikille UPM:n työntekijöille sekä

koko henkilöstön kattava sukupuolten välinen palkkatasa-arvo. UPM on

kummassakin hankkeessa sitoutunut vuosittaiseen arviointiin sekä

korjaamaan tunnistetut palkkaerot.

UPM on tarkastanut ja varmentanut vuodesta 2019 lähtien, että sen

kaikille työntekijöille maksetaan elämiseen riittävää palkkaa. Sitoumus

koskee yhtiön kaikkien toimintamaiden toimihenkilöitä ja työntekijöitä.

Elämiseen riittävän palkan taso arvioidaan vuosittain ulkoisen

yhteistyökumppanin kanssa. Arvioinnissa käytetään todennettuja ja

vakiintuneita menetelmiä, prosesseja ja vertailuarvoja. UPM:n

yhteistyökumppani määrittää elämiseen riittävän palkan tason kaikille

maille ja paikkakunnille, missä UPM toimii.

UPM on myös vuodesta 2021 lähtien toteuttanut vuosittain

sukupuolten välisten palkkojen yhdenvertaisuustarkastelun ja korjannut

tunnistetut selittämättömät palkkaerot. UPM:n sukupuolten välistä

palkkatasa-arvoa koskeva sitoumus koskee kaikkia sen toimintamaiden

toimihenkilöitä ja työntekijöitä. UPM pyrkii tarkastelussaan tunnistamaan

mahdolliset sukupuolten väliset selittämättömät palkkaerot, joiden ei

voida katsoa johtuvan esimerkiksi eroista henkilöiden suorituksessa,

työkokemuksessa, tehtävän vaativuudessa tai sijainnissa, tai jostakin

muusta perustellusta tekijästä, joka tyypillisesti määrittää henkilön

palkkaa ja palkkakehitystä.

Vuonna 2023 UPM liittyi YK:n Global Compactin Forward Faster -

aloitteeseen 138 muun yhtiön kanssa. Aloitteen tavoitteena on vauhdittaa

vuodelle 2030 asetettuja kestävän kehityksen tavoitteita (SDG).

UPM liittyi aloitteen sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävään

toiminta-alueeseen, jonka myötä se sitoutui edistämään tasa-arvoista

edustusta, osallistumista ja johtamista kaikilla johtamisen tasoilla sekä

samapalkkaisuutta samanarvoisesta työstä.

UPM:n sitoumus kohdistuu erityisesti kahteen painopistealueeseen:

sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja elämiseen riittävän palkan

varmistaminen.

Vuoden 2025 toimenpiteet

• Tehtiin sekä sukupuolten palkkatasa-arvoa että elämiseen riittävää

palkkaa koskeva arviointi ja korjattiin tunnistetut palkkaerot.

• Esihenkilöille ja HR-henkilöstölle järjestettiin jatkuvaa ja ennakoivaa

palkanmääritykseen liittyvää tukea ja valmennusta. Lisäksi HR-

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	214

henkilöstölle tarjotaan työkalu, joka tukee palkkatasa-arvon

varmistamisessa palkanmääritystilanteissa.

• Keskityttiin henkilöstöprosesseihin sekä luotettaviin ja kattaviin tietoihin.

Suunnitellut toimenpiteet

• Kehitetään sukupuolten palkkatasa-arvon ja elämiseen riittävän palkan

arviointien menetelmiä ja prosesseja yhteistyössä ulkoisten

kumppanien kanssa, jotta lisäpotentiaali voidaan hyödyntää ja

oikeudenmukaisen palkitsemisen periaatteita edistää.

• Jatketaan näiden aiheiden käsittelyä eri sidosryhmien kanssa

organisaation sisällä ja jatketaan koulutuksia.

• Valmistellaan EU:n palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpanoa, jotta

uusien vuonna 2026 voimaan tulevien vaatimusten noudattaminen

varmistetaan.

Turvallinen ja terveellinen työympäristö

Keskeiset toimenpiteet

UPM:n turvallisuustyö perustuu pitkäjänteiseen suunnitteluun sekä

tehokkaaseen viestintään ja johtamiseen. Turvallisuus on mukana UPM:n

päivittäisessä toiminnassa sekä kaikissa käynnissä olevissa ja uusissa

hankkeissa. Ennakoiva turvallisuustyö sisältyy hankesuunnitelmiin ja

toimipaikkojen käytäntöihin.

UPM:n terveyttä ja turvallisuutta koskevat johtamisjärjestelmät

perustuvat jatkuvan parantamisen periaatteeseen. Niiden osana tehdään

kattavia sisäisiä ja ulkoisia auditointeja sekä johdon arviointeja.

Johtamisjärjestelmät ovat käytössä kaikilla UPM:n tuotantolaitoksilla. Ne

koskevat kaikkia työntekijöitä sekä työmailla työskenteleviä urakoitsijoita.

Vuosittaiset työturvallisuusauditoinnit ovat olennainen osa UPM:n

terveys- ja turvallisuusjärjestelmää. Organisaatiorajat ylittävä auditointi

antaa arvokasta palautetta valituista terveyden ja turvallisuuden

prosesseista ja jokapäiväisestä toiminnasta. UPM:n turvallisuus-

standardeihin sisältyviä menetelmiä ovat esimerkiksi riskiarviointi,

työluvat, turvallinen urakoitsijatyö ja turvallisuusraportointi.

Kaikki tapaturmat, läheltä piti -tilanteet ja muut vaaratilanteet

dokumentoidaan ja arvioidaan UPM:n globaalissa turvallisuustyökalussa.

Myös urakoitsijoiden työntekijöitä koskevat tapaturmat dokumentoidaan.

Työkalu on kaikkien työntekijöiden ja urakoitsijoiden käytössä, ja UPM

kannustaa heitä ilmoittamaan poikkeamista sekä positiivisista

turvallisuushavainnoista. UPM:n tavoitteena on olla tapaturmavapaa

työpaikka. Kaikki tapaturmat tutkitaan huolellisesti viranomaisten ja

urakoitsijoiden kanssa. Korjaavat ja ennakoivat toimenpiteet

käynnistetään ja keskeiset oppimiskokemukset jaetaan kaikissa

toiminnoissa vastaavanlaisten tapaturmien ehkäisemiseksi. Huolellinen

tapaturmien tutkiminen ja riskienhallinta ovat UPM:n turvallisuuden

kehittämisen keskiössä. Parhaat turvallisuussuoritukset palkitaan

erikseen yhtiötasolla.

UPM:n työntekijöiden turvallisuuskoulutustarpeet arvioidaan

työtehtävittäin ja esimerkiksi tarvittavien turvallisuustaitojen ja osaamisen

perusteella. Arviossa otetaan huomioon myös työsuojelutoimikunnan

palaute, työntekijöiden tai johdon suositukset, auditointien ja

tapaturmatutkintojen tulokset sekä lainsäädännön ja prosessien

muutokset. Näiden pohjalta tehdään alustava koulutussuunnitelma ja

tunnistetaan koulutettavat henkilöt. Kouluttajina voivat toimia omat tai

ulkopuoliset asiantuntijat. Turvallisuuskoulutuksia voidaan järjestää

digitaalisena tai luokkahuonekoulutuksena, käytännön harjoituksina tai

yhdistelemällä yllä mainittuja.

Vuoden 2025 toimenpiteet

• Konserninlaajuinen turvallisuusprojekti, jonka tavoitteena oli parantaa

turvallisuuteen liittyviä prosesseja ja työkaluja työntekijöiden

näkökulmasta, saatiin päätökseen. Projektin painopistealueet kattoivat

monia teemoja aina turvallisuuteen liittyvän perehdytyksen ja

koulutuksen parantamisesta käyttäjäystävällisempien digitaalisten

työkalujen ja järjestelmien kehittämiseen, turvallisuusauditointien

tehokkuuden lisäämiseen sekä turvallisuuskulttuurin ja johtamisen

vahvistamiseen.

• UPM jatkoi prosessiturvallisuuteen liittyvän osaamisen järjestelmällistä

kehittämistä, ja suoritettujen prosessiturvallisuuskoulutusten määrä

kasvoi noin 70 % edellisvuoteen verrattuna. Prosessiturvallisuuden

nykytilan arviointi jatkui ja tulevien vuosien liiketoiminta-aluekohtaiset

kehityssuunnitelmat tehtiin. Prosessiturvallisuuden kehittämistoimet

toteutettiin liiketoiminta-alueiden tai tehtaiden erityissuunnitelmien

mukaisesti. Prosessiturvallisuuden näkökulmia tarkasteltiin osana

ulkoisen kumppanin tehtailla toteuttamaa vahinkojen ehkäisyä

koskevaa selvitystä.

• UPM:n terveyden ja hyvinvoinnin konseptin toteutusta jatkettiin.

Terveys- ja hyvinvointikysely toteutettiin toukokuussa. Yleisesti ottaen

kyselyn tulokset olivat samat tai hieman paremmat kuin vuoden 2024

kyselyssä.

Suunnitellut toimenpiteet

• Jatketaan parannettujen turvallisuusprosessien käyttöönottoa, jotka

kehitettiin konserninlaajuisessa turvallisuusprojektissa.

• Keskitytään turvallisuuden kehittämishankkeissa digitaalisiin

työkaluihin ja järjestelmiin.

• Jatketaan prosessiturvallisuuteen liittyviä kohdennettuja koulutuksia ja

liiketoiminta-alueiden omien prosessiturvallisuussuunnitelmien

toteuttamista.

• Jatketaan globaalin työterveyskonseptin kehittämistä.

Resurssit

Yleisesti henkilöstöön liittyvät toimenpiteet sisältyvät UPM:n

kokonaisinvestointi- ja resurssisuunnitelmaan.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	215

Tavoitteet

S1-5

UPM:n henkilöstöön liittyvät tavoitteet

UPM on luonut vastuullisuustoimintaansa ohjaamaan useita tavoitteita ja

tunnuslukuja, joihin liittyvät vastuullisuuden painopisteet koskevat sen

henkilöstöä. UPM ottaa sisäisesti kehitetyissä vastuullisuustavoitteissaan

huomioon ulkoisten sidosryhmien näkemykset, toiveet ja näkökulmat

osana jatkuvaa vuoropuhelua. Konsernin johtoryhmä hyväksyy nämä

tavoitteet. Katso lisätietoja kohdasta » ESRS 2 GOV–1 Vaikutusten, riskien

ja mahdollisuuksien valvonta ja hallinnointi.

Vastuullisuuden painopistealue ja tunnusluku	Vertailuvuosi	Arvo vertailuvuonna	Vuoden 2030 tavoite	Tavoitteen tilanne 2025 (2024)
Jatkuva oppiminen ja kehitys
Keskustelut tavoitteiden asettamisesta pidetty ja henkilöstön kehityssuunnitelmat laadittu	2021	88 % ja 70 %	100 %:n toteutumisaste	86 (85) %:lla henkilöstöstä oli henkilökohtaiset tavoitteet tai vuosittainen keskustelu niistä. 81  (78) %:lla oli dokumentoitu kehityssuunnitelma.
Henkilöstö pitää oppimis- ja kasvumahdollisuuksia hyvinä	2021	Alle vertailuarvon	Selvästi yli vertailuarvon	Keskimääräinen tulos 65 (65) on 8 pistettä alle globaalin vertailuarvon.
Vastuullinen johtaminen
Henkilöstön sitoutuminen	2021	Alle vertailuarvon	Selvästi yli vertailuarvon	Keskimääräinen tulos 67 (70) on 8 pistettä alle globaalin vertailuarvon.
Monimuotoinen ja inklusiivinen työympäristö
Henkilöstön yhteenkuuluvuus	2021	Alle vertailuarvon	UPM on yritysten parhaan 10 %:n vertailuryhmässä	Henkilöstökyselyssä keskiarvotulos 67 (68), 13 pistettä alle yritysten parhaan 10 %:n vertailuryhmän.
Naisten osuus asiantuntija- ja johtotehtävissä kehittyy jatkuvasti. Johtamista ja päätöksentekokykyä kehitetään lisäämällä monimuotoisuutta	2022	30,7 %	40 % naisten osuus	35,4 % (34,5 %)
Monimuotoisuushanke	Vuodesta 2021	-	Jatkuva	Vuoropuhelu inklusiivisen johtamisen ja kulttuurin kehittämiseksi jatkui. BeU Safe Contact -konsepti otettiin käyttöön. Palkkojen yhdenvertaisuustarkastelu tehty.
Oikeudenmukainen palkitseminen
Elämiseen riittävän palkan varmistaminen koko henkilöstölle perustuen vuosittaiseen arviointiin	Vuodesta 2021	-	Jatkuva	Konserninlaajuinen selvitys tehty suhteessa tyypillisen perhekoon paikalliseen elämiseen riittävän palkan tasoon, ja havaitut palkkaerot suhteessa viitearvon tasoon korjattu.
Sukupuolten välisen palkkatasa-arvon varmistaminen perustuen vuosittaiseen yhdenvertaisuustarkasteluun, jonka avulla tunnistetaan ja korjataan selittämättömät palkkaerot	Vuodesta 2021	-	Jatkuva	Konserninlaajuinen selvitys tehty ja tilastollisesti merkitsevät sukupuolten väliset selittämättömät palkkaerot on korjattu.
Turvallinen ja terveellinen työympäristö
Kuolemantapaukset tai vakavat tapaturmat UPM:n toiminnoissa	Vuodesta 2015	-	0 (jatkuva)	0 (0) kuolemantapausta ja 2 (3) vakavaa onnettomuutta
TRIF-luku, mukaan lukien urakoitsijat	2017	8,5	<2	TRIF-luku omilla työntekijöillä oli 6,4 (6,1) ja urakoitsijat mukaan lukien 5,0 (5,1)
Prosessiturvallisuus integroitu turvallisuusjohtamiseen	Vuodesta 2021	-	Kaikki yksiköt ja liiketoiminnot	Prosessiturvallisuuteen liittyvän toimintasuunnitelman käyttöönotto ja osaamisen kehittäminen jatkui kaikilla liiketoiminta-alueilla.
Henkilöstön työ- ja vapaa-ajan yhteensovittaminen	2022	Alle vertailuarvon	UPM on yritysten parhaan 10 %:n vertailuryhmässä	Henkilöstökyselyssä keskiarvotulos 73 (72), 7 pistettä alle yritysten parhaan 10 %:n vertailuryhmän
Poissaolojen määrä, UPM:n työntekijät	2015	3,7 %	<2 %	4,2 % (4,2 %)

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	216

UPM mittaa edistymistä säännöllisesti. Esimerkiksi vuosittaisen

henkilöstötutkimuksen tuloksia käytetään tunnuslukuina useissa eri

tavoitteissa. Korkea osallistumisprosentti 78 % (76 %) osoittaa, että

UPM:n työntekijät ovat kiinnostuneita kehittämään työpaikkaansa.

Muiden tavoitteiden tunnuslukuja seurataan myös vähintään vuosittain

konsernitasolla. Työterveys- ja työturvallisuusindikaattoreita, kuten TRIF-

lukua, seurataan tarkemmin. Vertailuarvoja käytetään tietyille

indikaattoreille viitaten kyselypalveluntarjoajan Global Benchmark -

vertailuun, joka perustuu kaikkien palveluntarjoajan asiakkaiden

kyselyaineistosta koottuun dataan. Tavoite parhaan 10 %:n joukkoon

vertailuryhmässä sijoittumisesta tarkoittaa, että UPM kuuluu

kyselypalveluntarjoajan Global High Performing Benchmark -vertailun

ylimpään 10 %:iin.

Mittarit

UPM:n työntekijöiden ominaisuudet

S1-6

Lukumäärä sukupuolen mukaan

Sukupuoli	Työntekijöiden määrä 2025	Työntekijöiden määrä 2024
Miehet*	11 441	11 989
Naiset*	3 673	3 835
Ei ilmoitettu*	2	3
Ei raportoitu**	11	0
Työntekijät yhteensä	15 127	15 827

* Sukupuoli perustuu työntekijöiden ilmoittamiin tietoihin. UPM:llä työntekijät voivat valikoida

raportoimansa sukupuolen. UPM:llä ei ole näkyvyyttä työntekijöidensä viralliseen

sukupuoleen.

** Työntekijöitä koskevia tietoja ei vielä ylläpidetä UPM:n järjestelmissä.

Työntekijöiden määrä maittain (maat, joissa vähintään

50 työntekijää)

Maa	Työntekijöiden määrä 2025	Työntekijöiden määrä 2024
Suomi	5 866	6 222
Saksa	3 134	3 390
Iso-Britannia	582	445
Puola	1 268	1 270
Ranska	165	197
Itävalta	6	7
Viro	260	263
Espanja	64	64
Kiina	1 371	1 513
Yhdysvallat	719	745
Uruguay	887	874
Malesia	163	162
Etelä-Afrikka	30	39
Meksiko	124	133

Katso hallituksen toimintakertomus, » Tunnusluvut, henkilöstö kauden

lopussa

Työntekijöiden määrä sukupuolen ja sopimustyypin mukaan

	Naiset*	Miehet*	Ei ilmoitettu*	Ei raportoitu	Yhteensä
Työntekijöiden määrä	3 673	11 441	2	11	15 127
Vakinaisten työntekijöiden määrä	3 338	10 612	2	—	13 952
Määräaikaistyöntekijöiden määrä	335	829	0	—	1 164
Tarvittaessa töihin kutsuttavien työntekijöiden määrä**	9	29	0	—	38
Kokopäiväisten työntekijöiden määrä	3 429	11 182	2	—	14 613
Osa-aikaisten työntekijöiden määrä	244	259	0	—	503

*Sukupuoli perustuu työntekijöiden ilmoittamiin tietoihin. UPM:llä työntekijät voivat valikoida raportoimansa sukupuolen. UPM:llä ei ole näkyvyyttä työntekijöidensä viralliseen sukupuoleen.

**Kaikista UPM:n toimintamaista termiä ”tarvittaessa töihin kutsuttava” käytetään vain Suomessa. UPM kerää parhaillaan tietoa siitä, onko tarvittaessa töihin kutsuttavia työntekijöitä myös

muissa UPM:n toimintamaissa. Suomessa tällaisia työntekijöitä on hyvin vähän, ja siksi heidän lukumääränsä ilmoittamista ei katsota olennaiseksi.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	217

Työntekijöiden määrä alueittain

	Pohjois- ja Etelä-Amerikka	Aasia	Eurooppa	Muu maailma	Yhteensä
Työntekijöiden määrä	1 775	1 697	11 578	77	15 127
Vakinaisten työntekijöiden määrä	1 754	1 384	10 739	75	13 952
Määräaikaistyöntekijöiden määrä	18	309	835	2	1 164
Tarvittaessa töihin kutsuttavien työntekijöiden määrä*	0	0	38	0	38
Kokopäiväisten työntekijöiden määrä	1 742	1 692	11 104	75	14 613
Osa-aikaisten työntekijöiden määrä	30	1	470	2	503

*Kaikista UPM:n toimintamaista termiä ”tarvittaessa töihin kutsuttava” käytetään vain Suomessa. UPM kerää parhaillaan tietoa siitä, onko tarvittaessa töihin kutsuttavia työntekijöitä myös

muissa UPM:n toimintamaissa. Suomessa tällaisia työntekijöitä on hyvin vähän, ja siksi heidän lukumääränsä ilmoittamista ei katsota olennaiseksi.

Työntekijöiden vaihtuvuus

	2025	2024
UPM:ltä poistuneiden työntekijöiden kokonaismäärä	1 980	2 148
Työntekijöiden vaihtuvuusaste	13,1 %	13,6 %

	Laskentaperiaatteet

Työntekijätilastot perustuvat UPM:n globaalin työntekijämäärän

määritelmään. Lukuihin sisältyy aktiivisiksi ja ei-aktiivisiksi luokitellut

työntekijät, ja ne raportoidaan henkilötasolla, ellei toisin mainita.

Työntekijämäärät lasketaan raportointijakson lopussa. Sopimustyypit

jaetaan toistaiseksi voimassa oleviin ja määräaikaisiin. Vakinaiset

sopimukset sisältävät toistaiseksi voimassa olevat sopimukset sekä

sopimussuhteen ulkopuolella työskentelevät työntekijät, kuten

Yhdysvalloissa Employment at Will -luokituksella työskentelevät.

Vaihtuvuus lasketaan kaikentyyppisten työsuhteiden lopettamisten

perusteella ja esimerkiksi irtisanoutumiset ja irtisanomiset huomioidaan

yhtäläisesti. Vaihtuvuusaste saadaan jakamalla kaikkien poistuneiden

henkilöiden määrä ajalta 1.1.–31.12. työntekijöiden kokonaismäärällä 31.12.

Kontekstuaaliset tiedot

Vuonna 2025 UPM Communication Papers sulki Kaukaan paperitehtaan

Suomessa ja Ettringenin paperitehtaan Saksassa. UPM Adhesive

Materials siirsi tuotannon Kaltenkirchenin tehtaalta Saksassa muihin

eurooppalaisiin tehtaisiin ja päätti muuttaa Nancyn tehtaan Ranskassa

leikkuu- ja jakeluterminaaliksi vuonna 2026. Osana pitkäaikaista

strategista kumppanuutta UPM Fibres myi Korkeakosken sahan

Suomessa Versowoodille. Vuonna 2025 UPM luopui myös biolääketieteen

liiketoiminnasta. Helmikuussa 2025 UPM Adhesive Materials osti

brittiläisen Metamark-yhtiön, jolla on tuotantolaitos Lancasterissa.

UPM:n työntekijöiden kokonaismäärä sisältää 11 työntekijää, joiden

työntekijäkohtaisia tietoja ei vielä ylläpidetä UPM:n järjestelmissä. Nämä

työntekijät sisältyvät työntekijöiden kokonaismäärään ja alueittaiseen

työntekijämäärään, mutta on muilta osin määritelty ”ei raportoitu” -

kategoriaan.

UPM:n työvoimaan kuuluvien muiden kuin

työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 

S1-7

Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä

	2025	2024
Muita kuin työsuhteisia työntekijöitä (vuokratyöntekijät)  yhteensä UPM:n omassa henkilöstössä	409	344

Vuokratyöntekijöiden määrä on pysynyt melko vakaana kuluneen vuoden

ja edellisten vuosien aikana.

	Laskentaperiaatteet

UPM:n muiksi kuin työsuhteisiksi työntekijöiksi lasketaan itsenäiset

urakoitsijat ja vuokratyöntekijät. Itsenäiset urakoitsijat ovat itsenäisiä

elinkeinonharjoittajia, jotka tarjoavat palveluita tai työtä UPM:lle suorassa

sopimussuhteessa, joka ei ole työsuhde. UPM arvioi itsenäisten

urakoitsijoiden määrän hyvin vähäiseksi eikä heitä koskeva raportointi ole

siksi UPM:lle olennaista. Vuokratyöntekijät ovat henkilöstövuokraus-

yritysten palkkaamia, ja he työskentelevät UPM:n tuotantolaitoksissa

yhtiön suorassa valvonnassa. Vuokratyöntekijät eivät ole suorassa

työsuhteessa UPM:ään.

Suurin osa muista kuin työsuhteisista työntekijöistä on vuokra-

työntekijöitä, joita työntekijöiden välitykseen keskittyvät yritykset välittävät

UPM:lle. Vuokratyöntekijöillä ei ole työsuhdetta UPM:n kanssa, eivätkä he

sisälly UPM:n virallisiin työntekijälukumääriin. Vuokratyöntekijät

työskentelevät esimerkiksi tuotannossa koneidenkäyttäjinä, mekaniikka-

suunnittelijoina, automaatioteknikkoina, trukkikuskeina, laatu-

operaattoreina, operaattoreina muunto-, viimeistely- tai pinnoitus-

osastoilla sekä hallinnon ja taloushallinnon asiantuntijoina.

UPM:n toteuttamassa sisäisessä kyselyssä selvitettiin eri

tuotantolaitoksiin palkattujen itsenäisten urakoitsijoiden määrää.

Tulosten perusteella itsenäisten urakoitsijoiden määrä on hyvin vähäinen,

eikä heidän raportoimisensa siksi ole olennaista.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	218

Työehtosopimusten kattavuus ja

yhteiskunnallinen vuoropuhelu

S1-8

Työehtosopimusten piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus oli 48 % (49 %) vuonna 2025.

	Työehtosopimusten kattavuus		Yhteiskunnallinen vuoropuhelu
Kattavuus- aste	Työntekijät – ETA* (maat, joissa yli 50 työntekijää edustaa yli 10 %:a kaikista työntekijöistä**)	Työntekijät – muu kuin ETA* (arvio alueilla, joissa yli 50 työntekijää edustaa yli 10 %:a kaikista työntekijöistä)	Työntekijöiden edustus (vain ETA*) (maat, joissa yli 50 työntekijää edustaa yli 10 %:a kaikista työntekijöistä)
0–19 %	—	Aasia	—
20–39 %	—	—	—
40–59 %	Suomi	Pohjois- ja Etelä-Amerikka	—
60–79 %	Saksa	—	—
80–100 %	—	—	Suomi, Saksa

*Euroopan talousalue

**UPM:n toimintamaista vain Suomi ja Saksa täyttävät nämä kriteerit

UPM:llä on vuodesta 2010 lähtien ollut oma Euroopan foorumin sopimus,

joka on Euroopan yritysneuvostoa (EWC) koskevan direktiivin mukainen

ja koskee UPM:n työntekijöitä ETA-alueella.

Monimuotoisuusmittarit

S1-9

Ylimmän johdon sukupuolijakauma

Sukupuoli	Ylin johto*
	Määrä	Osuus
Naiset	30	36 %
Miehet	54	64 %

* Kaksi tasoa toimitusjohtajan alapuolella assistentit pois lukien

Työntekijät ikäryhmän mukaan

Ikäryhmä	Työntekijöiden määrä 2025	Työntekijöiden määrä  2024
Alle 30	1 875	2 071
30–50	7 844	8 188
Yli 50	5 397	5 568
Ei raportoitu	11	0
Yhteensä	15 127	15 827

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	219

Riittävä palkka

S1-10

Kaikille UPM:n omille työntekijöille maksetaan vähintään riittävä palkka

raportointivaatimuksissa sovellettavien vertailuarvojen mukaisesti. UPM

käyttää elämiseen riittävän palkan määritelmää vuosiarvioinnissaan.

Elämiseen riittävän palkan määritelmä on vastaava konsepti riittävälle

palkalle, mutta valittu menetelmä on tarkempi ja ottaa huomioon elämisen

kustannukset paikallisesti. UPM tekee vuosittain elämiseen riittävää

palkkaa koskevan arvioinnin yhteistyössä ulkoisen kumppanin kanssa

käyttämällä todennettuja ja varmennettuja menetelmiä, prosesseja ja

vertailuarvoja. Arvioinnissa huomioidaan tyypillisen perhekoon elämiseen

riittävän palkan paikalliset raja-arvot kaikissa UPM:n toimintamaissa ja

paikkakunnilla. Tunnistetut palkkaerot korjataan vuosittain.

UPM:n elämiseen riittävän palkan arviointi tehdään globaalisti. Se

koskee toimihenkilöitä ja työntekijöitä UPM:n kaikissa toimintamaissa ja

niissä työntekijäryhmissä, joissa palkkoja voi oikaista kohtuullisesti ja

oikeudenmukaisesti. Maailmanlaajuisessa arvioinnissa tunnistetut

odottamattomat palkkaerot korjataan.

Työntekijöiden kokonaisvuosipalkkaa verrataan elämiseen riittävään

paikalliseen kokonaispalkan raja-arvoon. Kokonaisvuosipalkkaan

sisällytetään palkanosat, jotka maksetaan henkilölle säännöllisesti eli

esimerkiksi kiinteä peruspalkka, tavalliset vuorolisät sekä kiinteät

rahakorvaukset. Nimetyt HR-asiantuntijat vahvistavat ja varmentavat

kaikki löydetyt palkkaerot elämiseen riittävän palkan osalta. Ehdotetut

korjaukset vahvistetaan paikallisten tietojen perusteella, jotta kaikki

tilannekohtaiset tekijät tulevat huomioon otetuiksi. Näillä toimenpiteillä

varmistetaan, että palkankorjaukset ovat paikallisesti perusteltuja ja

niiden toteutus mahdollistetaan.

Sosiaalinen suojelu

S1-11

Vuonna 2025 UPM:n raportointi kattaa yhtiön kymmenen suurinta

toimintamaata, jotka ovat Suomi, Saksa, Uruguay, Kiina, Puola,

Yhdysvallat, Iso-Britannia, Viro, Ranska ja Malesia. Näin katetaan noin

95 % UPM:n koko henkilöstöstä. Näissä kymmenessä maassa

työntekijöillä on turva sairauden, työttömyyden, tapaturmien ja

työkyvyttömyyden varalta sekä oikeus vanhempainvapaaseen ja

eläkkeeseen. Yhdysvalloissa vanhempainvapaaseen sisältyy vain

äitiysvapaa. Isossa-Britanniassa tapaturma- ja työkyvyttömyysturva

astuu voimaan viiden vuoden palveluksen jälkeen.

Toimintarajoitteiset henkilöt

S1-12

Lain asettamien rajoitusten vuoksi UPM ei voi velvoittaa työntekijöitään

ilmoittamaan toimintarajoitteisuudestaan. Tietoja voi kerätä vain

vapaaehtoisesti annettujen vastausten perusteella, eikä UPM kerää tällä

hetkellä tällaisia tietoja.

Koulutus ja osaamisen kehittäminen 

S1-13

Vuonna 2025 81 %:lle (78 %) työntekijöistä oli dokumentoitu

kehityssuunnitelma ja 86 %:lle (85 %) oli asetettu henkilökohtainen tavoite

tai kehityskeskustelu oli käyty.

Osallistuminen säännöllisiin tulosarviointeihin ja urakehitysarviointeihin

	Dokumentoitu kehittymissuunnitelma	Henkilökohtainen tavoite luotu tai kehityskeskustelu käyty
Naiset	74 %	82 %
Miehet	83 %	87 %
Ei ilmoitettu	—	—
Yhteensä	81 %	86 %

Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohti

	2025	2024
Naiset	8	8
Miehet	9	9
Ei ilmoitettu	—	—
Yhteensä	9	9

Terveys ja turvallisuus

S1-14

Työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan UPM:n johtamisjärjestelmän

piirissä olevien työntekijöiden osuus

	2025	2024
Työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva UPM:n johtamisjärjestelmä	100 %	100 %
Työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva kolmannen osapuolen sertifioima johtamisjärjestelmä	74 %	74 %

UPM:n terveyttä ja turvallisuutta koskeva järjestelmä kattaa kaikki

työntekijät.

Suurimmalla osalla UPM:n tuotantolaitoksista on ISO 45001 -

sertifikaatin mukainen työterveyden ja -turvallisuuden

johtamisjärjestelmäsertifiointi. Vuonna 2025 sertifioidut järjestelmät olivat

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	220

käytössä 43 yksikössä. Se kattaa UPM:n 11 200 työntekijää eli 74 %

kaikista UPM:n työntekijöistä.

Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden (vuokratyöntekijöiden) osuus

UPM:n omasta henkilöstöstä on niin pieni, ettei se vaikuttaisi

kokonaisosuuteen. Siksi tietoja ei ole eritelty tarkemmin.

Työterveyden ja -turvallisuuden mittarit UPM:n henkilöstölle

UPM:n henkilöstö	2025	2024
Tapaturmien kokonaismäärä milj. työtuntia kohden, TRIF	6,4	6,1
Poissaoloon johtaneet tapaturmat milj. työtuntia kohden, LTAF	4,0	3,4
Tapaturmien määrä*	164	166
Vakavien tapaturmien määrä	1	2
Kuolemaan johtaneiden tapaturmien määrä**	0	0
Työhön liittyvien loukkaantumisten takia menetettyjen päivien määrä*	4300	3 200
Poissaolo-%	4,2	4,2
Ammattitautien lukumäärä**	12	4

* Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden (vuokratyöläisten) määrä UPM:n henkilöstössä on

niin pieni, ettei tarkempi erittely ole olennaista.

** Muihin kuin työsuhteisiin työntekijöihin ei ole kohdistunut kuolemantapauksia, ja siksi

tietoja ei eritellä.

*** Muihin kuin työsuhteisiin työntekijöihin ei ole kohdistunut ammattitauteja, ja siksi tietoja ei

eritellä.

Työterveyden ja -turvallisuuden mittarit UPM:n henkilöstölle ja

urakoitsijoille

UPM:n henkilöstö sisältäen urakoitsijat	2025	2024
Tapaturmien kokonaismäärä milj. työtuntia kohden, TRIF	5,0	5,1
Poissaoloon johtaneet tapaturmat milj. työtuntia kohden, LTAF	3,2	3,2
Tapaturmien määrä	225	253
Vakavien tapaturmien määrä	2	3
Kuolemaan johtaneiden tapaturmien määrä	0	0

	Laskentaperiaatteet

LTAF-luku (Tapaturmataajuus)

Poissaoloon johtaneet tapaturmat miljoonaa työtuntia kohden. LTAF-luku

lasketaan seuraavasti: (poissaoloon johtaneet tapaturmat + vakavat

tapaturmat + kuolemantapaukset ) / (toteutunut työtuntimäärä)

* 1 000 000. Poissaoloon johtanut tapaturma on sellainen, josta seuraa

vähintään yhden päivän poissaolo tai vammautuminen. Poissaoloon

johtaneissa tapaturmissa ei oteta huomioon muokattuja työjärjestelyjä

eikä lääkinnällistä hoitoa tai ensiapua. Vakavat tapaturmat ja

kuolemantapaukset kuitenkin huomioidaan. UPM ilmoittaa erikseen

työvoimaa (UPM:n työntekijät ja valvonnassa olevat henkilöt) ja

urakoitsijoita koskevat tiedot. Raportointi perustuu vuosittaiseen tietoon,

joka koskee tammikuun ja joulukuun välillä sattuneita tapaturmia sekä

joulukuun ja marraskuun väliltä mitattuja toteutuneita työtuntimääriä.

TRIF-luku

Tapaturmien kokonaismäärä miljoonaa työtuntia kohden. TRIF-luku

lasketaan seuraavasti: (poissaoloon johtaneet tapaturmat + vakavat

tapaturmat + kuolemantapaukset + muokatut työjärjestelyt +

lääkinnällinen hoito) / toteutunut työtuntimäärä (UPM) * 1 000 000.

TRIF-lukuun ei huomioida annettua ensiapua. UPM ilmoittaa erikseen

työvoimaa (UPM:n työntekijät ja valvonnassa olevat henkilöt) ja

urakoitsijoita koskevat tiedot. Raportointi perustuu vuosittaiseen tietoon,

joka koskee tammikuun ja joulukuun välillä sattuneita tapaturmia sekä

joulukuun ja marraskuun väliltä mitattuja toteutuneita työtuntimääriä.

Urakoitsijat ja heidän työtuntinsa

Urakoitsija on UPM:lle sopimukseen perustuvia palveluita tarjoava henkilö

tai organisaatio. Urakoitsijoiden työntekijät eivät ole suorassa

työsuhteessa UPM:ään.

Urakoitsijoiden toteutunut työaika koostuu kaikista tunneista, jotka he

ovat työskennelleet UPM:n toimitiloissa tai UPM:n valvonnassa.

Urakoitsijoiden työtunnit huomioidaan LTAF- ja TRIF-lukujen

laskennassa. Jos työtunteja ei kerätä työajanseurantajärjestelmällä,

käytetään arviota. UPM on määrittänyt ja julkistanut menetelmän, jonka

perusteella urakoitsijoiden työtunnit lasketaan ellei tarkkoja lukuja ole

tiedossa. Arviot perustuvat henkilömäärään tai urakan rahalliseen arvoon.

Poissaoloaste

Sairauksista tai työtapaturmista johtuva poissaoloaste. Sairauksiin

huomioidaan sairauksiin perustuvat poissaolotunnit, työmatkalla

sattuneista tapaturmista aiheutuvat poissaolot sekä työajan ulkopuolella

sattuneista tapaturmista aiheutuvat poissaolot. Työtapaturmiin

lasketaan työtapaturmista aiheutuvat poissaolot sekä työhön liittyvistä

taudeista tai sairauksista aiheutuvat poissaolot. Nämä luvut lisätään

yhteen, jaetaan teoreettisella työajalla ja kerrotaan sadalla. Tähän

huomioidaan kaikki poissaolotunnit, jotka johtuvat työtapaturmista

(sisältäen tapaturmapäivän työtunnit).

Työhön liittyvien tautien määrä

Raportointivuonna virallisesti diagnosoitujen ja työhön liittyväksi

ilmoitettujen uusien tautitapausten määrä. Raportointivuosi on edellinen

vuosi lukuun ottamatta Saksaa, jossa tapaukset raportoidaan viimeistä

edeltävän vuoden osalta.

Vakavat työtapaturmat

Työtapaturmat, joista aiheutuu hengenvaarallinen vamma, joka edellyttää

hätäapua ja elintoimintoja ylläpitävää hoitoa; peruuttamaton

loukkaantuminen / pysyvä vamma, josta seuraa pysyvä tai

pitkäkestoinen sisäelimen, ruumiintoiminnon tai ruumiinosan

heikkeneminen tai menettäminen.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	221

Palkitsemismittarit

S1-16

Sukupuolten välinen palkkaero

UPM on vuodesta 2021 lähtien vapaaehtoisesti arvioinut konsernin

laajuisesti sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa. Mahdolliset tunnistetut

ja selittämättömät palkkaerot on korjattu. Arviointi koskee kaikkia UPM:n

toimintamaiden toimihenkilöitä ja työntekijöitä. Tämä sitoumus on osa

oikeudenmukaisen palkitsemisen painopistealuetta, joka sisältyy yhtiön

sosiaalisen vastuun 2030-tavoitteisiin. UPM käyttää vuosittaisessa

arvioinnissa oikaistun palkkaeron käsitettä. Se ottaa huomioon

tyypillisesti yksilön palkkaan ja palkkakehitykseen vaikuttavat tekijät,

kuten tehtävän sisällön ja vaativuustason, tehtävän maantieteellisen

sijainnin, henkilökohtaisen suorituksen ja työkokemuksen.

Nämä tekijät sisällytetään arviointiin tilastollisen menetelmän avulla.

Jos vastaavaa ja samanarvoista työtä tekevien miesten ja naisten väliltä

löydetään selittämättömiä palkkaeroja, yhtiö on sitoutunut korjaamaan

ne vuosittain. Vuonna 2025 UPM jatkoi vuosittaista sukupuolten välisten

palkkojen yhdenvertaisuustarkastelua vakiintuneen prosessin mukaisesti

ja palkkaerot tasattiin sukupuolten välisten selittämättömien

palkkaerojen korjaamiseksi. UPM:n aloite on poikkeuksellinen

vertailukelpoisten yhtiöiden joukossa. Lisätietoja tilastollisesta

menetelmästä on UPM GRI -sisältöindeksissä.

S1–16-standardissa ja sen raportointivaatimuksissa kuvattu

oikaisematon palkkaero lasketaan yksinkertaisesti jakamalla koko

henkilöstön osalta miesten ja naisten keskimääräinen bruttotuntipalkka

kaikkien miesten keskimääräisellä bruttotuntipalkalla. Toisin kuin

oikaistussa sukupuolten välisessä palkkaerotarkastelussa, tässä

lähestymistavassa ja laskennassa ei huomioida esimerkiksi yhtiön

palveluksessa olevien miesten ja naisten määrää ja heidän suhteellista

osuutta eri maissa tai heidän tehtäviensä sisältöä ja vaativuustasoa.

Myöskään työntekijöiden kokemusta ja suoritusta tai vaihtelevia

työmarkkinaolosuhteita ei oteta huomioon. Kaikkia näitä pidetään

perusteltuina tekijöinä, jotka tyypillisesti määrittävät yksilön palkkaa ja

palkkakehitystä. Koska todellisia palkkaa määrittäviä perusteltuja tekijöitä

ei huomioida laskennassa, tuloksena saatu palkkaero on puhtaasti

keinotekoinen eikä se edusta yhtiön toimintamaissa käytössä olevia

todellisia tasavertaisia palkkakäytäntöjä. Yhtiön vapaaehtoinen

vuosittainen sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa koskeva ja oikaistuun

palkkaeroon perustuva tarkastelu ottaa huomioon perustellut palkkaa ja

sen kehitystä määrittävät tyypilliset tekijät.

Vuonna 2025 UPM:n koko yhtiön laajuinen oikaisematon palkkaero

raportointivaatimusten mukaisesti laskettuna 31.12.2025, oli 9,7 %.

Kokonaispalkkasuhde

UPM:n vuosittainen kokonaispalkkasuhde korkeimmin palkatun henkilön

ja mediaanipalkkaa saavan työntekijän välillä on 24,9. Kokonaisvuosi-

palkkioon sisältyvät seuraavat osatekijät: palkat, lisät, bonukset sekä

osakeperusteiset maksut. Palkkasuhde lasketaan jakamalla korkeimmin

palkatun henkilön kokonaispalkkio UPM:n mediaanipalkkaa saavan

työntekijän kokonaispalkkiolla.

Tapaturmat, valitukset ja vakavat

ihmisoikeusvaikutukset

S1-17

Raportointijaksolla ei ilmoitettu yhdestäkään UPM:n henkilöstöön

kohdistuneesta vakavasta ihmisoikeusrikkomuksesta. Vakavuuden

arviointi perustuu YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin

periaatteisiin.

Vuonna 2025 UPM:n Ilmoita väärinkäytöksistä -kanavan kautta

ilmoitettiin yhteensä 47 (57) tapausta, jotka kuuluivat luokkaan

”Kunnioitamme ihmisiä ja ihmisoikeuksia”. Tapaukset koskivat

esimerkiksi väitettyä syrjintää tai häirintää, sopimatonta käytöstä,

turvallisuussääntöjen rikkomista ja väitettyjä työlainsäädännön

rikkomuksia rekrytoinnin tai työsuhteen päättymisen yhteydessä.

Väitettyjen syrjintää tai häirintää koskevien tapausten määrä vuonna

2025 oli  7. Vain pieni osa koski sukupuoleen perustuvaa syrjintää, ja näitä

tapauksia on ilmoitettu vuosittain vain muutamia.

UPM:n työntekijöillä on useita tapoja ilmaista huolenaiheitaan. He

voivat keskustella niistä esihenkilönsä kanssa, tuoda asian UPM:n

compliance-tiimin, HR-funktion tai sisäisen tarkastuksen edustajan

tietoon tai ilmoittaa asiasta (halutessaan anonyymisti) UPM:n Ilmoita

väärinkäytöksistä -kanavan kautta. Katso kohta » G1-1 Huolenaiheista

ilmoittaminen ja niiden tunnistaminen.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	222

Arvoketjun työntekijät (ESRS S2)

UPM:n ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi sisältää erilaisia toimenpiteitä, joiden avulla saadaan

lisätietoa työntekijöiden näkemyksistä. Prosessiin sisältyy metsäsertifiointijärjestelmät ja niihin kuuluvat auditoinnit

ja työntekijöiden sitouttaminen, toimittaja-auditoinnit ja urakoitsija-arvioinnit, mukaan lukien niihin liittyvät

työntekijähaastattelut sekä jatkuva vuoropuhelu toimittajien kanssa.

Toimittaja-auditoinnit perustuen tunnistettuihin vastuullisuusriskeihin			Työolosuhteisiin keskittyvät urakoitsija-arvioinnit Uruguayssa			Koulutus työntekijöille ja toimittajille uudistetusta UPM:n Toimintaohjeesta toimittajille ja kolmansille osapuolille
80			2 000

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	223

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

ESRS 2 SBM-3

Yleiskatsaus olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin

Olennaiset aiheet	Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Kuvaus
Hankinta	Mahdolliset negatiiviset vaikutukset*: Ihmisoikeusrikkomukset, jotka vaikuttavat toimitusketjussa oleviin ihmisiin	UPM:n moniportaisessa toimitusketjussa on tunnistettu riskejä, jotka liittyvät esimerkiksi työvoiman hyväksikäyttöön, pakkotyöhön, työterveyteen ja -turvallisuuteen ja ympäristöpoikkeamiin. UPM:n hankintakäytännöillä pyritään minimoimaan riskit sekä mahdolliset ihmisiin tai ympäristöön kohdistuvat negatiiviset vaikutukset.
	Mahdollisuudet: Liiketoiminta-arvon luominen toimittajayhteistyötä kehittämällä	UPM tarttuu vastuullisuuteen liittyviin, liiketoiminta-arvoa tuoviin mahdollisuuksiin toimittajayhteistyötä kehittämällä. UPM:n hankinnan tavoitteet keskittyvät valittuihin ympäristöä, sosiaalista vastuuta ja hyvää hallintotapaa koskeviin kysymyksiin. UPM edistää vastuullisuutta valituilla osa-alueilla toimittajiensa kanssa toteutettavilla yhteisillä kehitys- ja innovaatiohankkeilla sekä moninaisilla vastuullisuusaloitteilla.
	Riski: Häiriöt UPM:n toimitusketjussa	Ammattitaitoisen työvoiman puute on riski UPM:n toimitusketjuille ja hankinnalle. Esimerkiksi perinteiset tuotannon ja metsänkorjuun työtehtävät eivät välttämättä houkuttele uusia ammattitaitoisia työntekijöitä.
Työterveys ja - turvallisuus UPM:n tuotanto- laitoksilla ja metsänhoidossa	Positiivinen vaikutus: Enemmän huomiota UPM:n toiminnoissa työskentelevien urakoitsijoiden työterveys- ja turvallisuuskäytäntöihin	Urakoitsijaturvallisuus on konserninlaajuinen painopistealue. Kaikki urakoitsijoiden työntekijät suorittavat yleisen turvallisuusperehdytyksen sekä saavat yksityiskohtaista, toimipaikka- kohtaiset riskit huomioon ottavaa turvallisuuskoulutusta
	Negatiivinen vaikutus*: Työterveyteen ja - turvallisuuteen liittyvät tapaturmat ja vaaratilanteet, mukaan lukien mahdolliset vakavat onnettomuudet ja kuolemantapaukset UPM:n toiminnoissa työskenteleville urakoitsijoille	Vaikka UPM:n tuotantolaitoksilla ja metsänhoidossa pyritään monin eri tavoin ehkäisemään työntekijöille ja urakoitsijoille mahdollisesti koituvia vammoja ja onnettomuuksia, riskiä ei voida kuitenkaan täysin poistaa. Työterveyden ja -turvallisuuden tärkeydestä keskustellaan myös urakoitsijoiden kanssa, ja asiaa seurataan. Negatiivisia vaikutuksia voi kuitenkin aiheutua. Nämä vaikutukset liittyvät yksittäisiin tapaturmiin.
	Riski: UPM:n toiminnoissa työskentelevien urakoitsijoiden tai kolmansien osapuolten mahdolliset loukkaantumiset	Mahdolliset heikennykset työturvallisuudessa voisivat johtaa työntekijöiden fyysisiin vammoihin tai sairastumisiin tai asettaa UPM:n korvausvastuuseen urakoitsijoille tai kolmansille osapuolille tapahtuneista vahingoista. Näitä riskejä hallitaan erilaisilla johtamismenettelyillä, ennakoivilla terveys- ja turvallisuustoimilla sekä loukkaantumisten ehkäisyyn tähtäävillä ohjelmilla.

* UPM:n tunnistetut olennaiset negatiiviset vaikutukset eivät ole laajamittaisia tai järjestelmällisiä vaan liittyvät mahdollisiin yksittäisiin tapaturmiin.

Vaikutus UPM:n liiketoimintamalliin ja

strategiaan

Toimittajat ovat olennainen osa UPM:n arvoketjua. Heillä on myös tärkeä

rooli UPM:n liiketoimintojen kasvuhankkeissa. Toimittajahallinta sekä

tarvittava osaaminen ja digitalisaatio edistävät tuotekehitystä ja uusien

tuotteiden kaupallistamista.  Katso kohta » ESRS 2 SBM–1, Toimittajat.

UPM ostaa tuotteita, materiaaleja ja palveluita noin 17 000 b2b-

toimittajalta maailmanlaajuisesti. Arviolta 51 000 urakoitsijoiden

työntekijää tarjosi esimerkiksi kunnossapito-, rakennus- ja

puunkorjuupalveluita UPM:n tuotantolaitoksilla ja metsänhoitotehtävissä

vuonna 2025.

Arvoketjun työntekijöiden kuvaus UPM:n

raportointilaajuudessa

UPM:n raportoinnissa otetaan huomioon seuraavat arvoketjun

työntekijät, joihin UPM:n toiminta voi mahdollisesti vaikuttaa:

• UPM:n toimipaikoilla työskentelevät henkilöt, jotka eivät ole UPM:n

omaa henkilöstöä: Tämä koskee UPM:n tuotantolaitoksilla ja

metsänhoitotehtävissä työskenteleviä urakoitsijoita ja heidän

työntekijöitään tai aliurakoitsijoitaan. Tällaiset työntekijät ovat

urakoitsijan ohjauksessa, ja heidän tehtävänsä liittyvät esimerkiksi

teknisiin ja kunnossapitopalveluihin, rakennus- ja metsänhoito-

palveluihin, IT-palveluihin tai esimerkiksi siivouksen, ateriapalvelun ja

vartioinnin kaltaisiin toimitilapalveluihin.

• Toimipaikan tuotantoa edeltävässä arvoketjussa mukana olevien

tahojen työntekijät: Tämä koskee esimerkiksi raaka-aineiden tai

palveluntarjoajien tai muiden UPM:n toimittajien työntekijöitä ja

urakoitsijoita.

• Toimipaikan tuotannon jälkeisessä arvoketjussa mukana olevien

tahojen työntekijät: Tämä koskee esimerkiksi lähtevien

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	224

logistiikkapalvelujen tarjoajien tai muiden UPM:n palveluntarjoajien

työntekijöitä ja urakoitsijoita.

• Erityisen haavoittuvassa asemassa olevat työntekijät: UPM on

tunnistanut nuoret työntekijät, siirtotyöläiset, naiset, alkuperäiskansojen

edustajat sekä määräaikaiset työntekijät ja urakoitsijoiden työntekijät

ryhmiksi, joilla on suurempi riski kohdata haitallisia

ihmisoikeusvaikutuksia.

Maa-, hyödyke- ja toimialakohtaiset riskit arvioidaan ja niitä ehkäistään

osana UPM:n korkean vastuullisuusriskin toimittajariskiarviointia. Näitä

riskejä voi esiintyä yhtiön toimitusketjujen toista porrasta pidemmällä.

Tavallisesti ne liittyvät perustuotantoon, kuten maatalouteen,

metsänhoitoon ja kaivostoimintaan sekä maihin, joissa lainsäädäntö on

vähemmän rajoittavaa.

UPM:n ihmisoikeusarviointia koskevat

tulokset

Osana jatkuvaa ihmisoikeuksia koskevaa due diligence -arviointiaan eli

ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta, UPM on tunnistanut

ryhmät, joita mahdolliset haitalliset ihmisoikeusvaikutukset voivat

todennäköisemmin koskea. UPM on tunnistanut omissa arvioinneissaan

ja eri sidosryhmien kanssa käydyn vuoropuhelun perusteella

arvoketjustaan ryhmät, joilla on suurempi riski kohdata haitallisia

ihmisoikeusvaikutuksia. Yhtiö on tunnistanut siirtotyöläiset, naiset, nuoret

työntekijät sekä määräaikaiset ja urakoitsijoiden työntekijät erityisen

haavoittuviksi ryhmiksi. UPM tunnistaa myös alkuperäiskansat yhdeksi

eniten marginalisoiduiksi ja haavoittuvimmassa asemassa olevista

ryhmistä.

UPM on tunnistanut olennaisimmat ihmisoikeusvaikutukset, joihin

UPM:n toiminta tai liiketoimintasuhteet voivat vaikuttaa. UPM arvioi

säännöllisesti ihmisoikeusvaikutustensa olennaisuuden. Arvioinnissa

otetaan huomioon vaikutusten vakavuus ja todennäköisyys. Yhtiö myös

tiedostaa, että vaikutukset muuttuvat jatkuvasti liiketoiminnan

muuttuessa ja huolellisuusvelvoitekäytäntöjen kehittyessä.

Viimeisimmässä olennaisia ihmisoikeusvaikutuksia koskevassa

arvioinnissa päivitettiin tiettyjen tehtailla ja metsänhoidossa käytettyjen

urakoisijapalvelujen riskiluokitusta. Erityistä huomiota kiinnitettiin erilaisiin

liiketoiminnan kehittämishankkeisiin ja niiden ihmisoikeusriskien

arviointiin.

UPM on tunnistanut pakkotyön ja työvoiman hyväksikäytön

olennaiseksi ihmisoikeusriskiksi joissakin urakoitsijaketjuissaan ja

globaaleissa toimitusketjuissaan. Siirtotyöläiset on tunnistettu erityisen

haavoittuvassa asemassa olevaksi työntekijäryhmäksi. UPM ei hyväksy

pakkotyötä missään muodossa omissa toiminnoissaan tai

toimitusketjuissaan.

Ihmisoikeuksia koskevat huolellisuusvelvoitearvioinnit ovat osa UPM:n

yleisiä vastuullisuutta koskevia riskiarviointiprosesseja. Katso » ESRS 2

GOV–4 Vastuullisuutta koskevat due diligence -menettelyt.

Politiikat

S2-1

UPM:n Toimintaohje osoittaa yhtiön sitoutumisen ihmisten ja

ihmisoikeuksien, ympäristön sekä eettisten liiketoimintatapojen

kunnioittamiseen. Toimintaohjetta täydentää UPM:n

vastuullisuussitoumus, jossa vastuullisuutta ja siihen liittyviä prosesseja

käsitellään tarkemmin.

UPM:n Toimintaohjeessa toimittajille ja kolmansille osapuolille

asetetaan vähimmäisvaatimukset koko hankintaketjulle. Katso » G1–1

Politiikat

Lisäksi tarkempia käytäntöjä käsitellään seuraavissa

politiikkadokumenteissa, ohjelmissa ja toimittajavaatimuksissa:

• Toimittajien arviointikriteerit

• UPM:n toimitusketjun vastuullisuusohjelma. Katso » G1–2

Toimitusketjun vastuullisuusohjelma

• Aihealuekohtaiset toimittajavaatimukset esim. puuntoimittajille, sellulle,

kemikaaleille, toimipaikoissa työskenteleville urakoitsijoille ja logistiikalle

• UPM:n Forest Action -vastuullisuusohjelma

• UPM:n turvallisuussäännöt. Katso » S1–1 UPM:n henkilöstö- ja

turvallisuussäännöt

• UPM:n turvallisuusvaatimukset urakoitsijoille

• UPM:n paikallisyhteistyötä ja Share and Care -ohjelmaa koskeva

standardi

UPM:n Toimintaohje toimittajille ja kolmansille osapuolille koskee kaikkia

UPM:n toimittajia ja kolmansia osapuolia esimerkiksi agentteja,

neuvonantajia, edustajia, yhteisyrityksiä, yhteisyrityskumppaneita,

paikallisia kumppaneita ja jakelijoita. UPM:n toimitusketjun

vastuullisuusohjelma, jossa käsitellään sosiaalista ja ympäristövastuuta

sekä hyvää hallintotapaa, asettaa vaatimuksia myös UPM:n toimittajille.

Puuntoimittajien ja metsänhoidosta vastaavien urakoitsijoiden odotetaan

myös noudattavan UPM:n vaatimuksia puuntoimittajille sekä UPM:n

Forest Action -vastuullisuusohjelman edellyttämiä toimenpiteitä. UPM:n

turvallisuussäännöt kattavat koko oman henkilöstön sekä yhtiön

liiketoimintakumppanit ja heidän työntekijänsä. Tämä koskee esimerkiksi

UPM:n tuotantolaitoksissa ja metsänhoitotehtävissä työskenteleviä

urakoitsijoita ja heidän työntekijöitään. Nämä säännöt on tarkemmin

määritelty UPM:n urakoitsijoiden työturvallisuusvaatimuksissa.

UPM:n ihmisoikeuspolitiikan sitoumukset

UPM on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia YK:n yrityksiä ja

ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden mukaisesti. UPM kunnioittaa YK:n

ihmisoikeusjulistusta, ILO:n sopimusta työelämän perusoikeuksista sekä

OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille. UPM myös edistää

YK:n Global Compact -aloitteen ihmisoikeuksiin liittyviä periaatteita. UPM

edellyttää vastaavaa sitoumusta myös toimittajiltaan, kolmansilta

osapuolilta ja yhteisyrityskumppaneilta, kuten on kuvattu UPM:n

Toimintaohjeessa toimittajille ja kolmansille osapuolille.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	225

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen

UPM:n Toimintaohjeessa toimittajille ja kolmansille osapuolille esitetään

seuraavat vaatimukset:

• Ihmisiä, esimerkiksi omia työntekijöitä, urakoitsijoiden ja muiden

toimittajien työntekijöitä sekä sidosryhmiä, pitää kohdella heidän

ihmisarvoaan kunnioittaen.

• Yleismaailmallisten ihmisoikeuksien kunnioittaminen, kuten oikeus

puhtaaseen ja terveelliseen ympäristöön, oikeus ajattelun, mielipiteen ja

uskonnon vapauteen sekä oikeus olla joutumatta syrjityksi esimerkiksi

rodun, iän, kansallisuuden, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen,

poliittisen mielipiteen tai ammattiliittojäsenyyden perusteella sekä

vapautta kaikenlaisesta häirinnästä.

• Haitalliset ihmisoikeusvaikutukset tulee tunnistaa toiminnassa ja niitä

pitää ehkäistä ja lieventää.

• Palkan tulee olla riittävä ja noudattaa paikallisia lakeja ja

toimialastandardeja koskien työaikaa ja palkitsemista,

järjestäytymisvapautta ja oikeutta työehtosopimusneuvotteluihin.

• Lasten oikeuksia tulee kunnioittaa, eikä lapsityötä saa käyttää tai

hyväksyä. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) määrittämää 15 vuoden

vähimmäisikärajaa tai paikallisen lainsäädännön määrittämää

vähimmäisikärajaa tulee noudattaa sen mukaan, kumpi on korkeampi.

Nuoria työntekijöitä pitää suojella erityisillä toimenpiteillä. Tämä koskee

alle 18-vuotiaita ja oikeudellista vähimmäisikää vanhempia.

• Minkäänlaista pakkotyötä ei sallita eikä hyväksytä missään

toiminnoissa suoraan tai välillisesti. Tämä koskee myös modernia

orjuutta ja ihmiskauppaa.

• Työntekijöiden, muiden toimipaikoissa ja toimitiloissa työskentelevien

(esimerkiksi urakoitsijoiden työntekijöiden), vierailijoiden ja muiden

toiminnan vaikutuspiirissä olevien ihmisten terveydestä ja

turvallisuudesta tulee huolehtia.

• UPM:n turvallisuusvaatimuksia tulee noudattaa työskenneltäessä tai

vierailtaessa UPM:n tuotantolaitoksilla, ja näihin vaatimuksiin liittyvät

turvallisuuskoulutukset tulee suorittaa.

• Lisäksi yksityishenkilöiden, alkuperäiskansojen edustajien ja

paikallisyhteisöjen oikeuksia ja omistusoikeuksia kiinteistöihin ja

maahan tulee kunnioittaa.

UPM pyrkii varmistamaan arvojensa ja sitoumustensa noudattamisen

vaatimustenmukaisuusohjelman ja sitä tukevan järjestelmän avulla.

Järjestelmä on osa UPM:n hallinnointimallia, ja se on suunniteltu

tukemaan yhtiön toimintaa ja oikein toimimisen kulttuuria yhtiön kaikilla

tasoilla. Riskiarviointikäytännöt mukaan lukien ihmisoikeuksiin liittyvät

riskiarvioinnit ovat osa UPM:n vaatimustenmukaisuusjärjestelmää.

Katso » G1–3 UPM:n vaatimustenmukaisuusjärjestelmä.

UPM:llä on jatkuvat huolellisuusvelvoiteprosessit, joiden osana se

tunnistaa, ehkäisee, lieventää ja käsittelee toimintaansa liittyviä

haittavaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön. UPM hyödyntää

toimitusketjunsa ihmisoikeuksia ja ympäristövaikutuksia koskevassa

huolellisuusvelvoiteprosessissa riskiperusteista lähestymistapaa. Se

sisältää useita elementtejä, joita sovelletaan ennen uusien toimittajien

perehdyttämistä ja perehdytyksen aikana sekä osana

liiketoimintakumppanien valvontaa. Esimerkkejä ovat vastapuoliriskien

seuranta, tehostetut huolellisuusvelvoite- ja toimittaja-arvioinnit,

metsäsertifioinnit ja muut sertifioinnit, EcoVadisin toteuttamat

kolmannen osapuolen vastuullisuusarvioinnit sekä korkean

vastuullisuusriskin toimittajien riskiarviointi ja johtamismalli. Teemme

myös säännöllisiä toimittaja-auditointeja ja urakoitsijatarkastuksia.

Vuonna 2025 UPM teki globaalisti 80 (97) toimittaja-auditointia ja -

arviointia. Lisäksi aliurakoitsijoiden työntekijöitä haastateltiin heidän

työehdoistaan ja -oloistaan sellutehtaiden kunnossapitoseisokkien aikana

Suomessa. Uruguayssa UPM toteutti noin 2000 työoloihin liittyvää

urakoitsija-arviointia. Katso » G1–2 Toimittaja-arvioinnit ja auditoinnit

Lisätietoja arvoketjun työntekijöitä koskevista yhteistyöprosesseista sekä

haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia koskevista korjaavista toimenpiteistä

tai niiden mahdollistamisesta, katso » S2–2 ja » S2–3.

Prosessit

Arvoketjun työntekijöitä koskevat

yhteistyöprosessit

S2-2

Yhteistyö sidosryhmien kanssa on olennainen osa UPM:n liiketoimintaa ja

toimintoja ja sitä tehdään toiminnan laajuuden, luonteen ja asiayhteyden

mukaisesti.

Työterveys ja -turvallisuus on yksi UPM:n toimitusketjun

olennaisimmista ihmisoikeuskysymyksistä. Yhteistyö urakoitsijoiden

työntekijöiden kanssa sisältyy UPM:n sisäiseen työterveyttä ja -

turvallisuutta koskevaan auditointiohjelmaan. UPM:n tuotantolaitoksilla

työskenteleviä urakoitsijoita ja heidän työntekijöitään vaaditaan

toimimaan UPM:n työturvallisuuskäytäntöjen mukaisesti sekä

noudattamaan UPM:n sääntöjä ja standardeja. UPM odottaa heidän

myös tunnistavan vaaratilanteita ja osallistuvan ennakoivaan

turvallisuusraportointiin. Ennen UPM:n tuotantolaitokselle saapumista

urakoitsijoiden tulee osallistua UPM:n turvallisuusperehdytykseen ja

yhtiön turvallisuusvaatimuksia käsittelevään koulutukseen.

Jatkuva vuoropuhelu sidosryhmien kanssa on ensisijaisen tärkeää

myös UPM:n puunhankinnassa ja metsänhoitotehtävissä. FSC:n

Controlled Wood -vaatimukset asettavat vähimmäisvaatimukset, joita

UPM soveltaa kaikelle hankkimalleen puulle (100 %:n kattavuus).

Vaatimuksiin sisältyy monia kriteereitä koskien puun laillisuutta,

perinteisten oikeuksien ja kansalaisoikeuksien (myös alkuperäiskansojen

ja heimojen oikeuksien) kunnioittamista, suojeluarvoltaan merkittävien

alueiden suojelua, työntekijöiden sosiaalistaloudellisen hyvinvoinnin

ylläpitämistä ja parantamista sekä yhteistyötä ja vuoropuhelua

sidosryhmien kanssa. UPM:llä on omat prosessinsa palautteen

antamiseen ja huolenaiheiden esiin tuomiseen. Katso »S2–3

Huolenaiheiden esiin tuominen ja käsittely. Palaute ja huolenaiheet

käsitellään viipymättä puun alkuperätody -järjestelmän,

metsäsertifioinnin ja ISO 14001 - ympäristöhallintajärjestelmien

mukaisesti. Sidosryhmille ilmoitetaan, millaisiin toimenpiteisiin UPM

ryhtyy heiltä saadun palautteen perusteella.

UPM:n FSC-sertifiointeihin kuuluu myös vuosittainen sidosryhmien

konsultointiprosessi. Konsultoinnin päätarkoitus on tunnistaa metsät,

joilla on merkittävä suojeluarvo, ja määrittää niihin liittyvät

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	226

ylläpitotoimenpiteet. Konsultoinnin aikana sidosryhmiä kehotetaan

ilmaisemaan näkemyksiään metsäsertifioinnista.

UPM:n ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi sisältää

toimenpiteitä, joilla pyritään ymmärtämään paremmin työntekijöiden

näkemyksiä. Näitä ovat metsäsertifiointijärjestelmät ja niihin liittyvät

auditoinnit ja vuoropuhelu työntekijöiden kanssa, toimittaja-auditoinnit

sekä urakoitsijatarkastukset, ml. näihin liittyvät työntekijähaastattelut.

UPM:n hankinta-asiantuntijat käyvät jatkuvaa vuoropuhelua toimittajien

kanssa. Vuoropuhelua käydään myös yhteistyöfoorumeilla kuten

Together for Sustainability (TfS) -aloite tai YK:n Global Compact -aloite.

Uruguayssa UPM tekee sosiaalisen vastuun alueella urakoitsijoiden

työntekijöiden seurantaa. UPM edistää myös paikallisten ja globaalien

ilmoitusmekanismien käyttöä.

Hankintafunktion johtajalla ja liiketoiminta-alueiden johtajilla on

operatiivinen vastuu arvoketjun työntekijöiden kanssa toimimisesta.

Huolenaiheiden esiin tuominen ja käsittely

S2-3

UPM seuraa ja pyrkii korjaamaan tietoon tulleita ihmisoikeuksiin liittyviä

haittavaikutuksia, joita yhtiön toiminta on aiheuttanut tai joihin se on

vaikuttanut. Korjaavat toimenpiteet määritellään tapauskohtaisesti

perustuen todennettuihin vaikutuksiin.

Huolenaiheista ilmoittamiseen on käytössä niihin soveltuvat kanavat.

UPM arvioi ilmoitukset huolellisesti, käsittelee henkilökohtaisia tietoja

asianmukaisesti, suojelee ilmoittajia kostotoimilta ja käsittelee kaikkia

ilmoituksia ehdottoman luottamuksellisesti.

Huolenaiheiden käsittelijöillä on asiaankuuluva osaaminen. Jos

ilmoitus todetaan perustelluksi, yhtiö ryhtyy asianmukaisiin kurinpidollisiin

ja/tai oikeudellisiin toimiin ja virheistä otetaan opiksi. Katso » G1–1

Huolenaiheista ilmoittaminen ja niiden tunnistaminen.

Paikalliset sidosryhmät voivat ilmoittaa huolenaiheistaan suoraan

UPM:n tehdas- ja muiden toimipaikkojen edustajille paikallisesti käytössä

olevien kanavien kautta, esimerkiksi sähköpostitse tai puhelimella. UPM:llä

on lisäksi muita paikallisia ilmoituskanavia erilaisiin liiketoimintatilanteisiin

ja paikallisin tarpeisiin. Tästä on esimerkkinä Uruguayssa käytössä oleva

maantieturvallisuuteen keskittyvä ”How am I driving” -sovellus.

SpeakUp® on UPM:n Ilmoita väärinkäytöksistä -kanava, ja sen

toimintaperiaatteista kerrotaan UPM:n Toimintaohjeessa toimittajille ja

kolmansille osapuolille.

Toimittajat saavat myös tietoa UPM:llä käytössä olevista

ilmoitusmekanismeista esimerkiksi toimittaja-auditoinneissa ja

urakoitsijoiden turvallisuusperehdytyksessä. Metsäsertifiointijärjestelmät

sisältävät myös omat ilmoituskanavansa.

Toimenpiteet

S2-4

UPM:n olennaiset aiheet on tunnistettu kaksoisolennaisuusarvioinnissa

sekä osana yhtiön olennaisten ihmisoikeusvaikutusten arviointia, joissa

huomioidaan vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet arvoketjun

työntekijöille. Seuraavat UPM:n painopistealueet ovat olennaisia

arvoketjun työntekijöille:

• vastuullinen hankinta (tavoitteena hankintojen arvo toimittajilta, jotka

ovat hyväksyneet UPM:n Toimintaohjeen toimittajille ja kolmansille

osapuolille)

• metsänhoito (tavoite koskien sertifioidun kuidun osuutta)

• turvallinen ja terveellinen työympäristö (sisältäen kuolemantapausten,

vakavien tapaturmien ja tapaturmien kokonaismäärää koskevat

tavoitteet).

Toimintasuunnitelmat on laadittu konsernitavoitteiden saavuttamiseksi

sekä muille jatkuvan parantamisen alueille. Alla on kuvattu toteutetut,

käynnissä olevat ja suunnitellut keskeiset toimenpiteet ja konseptit.

UPM valvoo toimintojensa olennaisia vaikutuksia ja raportoi

edistymisestään osana 2030-vastuullisuustavoiteraportointia. Katso

» S2–5 Tavoitteet.  Lisäksi UPM arvioi riskienhallintamenettelyjensä

tehokkuutta neljännesvuosittain osana vaatimustenmukaisuus-

järjestelmäänsä. Katso » G1–3 UPM:n vaatimustenmukaisuusjärjestelmä

Vastuullinen hankinta

Keskeiset toimenpiteet

UPM:n vastuullisen hankinnan käytännöt ja prioriteetit määritellään

laajasti toimitusketjun vastuullisuusohjelmassa. Katso lisätietoja

kohdasta » G1–2 Toimitusketjun vastuullisuusohjelma yleinen kuvaus

ohjelmasta ja keinoista riskien vähentämiseksi.

Ohjelmassa määritellään merkittävimmät ESG-teemat. Sosiaalisen

vastuun alueella painotetaan työ- ja ihmisoikeuksia sekä työterveyttä ja

turvallisuutta. UPM vähentää riskejä systemaattisesta riskiarvioinnista

saatuihin tietoihin perustuvilla toimenpiteillä. UPM:n hankinnan

asiantuntijat edistävät ihmisten ja ihmisoikeuksien kunnioittamista

toimitusketjussa. Siksi heidän on ymmärrettävä hankintakategorioihin

liittyvät riskit, sisällytettävä havainnot kategoriaperusteisiin strategioihin

sekä suunniteltava ja otettava asianmukaiset johtamistoimet käyttöön.

Näitä toimenpiteitä voidaan täydentää kattavammilla toimittaja-

arvioinneilla ja -auditoinneilla sekä asianmukaisilla korjaavilla

toimenpiteillä.

Vuoden 2025 toimenpiteet

• Katso » G1–2 Toimittaja-arvioinnit ja auditoinnit

• UPM jatkoi urakoitsijahallinnan kehittämistä keskittyen 

tuotantolaitoksissa ja metsätaloudessa toimiviin urakoitsijoihin.

Aliurakoitsijoiden käytölle asetettiin ketjutusrajoituksia ja vahvistettiin

sosiaaliseen vastuuseen ja työntekijöiden oikeuksiin liittyviä

sopimusvaatimuksia. Myös alihankkijoiden hyväksymis- ja due

diligence -prosesseja kehitettiin, ja UPM järjesti sisäisiä koulutuksia

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	227

alihankintaketjujen sosiaalisen vastuun riskien tunnistamiseen ja

hallinnointiin.

• Suomen sellutehtaiden kunnossapitoseisokkien aikana UPM

haastatteli alihankkijoidensa työntekijöitä heidän työehdoistaan.

Haastattelujen jälkeen järjestettiin palautekeskusteluja ja sovittiin

korjaavista toimenpiteistä.

• UPM aloitti työntekijöiden ja toimittajien koulutukset uudistetusta

Toimintaohjeesta toimittajille ja kolmansille osapuolille.

• Yhteistyö UPM:n ja  tärkkelystoimittajien kanssa edistyi. Yhteistyössä

pyritään parantamaan maataloustyöntekijöiden työoloja Thaimaassa

(UPM:n 2–3-tason toimittajat). Aiemmissa vaiheissa on auditoitu

maatiloja, tunnistettu parannuskohteita, asetettu tavoitteita ja

suunniteltu toimenpiteitä. Yhteistyöhankkeessa otettiin käyttöön

Sustainable Agriculture Initiative -aloitteen maatilojen vastuullisuuden

arviointi (Farm Sustainability Assessment, FSA) asianmukaisten

työolojen varmistamiseksi ja todentamiseksi maatiloilla.

• UPM:n olennaisten ihmisoikeusvaikutusten arviointi toteutettiin.

• Toimitusketjun vastuullisuusohjelman toteuttamista jatkettiin.

Suunnitellut toimenpiteet

• Jatketaan kehitystyötä ja toimenpiteitä vuodelle 2030 asetettujen

tavoitteiden saavuttamiseksi.

• Jatketaan urakoitsijoiden hallintaan keskittyvää hanketta vuonna 2026.

Katso » S2-4 Vastuullinen hankinta, Vuoden 2025 toimenpiteet

• Edistetään toimitusketjun vastuullisuusohjelman toteuttamista eri

hankintakategorioissa siten, että kunkin kategorian kannalta

merkityksellisimmät teemat tunnistetaan ja integroidaan

kategoriasuunnitelmiin ja -strategioihin ohjaamaan päivittäistä

toimittajahallintaa.

UPM:n tuotantolaitoksissa ja

metsänhoitotehtävissä työskentelevien

urakoitsijoiden työterveys ja turvallisuus

UPM:n työturvallisuustyö perustuu pitkäjänteiseen suunnitteluun sekä

tehokkaaseen viestintään ja johtamiseen. Turvallisuus on integroitu

kaikkiin päivittäisiin työtehtäviin, ja toimenpiteet ja standardit koskevat

koko UPM:n omaa henkilöstöä sekä UPM:n tuotantolaitoksissa ja

metsänhoitotehtävissä työskenteleviä urakoitsijoita. Lisätietoja vuoden

2025 tärkeimmistä toimenpiteistä sekä suunnitelluista toimenpiteistä on 

kohdassa » S1–4 Turvallinen ja terveellinen työympäristö.

UPM:n toimenpiteissä katso » S2–4 Toimenpiteet ja tavoitteissa katso

» S2–5 Tavoitteet osoitetaan olennaiset UPM:n tunnistamat riskit, jotka

koskevat arvoketjun työntekijöitä. Katso » S2–1 Yleistä. Toimenpiteiden

tehokkuutta seurataan säännöllisesti osana tavoiteseurantaa.

Toimenpiteet tukevat olennaisiksi tunnistettuja mahdollisuuksia ja

luovat liiketoiminta-arvoa kehittämällä toimittajayhteistyötä. Katso » S2–1

Yleistä

Poikkeamat ja korjaavat toimenpiteet

Vuonna 2025 UPM:n arvoketjussa ei raportoitu vakavia ihmisoikeus-

rikkomuksia, jotka olisivat aiheutuneet UPM:n toiminnasta tai joihin UPM

olisi toiminnallaan vaikuttanut.

UPM seuraa ja pyrkii korjaamaan ihmisoikeuksiin kohdistuvia

haitallisia vaikutuksia, joista se on tietoinen ja jotka johtuvat UPM:n

toiminnasta tai joihin UPM on toiminnallaan vaikuttanut. Korjaavat

toimenpiteet määritellään tapauskohtaisesti perustuen todennettuihin

vaikutuksiin. UPM:n vaatimustenmukaisuusjärjestelmä sisältää käytännöt

korjaaville toimenpiteille prosessin kattavuuden varmistamiseksi.

Resurssit

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimenpiteet sisältyvät UPM:n

investointi- ja resurssoinnin suunnitelmiin.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	228

Tavoitteet

S2-5

UPM:n arvoketjun työntekijöihin liittyvät tavoitteet

UPM on asettanut vastuullisuustoimintansa hallintaan useita tavoitteita

ja tunnuslukuja. Näitä sovelletaan painopistealueisiin, jotka kattavat

toimitusketjun (metsänhoito ja vastuullinen hankinta) sekä UPM:n

toimitiloissa työskentelevät toimittajat (terveys ja -turvallisuus). UPM

ottaa sisäisesti kehitetyissä vastuullisuustavoitteissaan huomioon

ulkoisten sidosryhmien näkemykset, toiveet ja näkökulmat osana

jatkuvaa vuoropuhelua. Konsernin johtoryhmä hyväksyy nämä tavoitteet.

Katso » ESRS 2 GOV–1 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonta

ja hallinnointi

Vastuullisuuden painopistealue ja tunnusluku	Vertailuvuosi	Vertailu- vuoden arvo	Vuoden 2030 tavoite	Tavoitteen seuranta 2025 (2024)
Metsänhoito
Sertifioidun kuidun osuus *	2015	84 %	100 %	90 % (88,5 %)
Vastuullinen hankinta
UPM:n hankintojen arvo toimittajilta, jotka ovat hyväksyneet UPM:n Toimintaohjeen toimittajille ja kolmansille osapuolille	2015	79 %	>80 % (jatkuva)	86 % (91 %)
Turvallinen ja terveellinen työympäristö
Kuolemaan johtaneet tai vakavat tapaturmat UPM:n toiminnoissa	Vuodesta 2015	-	0 (jatkuva)	0 (0) kuolemaa johtanutta tapaturmaa, 2 (3) vakavaa tapaturmaa
TRIF-luku urakoitsijat mukaan lukien	2017	8,5	<2	TRIF-luku 5,0 (5,1) urakoitsijat mukaan lukien

*Metsänhoidon sertifiointi

UPM:n vastuullisuustavoitteet perustuvat vuosittaiseen

kaksoisolennaisuusarviointiin, jossa eri sidosryhmien kiinnostuksen

kohteet ja huolenaiheet otetaan huomioon. Katso » ESRS 2 IRO–1

Olennaisuusarviointi

UPM:n vastuullisuustavoitteita seurataan konsernitasolla vähintään

vuosittain.

Asetettujen tavoitteiden lisäksi UPM pyrkii jatkuvasti parantamaan

arvoketjunsa työntekijöitä koskevia prosesseja ja suorituskykyä.

Kehittämiskohteet perustuvat useissa toimittaja-arvioinneissa tehtyihin

havaintoihin. Toimittajia koskeva kehitystyö ja yhteistoiminta perustuu

toimittaja-auditointeihin ja -tarkastuksiin, joilla edistetään toimittajien

suorituskykyä. Korjaavien toimintasuunnitelmien sekä jatkoarviointien ja -

auditointien avulla vahvistetaan, että tunnistetut kehitysalueet käsitellään.

Esimerkiksi UPM:n työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat

hallintajärjestelmät perustuvat jatkuvan parantamisen periaatteelle.

Katso kohdasta » S1–4 Turvallinen ja terveellinen työympäristö lisätietoja

UPM:n keskeisistä toimenpiteistä tällä alueella. Katso kohdasta » S1-14

Terveys ja turvallisuus lisätietoja eri mittareiden raportointiperiaatteista,

kuten TRIF.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	229

Vaikutusten kohteena

olevat yhteisöt (ESRS S3)

UPM pyrkii olemaan hyvä naapuri ja luotettava kumppani, joka huomioi taloudelliset, yhteiskunnalliset ja

ympäristövaikutukset niissä yhteisöissä, joihin sen toiminta vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti. Tämä tarkoittaa

aktiivista vuoropuhelua ja yhteistyötä paikallisyhteisöjen kanssa.

Uusi, paikallisyhteistyötä ja UPM Share and Care - ohjelmaa koskeva UPM- standardi otettiin käyttöön			Tehdasyhteisöissä tuettiin paikallisia nuoriin, koulutukseen ja ympäristöön keskittyviä hankkeita, ja tuettiin globaaleja humanitaarisia järjestöjä, jotka auttavat konflikteista kärsiviä lapsia			Tuki paikallishankkeisiin ja hyväntekeväisyyskohteisiin  osana Share and Care -ohjelmaa noin
						1,7
						miljoonaa euroa

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	230

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

ESRS 2 SBM-3

Yleiskuva olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista

Olennaiset aiheet	Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Kuvaus
Paikallinen sitoutuminen	Positiivinen vaikutus: UPM:n tuotantolaitosten ja investointien vaikutus alueen paikalliseen kehitykseen	UPM edistää myönteisiä vaikutuksia paikallisyhteisöihin esimerkiksi kehittämällä infrastruktuuria. Paikallisyhteisöt hyötyvät myös verotuloista ja työllistymismahdollisuuksista. UPM tarjoaa oppisopimusohjelmia Suomessa, Saksassa ja Uruguayssa ja edistää yhteistyössä oppilaitosten kanssa tiedettä ja tutkimusta sekä kasvattaa sosiaalista pääomaa ja osaamista. UPM:n Share and Care -ohjelma keskittyy hankkeisiin, jotka tukevat paikallisyhteisöjen elinvoimaisuutta ja hyvinvointia. UPM-säätiö Uruguayssa tukee koulutusta ja yrittäjyyttä tekemällä yhteistyötä yhteiskunnallisten järjestöjen ja paikallisten edustajien kanssa.
Paikallinen sitoutuminen	Mahdolliset negatiiviset vaikutukset*: Ympäristöpoikkeamat ja tapaturmat sekä uudelleenjärjestelyt voivat vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön lähellä UPM:n tuotantolaitoksia ja metsänhoitoalueita	Mahdollisia olennaisia negatiivisia vaikutuksia voi syntyä esimerkiksi kuljetuksiin liittyvistä turvallisuuspoikkeamista, jotka koskevat UPM:n paperi- ja sellutehtaita, biojalostamoja sekä metsänhoidon ja puunhankinnan toimintoja, ympäristöonnettomuuksista UPM:n toiminnassa tai työllisyyden ja verotulojen vähenemisestä esimerkiksi UPM:n liiketoiminnan uudelleenjärjestelyjen seurauksena. UPM hallitsee näitä riskejä sertifioitujen ympäristö- ja turvallisuusjohtamis- järjestelmien avulla, sisäisillä standardeilla ja muilla paikallisesti määritellyillä toimenpiteillä.

* UPM:n tunnistetut olennaiset negatiiviset vaikutukset eivät ole laajamittaisia tai järjestelmällisiä vaan liittyvät mahdollisiin yksittäisiin poikkeamiin.

Vaikutus UPM:n liiketoimintamalliin ja

strategiaan

Hyvien sidosryhmäsuhteiden rakentaminen ja ylläpitäminen UPM:n

toimintojen lähellä olevissa paikallisyhteisöissä sekä niiden

elinvoimaisuuden tukeminen on olennaista toiminnan hyväksyttävyydelle

sekä toimintaympäristön haasteiden, keskeisten riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamiseksi. Aktiivinen ja avoin vuoropuhelu

paikallisyhteisöjen kanssa auttaa hallitsemaan UPM:n toiminnan

vaikutuksia ja antaa samalla mahdollisuuden tukea paikallisyhteisöjen

pitkän aikavälin kehitystä. Ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset sekä

huolellisuusvelvoitevaatimukset sisältyvät UPM:n globaaleihin

prosesseihin, jotka luovat perustan UPM:n liiketoimintamallille.

Kaksoisolennaisuusarvioinnissa ja UPM:n ihmisoikeusvaikutuksia

koskevassa arvioinnissa on tunnistettu olennaiset positiiviset ja

negatiiviset vaikutukset, joita UPM:n toiminnalla voi olla yhteisöihin.

Mitkään näistä tunnistetuista olennaisista vaikutuksista eivät kuitenkaan

arvioinnin mukaan aiheuta olennaisia taloudellisia riskejä tai

mahdollisuuksia. Katso » ESRS 2 IRO–1 Olennaisuusarviointi

Kuvaus yhteisöistä, joihin UPM:n toiminta

vaikuttaa

UPM:n raportoinnissa otetaan huomioon seuraavat yhteisöt, joihin UPM:n

toiminta voi mahdollisesti vaikuttaa:

• Yhtiön toimipaikkojen lähellä elävät tai työskentelevät paikallisyhteisöt:

UPM:n arvion mukaan sen toiminta voi olennaisesti vaikuttaa

paikallisyhteisöihin lähellä yhtiön sellu- ja paperitehtaita, biojalostamoja

ja metsänhoitoalueita. UPM:n suurimmat tuotantoyksiköt ovat

sellutehtaat, paperitehtaat ja biojalostamot Kiinassa, Suomessa,

Saksassa, Isossa-Britanniassa, Uruguayssa ja Yhdysvalloissa. UPM:n

omistamat metsät sijaitsevat Suomessa, Uruguayssa ja

Yhdysvalloissa, ja ne katsotaan erityisen merkittäviksi, koska ne ovat

tärkeitä paikallisyhteisöille. UPM:n raportoinnin painopiste on

toimintamaissa, joissa yhtiöllä on merkittäviä maaomistuksia, kuten

metsätalousalueita tai puuviljelmiä.

• Esimerkiksi UPM Forestal Oriental toimii Uruguayssa viidellä alueella

seuraavissa maakunnissa: Cerro Largo, Colonia, Durazno, Flores,

Florida, Lavalleja, Paysandú, Río Negro, Rivera, Rocha, Salto, Soriano,

Tacuarembó sekä Treinta y Tres. UPM tunnistaa jokaisella alueella

yhteisöt, joihin yhtiön toiminta vaikuttaa ja tekee heidän kanssaan

yhteistyötä. UPM tarkastelee toimintojensa suunnittelua vuosittain

(mukaan lukien istutus ja korjuu sekä kuormien lastaus ja kuljetus) ja

yksilöi alueet, joihin vaikutukset kohdistuvat. Samalla määritetään

toimet, joilla yhteisöihin kohdistuvia vaikutuksia voidaan ehkäistä,

lieventää ja mukauttaa.

• Yhtiön arvoketjun vaikutuspiirissä olevat yhteisöt: UPM:n puun ja

muiden puupohjaisten raaka-aineiden hankinnassa noudatetaan

metsäsertifioinnin vaatimuksia vastuulliselle maankäytölle ja turvataan

alkuperäiskansojen maankäyttöoikeudet.

• Alkuperäiskansojen yhteisöt: UPM tunnistaa, että kaikkein

marginaalisimmat ja haavoittuvimmassa asemassa olevat

väestöryhmät, kuten alkuperäiskansat ja heimokansat, voivat olla

erityisen alttiita maanhankinnan tai puun sekä muiden luonnonvarojen

käytön vaikutuksille. Tästä syystä heidän suojelemiseen tarvitaan

erityisiä toimia. UPM tunnistaa, että sen maanomistus ja puunhankinta

Yhdysvalloissa voivat vaikuttaa alkuperäiskansojen yhteisöihin.

Metsäsertifiointijärjestelmiä ja muita suojatoimia käytetään estämään

mahdollisia negatiivisia vaikutuksia ja siksi tätä ei pidetä mahdollisena

merkittävänä negatiivisena vaikutuksena.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	231

Yhteisöihin mahdollisesti kohdistuvien

vaikutusten ymmärtäminen

Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu UPM:n kaksoisolennaisuus-

arvioinnissa ja UPM:n olennaisia ihmisoikeusvaikutuksia koskevassa

arvioinnissa.

YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien

periaatteiden (UNGP) mukaisesti UPM kiinnittää erityistä huomiota

haavoittuvimmassa asemassa oleviin yksilöihin tai ryhmiin, joilla on

korkeampi riski kohdata haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia. Näitä ovat

esimerkiksi naiset, nuoret työntekijät, siirtotyöläiset ja alkuperäiskansat.

Aktiviinen ja avoin vuoropuhelu paikallisyhteisöjen kanssa on

avainasemassa, jotta eri toimintoihin liittyviä mahdollisia ja olemassa

olevia vaikutuksia voidaan ymmärtää.

Kaikki UPM:n toimipaikat, joilla voi olla merkittävä vaikutus paikallisiin

yhteisöihin, tunnistavat ja kartoittavat sidosryhmänsä ja toimivat niiden

kanssa ennalta laatimansa suunnitelman mukaisesti. Tämä auttaa

toimipaikkoja tunnistamaan ja ymmärtämään mahdolliset vaikutuksensa

paikallisyhteisöihin, rakentamaan vuoropuhelua ja suunnittelemaan

pitkän aikavälin aloitteita.

Uruguayssa UPM tekee säännöllisiä sosiaalisen vastuun

seurantakyselyitä liittyen puuviljelmiin, taimitarhoihin ja sellutehtaisiin.

Ulkoinen palveluntarjoaja toteuttaa kyselyt haastattelemalla vaikutusten

kohteena olevien yhteisöjen jäseniä ja urakoitsijoiden työntekijöitä.

Kyselyiden avulla selvitetään vastaajien käsityksiä, tietoa ja tulevaisuuden

odotuksia UPM:n toiminnasta liittyen esimerkiksi puuviljelmiin, tehtaiden

toimintaan, ympäristönsuojeluun, sertifiointiin, suojelualueisiin,

työtyytyväisyyteen, tuloihin, turvallisuuteen ja koulutusmahdollisuuksiin.

UPM:n sellutehtailla, paperitehtailla, biojalostamoilla sekä

metsänhoitotoiminnoilla ja puunhankinnalla katsotaan kokonsa ja

luonteensa vuoksi olevan sekä olemassa olevia että mahdollisia

olennaisia vaikutuksia paikallisyhteisöihin. Tämä koskee esimerkiksi

yhteisöjen turvallisuutta ja maaoikeuksia. Viime vuosina selluntuotantoon

ja puuviljelmiin Uruguayssa on kiinnitetty erityistä huomiota johtuen sinne

rakennetusta ja toimintansa aloittaneesta uudesta sellutehtaasta.

Politiikat

S3-1

 

UPM:n Toimintaohje osoittaa yhtiön sitoutumisen ihmisten ja

ihmisoikeuksien, ympäristön sekä eettisten liiketoimintatapojen

kunnioittamiseen. UPM:n vastuullisuussitoumus täydentää yhtiön

Toimintaohjetta ja käsittelee tarkemmin yhtiön sitoutumista

sidosryhmäyhteistyöhön ja yhteiskuntaan sekä yrityksen prosesseja,

kuten vastuullisuuden huolellisuusvelvoitemenettelyä. UPM:n

Toimintaohjeessa toimittajille ja kolmansille osapuolille asetetaan

vähimmäisvaatimukset toimittajille ja muille kolmansille osapuolille.

Katso » G1–1 Politiikat

Lisäksi tiettyjä teemoja käsitellään seuraavissa politiikkadokumenteissa,

ohjelmissa ja vaatimuksissa:

• UPM:n paikallisyhteistyötä ja Share and Care -ohjelmaa koskeva

standardi

• UPM:n toimitusketjun vastuullisuusohjelma, katso » G1–2

Toimitusketjun vastuullisuusohjelma

• UPM:n vaatimukset puun toimittajille

• UPM:n Forest Action -metsävastuullisuusohjelma

Politiikkadokumentit koskevat UPM:n ja/tai toimittajien vaikutusalueella

olevia yhteisöjä. UPM:n vaatimuksissa puun toimittajille ja UPM:n Forest

Action -metsävastuullisuusohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota

yhteisöihin, joihin metsänhoito ja hakkuut voivat vaikuttaa.

Ihmisoikeudet vaikutusten kohteena

olevissa yhteisöissä

UPM on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikissa

toiminnoissaan ja koko arvoketjussaan YK:n yritystoimintaa ja

ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti. UPM

kunnioittaa YK:n ihmisoikeusjulistusta, ILO:n sopimusta työelämän

perusoikeuksista sekä OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille.

UPM myös edistää YK:n Global Compact -aloitteen ihmisoikeuksiin liittyviä

periaatteita.

UPM:n Toimintaohje, UPM:n vastuullisuussitoumus sekä UPM:n

Toimintaohje toimittajille ja kolmansille osapuolille ovat linjassa näiden

kansainvälisesti tunnustettujen standardien kanssa.

UPM:n vastuullisuussitoumuksessa otetaan huomioon esimerkiksi

maankäyttö ja paikallisyhteistyö sekä ilmoitusmekanismit, poikkeamien

käsittely ja korjaavat toimenpiteet:

• UPM tunnistaa vastuullisen maankäytön ja maaoikeuksien

kunnioittamisen tärkeyden liiketoiminnassaan. UPM on sitoutunut

varmistamaan, että yksityishenkilöiden ja yhteisöjen, mukaan lukien

alkuperäiskansojen, maankäyttö- ja resurssioikeuksia kunnioitetaan ja

edistetään. UPM noudattaa metsäsertifiointistandardien asettamia

vaatimuksia paikallisyhteisöjä koskevissa käytännöissä, mukaan lukien

ennakkosuostumuksen periaatteen (FPIC) soveltaminen

tapauskohtaisesti.

• UPM:llä on nollatoleranssi maakaappausta kohtaan, ja yhtiö ylläpitää

kunnioittavia ja kaikkia osapuolia hyödyttäviä suhteita sellaisiin

paikallisyhteisöihin, joihin UPM:n toiminta vaikuttaa.

• UPM tunnistaa vuoropuhelun ja avointen viestintäkanavien tärkeyden

niiden sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa, joihin UPM:n toiminta

vaikuttaa tai voi vaikuttaa. UPM tiedostaa, että paikallisyhteisöjen

kuulemiseen ja sosiaalisten vaikutusten seurantaan tarvitaan selkeä ja

johdonmukainen lähestymistapa. UPM kiinnittää erityistä huomiota

henkilöihin ja ryhmiin, joilla on haavoittuvaisen asemansa vuoksi

suurempi riski kohdata haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia. Tällaisia

ryhmiä ovat esimerkiksi naiset, nuoret työntekijät, siirtotyöläiset ja

alkuperäiskansat.

• UPM seuraa ja pyrkii korjaamaan tietoonsa tulleet ihmisoikeuksiin

liittyvät haittavaikutukset, joita yhtiön toiminta on aiheuttanut tai joihin

se on vaikuttanut. Kaikille sidosryhmille varmistetaan pääsy yhtiön

Ilmoita väärinkäytöksistä -kanavaan.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	232

Vuonna 2025 ei raportoitu vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyviä

vakavia ihmisoikeusrikkomuksia, jotka olisivat johtuneet UPM:n

toiminnasta tai joihin UPM olisi toiminnallaan vaikuttanut. 

Prosessit

Prosessit vaikutusten käsittelyyn

vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen

kanssa

S3-2

UPM tekee laajaa sidosryhmätyötä mm. asiakkaiden, sijoittajien,

henkilöstön, toimittajien, viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja

paikallisyhteisöjen kanssa. Kullakin sidosryhmällä on erilaiset tarpeet ja

odotukset, jotka UPM ottaa huomioon liiketoiminnan painopistealueissa,

maantieteellisellä alueella sekä yksittäisissä tilanteissa. UPM:n

markkinointi-, vastuullisuus- ja viestintäfunktion johtajalla on operatiivinen

vastuu paikallisesta sidosryhmätyöstä. Funktio koordinoi

sidosryhmäyhteistyötä konsernitasolla, ja liiketoiminnot huolehtivat

jatkuvasta vuoropuhelusta paikallisyhteisöjen kanssa. Esimerkiksi

Suomessa UPM Kaukaan ja UPM Kymin tehtaiden omien paikallisten

keskustelufoorumeiden välityksellä yksiköt käyvät suoraa vuoropuhelua

paikallisten sidosryhmien kanssa. Uruguayssa paikallisesta yhteistyöstä

vastaa erillinen tiimi. Yhteistyötä tehdään suoraan paikallisväestön

kanssa ja vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä konsultoidaan.

Yhteisöissä vieraillaan, heidät pidetään ajan tasalla yhtiön toiminnan

mahdollisista vaikutuksista, huolenaiheita ja kyselyjä käsitellään ja

hankkeita toteutetaan keskeisten sidosryhmien kanssa.

Sidosryhmien kartoituksella, aktiivisella vuoropuhelulla ja

systemaattisella palautteen keräämisellä on tärkeä rooli UPM:n

sidosryhmätyössä. Yhtiö myös pyrkii useilla toimenpiteillä tunnistamaan

ja lieventämään paikallisyhteisöihin kohdistuvia ympäristö- ja sosiaalisia

vaikutuksia. Esimerkkejä toimenpiteistä:

• Ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnit

• Ihmisoikeuksia koskevat jatkuvat huolellisuusvelvoitemenettelyt UPM:n

omassa toiminnassa ja toimitusketjussa

• Tuotantolaitosten kolmannen osapuolen sertifioimat

hallintajärjestelmät, kuten ISO 14001 (ympäristöhallinta) ja 45001

(työterveyden ja -turvallisuuden hallinta)

• Kestävän metsänhoidon sertifiointi (FSC ja/tai PEFC) UPM:n omassa

metsänhoidossa ja puunhankinnassa ja toimittajien toiminnoissa

• Uudelleenjärjestelyjä koskevat prosessit, jotka suunnitellaan

yhteistyössä työntekijöiden ja heitä edustavien organisaatioiden,

paikallisviranomaisten sekä muiden asiaankuuluvien sidosryhmien

kanssa

UPM:n prosessit vaihtelevat toimintaympäristön ja sidosryhmien

odotusten pohjalta. UPM jatkoi vuonna 2025 prosessiensa, politiikkojensa

ja raportointikäytäntöjensä arvioimista. Yhtiössä otettiin käyttöön uusi

paikallisyhteistyötä koskeva standardi. Katso » S3–4 Painopiste

paikallisyhteisöissä ja vaikutuksissa, Vuoden 2025 toimenpiteet

UPM analysoi tarkkaan sidosryhmiltä saadun palautteen, jotta yhtiö

ymmärtää paremmin heidän odotuksiaan ja jotta sidosryhmien

näkemykset voidaan ottaa huomioon kehitystyössä ja päätöksenteossa.

UPM sai vuonna 2025 noin 460 (350) kyselyä tai yhteydenottoa

kansalaisilta.

UPM:n työ paikallisyhteisöjen kanssa perustuu historiallisesti

vuosikymmeniä kestäneeseen läheiseen yhteistyöhön. Monet yhteisöt ovat

ajan kuluessa kasvaneet UPM:n tehtaiden ympärille etenkin Suomessa,

Saksassa ja Uruguayssa. UPM teettää Uruguayssa säännöllisesti

sosiaalisen vastuun seurantakyselyitä liittyen puuviljelmiin, taimitarhoihin

ja sellutehtaisiin. Kyselyt toteuttaa ulkoinen palveluntarjoaja.

Kaikki UPM:n omat metsät on sertifioitu, tai niissä sertifiointi on

meneillään, mikäli kohde on uusi. Suomessa UPM:n omilla metsillä on

PEFC- ja FSC™-sertifiointi. Yhdysvalloissa (Minnesotassa) metsillä on

PEFC:n hyväksymä Sustainable Forestry Initiative (SFI) -sertifiointi. UPM:n

eukalyptusviljelmillä Uruguayssa on sekä FSC- että PEFC-sertifiointi.

Sertifiointijärjestelmissä määritetään kansainväliset vastuullisen

metsänhoidon standardit. Esimerkiksi yhteisöjä ja alkuperäiskansoja

koskevat periaatteet ja kriteerit kuvataan selkeästi.

Yhdysvalloissa UPM Blandinin omistamat maa-alueet sijaitsevat

Minnesotan osavaltiossa alkuperäiskansojen ja heidän esi-isiensä mailla.

UPM tiedostaa, että alueella on kulttuurisesti, historiallisesti ja

henkilökohtaisesti suuri merkitys alkuperäiskansojen edustajille.

Alkuperäiskansat ovat perinteisesti hoitaneet näitä maita, ja yhtiö

tunnistaa heidän toimintansa arvon.

UPM Blandin tunnistaa alkuperäiskansojen lailliset, tavanomaiset ja

perinteiset oikeudet ja kunnioittaa niitä. Nämä oikeudet on suojattu laeilla,

sopimuksilla ja kansainvälisillä julistuksilla. UPM Blandin pyrkii

tasapainottamaan metsänhoidon tavoitteet alkuperäiskansojen

oikeuksien, kulttuuriperinnön säilyttämisen ja perinteisen ekologisen

tietämyksen kanssa. Tämä vaatii jatkuvaa kehittämistä. UPM Blandin on

sitoutunut edistämään työntekijöidensä tietämystä aiheesta ja

parantamaan yhteistyötä alkuperäiskansojen kanssa.

Huolenaiheiden esiin tuominen ja käsittely

S3-3

 

UPM seuraa ja pyrkii korjaamaan tietoonsa tulleita ihmisoikeuksiin liittyviä

haittavaikutuksia, joita yhtiön toiminta on aiheuttanut tai joihin se on

vaikuttanut. Korjaavat toimenpiteet määritellään tapauskohtaisesti

perustuen todennettuihin vaikutuksiin.

UPM:llä on vakiintuneet ilmoituskanavat väärinkäytöksistä

raportoimiseen. Yhtiö tutkii ilmoitukset huolellisesti, käsittelee

henkilökohtaisia tietoja asianmukaisesti, suojelee ilmoittajia kostotoimilta

ja käsittelee kaikki ilmoitukset ehdottoman luottamuksellisesti.

Ilmoitettujen huolenaiheiden käsittelijöillä on tähän vaadittava

osaaminen. Jos ilmoitus on perusteltu, UPM ryhtyy asianmukaisiin

kurinpidollisiin ja/tai oikeudellisiin toimiin ja virheistä otetaan opiksi. Katso

» G1–1 Huolenaiheista ilmoittaminen ja niiden tunnistaminen

Kaikki vaikutusten kohteena olevat yhteisöt voivat ilmoittaa

huolenaiheistaan nimettömästi verkossa UPM:n Ilmoita väärinkäytöksistä

(SpeakUp®) -kanavan kautta. Katso » G1–1 Huolenaiheista ilmoittaminen

ja niiden tunnistaminen

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	233

Paikalliset sidosryhmät voivat ilmoittaa huolenaiheistaan myös

suoraan UPM:n edustajille tehtailla ja muissa toimipaikoissa paikallisesti

käytössä olevien kanavien kautta, esimerkiksi sähköpostitse tai

puhelimella. Tyypillisesti huolenaiheet liittyvät hajuihin, liikenteeseen ja

meluun. Kaikki valitukset käsitellään UPM:n hallintajärjestelmien

mukaisesti. Palautetta ja huolenaiheita käsitellään PEFC:n ja/tai FSC:n

puun alkuperäketjun vaatimusten, metsäsertifiointistandardien, ISO 14001

-ympäristöhallintajärjestelmien sekä muiden asiaankuuluvien

standardien mukaisesti. Sidosryhmille ilmoitetaan, millaisiin

toimenpiteisiin UPM ryhtyy heiltä saadun palautteen perusteella. Katso

» S2–3: Huolenaiheiden esiin tuominen ja käsittely

UPM:n Ilmoita väärinkäytöksistä -kanava on saatavilla UPM:n

verkkosivulla, ja sen käyttöä edistetään UPM:n Toimintaohjeessa

toimittajille ja kolmansille osapuolille sekä esimerkiksi urakoitsijoiden

turvallisuusperehdytyksessä.

UPM arvioi sidosryhmille suunnattujen kyselyjen ja

palautemekanismien avulla toimintansa vaikutuspiirissä olevien

yhteisöjen tietoisuutta ja luottamusta ISO-hallintajärjestelmiin ja -

prosesseihin. Ulkopuolinen palveluntarjoaja tekee esimerkiksi UPM:n

Uruguayn puuviljelmillä ja taimitarhoilla säännöllisesti sosiaalisen vastuun

seurantakyselyitä haastattelemalla vaikutusten kohteena olevien

yhteisöjen jäseniä ja urakoitsijoiden työntekijöitä.

UPM:n liiketoiminta-alueiden vastuulla on arvioida, miten hyvin

paikallisyhteisöt tuntevat UPM:n tehtaat ja metsätoiminnan ja luottavat

niihin. Ne arvioivat paikallisyhteisöjensä tietoisuutta ja luottamusta

metsäsertifiointijärjestelmien, säännöllisten palautekyselyjen ja

yhteisötapaamisten sekä tehtaiden avoimien ovien päivien avulla. Näin

varmistetaan, että paikallisyhteisöt tietävät, miten huolenaiheista ja

tarpeista voi ilmoittaa ja luottavat siihen, että yhteydenotot käsitellään

tehokkaasti.

UPM on sitoutunut edistämään avointa viestintää ja varmistamaan

huolenaiheita yhtiön toiminnasta esittävien henkilöiden suojelun.

Paikallisyhteisöjen jäsenet voivat ilmoittaa huolenaiheistaan nimettömästi

verkkosivuilla UPM:n Ilmoita väärinkäytöksistä -kanavan kautta. Tämän

turvallisen ja nimettömän kanavan avulla UPM pyrkii edistämään

avoimuutta ja luottamusta sekä varmistamaan, että kaikki huolenaiheet

käsitellään nopeasti ja tehokkaasti. Yhtiön ilmoituskanavien tehokkuus

arvioidaan osana UPM:n vaatimustenmukaisuusohjelmaa.

Toimenpiteet

S3-4

UPM:lle olennaiset aiheet on tunnistettu kaksoisolennaisuusarvioinnissa

sekä UPM:n olennaisia ihmisoikeusvaikutuksia koskevassa arvioinnissa.

Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä koskevat vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet ovat osa näitä arviointeja. Seuraavat UPM:n

painopistealueet ovat olennaisia yhteisöille:

• Paikallinen sitoutuminen (tavoitteina sidosryhmäsuhteiden laatu ja

pitkän aikavälin hankkeet, joilla on myönteisiä vaikutuksia yhteisöihin)

• Kestävä metsänhoito (tavoitteena sertifioidun kuidun osuus)

• Vastuullinen hankinta (tavoitteena hankintojen arvo toimittajilta, jotka

ovat hyväksyneet UPM:n Toimintaohjeen toimittajille ja kolmansille

osapuolille). Katso » G1–2 Toimitusketjun vastuullisuusohjelma

Toimintasuunnitelmat on laadittu konsernitavoitteiden saavuttamiseksi

sekä muille jatkuvan parantamisen alueille. Alla on kuvattu toteutetut,

käynnissä olevat ja suunnitellut keskeiset toimenpiteet ja prosessit.

UPM seuraa toimintansa tehokkuutta ja hallinnoi olennaisia

vaikutuksia seuraamalla ja raportoimalla 2030-

vastuullisuustavoitteistaan. Katso » S3–5 Tavoitteet. UPM arvioi lisäksi

riskienhallinnan tehokkuutta neljännesvuosittain osana

vaatimustenmukaisuusjärjestelmäänsä. Katso » G1–3 UPM:n

vaatimustenmukaisuusjärjestelmä

Painopiste paikallisyhteisöissä ja

vaikutuksissa

Keskeiset toimenpiteet

UPM pyrkii olemaan hyvä naapuri ja luotettava taloudellinen,

yhteiskunnallinen ja ympäristön huomioon ottava kumppani niissä

yhteisöissä, joihin sen toiminta vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti. UPM:n

liiketoiminnoissa ja metsänhoidossa tämä tarkoittaa aktiivista

sitoutumista ja vuoropuhelua paikallisyhteisöjen kanssa. Tähän sisältyy

sosiaalisten ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi, yhteistyöfoorumit sekä

yhteistyö paikallisten koulujen ja koulutusverkostojen kanssa.

Vuoropuhelua käydään myös paikallisten metsänomistajien,

hakkuualueiden lähellä asuvien naapureiden sekä muiden metsänhoidon

vaikutuspiirissä olevien henkilöiden kanssa.

UPM:n tehtailla Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Uruguayssa voi olla

merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Ne tarjoavat esimerkiksi

työpaikkoja ja kasvattavat verokertymää toiminta-alueillaan. Tarkempia

tietoja UPM:n sellu- ja paperitehtaiden paikallisista vaikutuksista on

EMAS-raporteissa (EU:n Eco-Management and Audit Scheme), jotka

kattavat ympäristöasioiden lisäksi myös yhteiskunnalliset vaikutukset.

Toimitusketjun osalta UPM:n toimitusketjun vastuullisuusohjelma sekä

Forest Action -metsävastuullisuusohjelma käsittelevät mm. paikallista

sitoutumista ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Vuoden 2025 toimenpiteet

• Uruguayn ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin tulosten ohjaamana

tarkistettiin konserninlaajuisia käytäntöjä paikallisyhteisöjen

osallistamiseen. Lisäksi kehitettiin edelleen sisäistä ymmärrystä liittyen

ihmisoikeuksiin liiketoiminnassa. UPM osallistui myös YK:n Global

Compact -aloitteen Business and Human Rights Accelerator -

ohjelmaan ja järjesti sisäisiä ihmisoikeustyöpajoja erityisesti korkean

riskin asiayhteyksissä.

• Paikallisyhteistyötä koskeva konserninlaajuinen standardi otettiin

käyttöön. Standardi määrittää ohjeet paikallisyhteistyölle, mukaan

lukien paikallinen vuoropuhelu, vaikutusten hallinta sekä tuki

paikallisyhteisön kehitykselle. Se koskee niitä UPM:n toimipaikkoja ja

metsätoimintoja, jotka on standardissa määritelty vaikutuksiltaan

merkittäviksi sosiaalisten tai ympäristövaikutusten perusteella. Näiden

toimipaikkojen tulee kehittää ja toteuttaa toiminnalleen sopivia

sidosryhmäyhteistyön suunnitelmia. Muita toimipaikkoja kannustetaan

kehittämään vastaavia prosesseja, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	234

• Yhteistyö paikallisten alkuperäiskansojen kanssa Yhdysvalloissa jatkui 

tavoitteena parantaa ymmärrystä heidän metsänhoitokäytännöistään

ja näkemyksistään, sekä tasapainottaa UPM Blandinin metsänhoito-

tavoitteet alkuperäiskansojen tarpeiden kanssa. Yhteistyö tapahtui

pääasiassa sidosryhmäfoorumeissa, joihin kuuluu luonnonvaroihin ja

metsätalouteen keskittyviä alkuperäiskansojen edustajia.

• Forest Action - metsävastuullisuusohjelman päivitetyt tavoitteet otettiin

onnistuneesti käyttöön UPM:n puuntuotantoalueilla Suomessa,

Uruguayssa ja Yhdysvalloissa. Positiivisia vaikutuksia

paikallisyhteisöihin tunnistettiin KPI-mittareiden avulla.

Suunnitellut toimenpiteet

• Kehitetään paikallisyhteistyötä koskevaa standardia sekä siihen liittyviä

toimia, kuten koulutusta ja osaamista. Näiden toimien avulla pyritään

kehittämään suhteita paikallisyhteisöihin, ymmärtämään heidän

tarpeitaan ja seuraamaan vuorovaikutustyön kehitystä.

• Toteutetaan Uruguayssa puuviljelmiä ja taimitarhoja koskeva

sosiaalisen vastuun seurantakysely. Lisäksi toteutetaan kyselytutkimus

Uruguayssa toimivan UPM-säätiön toiminnasta tavoitteena arvioida

säätiön vaikutusta koulutukseen Uruguayn sisämaassa sekä selvittää

asukkaiden tietoisuutta ja käsityksiä säätiöstä.

• Jatketaan arviointia UPM Blandinin mahdollisista vaikutuksista

alkuperäiskansoihin toiminta-alueellaan sekä tunnistetaan keinoja

vahvistaa suhteita alkuperäiskansojen edustajiin, ja parantaa

koordinointia ja viestintää.

• Tarkennetaan Forest Action -metsävastuullisuusohjelman KPI-

mittareita ja seurataan positiivisia vaikutuksia paikallisyhteisöihin.

UPM:n Share and Care -ohjelma

Keskeiset toimenpiteet

UPM:n Share and Care -ohjelma keskittyy edistämään positiivisia

vaikutuksia yhteisöille erilaisilla hankkeilla. Ohjelma on osoitus UPM:n

sitoutumisesta vastuullisuuteen ja yhteistyöhön paikallisyhteisöjen

kanssa yleishyödyllisten lahjoitusten, paikallisten tukihankkeiden ja

henkilöstön vapaaehtoistyön kautta. Lisäksi UPM on sitoutunut

tukemaan humanitaarisia järjestöjä kriisitilanteissa keskittyen erityisesti

lapsiin ja perheisiin, jotka ovat usein kaikkein haavoittuvimmassa

asemassa.

Vuoden 2025 toimenpiteet

• Uusi paikallisyhteistyötä koskeva standardi otettiin käyttöön sisältäen

myös UPM:n Share and Care -ohjelman. Standardi määrittää

periaatteet yhtiön yleishyödyllisille lahjoituksille, paikallisten hankkeiden

tukemiselle sekä työntekijöiden vapaaehtoistyölle.

• UPM Share and Care -ohjelman painopistealueet tarkistettiin ja

päivitettiin. Tuki keskittyy nuoriin, koulutukseen sekä ilmastotyötä ja

luonnon monimuotoisuutta edistäviin hankkeisiin. Lahjoituksista noin

44 % ohjattiin nuorille suunnattuihin hankkeisiin, 30 % koulutusta

edistäviin hankkeisiin ja 26 % ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden

tukemiseen. Hankkeita tuettiin pääasiassa UPM:n keskeisissä

toimintamaissa Suomessa, Saksassa, Uruguayssa, Kiinassa, Puolassa

ja Yhdysvalloissa.

• Yhteensä noin 1 100 000 (920 000) euroa lahjoitettiin 31 hyväntekeväi-

syysjärjestöille ja muille voittoa tavoittelemattomille organisaatiolle,

kuten Helsingin yliopistolle, Suomen UNICEF ry:lle, Lasten ja nuorten

säätiölle, Stiftung Lesenille ja Redoblando Esfuerzos Asociación Civilille.

Lahjoitukset tukivat hankkeita UPM:n keskeisissä toimintamaissa sekä

globaaleja humanitaarisia avustusjärjestöjä.

• Paikallisiin hankkeisiin Share and Care -ohjelman kautta käytettiin noin

610 000 (800 000) euroa.  Tuki kohdistui paikallisiin lasten ja nuorten

tapahtumiin, koulutukseen, kulttuuri- ja urheilutoimintaan sekä

ympäristö- ja hyvinvointihankkeisiin.

• Henkilöstön vapaaehtoistyöhön osallistui noin 300 UPM:n työntekijää 

eri toimintamaissa. Toiminta sisälsi esimerkiksi lasten

ympäristökasvatusta, paikallisia siivous- ja ympäristötalkoita sekä

tukea apua tarvitseville yhteisön jäsenille.

• UPM-säätiö Uruguayssa jatkoi koulutuksen ja yrittäjyyden tukemista eri

hankkeissa Uruguayn maaseudulla.

Suunnitellut toimenpiteet

• Otetaan käyttöön uusi standardi sekä kehitetään siihen liittyviä

prosesseja ja toimenpiteitä. Järjestetään sisäistä koulutusta

paikallisyhteisöjen osallistamiseen muun muassa yleishyödyllisten

lahjoitusten, paikallisten hankkeiden ja henkilöstön vapaaehtoistyön

avulla.

• Arvioidaan olemassa olevat UPM:n Share and Care -ohjelman

tavoitteet ja vaikuttavuusmittarit.

• Jatketaan UPM:n Share and Care -ohjelman mukaista tukea ja

yhteistyötä paikallisyhteisöjen kanssa yhtiön toimipaikkojen

yhteydessä.

Poikkeamat ja korjaavat toimenpiteet

Vuonna 2025 ei raportoitu vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyviä

vakavia ihmisoikeusrikkomuksia, jotka olisivat johtuneet UPM:n

toiminnasta tai joihin UPM olisi toiminnallaan vaikuttanut. Katso » S3–1

Ihmisoikeudet vaikutusten kohteena olevissa yhteisöissä

UPM seuraa ja pyrkii korjaamaan ihmisoikeuksiin kohdistuvia

haitallisia vaikutuksia, joista se on tietoinen ja jotka johtuvat UPM:n

toiminnasta tai joihin UPM on toiminnallaan vaikuttanut. Korjaavat

toimenpiteet määritellään tapauskohtaisesti perustuen todennettuihin

vaikutuksiin. UPM:n vaatimustenmukaisuusjärjestelmä kattaa käytännöt

korjaaville toimenpiteille ja varmistaa niiden riittävyyden.

Resurssit

Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimenpiteet sisältyvät

UPM:n investointi- ja resurssisuunnitteluun.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	235

Tavoitteet

S3-5

Paikallisyhteisöihin liittyvät tavoitteet

UPM on asettanut useita tavoitteita ja tunnuslukuja ohjaamaan

vastuullisuustoimintaansa. Niihin liittyvät vastuullisuuden painopisteet

kattavat UPM:n toimitusketjun (metsänhoito, vastuullinen hankinta) ja

oman toiminnan (paikallinen sitoutuminen). UPM ottaa sisäisesti

kehitetyissä vastuullisuustavoitteissaan huomioon ulkoisten sidosryhmien

näkemykset, toiveet ja näkökulmat osana jatkuvaa vuoropuhelua.

Paikallisyhteisöjä osallistetaan paikallisten käytäntöjen mukaisesti.

Konsernin johtoryhmä hyväksyy tavoitteet. Katso » ESRS 2 GOV–1

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonta ja hallinnointi

Vastuullisuuden painopistealue ja tunnusluku	Vertailuvuosi	Vertailu- vuoden arvo	Vuoden 2030 tavoite	Tavoitteen seuranta 2025 (2024)
Paikallinen sitoutuminen
Tehdaspaikkakuntien sidosryhmäsuhteiden arviointi ja toimenpiteiden määrittely	Vuodesta 2021	-	Jatkuva	Uusi konsernitasoinen paikallisyhteistyötä koskeva standardi otettiin käyttöön, ja määriteltiin ohjeet yksikkökohtaiselle sidosryhmäyhteistyön arvioinnille. Standardin käyttöönottoa ja siihen liittyvää viestintää jatketaan vuonna 2026.
Paikallisyhteisöjä koskevat pitkän aikavälin hankkeet Share and Care -ohjelman mukaisesti	Vuodesta 2021	-	Kaikki liiketoiminnot (Jatkuva)	Paikallisia hankkeita tuettiin erityisesti nuoriin, koulutukseen sekä ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyen, pääasiassa UPM:n keskeisissä toimintamaissa. Lisäksi jatkettiin tukea globaaleille humanitaarisille ja lasten hyvinvointia edistäville järjestöille, erityisesti konflikteista kärsivien lasten ja perheiden hyväksi.
Metsänhoito
Sertifioidun kuidun osuus *	2015	84 %	100 %	90 % (88,5 %)
Vastuullinen hankinta
UPM:n hankintojen arvo toimittajilta, jotka ovat hyväksyneet Toimintaohjeen toimittajille ja kolmansille osapuolille	2015	79 %	>80 % (Jatkuva)	86 % (91 %)

* Metsänhoidon sertifiointi

UPM:n vastuullisuustavoitteiden asettaminen perustuu vuosittain

päivitettävään kaksoisolennaisuusarviointiin, joka huomioi eri

sidosryhmien näkemykset ja huolenaiheet. Katso » ESRS 2 IRO–1

Olennaisuusarviointi

UPM:n vastuullisuustavoitteita seurataan konsernitasolla vähintään

vuosittain.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	236

Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1)

UPM on sitoutunut noudattamaan soveltuvia lakeja ja säädöksiä sekä Toimintaohjettaan paikasta, tilanteesta tai

henkilöistä riippumatta.

UPM:n päivitetyn Toimintaohjekoulutuksen suorittanut henkilöstö, koulutus alkoi syyskuussa			UPM päivitti Toimintaohjeensa kolmen vuoden välein toteutettavan päivitys- suunnitelmansa mukaisesti			UPM:n hankintojen arvo toimittajilta, jotka ovat hyväksyneet UPM:n Toimintaohjeen toimittajille ja kolmansille osapuolille
94 %						86 %
(Jatkuva tavoite: 100 %)						(Jatkuva tavoite: >80 %)
*pois lukien UPM Adhesive Materialsin vuonna 2025 ostama yritys

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	237

Politiikat

G1-1

UPM:n Toimintaohje

UPM:n päätöksentekoa, hallintoa ja toimintaa ohjaavat UPM:n arvot ja

UPM:n Toimintaohje. Lakien noudattaminen ja vastuulliset käytännöt ovat

kaiken UPM:n toiminnan perusta. Tämä luo pitkän aikavälin arvoa UPM:lle

ja yhtiön sidosryhmille. UPM:n Toimintaohje korostaa UPM:n sitoutumista

toimimaan oikein sekä vastuulliseen liiketoimintaan. Se myös kuvastaa

yhtiön toimintaperiaatteita.

Toimintaohjeessa käsitellään UPM:n olennaisia vaikutuksia, riskejä ja

mahdollisuuksia. Siihen sisältyy UPM:n sitoumus toimia oikein, mikä luo

pohjan menestykselle ja kasvulle: ”Oikein toimiminen on liiketoimintamme

ydin. Se muodostaa perustan yhtiön jatkuvalle menestykselle ja kasvulle.”

Lisäksi Toimintaohje neuvoo, miten UPM:n olennaisiin vastuullisuus-

aiheisiin kohdistuvat negatiiviset vaikutukset ja mahdolliset riskit voi

minimoida. Ne on kuvattu kappaleissa: "Kunnioitamme ihmisiä ja

ihmisoikeuksia", "Huolehdimme ympäristövaikutuksista ja tuotteiden

vastuullisuudesta", "Nollatoleranssi korruptiolle ja lahjonnalle",

"Tunnemme liikekumppanimme" sekä "Yhteistyömme sidosryhmien ja

yhteisöjen kanssa". Toimintaohje käsittelee myös hyvää hallinnointitapaa

koskevia aiheita kappaleissa: "Eturistiriitojen välttäminen", "Kilpailulakein

noudattaminen" sekä "Omaisuuden ja tiedon suojeleminen". Viimeisessä

kappaleessa ”Lakien ja sääntöjen noudattaminen kuuluu kaikille”

kuvataan UPM:n henkilöstölle ja muille sidosryhmille erilaisia tapoja, joilla

huolenaiheista voi kertoa.

UPM:llä on sitoumustensa käytännön toteuttamista varten

konserninlaajuinen vaatimustenmukaisuusjärjestelmä. Katso » G1–3

UPM:n vaatimustenmukaisuusjärjestelmä

Hallitus hyväksyy ylimpänä hallintoelimenä UPM:n Toimintaohjeen.

Toimitusjohtajan johtama konsernin johtoryhmä vastaa yritysvastuun

johtamisesta mukaan lukien Toimintaohjeen käytännön jalkauttamisesta.

Dokumentti löytyy sisäisesti intranetistä ja tarjolla on myös painettua

tukimateriaalia. Se on myös saatavilla sidosryhmille yhtiön verkkosivuilla.

Toimintaohjetta täydentää hallituksen, konsernin johtoryhmän,

liiketoiminta-alueiden ja globaalien funktioiden hyväksymät

yksityiskohtaisemmat sitoumukset, politiikat, ja säännöt. Ne käsittelevät

esimerkiksi rahoitusta, veroja, tietojen julkistamista, sisäpiiriasioita,

korruption kieltoa, kilpailulainsäädännön noudattamista,

luottamuksellisuutta, henkilöstöä, vastuullisuutta, metsänhoitoa,

digitaalista turvallisuutta, ympäristöä, turvallisuutta, kansainvälisiä

pakotteita sekä liikekumppaniriskien hallintaa.

UPM:n Toimintaohje päivitettiin viimeksi vuonna 2025 vastaamaan

sääntelyn ja liiketoimintaympäristön muutoksia. Päivitykset sisältävät

UPM:n uuden turvallisuusvision ja tarkennuksia useisiin osioihin, jotta ne

heijastavat meneillään olevaa sääntelykehitystä liittyen ihmisoikeuksien ja

ympäristövaikutusten käsittelyyn ja raportointiin omassa toiminnassa

sekä arvoketjuissa. Kyberturvallisuutta ja tietosuojaa koskevaa osiota on

myös selkeytetty entisestään.

UPM:n Toimintaohje toimittajille ja

kolmansille osapuolille

UPM edellyttää, että sen toimittajat sekä kolmannet osapuolet (kuten

agentit, neuvonantajat, edustajat, yhteisyritykset, yhteisyrityskumppanit,

paikalliset kumppanit ja jakelijat) noudattavat yhtiön Toimintaohjeessa

määriteltyjä periaatteita sekä täyttävät sosiaalista ja ympäristövastuuta

koskevat vaatimukset. Vaatimukset on määritelty UPM:n Toiminta-

ohjeessa toimittajille ja kolmansille osapuolille, joka päivitettiin viimeksi

vuoden 2024 lopulla. Toimittajien toimintaohjeen soveltamista ja UPM:n

kantoja käsitellään vuonna 2025 päivitetyssä käytännön oppaassa, josta

löytyy myös esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä. Päivitetty UPM:n

Toimintaohje toimittajille ja kolmansille osapuolille sekä käytännön opas

tulivat saataville vuonna 2025 kattaen UPM:n laajan toimittajakannan.

Myös toimittajien toimintaohjetta koskevat koulutukset UPM:n

henkilöstölle alkoivat.

UPM:n vastuullisuussitoumus

Vastuullisuussitoumus täydentää UPM:n Toimintaohjetta. Sitoumuksessa

keskitytään erityisesti kappaleisiin "Kunnioitamme ihmisiä ja

ihmisoikeuksia", "Huolehdimme ympäristövaikutuksista ja tuotteiden

vastuullisuudesta" sekä "Yhteistyömme sidosryhmien ja yhteisöjen

kanssa". Sitoumuksen tarkoitus on kuvata tarkemmin UPM:n vastuullisen

liiketoimintatavan edellä mainittuja teemoja sekä määritellä esimerkiksi

seuraavat periaatteet ja sitoumukset:

• UPM on sitoutunut edistämään tieteeseen perustuvia ilmasto-

tavoitteita, jotka ovat linjassa 1,5 asteen ilmastotavoitteen kanssa.

• ISO 14001 -ympäristöhallintajärjestelmää koskeva sertifiointi vaaditaan

kaikilta UPM:n tuotantolaitoksilta.

• Kaikki UPM:n omat metsät ja puuviljelmät ovat 100 % sertifioituja tai

sertifiointi on meneillään, mikäli kohde on uusi.

Vastuullisuussitoumus koskee kaikkea UPM:n toimintaa. Kunkin

liiketoiminnon ja funktion johto vastaa näiden periaatteiden ja

sitoumusten noudattamisesta. Vastuullisuussitoumuksessa on osana

UPM:n jatkuvaa vuoropuhelua otettu huomioon ulkoisten sidosryhmien

näkemykset ja näkökulmat.

Konsernin johtoryhmä hyväksyi vastuullisuussitoumuksen vuoden

2024 lopulla. Vuonna 2025 vastuullisuussitoumus otettiin käyttöön UPM:n

liiketoiminta-alueilla ja funktioissa, jotka vastaavat sen täytäntöön-

panosta ja koulutuksesta.

UPM:n arvot

UPM pyrkii olemaan vastuullinen ja vetovoimainen työnantaja nyt ja

tulevaisuudessa. Yhtiö haluaa vahvistaa työntekijöidensä

yhteenkuuluvuutta ja tunnetta siitä, että he tekevät merkityksellistä työtä.

Tämä edistää henkilöstön tuottavuutta, sitoutumista ja hyvinvointia.

UPM:n arvot ”Luota ja ole luotettava”, ”Saavutuksia yhdessä” ja ”Uudistu

rohkeasti”, toimivat ohjaavina periaatteina. Katso kohdasta » S1–4

Toimenpiteet lisätietoja UPM:n arvojen luomisesta, kehittämisestä ja

edistämisestä. Edistymistä seurataan säännöllisesti vuosittaisella

henkilöstökyselyllä (EES). Vuodesta 2007 lähtien toteutetussa kyselyssä

kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus arvioida työnsä eri osa-alueita.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	238

Huolenaiheista ilmoittaminen ja niiden

tunnistaminen

Kaikilla UPM:n työntekijöillä on yhteinen velvollisuus ylläpitää yhtiön

arvopohjaa ja eettisiä toimintatapoja. Jos väärinkäytöstä epäillään,

jokaisen velvollisuus on kertoa siitä ja tehdä siitä ilmoitus sekä kuunnella

muiden esittämiä huolenaiheita. Huolenaiheista ilmoittamista ei saa

yrittää estää millään tavalla, ja tällainen toiminta on itsessään

väärinkäytös. UPM:n työntekijöitä kannustetaan ilmoittamaan

huolenaiheistaan esihenkilölle, lakiosaston Compliance-tiimille, HR:lle tai

sisäiseen tarkastukseen. Ilmoituksen voi tehdä myös Ilmoita

väärinkäytöksestä -kanavaan.

Sidosryhmillä on tärkeä rooli UPM:n oikein toimimisen periaatteiden

toteutumisessa. Yksi tärkeimmistä tavoista vaikuttaa on ilmoittaa

epäillystä tai havaitusta epäeettisestä toiminnasta. Kun asioita nostetaan

esiin, UPM voi käsitellä ja ratkaista ne viipymättä ja estää niiden

toistumisen samassa paikassa tai muualla organisaatiossa. Tämä myös

vahvistaa kulttuuria, jossa jokainen voi matalalla kynnyksellä kertoa

huolenaiheistaan tietäen, että asia käsitellään oikeudenmukaisesti.

Ulkoisia sidosryhmiä kannustetaan ilmoittamaan huolenaiheistaan

omalle UPM:n yhteyshenkilölleen tai UPM:n Ilmoita väärinkäytöksestä -

kanavaan tai käyttäen paikallisia kanavia. Ulkoisiksi sidosryhmiksi

luetaan UPM:n liiketoimintakumppaneiden sekä heidän toimittajiensa ja

alihankkijoidensa työntekijät ja edustajat. Myös ihmiset UPM:n toiminnan

vaikutusten kohteena olevissa yhteisöissä, samoin kuin työnhakijat,

katsotaan sidosryhmiksi.

Ulkoinen palveluntarjoaja vastaa UPM:n SpeakUp®- Ilmoita

väärinkäytöksestä -kanavan toiminnasta. Sen kautta kuka tahansa voi

ilmoittaa huolenaiheista luottamuksellisesti ja halutessaan myös

nimettömänä. Ilmoituksen voi tehdä yli 40 kielellä ja myös puhelimitse.

Lainvastaista käytöstä tai UPM:n Toimintaohjeen tai yhtiön muiden

politiikkojen vastaista toimintaa voidaan tunnistaa myös UPM:n

vaatimustenmukaisuuden valvonnassa (esim. tarkastuksissa,

auditoinneissa ja vastapuoliriskien hallintaprosessin kautta).

Huolenaiheiden tutkiminen ja poikkeamien

käsittely 

UPM:llä on erilliset menettelyt liiketoimintatapaa koskevien poikkeamien

kuten korruptio- ja lahjontaepäilyjen tutkimiseen. Poikkeamat ratkaistaan

viipymättä, riippumattomasti ja objektiivisesti.

UPM:n sisäisen tarkastuksen johtaja ja vaatimustenmukaisuudesta

vastaava johtaja varmistavat, että kaikki UPM:n Ilmoita väärin-

käytöksestä -kanavan kautta tehdyt ilmoitukset tutkitaan ja

dokumentoidaan asianmukaisesti. Sisäisen tarkastuksen johtaja vastaa

UPM:n Ilmoita väärinkäytöksestä -kanavasta ja sen asianmukaisesta

toiminnasta. Sisäisen tarkastuksen ja Compliance-tiimin jäsenet, sisäisen

tarkastuksen johtaja ja vaatimustenmukaisuudesta vastaava johtaja

sekä nimetyt paikalliset henkilöt vastaavat, että ilmoitettuja tapauksia

käsitellään väärinkäytöksistä ilmoittavien henkilöiden suojelua koskevaan

EU:n direktiiviin (EU) 2019/1937 (EU:n Whistleblowing-direktiivi) mukaisesti

siten kuin se on viety kansalliseen lainsäädäntöön kussakin maassa.

Sisäisen tarkastuksen johtaja ja vaatimustenmukaisuudesta vastaava

johtaja päättävät tapauskohtaisesti, kuka vastaa kunkin ilmoitetun

tapauksen tutkinnasta. Tapauksia käsittelevät henkilöt saavat

asianmukaisen koulutuksen.

Ilmoitusten käsittelystä vastaava henkilö tai henkilöt suorittavat

asianmukaiset toimenpiteet. He esimerkiksi tarkistavat ilmoituksen

paikkansapitävyyden, ohjaavat tapauksen toimivaltaiselle viranomaiselle,

tutkivat itse tai valvovat tutkintaa sekä ilmoittavat ilmoituksen tehneelle

henkilölle toteutetuista toimista.

Kaikkia ilmoituksia ja niihin liittyviä tietoja käsitellään ehdottoman

luottamuksellisesti. Ketään ei pidetä vastuussa väitetystä

väärinkäytöksestä ennen kuin ilmoitettu asia on tutkittu huolellisesti.

Suoja kostotoimia vastaan

Kaikkia ilmoituksia ja niihin liittyviä tietoja käsitellään ehdottoman

luottamuksellisesti. Tämä koskee myös ilmoituksen tekijän ja

ilmoituksessa mainittujen henkilöllisyyttä. Tutkinnan aikana kaikkien

asianosaisten mainetta tulee suojella, mikä koskee yhtä lailla ilmoituksen

tekijää kuin ilmoituksessa mainittuja henkilöitä. Ilmoitusta ja tutkintaa

koskeviin tietoihin on pääsy vain henkilöillä, joilla on siihen perusteltu syy.

UPM suhtautuu erittäin vakavasti kostotoimilta suojaamiseen. UPM ei

suvaitse kostotoimia niitä kohtaan, jotka vilpittömin aikein ilmoittavat

epäillyistä rikkomuksista tai osallistuvat niitä koskeviin tutkimuksiin.

Kostotoimet tai niiden hyväksyntä ovat itsessään väärinkäytöksiä, joista

on ilmoitettava viipymättä.

UPM:n Toimintaohjetta koskeva verkkokurssi käsittelee mm.

huolenaiheista ilmoittamista ja UPM:n kostotoimien vastaista politiikkaa.

Kurssi on pakollinen kaikille työntekijöille. Aiheesta myös viestitään

henkilöstölle säännöllisesti.

UPM on velvollinen noudattamaan kansallista lainsäädäntöä, joka

perustuu EU:n Whistleblowing-direktiiviin väärinkäytöksistä ilmoittavien

henkilöiden suojelusta.

Koulutukset liiketoimintatapaa koskevista

politiikoista

Politiikat ja käytännöt viedään käytäntöön koulutusten ja viestinnän

avulla. Vaatimustenmukaisuutta käsitellään verkkokursseissa, joiden

kohderyhmät ja suorittamisasteet on kuvattu alla:

Vaatimustenmukaisuus-koulutus määritellyille kohderyhmille	Suorittamis- aste 31.12.2025	Kohde- ryhmän koko
Toimintaohje-verkkokoulutus	94 %	14 200
Henkilötietojen suojaaminen - verkkokoulutus	99 %	6 300
Korruptionvastainen toiminta - verkkokoulutus	99 %	6 300
Salassapito-verkkokoulutus	99 %	6 300
Kilpailulainsäädäntö-verkkokoulutus	99 %	2 800
Sisäpiiripolitiikka-verkkokoulutus	99 %	140
Toimialajärjestöihin osallistuminen - verkkokoulutus	100 %	1 000
Kyberturvallisuus-verkkokoulutus	97 %	6 300

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	239

UPM:n verkkokoulutusmoduulit ovat helposti työntekijöiden saatavilla

yhdellä globaalilla alustalla. Pakollisten verkkokoulutusten suorittaminen

on ehtona lyhyen aikavälin kannustepalkkioiden maksamiselle.

Verkkokoulutukset ovat voimassa kolmen vuoden ajan lukuun ottamatta

vuoden ajan voimassa olevaa kyberturvallisuuskoulutusta.

UPM:n konsernitavoite on 100 %:n osallistuminen UPM:n

Toimintaohjetta koskevaan koulutukseen. Syyskuusta 2025 lähtien ja

vuoden 2025 loppuun mennessä 94 % (99 %) aktiivisista työntekijöistä oli

suorittanut uuden koulutuksen, pois lukien UPM Adhesive Materialsin 

vuonna 2025 ostaman yrityksen henkilöstö.

UPM tarjoaa vaatimustenmukaisuutta koskevia verkkokursseja myös

UPM:lle työskentelevien liikekumppanien työntekijöille. Näin voidaan

varmistaa, että he sitoutuvat samoihin oikein toimimisen periaatteisiin.

UPM täydentää verkkokoulutuksia henkilökohtaisella ja virtuaalisella

vaatimustenmukaisuuskoulutuksella määritellyille kohderyhmille.

Kohderyhmät määritetään riskiarviointien perusteella.

Vaatimustenmukaisuuskoulutusten lisäksi henkilöstölle viestitään

säännöllisesti ja pidetään yllä tietoisuutta.

UPM on tunnistanut toimihenkilönsä eniten alttiiksi korruptiolle ja

lahjonnalle. Heillä on taloudellista ja muuta päätöksentekovaltaa, minkä

takia heihin voi kohdistua korruptio- ja lahjontayrityksiä tuotanto-

henkilöstöä todennäköisemmin. Korruptionvastaista koulutusta

järjestetään kaikille toimihenkilöille.

Vastuullinen hankinta

G1-2

Toimittajat ovat olennainen osa UPM:n arvoketjua. UPM ostaa tuotteita,

materiaaleja ja palveluita noin 17 000 b2b-toimittajalta

maailmanlaajuisesti. Yhtiön hankintaverkostossa on toimijoita

kasvuyrityksistä kansainvälisiin suuryrityksiin. Lisäksi UPM ostaa puuta

noin 13 000 yksityiseltä metsänomistajalta.

Merkittävimpiä hankintakategorioita ovat kuitu, kemikaalit, muut

raaka-aineet, logistiikka, energia sekä epäsuorat hankinnat kuten palvelut.

Toimittajien valinnassa UPM ottaa huomioon toimitusten luotettavuuden

pitkällä aikavälillä, kustannuskilpailukyvyn, tuotteiden ja palvelujen laadun,

toimittajien taloudellisen vakauden, sosiaalisen ja ympäristövastuun,

tuoteturvallisuuden sekä tuotteen hiilijalanjäljen.

Toimittajilla on myös tärkeä rooli UPM:n liiketoimintojen

kasvuhankkeissa. Toimittajien hallinta sekä tarvittava osaaminen ja

digitalisaatio edistävät tuotekehitystä ja uusien tuotteiden

kaupallistamista.

UPM:n vastuullisen hankinnan 2030-tavoitteet

Vastuullinen hankinta on tunnistettu yhdeksi UPM:n painopistealueista.

Seuraavat tavoitteet on asetettu vuodelle 2030, ja niitä seurataan

säännöllisesti. Tavoitteet tukevat UPM:n vastuullisen hankinnan

tavoitteita (UPM:n Toimintaohje). UPM ottaa huomioon

vastuullisuustavoitteissaan ulkoisten sidosryhmien näkemykset, toiveet ja

näkökulmat osana jatkuvaa vuoropuhelua.

Vastuullisuuden painopistealue ja tunnusluku	Vertailuvuosi	Vertailu- vuoden arvo	Vuoden 2030 tavoite	Tavoitteen seuranta 2025 (2024)
Vastuullinen hankinta
UPM:n hankintojen arvo toimittajilta, jotka ovat hyväksyneet UPM:n Toimintaohjeen toimittajille	2015	79 %	>80 % (Jatkuva)	86 % (91 %)
UPM:n strategisista, kriittisistä ja korkean vastuullisuusriskin toimittajista on saanut EcoVadis-arvioinnista matalasta riskistä kertovan kokonaisarvosanan.	2025	86 %	100 %	89 % (86 %)
Hiilidioksidipäästöt materiaaleista ja logistiikasta (Scope 3)	2018	6.08 milj. t CO2ekv.	-30 %	-22 % (-22 %)

UPM:n konsernitasolla julkaisemat vuoden 2030 vastuulliseen hankintaan

liittyvät tavoitteet ovat yhdenmukaiset UPM:n toimitusketjun

vastuullisuusohjelman kanssa. UPM on tunnistanut noin 183 Tier 1 -tason

toimittajaa, jotka kuuluvat strategiseen, kriittiseen ja korkean

vastuullisuusriskin toimittajiin ja joiden keskimääräinen hankintojen arvo

on 1,7 miljardia euroa.

Vuonna 2025 UPM keskittyi näiden merkittävien toimittajien

vastuullisuuden hallintaan. Tällä pyrittiin saavuttamaan riskien

vähentämistavoite. Vuoden 2024 tavoiteperusta laskettiin siten, että 86 %

(hankintojen arvon perusteella) merkittävistä toimittajista sai EcoVadis-

arvioinnista matalasta riskistä kertovan kokonaisarvosanan. Vuonna

2025 toimittajat, jotka eivät täyttäneet vaadittua tasoa, osallistuivat

aktiivisesti vastuullisuusarviointeihin ja parannuksiin. Vuoden 2025

lopussa 89 % strategisista, kriittisistä ja korkean vastuullisuusriskin

toimittajista (hankintojen arvon perusteella) sai arvioinnista matalasta

riskistä kertovan kokonaisarvosanan.

Hankinnan muiden konsernitason tavoitteiden osalta edistyminen on

linjassa tehtyjen suunnitelmien kanssa.

Katso kohdasta » E1–4 Scope 3 -hiilidioksidipäästötavoitteet

Sopimukselliset maksuehdot

Katso kohdasta » G1-6 Maksukäytännöt 

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	240

Toimitusketjun vastuullisuusohjelma 

UPM on koonnut vastuullista hankintaa koskevat käytännöt ja

painopistealueet yhtenäiseksi toimitusketjun vastuullisuusohjelmaksi.

Jokainen osa-alue sisältää selkeät ohjeet hankintakäytännöistä ja

vaikutuksista UPM:ssä sekä konkreettisia ohjeita, vaatimuksia ja

odotuksia UPM:n toimittajille.

Ohjelman tehokasta toteutusta hallinnoidaan ja seurataan UPM:n

2030-vastuullisuustavoitteiden ja KPI-mittareiden avulla. Seurannassa

otetaan huomioon myös osaamisen kehittäminen.

Riskien vähentäminen

UPM tunnistaa toimittajat, joilla on suurin merkitys yhtiön liiketoiminnalle

sekä toimitusketjut, joihin liittyy merkittävä riski mahdollisista

negatiivisista ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista. UPM on luonut

riskienhallintasuunnitelmat tunnistetuille korkean vastuullisuusriskin

toimittajille. Arviointi perustuu alkuperämaahan, hankittuun materiaaliin

tai palveluun sekä UPM:n toimitusketjun ESG-riskirekisteriin, joka sisältää

maa-, hyödyke- ja toimialakohtaisia vastuullisuusriskitietoja. UPM:n

hankinnan riskienhallinnan ohjausryhmä arvioi koko hankinnan kehitystä

ja toimitusketjun riskejä sekä valvoo riskienhallintastrategioiden ja -

toimenpiteiden toteutusta.

Toimittajien toimintaa arvioidaan tarkemmin EcoVadis-arvioinneilla ja

muilla arvioinneilla, toimittaja-auditoinneilla ja -tarkastuksilla sekä

yhteisillä kehityssuunnitelmilla. Kaikkien toimittajien vastapuoliriskejä

arvioidaan säännöllisesti siihen tarkoitetulla hallintatyökalulla.

Jos vaatimustenvastaisuuksia havaitaan, toimittajan on ryhdyttävä

korjaaviin toimenpiteisiin. UPM seuraa näiden toimenpiteiden

toteutumista ja antaa tarvittaessa tukea toimittajien toiminnan

parantamiseksi. Joskus sopimuksia joudutaan irtisanomaan

riittämättömien toimenpiteiden tai UPM:n havaintojen vakavuuden vuoksi.

Toimittaja-arvioinnit ja -auditoinnit 

Toimittaja-auditoinnit ja -arviot toteutetaan sosiaalista vastuuta, kuten

ihmisoikeuksia ja ympäristövastuuta koskevien tunnistettujen riskien

perusteella, mutta riskejä ei ole rajattu vain näihin.

Vuonna 2025 UPM teki globaalisti 80 (97) toimittaja-auditointia ja -

arviota. UPM:n omat koulutetut auditoijat tekivät 56 (62) auditointia ja

ulkopuoliset, riippumattomat, akkreditoidut auditoijat 24 (35). Näissä

kirjattiin yhteensä 347 (376) vastuullisuuteen liittyvää havaintoa. Vuonna

2025 yhtään löydöstä ei katsottu kriittiseksi sen perusteella, että niillä olisi

ollut todellisia tai mahdollisesti vakavia ympäristö- tai sosiaalisia

vaikutuksia. Kaikkia löydöksiä seurataan korjaavilla toimenpiteillä ja

mahdollisilla uusilla auditoinneilla  yhteistyössä toimittajien kanssa.

Lisäksi UPM toteutti Uruguayssa noin 2 000 (3 200) työoloihin liittyvää

urakoitsija-arviointia. UPM:lla on Uruguayssa käytössään kattava

urakoitsijoiden tarkastusjärjestelmä. Järjestelmä kattaa työolosuhteiden

ja muuhun liittyvän dokumentaation vaatimustenmukaisuuden

arvioinnin, kenttäauditoinnit työturvallisuuden ja standardien arviointia

varten. Olemassa olevia tietoja verrataan kenttäauditointien tuloksiin.

715 (621) UPM:n toimittajaa osallistui EcoVadis-vastuullisuusarviointiin

tai uudelleenarviointiin vuonna 2025. Arvioinnin tulokset osoittavat, että 

97 % (95 %) EcoVadiksen kautta arvioiduista toimittajista kuuluvat

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	241

matalan vastuullisuusriskin toimittajiin. Kaikkia toimittajia, jotka eivät

vastaa matalan vastuullisuusriskin toimittajille asettuja vaatimuksia,

autetaan kehittämään toimintatapojaan. EcoVadiksen kautta toimittajat

ja UPM voivat seurata ja vertailla toimittajien vastuullisia käytäntöjä

teollisuuden muita toimijoita vasten.

Toimittajien vaatimustenmukaisuus

UPM on sitoutunut vastuullisiin hankintakäytäntöihin UPM:n

Toimintaohjeen mukaisesti. UPM:n Toimintaohje toimittajille ja

kolmansille osapuolille määrittelee toimittajia koskevat

vähimmäisvaatimukset. UPM edellyttää toimittajiensa varmistavan, että

niiden omat toimittajat ja alihankkijat, jotka toimittavat toimittajan ja

UPM:n väliseen sopimukseen liittyviä tuotteita tai palveluita, noudattavat

UPM:n Toimintaohjetta toimittajille ja kolmansille osapuolille tai vastaavia

sitoumuksia. Vuonna 2025 86 % (91 %) UPM:n hankintojen arvosta tuli

toimittajilta, jotka olivat sitoutuneet UPM:n Toimintaohjeeseen toimittajille

ja kolmansille osapuolille.

Lisäksi aihealuekohtaisia vaatimuksia sovelletaan esimerkiksi puun,

kemikaalien, sellun, pakkausmateriaalien ja logistiikan osalta.

Vaatimukset koskevat ympäristö ja sosiaalista vastuuta sekä

raportointia. Tehtailla työskentelevien urakoitsijoiden on noudatettava

UPM:n turvallisuusvaatimuksia.

UPM tarttuu vastuullisuuteen liittyviin mahdollisuuksiin luoda

liiketoiminta-arvoa toimittajayhteistyötä kehittämällä. UPM osallistuu

aktiivisesti erilaisiin kehitys- ja innovaatiohankkeisiin toimittajiensa

kanssa. Yhtiö liittyy mukaan vastuullisuusaloitteisiin mahdollisuuksien

mukaan. Hankintatavoitteet keskittyvät valittuihin ympäristöä, sosiaalista

vastuuta ja hyvää hallinnointia koskeviin aiheisiin (kuvattu edellisellä

sivulla).

Vuonna 2025 UPM jatkoi läheistä yhteistyötä Together for

Sustainability -aloitteen kanssa toimitusketjun vaatimustenmukaisuutta

ja vastuullisuutta koskevista teemoista.

Hiilidioksidipäästöjen vähennystä koskeva

-30 by 30 -ohjelma

Konserninlaajuinen -30 by 30 -ohjelma toimitusketjun

hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi keskittyy ilmastoyhteistyöhön.

Katso lisätietoja kohdasta » E1–3 Vastuullinen hankinta ja -30 by 30 -

ohjelma

Viestintä ja koulutus

UPM tarjoaa työntekijöilleen ja toimittajilleen valmiuksien kehittämiseen

tähtääviä koulutuksia, jotka käsittelevät toimitusketjun vaatimusten-

mukaisuutta ja vastuullisuutta. Vuonna 2025 järjestettiin  sisäistä

koulutusta ja infoja koskien toimittajien sitoutumista ja nykytilannetta.

Vuonna 2025 UPM valmisteli sisäisille sidosryhmille ja toimittajille

koulutuksen, joka koski päivitettyä UPM:n Toimintaohjetta toimittajille ja

kolmansille osapuolille. Yhteensä 597 UPM:n työntekijää teki sisäisen

koulutuksen, samalla kun ulkoisille sidosryhmille suunnattu koulutus

vuonna 2025 kehitettiin ja käynnistettiin. 

Toistaiseksi 248 UPM:n työntekijää on tehnyt toimitusketjun

vastuullisohjelmaan liittyvän verkkokoulutuksen sen käyttöönoton jälkeen.

Vuoden aikana järjestettiin yksittäisiä toimittajatapaamisia, joissa lisättiin

tietoisuutta ohjelman odotuksista ja tavoista edistää yhteistyötä

toimittajien kanssa. Vuonna 2026 jatketaan sisäisiä ja ulkoisia, valmiuksia

kehittäviä tilaisuuksia ja niissä keskitytään entistä enemmän ulkoisten

sidosryhmien sitouttamiseen.

Toimitusketjun hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävän -30 by

30 -ohjelman yhteydessä UPM tarjoaa työntekijöilleen ja toimittajilleen

valmiuksien kehittämisohjelmia. Toimittajatapaamisilla haluttiin lisätä

tietoisuutta UPM:n Scope 3 -hiilidioksidipäästöihin liittyvistä ilmasto-

toimista, tukea toimittajia tuotteiden hiilijalanjäljen laskennassa ja edistää

yhteistyötä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Toistaiseksi 110

työntekijää on tehnyt sisäisen toimitusketjun hiilidioksidipäästöjen

vähentämiseen keskittyvän verkkokoulutuksen. Koulutus antaa lisätietoa

muun muassa −30 by 30 -ohjelmasta ja tuotteiden hiilijalanjälki-

laskennasta.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	242

Korruption- ja lahjonnanvastainen toiminta

G1-3

Osa UPM:n vaatimustenmukaisuusjärjestelmää

UPM:n Toimintaohje korostaa yhtiön nollatoleranssia kaikkien korruption

ja lahjonnan muotojen suhteen. UPM:n korruptionvastaisissa säännöissä

(päivitetty viimeksi vuonna 2024) kerrotaan tarkemmin kielletyistä

toimintatavoista ja eettisen toiminnan odotuksista.

UPM pyrkii varmistamaan Toimintaohjeen, politiikkojen ja sääntöjen

noudattamisen yhtiön vaatimustenmukaisuusjärjestelmän avulla. Se

koskee myös korruption- ja lahjonnanvastaista toimintaa. Järjestelmä

sisältyy UPM:n hallinnointimalliin, ja se on suunniteltu tukemaan yhtiön

toimintaa ja oikein toimimisen kulttuuria yhtiön kaikilla tasoilla.

Riskien arviointi

UPM arvioi korruptioriskejään säännöllisesti. Vuoden 2025 riskien

arviointiprosessiin sisältyi jokaisen liiketoiminta-alueen johdon kanssa

käydyt riskejä koskevat keskustelut (mukaan lukien korruptio). Kaikkia

UPM:n yksiköitä arvioitiin myös maariskin ja toiminnan kompleksisuuden

pohjalta. UPM toimii maailmanlaajuisesti, ja yhtiöllä on merkittävää

tuotantoa monissa kehittyvien markkinoiden maissa. Yhtiön toiminta

edellyttää monia erilaisia toimivaltaisten viranomaisten myöntämiä lupia.

Transparency International on luokitellut osan UPM:n toimintamaista

korruptoituneiksi tai erittäin korruptoituneiksi. Tällaisia maita ovat

esimerkiksi Meksiko, Turkki, Indonesia, Thaimaa, Argentiina, Intia, Etelä-

Afrikka ja Vietnam. Kyseisissä maissa korruption riski on tavallista

suurempi. Tämä koskee esimerkiksi toimintaa viranomaisten kanssa ja

tilanteita, joissa välittäjiä käytetään viranomaisten hyväksyntää

edellyttävissä lupaprosesseissa.

Toimittajille ja kolmansille osapuolille tehtävä due diligence -selvitys on

olennainen osa UPM:n korruptionvastaista ohjelmaa. UPM edellyttää due

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	243

diligence -selvityksen tekemistä ennen sopimusten solmimista tai

uusimista tietyt ehdot täyttävien kolmansien osapuolten kanssa. UPM

edellyttää, että tällaisten kolmansien osapuolten kanssa tehtäviin

sopimuksiin sisällytetään lahjonnanvastaiset sopimusehdot, jotka

velvoittavat kolmatta osapuolta noudattamaan lahjonnanvastaisia lakeja

ja antavat UPM:lle oikeuden tarkastaa, että kolmas osapuoli noudattaa

kyseisiä sopimusehtoja. Lisäksi UPM:llä on vastaava due diligence -

menettely yhteisyrityksiä ja yrityskauppoja varten.

Valvonta

UPM:n tavoitteena on varmistaa vaatimustenmukaisuus organisaation

kaikilla tasoilla valvonnan avulla. Valvonta perustuu konserniyhtiöiden

riskimatriisiin, jossa on otettu huomioon UPM:n toimintojen maariski sekä

toimintojen kompleksisuus ja laajuus kussakin toimintamaassa. UPM:n

Compliance-tiimillä on matriisiin perustuva kolmivuotinen

tarkastussuunnitelma yksikkökohtaisia

vaatimustenmukaisuustarkastuksia varten. Kaikki liiketoiminnan

lainmukaisuuteen ja eettisyyteen liittyvät riskit kattavien yleisten

tarkastusten lisäksi tehdään riskeihin perustuvia tarkastuksia, jotka

kohdistuvat rajatuimpiin asiakysymyksiin, esimerkiksi korruption

vastaiseen toimintaan.

Vaatimustenmukaisuustarkastusten keskeiset havainnot ja

suositukset raportoidaan hallituksen tarkastusvaliokunnalle ja

liiketoiminnoille. Suositukset toteutetaan yhdessä asianomaisten

liiketoimintojen kanssa. Toinen esimerkki UPM:n valvontatoimista on

vastapuoliriskien hallintaprosessi, joka kattaa myös korruption ja

lahjonnan torjunnan.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	244

Tutkinta

Työntekijät tai ulkoiset sidosryhmät voivat ilmoittaa epäillystä tai

havaitusta korruptiosta tai lahjonnasta UPM:n Ilmoita väärinkäytöksestä -

kanavan kautta. Ilmoitetut epäilykset tai havainnot tutkitaan UPM:n

väärinkäytösten tutkintaprotokollan ja -prosessin mukaisesti.

Katso » G1–1 Politiikat

Ilmoitetut korruptio- tai lahjontaepäilyt ja -havainnot tutkitaan UPM:n

sisäisen tarkastuksen tai lakiosaston Compliance-tiimin valvonnassa.

Tapauksen käsittelijät ovat riippumattomia asiaan liittyvästä

hallintoketjusta.

Vaatimustenmukaisuudesta vastaava johtaja ja sisäisen tarkastuksen

johtaja raportoivat tutkinnan tuloksista eettiselle neuvoa-antavalle

työryhmälle ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle neljännesvuosittain.

Viestintä ja koulutus

Korruptionvastainen toiminta on yksi aihealue UPM:n Toimintaohjeessa.

Toimintaohje jaetaan kaikille työntekijöille. UPM:llä on lisäksi

yksityiskohtaisempia sisäisiä sääntöjä lahjonnan- ja korruptionvastaiselle

toiminnalle. Politiikat ja käytännöt viedään käytäntöön koulutusten ja

viestinnän avulla.

94 % UPM:n aktiivisista työntekijöistä* suoritti vuoden 2025 loppuun

mennessä UPM:n uuden Toimintaohjekoulutuksen mukaan lukien

korruptionvastaista toimintaa koskevan osion. Koulutus alkoi syyskuussa

2025. Katso taulukko kohdasta » G1–1 Koulutukset liiketoimintatapaa

koskevista politiikoista.

*pois lukien UPM Adhesive Materialsin vuonna 2025 ostama yritys

Lisäksi kaikkien toimihenkilöiden tulee suorittaa UPM:n

korruptionvastaista toimintaa koskeva verkkokurssi ja sitoutua sen

yhteydessä UPM:n korruptionvastaisiin sääntöihin. UPM on tunnistanut

toimihenkilönsä eniten alttiiksi korruptiolle ja lahjonnalle. Heillä on

taloudellista ja muuta päätöksentekovaltaa, minkä takia heihin voi

kohdistua korruptio- ja lahjontayrityksiä tuotantohenkilöstöä

todennäköisemmin. Vuonna 2024 päivitetyn UPM:n korruptionvastaisen

verkkokurssin suorittamisaste oli vuoden 2025 lopussa 99 %. Katso

taulukko kohdasta » G1–1 Koulutukset liiketoimintatapaa koskevista

politiikoista.

UPM täydentää verkkokoulutuksia henkilökohtaisella ja virtuaalisella

vaatimustenmukaisuuskoulutuksella määritellyille kohderyhmille.

Kohderyhmät määritetään riskiarviointien perusteella. Vuonna 2025 yhtiö

järjesti räätälöityjä korruptionvastaiseen toimintaan keskittyviä

koulutuksia valituille sisäisille kohderyhmille.

Vaatimustenmukaisuuskoulutusten lisäksi työntekijöiden tietoisuutta

pidetään yllä säännöllisellä viestinnällä.

Konsernin johtoryhmä ja hallituksen jäsenet kuuluvat

korruptionvastaisten koulutusten kohderyhmään. Lisäksi kaikille

hallituksen uusille jäsenille järjestetään perehdytyksen yhteydessä UPM:n

Toimintaohjetta ja muita konsernin politiikkoja käsittelevää koulutusta,

mukaan lukien korruptionvastainen toiminta.

UPM on rakentanut alustan, jossa koulutuksia tarjotaan UPM:lle

työskentelevien liikekumppanien työntekijöille. Näin voidaan varmistaa,

että he sitoutuvat samoihin oikein toimimisen periaatteisiin.

UPM:n Toimintaohje toimittajille ja kolmansille osapuolille päivitettiin

vuonna 2024. Toimintaohje viestitään toimittajille osana

toimitussopimusta. Vuonna 2025 hankintojen arvosta 86 % tuli

toimittajilta, jotka ovat hyväksyneet UPM:n Toimintaohjeen toimittajille ja

kolmansille osapuolille. UPM:n Toimintaohjeen toimittajille ja kolmansille

osapuolille kattamista olennaisista liiketoimintakumppaneista suurin osa

on toimittajia. Katso » G2–1 Vastuullinen hankinta

Mittarit

G1-4

Korruptio- tai lahjontatapaukset

	2025	2024
Tuomioiden määrä	0	0
Sakkosumma (euroa)	0	0

Vastauksena UPM:n korruptionvastaisten politiikkojen ja

menettelytapojen rikkomuksiin UPM teki tutkimuksia ja seurantatoimia

sekä ryhtyi toimiin valvontaympäristönsä parantamiseksi. Kurinpidollisia

toimia kohdistettiin rikkomuksiin syyllistyneisiin työntekijöihin, ja

koulutusta järjestettiin tunnistetuille riskiryhmille.

Vuonna 2025 tutkittiin 4 UPM:n korruption vastaisten politiikkojen ja

menettelyjen väitettyä rikkomusta, sisältäen rikkomukset koskien lahjoja

ja vieraanvaraisuutta. Yksi tapaus todettiin UPM:n ohjeistusten

vastaiseksi ja rikkomuksen tapahtuneen, ja kyseinen työntekijä sai

kurinpitoseuraamuksen. Kaksi tapausta osoittautui perusteettomiksi, ja

yhden tapauksen tutkinta oli vielä kesken vuoden 2025 lopussa.

Tiedossa ei ole yhtään vahvistettua tapausta, jossa liikekumppanuus

olisi lopetettu tai jätetty uusimatta vuonna 2025 havaittujen korruptio- tai

lahjontarikkomusten takia.

Yhtään korruptio- tai lahjontatapausta ei nostettu yhtiötä tai sen omia

työntekijöitä kohtaan raportointiajanjaksolla.

G1-5

Poliittinen vaikutusvalta ja lobbaustoiminta

UPM pyrkii edistämään yhtiölle välttämättömiä toimintaedellytyksiä

yhteiskuntasuhteilla ja edunvalvonnalla erityisesti yhtiön pääliiketoiminta-

alueilla Suomessa, Uruguayssa, Saksassa ja Kiinassa. Myös aktiivinen

vaikuttaminen EU-tasolla on tärkeää.

Yhteiskuntasuhdetoiminta perustuu UPM:n strategiaan. Toiminta

tukee myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita. UPM:llä on myös

aihekohtaisia ohjausryhmiä, jotka ohjaavat yhteiskuntasuhteiden hoitoa.

Konsernin johtoryhmä arvioi säännöllisesti näitä aiheita.

Edunvalvonnassa UPM tekee yhteistyötä useiden toimialajärjestöjen

kanssa, joista merkittävimmät ovat Metsäteollisuus ry ja Euroopan

paperi- ja selluteollisuuden keskusjärjestö (Confederation of European

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	245

Paper Industries, Cepi). Uuteen liiketoimintaan siirryttäessä on tarpeen

löytää uusia tapoja sekä foorumeita yhteistyölle.

UPM on esimerkiksi Euroopan kemianteollisuuden järjestön (CEFIC)

jäsen. UPM on myös edustettuna näiden toimialajärjestöjen

päätöksentekoelimissä, jotta se voi vaikuttaa ja seurata niiden kantoja ja

varmistaa, että ne ovat UPM:n strategian mukaisia. Perusedellytys minkä

tahansa järjestön jäsenyydelle on periaatteellinen yhteneväisyys UPM:n

strategisten kantojen kanssa.

Koska UPM on aktiivinen toimija energiamarkkinoilla energiainten-

siivisenä kuluttajana sekä energiantuottajana, yhtiö muistutti

päätöksentekijöitä toimivien energiamarkkinoiden tärkeydestä.

Ilmastonmuutos ja UPM:n sitoutuminen YK:n 1,5 °C:n tavoitteeseen oli

edelleen sidosryhmille tärkeää. Keskusteluja käytiin ympäristöjärjestöjen,

sertifiointiorganisaatioiden, viranomaisten ja päättäjien kanssa. Metsien

ilmastovaikutus liittyy maankäyttöä, maankäytön muutosta ja

metsätaloutta koskevaan politiikkaan (LULUCF). UPM korosti kestävän

metsänhoidon tärkeyttä ja fossiilipohjaisten tuotteiden korvaamista

puupohjaisilla tehokkaina keinoina hillitä ilmastonmuutosta.

Vuonna 2025 kauppapolitiikka, erityisesti muutokset Yhdysvaltojen

tuontitulleissa, edellyttivät aktiivista seurantaa, arviointia ja vaikuttamista.

UPM tukee vahvasti vapaakauppaa ja avoimia markkinoita ja on ollut

tällä kannalla jo vuosien ajan useilla markkinoilla.

UPM edistää aktiivisesti ilmastopolitiikan johdonmukaista ja

kustannuskilpailukykyistä toteuttamista. Yhtiö korostaa, että sääntelyn

tulisi olla ennustettavaa sekä edesauttaa biokiertotalouden investointeja.

Siksi EU:n politiikalla on varmistettava metsien kestävä käyttö sekä puun

saatavuus vihreän kasvun keskeisenä resurssina.

UPM:n ensisijaiset edunvalvonta-aiheet on kuvattu julkisesti yhtiön

verkkosivustolla.

Yhteiskuntasuhteiden tiimiä johtaa yhteiskuntasuhteiden johtaja, joka

raportoi markkinoinnista, vastuullisuudesta ja viestinnästä vastaavalle, 

konsernin johtoryhmään kuuluvalle johtajalle.

UPM:n Toimintaohjeen mukaisesti yhtiö ei tue poliittisia puolueita tai

ehdokkaita taloudellisesti eikä muulla tavoin.

UPM:n vuoropuhelu ja toiminta hallitusten ja lainsäätäjien kanssa on

läpinäkyvää. UPM:n tunnistenumero EU:n avoimuusrekisterissä on

861194311863-31. UPM on rekisteröitynyt myös Saksan lobbausrekisteriin

ja vuodesta 2024 lähtien Suomen avoimuusrekisteriin.

Yksi hallituksen jäsen on toiminut julkishallinnon tehtävissä hänen

hallitukseen nimittämistään edeltävän kahden vuoden aikana. Jari

Gustafsson toimi Suomen Kreikan ja Albanian suurlähettiläänä 31.8.2024

saakka. Toimitusjohtaja ei ole toiminut julkishallinnon tehtävissä kahteen

vuoteen ennen nimitystä nykyiseen tehtäväänsä.

G1-6

Maksukäytännöt

UPM noudattaa joko UPM:n tai joissakin tapauksissa toimittajan

määrittelemiä sopimusperusteisia maksuehtoja. UPM ei sovella erityisiä

menettelyjä pk-yrityksiin.

UPM pyrkii maksamaan kaikki toimittajien laskut eräpäivään

mennessä. Maksut suoritetaan laskun eräpäivän ja UPM:n globaalisti

määritellyn maksustrategian mukaisesti. Yksittäiset sopimukset,

maksuehdot ja maksutavat voivat kuitenkin vaihdella maittain ja

liiketoiminnoittain.

Vuonna 2025 UPM:n keskimääräinen maksuaika toimittajilleen oli 43

päivää maksuajan alkamisesta.

UPM noudattaa toimittajasopimuksissaan keskimäärin 14–60 päivän

maksuaikaa. Yksittäiset sopimukset ja sopimuskohtaiset maksuehdot

voivat vaihdella maittain ja liiketoiminnoittain heijastellen eri

liiketoimintakäytäntöjä. Laskun eräpäivä määrittää maksupäivän. UPM:n

globaalia maksustrategiaa ja -ohjeita sovelletaan kaikissa UPM:n

yksiköissä. Globaalin UPM Source to Pay -prosessimallin perusteella

maksuehtoja sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa toimittajaluokissa ja

maantieteellisillä alueilla, ellei erityisissä sopimusjärjestelyissä ole toisin

sovittu.

Vuonna 2025 keskimäärin 76 % UPM:n saamista laskuista oli 60

päivän tai sitä lyhyemmän nettomaksuehdon mukaisia.

UPM ei ole ollut osallisena maksuviivästyksiä koskevissa

oikeudenkäynneissä vuonna 2025.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	246

Muut kestävyysraportoinnin standardit ja viitekehykset

IFRS S1 & S2

IFRS Foundation perusti ISSB:n vuonna 2021 YK:n ilmastokokouksen

(COP26) yhteydessä. IFRS Foundation on voittoa tavoittelematon

yleishyödyllinen organisaatio, joka on perustettu kehittämään

korkealaatuisia, ymmärrettäviä, käytettäviä ja maailmanlaajuisesti

hyväksyttyjä kirjanpito- ja kestävän kehityksen tiedonantostandardeja.

ISSB:n ensisijainen tavoite on luoda kestävää kehitystä koskevien tietojen

globaali perusta, joka vastaa pääomamarkkinoiden tarpeita.

Vuonna 2023 ISSB julkaisi kaksi ensimmäistä kestävän kehityksen

tiedonantostandardiaan: IFRS S1 (Yleiset vaatimukset kestävään

kehitykseen liittyvien taloudellisten tietojen raportoimiseksi) ja S2

(Ilmastoon liittyvät tiedot).

ISSB ja Euroopan komissio yhdessä EFRAG:n kanssa ovat

työskennelleet yhteistyössä eurooppalaisten kestävän kehityksen

raportointistandardien (ESRS) ja IFRS:n kestävän kehityksen

tiedonantostandardien (ISSB-standardien) suhteen tavoitteena saavuttaa

standardien yhdenmukaisuus kiinnittäen erityistä huomiota ilmastoon

liittyvään raportointiin. Standardien yhteentoimivuusohjeistus julkaistiin

vuonna 2024, ja se muodostaa perustan UPM:n IFRS S1:n ja S2:n

vastaavuustaulukolle UPM:n ESRS-raportin kanssa. UPM on ottanut

huomioon IFRS S1- ja IFRS S2 -standardien tiedonantovaatimukset

parantaakseen raportoinnin yhteentoimivuutta ja läpinäkyvyyttä. Vaikka

raportin tiedot ovat monilta osin yhdenmukaisia IFRS S1- ja S2 -

standardien vaatimusten kanssa, UPM ei kuitenkaan noudata näitä

standardeja täysimääräisesti. Erityisesti IFRS S1- ja S2 -standardien

edellyttämät taloudellisten vaikutusten määrälliset tiedot eivät tällä

hetkellä sisälly raportointiin.

Katso seuraavilta sivuilta UPM:n ISSB-ESRS Vastaavuustaulukko.

IFRS S1 & S2 vaatimukset	Aihe-alue	IFRS:n raportointi- vaatimukset	ESRS:n raportointi- vaatimukset	Lisätiedot
Yleiset vaatimukset	Olennaisuuden arviointi	IFRS S1.17-19	ESRS 2 SBM-2, SBM-3
	Tietojen sijainnit raportissa	IFRS S1.60-63	Kestävyysraportti osana toimintakertomusta
	Yhtiön hallinnon prosessit, kontrollit ja toimintatavat, joilla valvotaan, arvioidaan ja ennakoidaan ilmastoriskejä ja -mahdollisuuksia	IFRS S1.27(a)-(b)	ESRS 2 GOV-1
	Kuvaus strategiasta vastuullisuusriskien ja mahdollisuuksien johtamiseksi	IFRS S1.29(a)-(e)	ESRS 2 SBM-1, SBM-2, SBM-3
	Olennaiset tiedot koskien vastuullisuuteen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia sisältäen tiedot mittareista ja tavoitteista	IFRS S1.30(a)-(c); IFRS S1.32(a)-(b); IFRS S1 45-53	Kestävyysraportti kokonaisuutena
	Taloudellinen asema, tulos ja kassavirrat	IFRS S1.34-40	ESRS IRO-1 prosessikuvaus, ilmastoriskien arviointi
	Riskienhallinta	IFRS S1.44(a)-(c)	ESRS IRO-1
IFRS S2 - Hallinto
Hallinnon ja johdon roolit	Kuvaus hallintoelimistä ja henkilöistä joiden tehtävänä on ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien ennakoiminen	IFRS S2.6 (a)	ESRS 2 GOV-1, GOV-2, GOV-3
Hallinnon prosessit, kontrollit ja toimintatavat	Johdon rooli osana hallinnon prosesseja, kontrolleja ja toimintatapoja koskien ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien monitorointia, hallinnointia ja ennakointia	IFRS S2.6 (b)	ESRS 2 GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
IFRS S2 - Strategia
Ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet	Tunnistetut olennaiset ilmastonmuutoksesta johtuvat fyysiset ja transitioriskit sekä mahdollisuudet, jotka vaikuttavan UPM:n toimintaan.	IFRS S2.10	ESRS 2 SBM-3, E1 SBM-3
Liiketoimintamalli ja arvoketjut	Nykyisten ja odotettavien ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien vaikutukset	IFRS S2.13	ESRS 2 SBM-3, Toimintakertomus, riskienhallinta

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	247

IFRS S1 & S2 vaatimukset	Aihe-alue	IFRS:n raportointi- vaatimukset	ESRS:n raportointi- vaatimukset	Lisätiedot
Strategia ja päätöksenteko	Tiedot, kuinka UPM on reagoinut ja aikoo reagoida strategiassaan ja päätöksenteossaan tunnistettuihin ilmastoriskeihin ja - mahdollisuuksiin	IFRS S2.14 (a)	ESRS 2 SBM-3; ESRS 2 IRO-1; ESRS E1-1; E1-2; E1-3
	UPM:n resurssit ja suunnitelmat toteuttaa raportoidut toimenpiteet	IFRS S2.14 (b)	ESRS E1-3
	Aikaisemmin raportoitujen suunnitelmien edistyminen	IFRS S2.14 (c)	ESRS E1-1; E1-3
Taloudellinen asema, tulos ja kassavirat	Ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien vaikutukset taloudelliseen tulokseen	IFRS S2.15	ESRS 2 SBM-3
	Vaikutukset UPM taloudelliseen tulokseen koskien nykyistä ja tulevia raportointikausia	IFRS S2.16 , IFRS S2.17	ESRS 2 SBM-3	Katso lisätieto  taulukon alapuolelta
Ilmastoresilienssi	Resilienssianalyysin tulokset ja johtopäätökset	IFRS S2.22 (a)	ESRS 2 SBM-3; ESRS E1-1
	Tiedot kuinka ja milloin resilienssianalyysi on toteutettu, sekä kuvaukset analyysin lähtötiedoista ja oletuksista	IFRS S2.22 (b), IFRS S1.23; IFRS S1.B42 (c), IFRS S2.23	ESRS E1-1; ESRS 2 SBM-2; ESRS 2 IRO-1
IFRS S2 - Riskienhallinta
llmastonmuutoksesta johtuvien riskien hallitseminen	Prosessit, joilla tunnistetaan, arvioidaan, priorisoidaan ja valvotaan ilmastoon liittyviä riskejä sekä kuvaukset keskeisistä oletuksista	IFRS S2.25(a)	ESRS 2 SBM-3; ESRS 2 IRO-1; ESRS E1-1; E1-2; E1-7; E1-9
Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien hallinta	Prosessit, joilla tunnistetaan, arvioidaan, priorisoidaan ja valvotaan ilmastoon liittyviä mahdollisuuksia sekä kuvaukset keskeisistä oletuksista	IFRS S2.25 (b)	ESRS 2 GOV-1; ESRS 2 IRO-1; ESRS 2 SMB-3, ESRS E1-2; E1-9
Yleinen riskienhallinta	Kuvaus ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien huomioimisesta osana yleistä riskienhallintaa	IFRS S2.25 (c)	ESRS 2 IRO-1
IFRS S2 -  Mittarit
Ilmasto- ja kasvihuone- kaasupäästöihin liittyvät mittarit	UPM:n Scope 1,2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöt ja tiedot mittausmenetelmistä	IFRS S2.29(a), IFRS S2.B30, IFRS S2.B31, IFRS S2.B56 (a), (b), IFRS S2.B34	ESRS E1-1; E1-4; E1-6
	Ilmastoon liittyvät riskit— määrä ja osuus omaisuuseristä ja liiketoiminnoista, jotka alttiita ilmastonmuutoksen transitioriskeille	IFRS S2.29 (b)	ESRS 2 SBM-3; ESRS E1-9	Katso lisätieto taulukon alapuolelta
	Ilmastoon liittyvät riskit— määrä ja osuus omaisuuseristä ja liiketoiminnoista, jotka alttiita ilmastonmuutoksen fyysisille riskeille	IFRS S2.29 (c)	ESRS 2 SBM-3; ESRS E1-9	Katso lisätieto taulukon alapuolelta
	Ilmastoon liittyvät mahdollisuudet - määrä ja osuus ilmastomukaisista omaisuuseristä tai liiketoiminnoista	IFRS S2.29 (d)	ESRS 2 SBM-3; ESRS 1-9	Katso lisätieto taulukon alapuolelta
	Pääoman käyttö — käyttöpääomamenojen, rahoituksen tai investointien kokonaismäärät liittyen ilmastoriskeihin ja -mahdollisuuksiin	IFRS S2.29 (e)	ESRS 2 SBM-3; ESRS E1-1	Katso lisätieto taulukon alapuolelta
	Sisäinen hiilen hinnoitteleminen	IFRS S2.29 (f)	ESRS E1-8
	Ilmastoasioiden huomioiminen johdon palkitsemisessa	IFRS S2.29 (g)	ESRS 2 GOV-3
	Olennaiset tiedot koskien monitoimialaisia mittareita	IFRS S2.31; IFRS S2.B65 (e); IFRS S1.21 (b), IFRS S1.50 (c)	ESRS 2 SBM-3; ESRS E1-9	Katso lisätieto taulukon alapuolelta
IFRS S2 - Tavoitteet
Ilmastotavoitteet	Tiedot UPM:n asettamista laadullisista jmäärällisistä ilmastotavoitteista strategisten ja lainvaatimien tavoitteiden saavuttamiseksi	IFRS S2.33, IFRS S2.B67	ESRS E1-4
	Tiedot UPM:n lähestymistavasta asettaa ja seurata tavoitteita sekä toimintatavoista seurata yhtiön suoriutumista	IFRS S2.34	ESRS E1-1; E1-4
	Tiedot UPM:n suoriutumisesta suhteessa asetettuihin ilmastotavoitteisiin	IFRS S2.35	ESRS E1-1; E1-4
	Ilmastotavoitteiden laskentarajaukset	IFRS S2.36 (a), (b), (d)	ESRS E1-1; E1-4
	Tiedot päästöhyvitysten käytöstä	IFRS S2.36 (e)	ESRS E1-7

*Lisätieto: Tietoja taloudellisista vaikutuksista ei raportoida tilikaudelta 2025 hyödyntäen ESRS:n siirtymäsääntöä vaiheittain käyttöön otettaville tiedonantovaatimuksille

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	248

TCFD

UPM:n raportointi TCFD:n (Task Force on Climate-related Financial Disclosures) mukaisesti on sisällytetty UPM:n kestävyysraporttiin seuraavasti:

Vaatimukset	Sivut
Hallinnointi
a) Hallituksen tehtävät ilmastoasioiden johtamisessa	ESRS 2 GOV-1 Johdon rooli vastuullisuudessa IRO-1 Olennaisuusarviointi
b) Johdon tehtävät ilmastoasioiden arvioinnissa ja johtamisessa	ESRS 2 GOV-1 Johdon rooli vastuullisuudessa ESRS 2 IRO-1 Olennaisuusarviointi
Strategia
a) Ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä	ESRS 2 IRO-1 Olennaisuusarviointi ESRS 2 SBM-3 Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet E1-4 Tavoitteet
b) Ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien vaikutukset liiketoimintaan, strategiaan ja taloudelliseen suunnitteluun	ESRS 2 IRO-1 Olennaisuusarviointi E1-1 Siirtymäsuunnitelma - Investoinnit ja rahoitus ESRS 2 SBM-3 Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet E1-4 Tavoitteet
c) Strategian joustavuus eri ilmastoskenaarioissa	ESRS 2 SBM-3 UPM:n iiketoimintamallin resilienssi E1-1  Siirtymäsuunnitelma E1 SBM-3 Ilmastoon liittyvät riskit ja UPM:n iiketoimintamallin resilienssi
Riskienhallinta
a) Ilmastoriskien tunnistamisprosessi	ESRS 2  IRO-1 Olennaisuusarviointi - Ilmastoon liittyvät riskit
b) Ilmastoriskien hallintamenetelmät	ESRS 2 GOV-1 Vastuullinen hallintotapa E1-1 Siirtymäsuunnitelma
c) Miten ilmastoriskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta on integroitu yleiseen riskienhallintaan	ESRS 2 IRO-1 Olennaisuusarviointi - Prosessi yleisestil
Mittarit ja tavoitteet
a) Ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien arvioinnissa käytetyt mittarit	Mittarit (E1-5 Energiankulutus ja jakauma, E1-6 Kasvihuonekaasupäästöt, E1-7 Hiilenpoisto ja päästöhyvityset, E1-8 Hiildioksidipäästöjen sisäinen hinnoittelu)
b) Ilmasto: Scope 1, Scope 2 ja Scope 3 -päästöt ja niihin liittyvät riskit	Päästöt:: E1-6 Kasvihuonekaasupäästöt Riskit: ESRS 2 SBM-3 Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
c) Ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien hallintaan käytetyt tavoitteet ja tulokset	E1-4 Tavoitteet

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	249

TNFD

UPM:n raportointi TNFD:n (Task Force on Nature-related Financial Disclosures) mukaisesti on sisällytetty UPM:n kestävyysraporttiin seuraavasti:

Vaatimukset	Sivut
Hallinnointi
a) Hallituksen tehtävät luontoon liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvomisessa	ESRS 2 GOV-1 Johdon rooli vastuullisuudessa ESRS 2 IRO-1 Olennaisuusarviointi
b) Johdon tehtävät  luontoon liittyvien riippuvuuksien, vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioimisessa ja hallinnoinnissa	ESRS 2 GOV-1 Johdon rooli vastuullisuudessa ESRS 2 IRO-1 Olennaisuusarviointi
c) Toimintaperiaatteet ja toimenpiteet koskien ihmisoikeuksia, sekä johdon valvonta ja johtaminen suhteessa alkuperäiskansoihin, paikallisiin yhteisöihin, vaikutusten alaisena oleviin ja muihin sidosryhmiin liittyvissä kysymyksissä ja näiden arvioimisessa koskien luontoon liittyviä riippuvuuksia, vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia	ESRS 2 GOV-1 Vastuullinen hallintotapa ESRS 2 GOV-4Vastuullisuutta koskeva due diligence -menettely S1-1 UPM ja ihmiskoikeudet
Strategia
a) Luontoon liittyvät riippuvuudet, vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä	ESRS 2 IRO-1 Olennaisuusarviointi E4 SBM-3 Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
b) Luontoon liittyvien riippuvuuksien, vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien vaikutukset liiketoimintaan, arvoketjuihin, strategiaan ja talouden suunnitteluun, sekä myös transitiosuunnitelmiin ja toteutettuihin muihin arviointeihin	ESRS 2 IRO-1 Olennaisuusarviointi E4 SBM-3 IVaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
c) Strategian resilienssianalyysi ottaen huomioon luontoon liittyvät skenaariot	ESRS 2 IRO-1 Olennaisuusarviointi E4 SBM-3 Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet E4-1 Siirtymäsuunnitelma
Riskienhallinta
a) Prosessit luontoon liittyvien riippuvuuksien, vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja priorisoimiseksi	ESRS 2 IRO-1 Olennaisuusarviointi E4 SBM-3 Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
b) Prosessit luontoon liittyvien riippuvuuksien, vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien seuraamiseksi	ESRS 2 IRO-1 Olennaisuusarviointi E4 SBM-3 Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
c) Kuvaus kuinka luontoon liittyvien riippuvuuksien, vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis-, arviointi-, ja priorisointiprosessit on yhdistetty muihin riskienhallinnan prosesseihin	ESRS 2 IRO-1 Olennaisuusarviointi E4 SBM-3 Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Mittarit ja tavoitteet
a) Valitut mittarit luontoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arvioimiseksi	E4-5 Mittarit
b) Positiiviset vaikutukset metsien monimuotoisuuteen sekä seurantajärjestelmän kehittäminen sekä virtavapaat vedet sekä näihin liittyvät riskit	E4-3 Toimenpiteet E4 SBM-3 Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
c) Tavoitteet luontoon liittyvien riippuvuuksien, vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnoimiseksi sekä tavoitteiden seuraaminen	E4-4 Tavoitteet

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	250

Tutkimus ja kehitys

Innovaatioilla on keskeinen rooli UPM:n pitkän aikavälin kasvun ja vahvan

kannattavuuden varmistamisessa kaikissa liiketoiminnoissa. Yhtiö

keskittyy nykyisten liiketoimintojen suorituskyvyn parantamiseen ja

uusien mahdollisuuksien luomiseen sekä synergisesti täydentävissä että

täysin uusissa liiketoiminnoissa.

UPM hyödyntää systemaattista innovaatiomallia, joka tukee

liiketoiminnan prioriteetteja ja tulevaa kasvua. UPM on ottanut käyttöön

yhtenäisen strategisen innovoinnin johtamismallin. Tavoitteena on

parantaa priorisointia, nopeuttaa innovaatioiden käyttöönottoa ja

varmistaa innovaatioiden mitattava vaikutus koko portfoliossa.

  Osana muutosta UPM Adhesive Materials pilotoi vuonna 2025

globaalin tuotekehityksen mallin, joka yhtenäistää prosessit eri

funktioiden ja maantieteellisten alueiden välillä ja korvaa hajanaiset

käytännöt yhdellä standardilla. Tämä parantaa yhteistyötä, datan

hyödyntämistä ja nopeuttaa toteutusta ja osoittaa, kuinka

systemaattinen innovaatioiden hallinta lisää yhdenmukaisuutta ja

arvonluontia.

Vuonna 2025 käytimme tutkimukseen ja kehitykseen 404 (488)

miljoonaa euroa, mikä on 28,8 (36,1) % liiketoiminnan rahavirrasta. Lukuun

sisältyvät tutkimuksen ja kehityksen suorat kustannukset 60 (70)

miljoonaa euroa sekä kehittyvien liiketoimintojen negatiiviset rahavirrat

sekä investoinnit, liiketoimintojen merkittävät kasvuhankkeet ja

digitalisaatiohankkeet. UPM:n biolääketieteen liiketoiminta päättyi

syyskuussa 2025.

Patentit, tavaramerkit ja muut immateriaalioikeudet suojaavat

innovaatioita ja tukevat niiden muuttamista liiketoiminnaksi. UPM:llä on

globaalisti yli 5 000 patenttia ja patenttihakemusta sekä yli 2 000

tavaramerkkiä. Innovaatioiden ja teknologioiden lisensointi antaa hyvän

pohjan tulevalle arvonluonnille asiakkaiden ja teknologiakumppaneiden

kanssa. 

Laaja yhteistyöverkosto

UPM:n tiiviiseen yhteistyöverkostoon kuuluu asiakkaita, yliopistoja,

tutkimuslaitoksia, toimittajia ja kasvuyrityksiä. Yhteistyö nopeuttaa uusien

liiketoimintaratkaisujen kehittämistä ja markkinoille pääsyä.

Verkostoon kuuluvat muun muassa CLIC Innovation -klusteri, Circular

Bio-based Europe Joint Undertaking (CBE JU), European Chemical

Industry Council (Cefic) sekä Renewable Carbon Initiative (RCI). UPM on

mukana Euroopan paperi- ja selluteollisuuden keskusjärjestö Cepin

4evergreen-hankkeessa, joka pyrkii kuitupohjaisten pakkausten 90 %:n

kierrätysasteeseen vuoteen 2030 mennessä. UPM on myös

eurooppalaisen EUROPEN-järjestön jäsen. Järjestön tavoitteena on

hiilineutraali pakkausten arvoketju.

UPM pyrkii edistämään aloitteita, jotka vähentävät

kasvihuonekaasujen hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2025 UPM toimi

Suomen Vetyklusterissa (Hydrogen Cluster Finland) tavoitteena luoda

uusia teknologioita, liiketoimintamahdollisuuksia ja ilmastohyötyjä koko

verkostolle. UPM jatkoi myös VTT:n ja RISEn (Research Institutes of

Sweden) johtamaa viisivuotista päästöttömään selluntuotantoon

pyrkivää tutkimusohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on vähentää

merkittävästi biomassan polttamista ja lisätä puun saantoa noin 50

prosentista noin 70 prosenttiin.

Vahva tutkimus- ja kehitysinfrastruktuuri

UPM:n kolme tutkimuskeskusta Suomessa, Kiinassa ja Saksassa

nopeuttavat biopohjaisten tuotteiden kehittämistä. Keskukset keskittyvät

tutkimukseen, pilotointiin ja analysointiin, mikä mahdollistaa

saumattoman yhteistyön asiakkaiden, arvoketjun kumppaneiden ja

tutkimuslaitosten, kuten yliopistojen, kanssa. Keskukset tekevät tiivistä

yhteistyötä UPM:n tehtaiden, liiketoimintojen ja liiketoimintakohtaisten

tutkimuskeskusten kanssa eri maissa.

Saksassa UPM on lisännyt biokemikaalien tutkimus- ja kehitystyötä

sekä pilotointia useissa, Leunan biojalostamoon kytkeytyvissä

laboratorioissa. Vuonna 2025 uusi tutkimuskeskus Hallessa, Saksassa

aloitti toimintansa. Bioteknologiaan ja kehittyneisiin analyysityökaluihin

keskittyvä laitos vahvistaa UPM:n kykyä kehittää olemassa olevia

prosesseja, tukea biokemikaalijalostamon toimintaa, varmistaa

tuotteiden laatu asiakassovelluksissa ja laajentaa tuotevalikoimaa.

Suomessa Lappeenrannan tutkimuskeskus keskittyy uusiutuvien

kuitujen, kehittyneiden materiaalien ja hiilidioksidipäästöjä vähentävien

ratkaisujen kehittämiseen. UPM:n Aasian tutkimuskeskus Changshussa

Kiinassa keskittyy kehittyneiden materiaalien kilpailukyvyn

varmistamiseen. Uruguayssa keskitytään pilotoimaan sellun

tulevaisuuden loppukäyttökohteita tiiviissä yhteistyössä

eukalyptusviljelmiin erikoistuneen metsätalouden tutkimuskeskuksen

kanssa.

Painopisteet vuonna 2025

UPM Biochemicals – uusi liiketoiminta vauhtiin

Hiilidioksidipäästöjä vähentävät ratkaisut tarjoavat innovatiivisia ja

kestäviä vaihtoehtoja yhteiskunnan tarpeeseen vähentää nopeasti

hiilidioksidipäästöjä. Biokemikaaliliiketoiminnan käynnistämisen myötä

UPM mahdollistaa asiakkailleen siirtymisen fossiilisista raaka-aineista

puupohjaisiin vaihtoehtoihin pakkauksissa, muoveissa, PET-pulloissa,

tekstiileissä ja lääkkeissä. Näiden kemikaalien hiilijalanjälki on

merkittävästi pienempi kuin fossiilipohjaisten kemikaalien, mikä on

dokumentoitu kolmannen osapuolen tarkastamassa elinkaariarvioinnissa

(LCA).

UPM mahdollistaa päästöjen vähentämisen kriittisillä toimialoilla tänä

vuonna käynnistyvällä biokemikaaliliiketoiminnalla, valmistautumalla

laajentamaan biopolttoaineliiketoimintaansa sekä luomalla arvoa

energiamarkkinoiden murroksessa.

Tammikuussa 2020 UPM ilmoitti investoinnista 220 000 tonnin uuden

sukupolven biokemikaalijalostamoon Leunassa Saksassa. Laitoksen

investoinniksi arvioidaan 1 335 miljoonaa euroa. Leunan jalostamon

käynnistäminen eteni vuonna 2025. Puun ligniiniksi ja sokereiksi jalostava

prosessi käynnistyi onnistuneesti, ja ensimmäiset kaupalliset

teollisuussokeritoimitukset tehtiin neljännellä vuosineljänneksellä.

Prosessin kriittisessä ensimmäisessä osassa saavutetun edistyksen ja

seuraavien ydinprosessien korjaustöiden hyvän etenemisen ansiosta

ligniinin, uusiutuvien toiminallisten täyteaineiden (RFF) ja lopulta glykolien

tuotannon ja myynnin odotetaan alkavan vuonna 2026.

Biojalostamo sai ISCC PLUS-, PEFC- ja FSC™-alkuperäketjun

sertifikaatit, mikä korostaa UPM:n sitoutumista kestävään hankintaan,

täydelliseen jäljitettävyyteen ja läpinäkyvään toimitusketjuun.

Biojalostamo on ensimmäinen laatuaan, ja sen prosessisuunnittelu ja

osa sen teknologioista ovat maailmanlaajuisesti uusia. Biojalostamo

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	251

tuottaa sataprosenttisesti puupohjaisia biokemikaaleja, jotka

mahdollistavat siirtymän fossiilisista raaka-aineista vastuullisiin

vaihtoehtoihin useissa kuluttajavetoisissa loppukäytöissä. Investointi

avaa UPM:lle kokonaan uudet markkinat sekä huomattavia

kasvumahdollisuuksia.

Teollisen mittakaavan biojalostamo hyödyntää puuta uuden

sukupolven biokemikaalien eli biomonoetyleeniglykolin (BioMEG) ja

uusiutuvien, toiminnallisten täyteaineiden (RFF) valmistuksessa. Lisäksi

biojalostamo tuottaa biomonopropyleeniglykolia (BioMPG) ja teollisia

sokereita.

Vastuullinen puunhankinta, ainutlaatuinen teknologiakonsepti, Leunan

valmiin infrastruktuurin hyödyntäminen sekä asiakkaiden läheisyys ovat

yhdistelmä, joka takaa hankkeen kilpailukyvyn. Koko arvoketjun

turvallisuus ja vastuullisuus perustuvat UPM:n tiukkoihin vaatimuksiin, ja

vahva keskittyminen alueelliseen hankintaan, erityisesti raaka-aineiden

osalta, tukee markkina-arvoa.

Kaupallinen kiinnostus päätuotteisiin ja sivutuotteisiin on jatkunut

vahvana. Vahvistetut asiakassopimukset sekä myynti- ja testausputkea

vastaava tuotanto ylittää useita kertoja vuotuisen kapasiteetin. Vuoden

2026 volyymien myyntiallokaatio on alkanut. Biojalostamon odotetaan

saavuttavan täyden tuotannon ja positiivisen liikevoiton vuonna 2027.

Biokemikaaliliiketoiminnan sijoitetun pääoman tuottotavoite (ROCE) on

14 %.

Vuonna 2025 UPM Biochemicals ja Nokian Renkaat, johtava

premium-renkaiden kehittäjä ja valmistaja, kehittivät alan ensimmäisen

konseptirenkaan, joka perustuu osittain UPM BioMotion™ -uusiutuviin

toiminnallisiin täyteaineisiin (RFF). Toiminnallisten täyteaineiden, jotka

sisältävät pääasiassa hiilimustaa ja saostettua silikaa, osuus renkaasta

on noin 30 %. Alustavat testit osoittavat, että renkaiden

ympäristöjalanjälkeä on mahdollista pienentää merkittävästi ilman, että

renkaiden suorituskyky heikkenee. Tämä on tärkeä askel kohti

vastuullisempia autoteollisuuden ratkaisuja.

UPM toi vuonna 2025 myös markkinoille UPM Circular Renewable

Black™ -pigmentin. Se on maailman ensimmäinen biopohjainen ja

hiilinegatiivinen pigmentti, joka voidaan tunnistaa lähi-infrapunasäteilyllä

(NIR). Se mahdollistaa premium-pakkaukset, joissa yhdistyvät

huipputason design, täysi kierrätettävyys ja vahva, vastuullinen

suorituskyky. Pigmentti on valmistettu uusiutuvasta ligniinistä, ja se on

riippumattomien sertifiointijärjestelmien mukaisesti sertifioitu (FSC™,

PEFC ja ISCC Plus). Pigmentti tarjoaa ikonisen syvän mustan sävyn,

täydellisen NIR-tunnistettavuuden sekä hiilinegatiivisen jalanjäljen

mahdollistaen brändeille kiertotaloutta tukevat ja ilmastopositiiviset

pakkausratkaisut.

UPM Biofuels – kasvua kehittyneillä biopolttoaineilla 

Uusiutuvat ja kestävän kehityksen mukaiset UPM:n biopolttoaineet

auttavat hillitsemään ilmastonmuutosta. Kehittyneet biopolttoaineet

vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä yli 80 % fossiilisiin polttoaineisiin

verrattuna.

UPM:n puupohjaiset kehittyneet biopolttoaineet vähentävät

maantiekuljetuksissa syntyviä hiilidioksidipäästöjä, ja ne auttavat myös

muita teollisuudenaloja irtautumaan fossiilisista raaka-aineista. Nafta on

pääraaka-aine useissa eri kemikaaleissa ja muoveissa. UPM BioVerno™-

nafta sopii sellaisenaan korvaamaan fossiilipohjaista naftaa, joten sen

avulla voidaan tuottaa kestävän kehityksen mukaisia kemikaaleja ja

muoveja. UPM:n strategia perustuu omaan teknologiaan ja yhtiön

integroituihin raaka-aineisiin. UPM Lappeenrannan biojalostamo on 130

000 tonnin vuosikapasiteetillaan EU:n suurin yksinomaan kehittyneitä

biopolttoaineita tuottava jalostamo.

UPM ilmoitti toukokuussa suunnittelevansa Rotterdamin satamaan

suunnitellun toisen biojalostamon kehittämisen lopettamista kattavien

teknisten, kaupallisten ja strategisten arviointien jälkeen. Hankkeeseen

liittyvä suunnittelu keskeytyi, ja UPM vetäytyi kaikista investoinnin

sijoituspaikkaan liittyvistä sitoumuksista.

Uusiutuvat polttoaineet ja kemikaalit ovat keskeisessä asemassa

UPM:n pitkän aikavälin kasvussa hiilidioksidipäästöjä vähentävissä

ratkaisuissa. Biopolttoaineliiketoiminnassaan UPM keskittyy nyt kolmeen

kohdennettuun kasvualueeseen:

• Lappeenrannan biojalostamon tuotannon pullonkaulojen avaamisen

arviointi tavoitteena tuotannon lisääminen kevyellä investoinnilla sekä

raakamäntyöljystä valmistettujen biopolttoaineiden vahvan

suorituskyvyn hyödyntäminen.

• Raakamäntyöljypohjaisten biopolttoaineiden hyväksyttäminen

vastuulliseksi lentopolttoaineeksi (SAF). Tätä strategista suuntaa

tukevat itävaltalaisen lentokonevalmistaja Diamond Aircraftin kanssa

tehdyt onnistuneet SAF-kokeet, joissa käytettiin Austro Engine -

moottorin käyttövoimaa, sekä edistyminen American Society for

Testing and Materials (ASTM) -järjestön teknisen hyväksynnän

prosessissa, jossa koetulokset ja käyttäjäarviot ovat olleet jatkuvasti

myönteisiä.

• Raaka-aineteknologian kehittämisen jatkaminen muun biomassan

kilpailukykyisen ja vastuullisen käytön testaamiseksi ja käytön

mahdollistamiseksi. Tämä tukee korkealaatuisten biopolttoaineiden

kustannustehokasta tuotantoa sekä maantie- että lentoliikenteeseen.

Markkinat jatkavat kasvuaan ilmastotavoitteiden ohjaamina.

Arvioiden mukaan noin 30 % EU-alueen kuljetuksissa käytetyistä

fossiilisista polttoaineista voidaan korvata kehittyneillä biopolttoaineilla

vuoteen 2050 mennessä.

UPM:n kehittyneet biopolttoaineet kuuluvat uusiutuvan energian

direktiivin (RED II ja RED III) vaativampaan kestävyysluokkaan, johon

sisältyvät maa- ja metsätalouden tähteet. EU-tason direktiivin (RED III)

odotetaan tukevan uusiutuvien kehittyneiden polttoaineiden kysyntää ja

arvostusta, kunhan se on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä.

AI-ohjelma ja saavutukset vuonna 2025

Tekoälyn odotetaan muuttavan maailmantaloutta, lisäävän tuottavuutta

ja nopeuttavan uusien ideoiden kehittämistä. UPM:llä on kattava

tekoälystrategia ja konserninlaajuinen AI-ohjelma, jonka avulla

toteutamme valittuja muutoshankkeita. 

Strategia määrittää suunnan ja suunnitelman tekoälyn käyttöönotolle

ja hyödyntämiselle alueilla, joilla sen odotetaan tuovan eniten arvoa, kuten

myynnin lisäämisessä, toimitusketjujen optimoinnissa ja toiminnan

tehokkuuden parantamisessa.

UPM:n tekoälyohjelman tarkoituksena on nopeuttaa tekoälyn

hyödyntämistä konsernissa, ja vuonna 2025 etenimme merkittävästi.

Ohjelma perustuu neljään arvoon – kasvu, tehokkuus, työntekijäkokemus

ja datan laatu – ja se edistää kahtatoista vaikuttavaa muutoshanketta,

jotka tukevat strategisia painopisteitämme. Näiden muutosten avulla

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	252

parannetaan asiakastukea, optimoidaan toimintaa ja tehostetaan

päätöksentekoa.

Keskeisiin saavutuksiin kuuluu UPM AI Center of Excellence -yksikön

perustaminen tekoälyvalmiuksien laajentamiseksi ja juurruttamiseksi.

Kesäkuussa otettiin käyttöön uudet tekoälyohjeet, joilla varmistetaan

tekoälyn turvallinen ja eettinen käyttö. Ohjeita tukee viisi periaatteetta:

ihmiskeskeisyys, avoimuus, vastuunjako, tiedonhallinta ja jatkuva kehitys.

Vuoden kohokohtia oli oman, tiedonsaantia parantavan Griffy-

tekoälyapurin julkaisu. Lisäksi käynnissä oli pilottihankkeita esimerkiksi

automaattisessa tilausten vastaanotossa, laskujen käsittelyssä,

toimittajakyselyissä ja huollon optimoinnissa. Aloitteet parantavat

tuottavuutta, uudistavat prosesseja ja tuovat lisäarvoa asiakkaille ja

henkilöstölle.

Tekoälylukutaidon kehittämiseksi UPM aloitti konserninlaajuisen

verkkokoulutuksen tekoälyn perusteista ja tekoälyyn liittyvää sisältöä

lisättiin pakollisiin vaatimustenmukaisuuskoulutuksiin. Esihenkilöitä

kannustettiin ja ohjeistettiin keskustelemaan tekoälystä tiimeissään.

Ohjeita täydennetään erityisellä portaalilla ja käytännöllisillä koulutuksilla.

Tekoälyohjelma on yksi esimerkki UPM:n sitoutumisesta innovointiin ja

uudistumiseen. Yhdistämällä teknologiaa ja inhimillistä osaamista UPM

kehittää järjestelmällisiä valmiuksia, jotka tukevat kestävää kasvua ja

kilpailukykyä kehittyvässä digitaalisessa ympäristössä.

Vastuullinen pakkaaminen

Elintarvikepakkauksissa on ensisijaista varmistaa, että tuote päätyy

asiakkaalle moitteettomassa kunnossa. Perinteisesti muovi-, lasi- ja

metallipakkauksia on käytetty laajalti tämän suojan tarjoamiseen. 

Pakkausvaatimukset vaihtelevat suuresti, ja niihin vaikuttavat monet

tekijät, kuten elintarvikkeen ominaisuudet, ympäröivät olosuhteet,

pakkauksen koko ja muoto sekä kuljetusreitti. Esimerkiksi

sokeripäällysteiset makeiset, tumma suklaa ja murot eivät tarvitse

vahvaa barrier-suojausta. Nykyiset UPM:n barrier-paperituotteet sopivat

hyvin näihin käyttötarkoituksiin.

Suurin osa pakkausten loppukäyttökohteista vaatii kuitenkin

vahvempaa suojaa. UPM Specialty Papers pyrkii yhteistyössä

pakkausarvoketjussa toimivien kumppaneidensa kanssa parantamaan

kuitupohjausten pakkausten suorituskykyä sekä tukemaan

brändinomistajien ja jalostajien siirtymää kuitupohjaisiin pakkauksiin.

Vuonna 2025 UPM Specialty Papers esitteli kuitupohjaisen

vaihtoehdon muovi- ja alumiinipakkausratkaisuille. Nämä kierrätettävät,

elintarviketurvalliset barrier-paperit on kehitetty yhteistyössä hollantilaisen

Royal Vaassenin kanssa.

UPM Specialty Papers, Orkla Suomi ja Walki Westpak pilotoivat myös

uutta paperikäärettä Panda Maitosuklaalevylle. Uudenlainen kääre on

todettu kierrätettäväksi nykyisissä kuitukierrätysvirroissa, ja se on

läpikäynyt kattavat testit, mukaan lukien säilyvyystestit. Kuuden

kuukauden pilottijakson aikana uudet kääreet korvasivat perinteisesti

käytetyt PP-muovikääreet.

Yhteistyöhankkeissa on kehitetty innovatiivisia pakkausratkaisuja,

joissa yhdistyvät vahva suojaus, saumautuvuus sekä soveltuvuus

nopeakäyntisille pakkauslinjoille. Tällaiset ratkaisut on tyypillisesti

suunniteltu vaativiin loppukäyttöihin, kuten kahvin, suklaan ja makeisten

elintarvikepakkauksiin. Ne tarjoavat kierrätettäviä vaihtoehtoja perinteisille

muovipakkauksille.

Kestävän tuotesuunnittelun konseptin toteuttaminen

UPM:n kestävän tuotesuunnittelun konsepti tukee ja ohjaa

tuotekehityshankkeita, edistää kestävää tuotteen elinkaariajattelua ja

varmistaa, että yhtiön suunnittelemilla uusilla tuotteilla ja palveluilla on

todistettu kestävyysarvolupaus. Konsepti varmistaa myös, että tuemme

YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (SDG). Konseptin avulla UPM

asettaa asiakkaiden ja kuluttajien tarpeet etusijalle yrityksen

kehitystyössä. Näin UPM voi luoda ratkaisuja, jotka vastaavat

markkinoiden kestävyysodotuksia.

Konsepti on keskeinen osa tammikuussa 2025 käyttöön otettua

globaalia UPM:n tuotevastuustandardia. Sen toteutus on edennyt kaikilla

liiketoiminta-alueilla, ja sitä tuetaan yhteistyötä ja tiedon jakamista

edistävillä yhteisillä työpajoilla. Konseptia sovelletaan useissa

tuotekehitysprojekteissa eri liiketoiminta-alueilla.

Yksi merkittävä esimerkki on UPM Adhesive Materialsin Carbon Action

-etikettivalikoma. Se osoittaa, miten konsepti muuttuu konkreettisiksi,

kestävän kehityksen tavoitteita edistäviksi ratkaisuiksi.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	253

T&K:n rooli eri liiketoiminnoissa

Liiketoiminta-alue	Toimintatapa
UPM Fibres	UPM Fibresin globaali tutkimus- ja kehitystyö tukee asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa tehtävää yhteistyötä, jonka tavoitteena on löytää ja toteuttaa tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Jatkuvan tutkimus- ja kehitystyön ansiosta on kehitetty lukuisia parannuksia sellutehtaiden toimintavarmuuteen, turvallisuuteen ja ympäristösuorituskykyyn sekä eri sellutuotteiden laatuun ja suorituskykyyn. UPM Fibresillä on sellun tutkimukseen ja kehitykseen erikoistunutta osaamista Aasian tutkimuskeskuksessa Changshussa, Kiinassa, Lappeenrannan tutkimus- ja kehityskeskuksessa sekä sellutehtailla. Sitoutuminen kestävien ja laadukkaiden eukalyptusviljelmien kehittämiseen selluntuotantoa varten on edelleen keskeinen osa toimintaa Uruguayssa. Metsätalouden tutkimus- ja kehityskeskus sekä kolme taimitarhaa tuottavat korkealaatuisia taimia uusille istutuksille ja tukevat yhtiön kahden sellutehtaan toimintaa. UPM hyödyntää pitkäaikaista tutkimus- ja tuotekehitystyötä kiertotalouden ratkaisujen löytämiseksi sellutehtaiden jätteille. UPM toimittaa kuivattua biolietteen ja kalkkilietteen seosta säännöllisesti paikalliselle sementtitehtaalle, mikä vähentää kaatopaikkajätteen määrää UPM Fray Bentosin sellutehtaalla ja korvaa sementtitehtaan fossiiliset CO₂-energialähteet uusiutuvalla biopolttoaineella. UPM on myös edistynyt maatalouden kalkitusaineiden valmistamisessa kierrätetyistä emäksisistä jätemateriaaleista. Yhtiö tuotteisti ensimmäisen kalkitusaineen, ja sen kaupallistaminen on käynnissä. UPM tutkii myös uusia tapoja hyödyntää biogeenistä CO₂:ta. Tutkittuja vaihtoehtoja ovat negatiivisten päästöjen luominen varastoimalla sellutehtaiden tuottamaa biogeenistä hiilidioksidia sekä sen hyödyntäminen hiilineutraaleissa synteettisissä polttoaineissa ja kemikaaleissa.
UPM Energy	Pääpaino oli vesivoiman tuotannon kustannuskilpailukyvyn ja ympäristösuorituskyvyn parantamisessa. Sähkömarkkinoilla tapahtui useita muutoksia, joihin sopeutumiseksi tehtiin merkittäviä kehitystoimia. UPM Energy osallistui useisiin tutkimusohjelmiin ja jatkoi kehitystyötä UPM:n virtavesiohjelmassa, jonka tavoitteena on lieventää vesivoimatuotannon vaikutuksia jokiin ja vaelluskalakantoihin.
UPM Adhesive Materials	Tuotekehitys- ja innovaatio-organisaatiolla on keskeinen rooli UPM Adhesive Materialsin kilpailukyvyn ylläpitämisessä nopeasti kehittyvillä markkinoilla. Innovointi on koko organisaation kulmakivi, ja sen avulla yhtiö ylittää asiakkaidensa odotukset ja tukee kestävää kasvua. UPM:n tuotekehitysasiantuntijat ymmärtävät syvällisesti loppukäyttökohteita, ennakoivat markkinoiden tarpeita ja muuntavat ideat käyttökelpoisiksi innovaatioiksi. Globaali asiantuntijaverkosto tarjoaa markkina-aluekohtaisia ratkaisuja ja hyödyntää kollektiivista, monialaista asiantuntemusta. Kestävä tuotesuunnittelu on olennainen osa toimintaa, ja päätöksentekoa ohjaavat elinkaariarvioinnin kaltaiset keskeiset näkökohdat. UPM Adhesive Materials jatkaa tuotevalikoimansa kehittämistä kohti innovatiivisia, skaalautuvia ratkaisuja, jotka vastaavat asiakkaiden ja sääntelyn kasvaviin tarpeisiin ilmasto-  ja kiertotaloushaasteissa.
UPM Specialty Papers	Tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden tavoitteena on arvoketjun korkea suorituskyky ja tehokkuus sekä kuitupohjaisten vaihtoehtojen kehittäminen uusiutumattomille materiaaleille. Hankkeet tukevat kasvutavoitteita innovoimalla ratkaisuja uusiin sovelluksiin. T&K-toiminnassa keskitytään myös UPM Specialty Papersin operatiivisen toiminnan erinomaisuuden edistämiseen.  UPM jatkaa yhteistyötä pakkausalan arvoverkoston kanssa. Yhteistyön tavoitteena on kehittää erilaisiin loppukäyttöihin kierrätettäviä, paperipohjaisia pakkausratkaisuja, jotka täyttävät pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen kaltaiset vaatimukset. Tällä hetkellä käynnissä on useita yhteiskehityshankkeita, joita tukee erinomainen tutkimus- ja kehitysinfrastruktuuri Pohjois-Euroopan ja Aasian tutkimuskeskuksista käsin. UPM Specialty Papers kehittää tarrapapereita arvoketjun tehokkuuden parantamiseksi ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi.
UPM Communication Papers	Energia-alan tutkimus- ja kehitystyö keskittyi energiankulutuksen vähentämiseen. Parhaita käytäntöjä jaetaan yksiköiden välisissä säännöllisissä energiakatselmuksissa. Yksi esimerkki tästä on päätös asentaa uudenlainen lämpöpumppu Augsburgin paperitehtaalle. Laitos toimii mallina muille teollisuudenaloille , ja UPM odottaa innovaation vähentävän höyryntuotantoprosessin hiilidioksidipäästöjä 15 %. Kahden viime vuoden aikana toteutettu lämmön- ja höyryntuotannon sähköistäminen on toinen erinomainen esimerkki ekologisista ja taloudellisista hyödyistä. Energiaratkaisujen ansiosta sähköntarve Saksan sähköverkosta on vähentynyt yli 20 %. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyvä hiilijalanjälki oli siten vuonna 2025 huomattavasti pienempi kuin vuonna 2024. Suomen sähkömarkkinoiden siirtyminen tunnin taseselvitysjaksosta varttitaseeseen on luonut uusia mahdollisuuksia osallistua markkinoille ja samalla haastanut aiemmat toimintamallit. UPM on vastannut muutoksiin kehittämällä toimintamalleja ja varmistamalla henkilöstön osaamisen. Tutkimus- ja kehityskeskus Lappeenrannassa ja keskieurooppalainen tukitiimi Augsburgissa jatkoivat kuitukonseptien tutkimusta erilaisiin paperilaatuihin. UPM Communication Papers osallistui projekteihin ja yhteishankkeisiin, joiden tavoitteena on säilyttää keräyspaperin kierrätyskelpoisuus. Tutkimus- ja kehitystiimit tukivat siistausprosessin optimointia, jossa pyritään minimoimaan materiaalihävikki ja vähentämään energian- ja vedenkulutusta. Tuotevalikoiman kehittämisessä keskityttiin avainasiakasryhmien tarpeisiin. Tutkimus- ja kehitystyöllä pyrittiin myös parantamaan useiden tehtaiden tehokkuutta ja tunnistamaan alueita, joilla kustannuksia ja materiaalihävikkiä voitaisiin vähentää sekä UPM:n paperituotteiden turvallisuutta, laatua ja suorituskykyä parantaa. Tutkimus- ja kehitystiimien panos tuki 2030-vastuullisuustavoitteiden saavuttamista energiankäytössä, vedenkulutuksessa, jätevesien puhdistamisessa ja resurssitehokkuudessa.
UPM Plywood	UPM Plywoodin tuotekehitystiimi tarjoaa kilpailukykyisiä tuotteita valituilla loppukäyttöalueilla. Tiimi tekee yhteistyötä asiakkaiden ja loppukäyttäjien kanssa, ja sen tekninen asiantuntemus ja tuki auttavat uusien tuotteiden ja sovellusten kaupallistamisessa. Esimerkki loppukäyttäjien kanssa tehdystä yhteistyöstä on WISA®-TopGripin testaus, jossa uusi materiaali asennettiin kahden kuljetusyrityksen perävaunuihin koekäyttöä varten. Tuote muodostaa ajoneuvojen lattioille kiinteän ja kestävän liukumattoman pinnan ja korvaa näin irtonaiset kitkamatot.
Muu toiminta UPM Biorefining	UPM Biochemicalsin tutkimus- ja kehitystyö on ollut keskeisessä roolissa Leunan biojalostamon käynnistämisessä ja käyttöönotossa. Tuotantoprosessia parannetaan jatkuvasti. UPM BioVerno -naftaan pohjautuvien uusiutuvien muovien uusien sovellusten kehittäminen jatkui. Pilotointi, tutkimus ja prosessikehitys jatkuivat UPM:n biojalostamokehityskeskuksessa (BrDC) ja yhteistyössä ulkoisten kumppanien kanssa. UPM tutki ja testasi myös useita kestävän kehityksen kriteerit täyttäviä uusia raaka-aineita, kuten metsäteollisuuden tähteitä. UPM Biofuels jatkoi rekisteröintiprosessia ASTM:n (American Society for Testing and Materials) kanssa mäntyöljypohjaisen biopolttoaineen lentopolttoainekäytölle. Tämä on tärkeä askel kestävän kehityksen mukaisten lentopolttoaineiden tuotannon aloittamiselle. Lentopolttoaineet ovat UPM Lappeenrannan biojalostamon yksi mahdollinen tuote. Rekisteröintiprosessi ja keskustelut ilmailualan teknisten yhteistyökumppaneiden kanssa ovat meneillään.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	254

Osakkeita koskevat tiedot

Osakkeet

Yhtiöllä on yksi osakesarja. Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen

UPM:n yhtiökokouksissa.

Kaupparekisteriin merkitty osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2025 oli

527 735 699. Antivaltuutuksen johdosta osakkeiden lukumäärä voi

nousta enimmillään 552 735 699 osakkeeseen. 31.12.2025 yhtiön hallussa

oli 411 653 omaa osaketta, mikä oli noin 0,08 % yhtiön osakkeista ja

äänimäärästä. Yhtiön osakkeisiin ei liity erityisehtoja.

Vuonna 2025 UPM:n osakkeiden vaihto Nasdaq Helsingin pörssissä oli

yhteensä 7 462 (7 936) miljoonaa euroa. Tämä on arviolta noin 70 %

kaikista UPM:n osakkeilla tehdyistä kaupoista. Osakkeen ylin noteeraus oli

30,07 euroa helmikuussa ja alin 21,72 euroa lokakuussa.

Hallitukselle myönnetyt valtuudet

27.3.2025 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen

päättämään enintään 50 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta.

Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

27.3.2025 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen

päättämään osakeannista, yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden

luovuttamisesta ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien

antamisesta siinä suhteessa kuin osakkeenomistajat ennestään

omistavat yhtiön osakkeita tai osakkeenomistajan etuoikeudesta

poiketen suunnatulla osakeannilla. Hallitus voi päättää myös

maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen. Hallitus voi antaa uusia

osakkeita ja luovuttaa yhtiön hallussa olevia vanhoja osakkeita yhteensä

enintään 25 000 000 kappaletta sisältäen ne osakkeet, jotka voidaan

antaa erityisten oikeuksien nojalla. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta

yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Edellä mainittujen lisäksi hallituksella ei ole muita voimassa olevia

osakeantivaltuuksia eikä vaihtovelkakirjalainan tai optio-oikeuksien

liikkeeseenlaskuvaltuuksia. 

Osakkeiden määrän muutokset

	2025	2024	2023	2022	2021
Osakkeiden määrä 1.1.	533 735 699	533 735 699	533 735 699	533 735 699	533 735 699
Osakkeiden määrä 31.12.	527 735 699	533 735 699	533 735 699	533 735 699	533 735 699

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2025

	Osakemäärä	Omistusosuus %
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	15 658 000	2,97
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	15 239 764	2,89
Elo Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö	7 911 000	1,50
Valtion eläkerahasto	3 800 000	0,72
Nordea Bank ABP	2 722 547	0,52
Sijoitusrahasto Seligson & Co	1 883 840	0,36
Svenska Litteratursällskapet i Finland rf (Svenska Kulturfonden)	1 864 271	0,35
Kymin osakeyhtiön 100-vuotissäätiö SR	1 696 360	0,32
OP-Suomi sijoitusrahasto	1 554 759	0,29
OP-Henkivakuutus Oy	1 499 385	0,28
Hallintarekisteröidyt	326 295 245	61,83
Muut	147 610 528	27,97
Yhteensä	527 735 699	100,00

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	255

Omistus omistajaryhmittäin 31.12., %

	2025	2024	2023	2022	2021
Yritykset	3,2	2,9	2,6	2,6	2,9
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	4,6	4,4	3,8	3,6	3,7
Julkisyhteisöt	8,7	7,2	5,3	5,3	5,8
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	3,9	4,0	4,4	4,5	4,6
Kotitaloudet	17,7	16,9	16,4	16,0	15,8
Ulkomaiset omistajat	61,8	64,7	67,6	68,1	67,2
Yhteensä	100,0	100,0	100,0	100,0	100,0

Osakeomistuksen jakauma 31.12.2025

Osakkeita kpl	Omistajia	%-osuus omistajista	Osakemäärä milj. kpl	%-osuus osakkeista
1 – 100	67 696	43,84	2,9	0,5
101 – 1 000	67 146	43,48	25,2	4,8
1 001 – 10 000	18 110	11,73	47,7	9,0
10 001 – 100 000	1 335	0,86	31,8	6,0
100 001 –	137	0,09	96,6	18,3
Yhteensä	154 424	100,00	204,2	38,7
Hallintarekisteröity			323,5	61,3
Arvo-osuuksiksi rekisteröimättä			—	—
Yhteensä			527,7	100,0

Arvopaperimarkkinalain mukaan osakkeenomistajalla on velvollisuus ilmoittaa omistusosuuksiensa muutoksista, jos omistusosuus saavuttaa tai ylittää 5, 10, 15, 20, 25, 30, 50 tai 66,7 (2/3)

prosenttia yhtiön äänimäärästä tai osakkeiden lukumäärästä taikka vähenee alle 5, 10, 15, 20, 25, 30, 50 tai 66,7 (2/3) prosentin yhtiön äänimäärästä tai osakkeiden lukumäärästä.

Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaiset ilmoitukset löytyvät UPM:n internetsivuilta upm.fi/sijoittajat.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	256

Osakekohtaiset osakeantioikaistut tunnusluvut

	2025	2024	2023	2022	2021	2020	2019	2018	2017	2016
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa	0,91	0,82	0,73	2,86	2,41	1,05	1,99	2,80	1,82	1,65
Vertailukelpoinen EPS, euroa	1,33	1,74	1,40	3,09	2,22	1,37	2,07	2,24	1,88	1,65
Osakekohtainen oma pääoma, euroa	18,97	20,89	20,93	23,44	20,34	17,53	18,87	18,36	16,24	15,43
Osakekohtainen osinko, euroa 1)	1,50	1,50	1,50	1,50	1,30	1,30	1,30	1,30	1,15	0,95
Osinko tuloksesta, %	165,2	183,6	206,2	52,4	53,9	123,7	65,4	46,4	63,0	57,6
Osinko liiketoiminnan rahavirrasta, %	56	59	35	158	55	69	38	52	42	30
Osinko vertailukelpoisesta EPS:sta, %	113	86	107	49	59	95	63	58	61	58
Efektiivinen osinkotuotto, %	6,1	5,6	4,4	4,3	3,9	4,3	4,2	5,9	4,4	4,1
P/E-luku	27,3	32,5	46,8	12,2	13,9	29,0	15,5	7,9	14,2	14,1
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa	2,66	2,54	4,25	0,95	2,34	1,89	3,46	2,49	2,74	3,16
Osingonjako, milj. euroa 1)	791	792	800	800	693	693	693	693	613	507
Kurssi kauden lopussa, euroa	24,79	26,56	34,06	34,93	33,46	30,47	30,91	22,15	25,91	23,34
Kurssi alin, euroa	21,72	24,78	26,62	24,85	29,11	20,31	21,10	21,69	20,82	13,71
Kurssi ylin, euroa	30,07	35,77	35,99	37,14	35,37	31,50	31,49	34,70	26,69	23,41
Kauden keskikurssi, euroa	24,63	30,16	31,33	32,50	32,15	26,09	25,73	28,86	23,89	17,51
Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa	13 072	14 165	18 165	18 629	17 845	16 250	16 485	11 813	13 818	12 452
Osakkeiden vaihto, milj. euroa 2)	7 462	7 936	8 752	9 680	8 435	9 921	9 695	9 980	8 460	6 749
Osakkeiden vaihto (1 000)	302 997	263 124	279 371	297 879	262 377	380 237	376 801	345 822	354 053	385 355
Osakkeiden suhteellinen vaihto, % osakemäärästä	57,3	49,3	52,4	55,9	49,2	71,3	70,7	64,8	66,4	72,2
Keskimääräinen osakemäärä (1 000)	528 554	533 324	533 324	533 324	533 324	533 324	533 324	533 324	533 415	533 505
Kauden lopun osakemäärä (1 000)	527 736	533 736	533 736	533 736	533 736	533 736	533 736	533 736	533 736	533 736
joista omia osakkeita (1 000)	412	412	412	412	412	412	412	412	412	231

¹⁾ Ehdotus, vuosi 2025

²⁾ Kaupankäynti Nasdaq Helsingin pörssissä. Omien osakkeiden ostot sisältyvät osakevaihtoihin.

Osakeantioikaistujen tunnuslukujen laskentakaavat

Osakeantioikaistut tunnusluvut	Kuvaus
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto jaettuna tilikauden keskimääräisellä osakeantioikaistulla osakemäärällä ilman omia osakkeita.
Vertailukelpoinen EPS, euroa	IFRS:n mukaisesti laskettu osakekohtainen tulos oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä ja niiden verovaikutuksella.
Osakekohtainen oma pääoma, euroa	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma suhteessa tilinpäätöspäivän osakeantioikaistuun osakemäärään.
Osakekohtainen osinko, euroa	Tilikauden osingonjako jaettuna tilinpäätöspäivän osakeantioikaistulla osakemäärällä.
Osinko tuloksesta, %	Osakekohtainen osinko jaettuna osakekohtaisella tuloksella.
Osinko liiketoiminnan rahavirrasta, %	Osakekohtainen osinko prosentteina osakekohtaisesta liiketoiminnan rahavirrasta.
Osinko vertailukelpoisesta EPS:sta, %	Osakekohtainen osinko prosentteina vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta
Efektiivinen osinkotuotto, %	Oikaistu osakekohtainen osinko jaettuna oikaistulla tilinpäätöspäivän kurssilla.
P/E-luku	Oikaistu tilinpäätöspäivän kurssi jaettuna osakekohtaisella tuloksella.
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa	Liiketoiminnan rahavirta suhteessa kauden oikaistuun keskimääräiseen osakemäärään poislukien omat osakkeet.
Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa	Osakkeiden lukumäärä (poislukien omat osakkeet) kertaa tilinpäätöspäivän kaupantekokurssi.
Osakeantioikaistu kurssi kauden lopussa	Tilinpäätöspäivän kaupantekokurssi jaettuna osakeantikertoimella.
Osakeantioikaistu keskikurssi	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto jaettuna tilikauden vaihdettujen osakkeiden osakeantioikaistulla lukumäärällä.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	257

Hallituksen voitonjakoehdotus

Hallitus ehdottaa UPM-Kymmene Oyj:n 9.4.2026 pidettävälle varsinaiselle

yhtiökokoukselle, että 31.12.2025 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan

taseen perusteella jaetaan osinkoa yhteensä 1,50 euroa osakkeelta ja että

jäljelle jäävät jakokelpoiset varat jätetään vapaaseen omaan pääomaan.

Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan kahdessa erässä.

Osingon ensimmäinen erä 0,75 euroa osakkeelta ehdotetaan

maksettavaksi osakkeenomistajalle, joka osingon ensimmäisen

maksuerän täsmäytyspäivänä 13.4.2026 on merkittynä Euroclear Finland

Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa ensimmäisen

osinkoerän maksupäiväksi 21.4.2026.

Osingon toinen erä 0,75 euroa osakkeelta ehdotetaan maksettavaksi

osakkeenomistajalle, joka osingon toisen maksuerän täsmäytyspäivänä

30.10.2026 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön

osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa toisen osinkoerän maksupäiväksi

6.11.2026.

Mikäli osingon maksaminen estyy sovellettavan lain, säännösten tai

odottamattomien olosuhteiden vuoksi, hallitus päättää mahdollisimman

pian uudesta täsmäytyspäivästä ja maksupäivästä.

Osinkoehdotuksen julkistamispäivänä, 4.2.2026, yhtiöllä on 527 735

699 osaketta. Yhtiön hallussa olevat 411 653 omaa osaketta sisältyvät

edellä mainittuun osakemäärään. Yhtiön hallussa oleville omille osakkeille

ei makseta osinkoa. Tämän perusteella ehdotetun osingon

kokonaismäärä olisi 791 miljoonaa euroa.

Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2025 olivat 3 065 993 436,22

euroa. Emoyhtiön tilikauden voitto oli 1 148 309 149,44 euroa. Yhtiön

taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole

tapahtunut olennaisia muutoksia. Ehdotettu voitonjako ei hallituksen

näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Vuoden 2025 tilinpäätöksen ja

toimintakertomuksen

allekirjoitukset

Tilinpäätös on laadittu sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen ja

antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen

konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista,

vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta.

Toimintakertomuksessa on todenmukaisenkuvan antava selostus

yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien

yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä

kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta

yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on

laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja

raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Helsinki, helmikuun 4. päivänä 2026

Henrik Ehrnrooth Puheenjohtaja	Kim Wahl	Pia Aaltonen-Forsell
Jari Gustafsson	Piia-Noora Kauppi	Melanie Maas-Brunner
Topi Manner	Marjan Oudeman	Martin à Porta
Massimo Reynaudo Toimitusjohtaja

Tilinpäätös

2025

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	259

Tilinpäätös 2025

Konsernin tuloslaskelma ja konsernin laaja tuloslaskelma	260
Konsernin tase	261
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	262
Konsernin rahavirtalaskelma	263
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	265

	1.    Esittämisperusta	266		5.  Pääomarakenne	298
	1.1  Tietoja yhtiöstä	266		5.1  Pääoman hallinta	298
	1.2  Laatimisperusta	266		5.2  Nettovelka	301
	1.3  Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet	267		5.3  Rahoitusvarat ja -velat ryhmittäin	306
	1.4  Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen	267		5.4  Rahoitustuotot ja -kulut	310
	1.5  Muutokset laskentaperiaatteissa	268		5.5  Osakepääoma ja oman pääoman rahastot	310
	2.  Liiketoiminnan tuloksellisuus	269		6.  Riskien hallinta	313
	2.1  Liiketoiminta-alueet	269		6.1  Rahoitusriskien hallinta	313
	2.2  Liikevaihto	274		6.2  Johdannaiset ja suojauslaskenta	315
	2.3  Liiketoiminnan kulut ja liiketoiminnan muut tuotot	276
	2.4  Osakekohtainen tulos ja osinko	278		7.  Tuloverot	319
				7.1  Tilikauden voittoon perustuva vero	319
	3.  Henkilöstön palkitseminen	279		7.2  Laskennallinen vero	320
	3.1  Henkilöstökulut	279
	3.2  Konsernin johtoon kuuluvat avainhenkilöt	279		8.  Konsernin rakenne	322
	3.3  Osakeperusteiset maksut	281		8.1  Liiketoimintojen hankinnat ja luovutukset	322
	3.4  Työsuhteen päättymisen jälkeisiä       etuuksia koskevat velvoitteet	283		8.2  Tärkeimmät tytäryritykset ja         yhteiset toiminnot	323
				8.3  Lähipiiriliiketoimet	325
	4.  Sijoitettu pääoma	286		8.4  Myytävänä olevat omaisuuserät	325
	4.1  Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	287
	4.2  Metsävarat	288		9.  Taseen ulkopuoliset erät	326
	4.3  Rahoitusvarat  käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta	290		9.1  Vastuusitoumukset	326
	4.4  Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet	292		9.2  Riita-asiat	326
	4.5  Varaukset	294		9.3  Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat	326
	4.6  Käyttöpääoma	296
				10.  Muut liitetiedot	327
				10.1 Uudet raportointiperiaatteet, joita ei vielä ole otettu käyttöön	327
				10.1 Uudet standardit ja tulkinnat, joita ei vielä ole otettu käyttöön	328

Emoyhtiön tilinpäätös	329

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	260

Konsernitilinpäätös

Konsernin tuloslaskelma

Milj. euroa	Liite	2025	2024
Liikevaihto	2.1, 2.2	9 656	10 339
Liiketoiminnan muut tuotot	2.3	174	130
Liiketoiminnan kulut	2.3	-8 630	-8 806
Metsävarojen käyvän arvon muutos ja hakkuut	4.2	144	80
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista		0	1
Poistot ja arvonalentumiset	2.3, 4.1, 4.4, 5.2	-594	-1 139
Liikevoitto		749	604
Kurssivoitot ja -tappiot ja käyvän arvon muutokset	5.4	43	-7
Korko- ja muut rahoituskulut, netto	5.4	-102	-97
Voitto ennen veroja		690	500
Tuloverot	7.1	-200	-37
Kauden voitto		491	463
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		480	436
Määräysvallattomille omistajille	8.1	11	27
		491	463
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa	2.4	0,91	0,82
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa	2.4	0,91	0,82

Konsernin laaja tuloslaskelma

Milj. euroa	Liite	2025	2024
Kauden voitto		491	463
Kauden muut laajan tuloksen erät, veroilla vähennettynä
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:
Etuuspohjaisten velvoitteiden vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot		31	4
Rahoitusvarojen (FVOCI) käyvän arvon muutokset		-87	-47
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Muuntoerot		-724	346
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus		37	-13
Rahavirran suojaukset		38	78
Kauden muut laajan tuloksen erät, veroilla vähennettynä	7.2	-705	368
Kauden laaja tulos		-214	831
Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		-180	781
Määräysvallattomille omistajille		-34	50
		-214	831

Liitetiedot ovat osa tätä tilinpäätöstä.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	261

Konsernin tase

Milj. euroa	Liite	2025	2024
VARAT
Liikearvo	4.4	264	174
Muut aineettomat hyödykkeet	4.4	554	580
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	4.1	6 459	7 085
Vuokratut käyttöomaisuushyödykkeet	5.2	778	847
Metsävarat	4.2	2 605	2 517
Rahoitusvarat käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta	4.3	2 193	2 247
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat	5.3	24	44
Laskennalliset verosaamiset	7.2	413	526
Etuuspohjaiset eläkevarat, netto	3.4	1	1
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksistä		27	20
Muut pitkäaikaiset varat		22	21
Pitkäaikaiset varat		13 337	14 062
Vaihto-omaisuus	4.6	1 886	2 104
Myyntisaamiset ja muut saamiset	4.6, 5.3	1 481	1 929
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat	5.3	78	69
Tuloverosaamiset		35	40
Rahavarat	5.1, 5.3	715	892
Lyhytaikaiset varat		4 194	5 034
Varat		17 532	19 096
Milj. euroa	Liite	2025	2024
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Osakepääoma	5.5	890	890
Omat osakkeet		-2	-2
Muuntoerorahasto		15	657
Muut rahastot	5.5	1 622	1 678
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	5.5	1 273	1 273
Kertyneet voittovarat		6 205	6 644
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma		10 001	11 139
Määräysvallattomien omistajien osuus	8.1	333	401
Oma pääoma		10 335	11 540
Laskennalliset verovelat	7.2	692	673
Etuuspohjaiset eläkevelat, netto	3.4	439	496
Varaukset	4.5	101	89
Pitkäaikaiset korolliset velat	5.2, 5.3	3 638	3 747
Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat	5.3	90	158
Pitkäaikaiset velat		4 961	5 162
Lyhytaikaiset korolliset velat	5.2, 5.3	156	166
Ostovelat ja muut velat	4.6, 5.3	1 839	1 938
Varaukset	4.5	179	165
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat	5.3	37	108
Tuloverovelat		25	18
Lyhytaikaiset velat		2 237	2 395
Velat		7 197	7 556
Oma pääoma ja velat		17 532	19 096

Liitetiedot ovat osa tätä tilinpäätöstä.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	262

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

2025	Osake- pääoma	Omat osakkeet	Muunto- ero- rahasto	Muut rahastot	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Kertyneet voitto- varat	Emoyhtiön omistajien osuus	Määräys- vallattomien omistajien osuus	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2025	890	-2	657	1 678	1 273	6 644	11 139	401	11 540
Kauden voitto	—	—	—	—	—	480	480	11	491
Muuntoerot	—	—	-679	—	—	—	-679	-45	-724
Rahavirran suojaukset - siirretty tulokseen, veroilla vähennettynä	—	—	—	-68	—	—	-68	—	-68
Rahavirran suojaukset - käyvän arvon muutos, veroilla vähennettynä	—	—	—	106	—	—	106	—	106
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus, veroilla vähennettynä	—	—	37	—	—	—	37	—	37
Rahoitusvarat (FVOCI) - käyvän arvon muutos, veroilla vähennettynä	—	—	—	-87	—	—	-87	—	-87
Etuuspohjaisten velvoitteiden vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, veroilla vähennettynä	—	—	—	—	—	31	31	—	31
Kauden laaja tulos, yhteensä	—	—	-642	-49	—	511	-180	-34	-214
Osakeperusteiset maksut, veroilla vähennettynä	—	—	—	-7	—	3	-4	—	-4
Omien osakkeiden hankkiminen	—	-160	—	—	—	—	-160	—	-160
Omien osakkeiden mitätöinti	—	160	—	—	—	-160	—	—	—
Osingonjako	—	—	—	—	—	-792	-792	-23	-816
Pääomanpalautus määräysvallattomille omistajille	—	—	—	—	—	—	—	-8	-8
Muut	—	—	—	—	—	-1	-1	—	-1
Osakkeiden hankkiminen määräysvallattomilta omistajilta	—	—	—	—	—	—	—	-2	-2
Liiketoimet omistajien kanssa, yhteensä	—	—	—	-7	—	-950	-957	-34	-991
Oma pääoma 31.12.2025	890	-2	15	1 622	1 273	6 205	10 001	333	10 335
Oma pääoma 1.1.2024	890	-2	347	1 655	1 273	6 998	11 161	370	11 531
Kauden voitto	—	—	—	—	—	436	436	27	463
Muuntoerot	—	—	322	—	—	—	322	23	346
Rahavirran suojaukset - siirretty tulokseen, veroilla vähennettynä	—	—	—	6	—	—	6	—	6
Rahavirran suojaukset - käyvän arvon muutos, veroilla vähennettynä	—	—	—	72	—	—	72	—	72
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus, veroilla vähennettynä	—	—	-13	—	—	—	-13	—	-13
Rahoitusvarat (FVOCI) - käyvän arvon muutos, veroilla vähennettynä	—	—	—	-51	—	4	-47	—	-47
Etuuspohjaisten velvoitteiden vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, veroilla vähennettynä	—	—	—	—	—	4	4	—	4
Kauden laaja tulos, yhteensä	—	—	309	27	—	444	781	50	831
Osakeperusteiset maksut, veroilla vähennettynä	—	—	—	-4	—	2	-2	—	-2
Osingonjako	—	—	—	—	—	-800	-800	-19	-819
Muut	—	—	—	—	—	-1	-1	—	-1
Liiketoimet omistajien kanssa, yhteensä	—	—	—	-4	—	-799	-803	-19	-822
Oma pääoma 31.12.2024	890	-2	657	1 678	1 273	6 644	11 139	401	11 540

Lisätietoja löytyy » liitetiedosta 5.5 Osakepääoma ja oman pääoman rahastot

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	263

Konsernin rahavirtalaskelma

Milj. euroa	2025	2024
Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta
Kauden voitto	491	463
Oikaisut 1)	743	1 223
Saadut korot	19	31
Maksetut korot	-126	-133
Saadut osingot	8	4
Muut rahoituserät, netto	-24	-13
Maksetut tuloverot 3)	-96	-144
Käyttöpääoman muutos 2)	391	-80
Liiketoiminnan rahavirta	1 405	1 352
Investoinneista kertynyt rahavirta
Käyttöomaisuusinvestoinnit	-364	-543
Metsävarojen lisäykset	-64	-53
Liiketoimintojen ja tytäryritysten hankinnat vähennettynä hankituilla rahavaroilla	-124	-28
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit, veroilla vähennettynä 3)	84	10
Metsävarojen myynnit, veroilla vähennettynä 3)	20	19
Liiketoimintojen ja tytäryritysten luovutukset ja saadut ennakkomaksut	—	16
Osakkuus- ja yhteisyritysosakkeiden luovutukset	—	1
Rahoitusvarojen (FVOCI) luovutukset	0	5
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen nettorahavirrat	20	-1
Muiden pitkäaikaisten varojen muutos	0	-10
Investointien rahavirta	-428	-586
Rahoituksesta kertynyt rahavirta
Pitkäaikaisten velkojen nostot	65	600
Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset	-148	-23
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset	-112	-105
Lyhytaikaisten velkojen muutos	32	-182
Rahoitusjohdannaisten nettorahavirrat	14	-5
Omien osakkeiden hankinta	-160	—
Maksetut osingot emoyhtiön omistajille	-792	-801
Maksetut osingot määräysvallattomille omistajille	-23	-19
Pääomanpalautus määräysvallattomille omistajille	-8	—
Muut rahoituksen rahavirrat	-1	-10
Rahoituksen rahavirta	-1 135	-544
Rahavarojen muutos	-158	222
Rahavarat kauden alussa	892	632
Rahavarojen muuntoerot	-19	-2
Rahavarojen muutos	-158	222
Myytävänä oleviksi luokitellut rahavarat (Liite 8.1)	0	39
Rahavarat kauden lopussa	715	892

¹⁾ Oikaisut

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	264

Milj. euroa	2025	2024
Metsävarojen käyvän arvon muutos ja hakkuut	-144	-80
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista	0	-1
Poistot ja arvonalentumiset	594	1 139
Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot ja -tappiot	-57	-31
Rahoitustuotot ja -kulut	59	104
Tuloverot	200	37
Käytetyt varaukset	-95	-121
Varausten muutokset, joihin ei liity maksutapahtumaa	125	101
Muut oikaisut 2)	60	74
Yhteensä	743	1 223

²⁾ Käyttöpääoman muutos

milj. euroa	2025	2024
Vaihto-omaisuus	123	-94
Käyttöpääomaan sisältyvät saamiset	396	-81
Käyttöpääomaan sisältyvät velat	-128	95
Yhteensä	391	-80

³⁾ Maksetut tuloverot yhteensä vuonna 2025 olivat 97 (145) miljoonaa euroa. Investointeihin liittyvät maksetut tuloverot esitetään investointien rahavirrassa.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	265

Konsernitilinpäätöksen

liitetiedot

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot on ryhmitelty osioihin niiden luonteen mukaan. Jokaisen osa-alueen liitetiedot

sisältävät olennaisen taloudellisen informaation, laatimisperiaatteet sekä keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat

ratkaisut. Kaikki luvut ovat miljoonia euroja, ellei muutoin ilmoitettu.

Tällä symbolilla on merkitty UPM:n tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, jotka liittyvät kyseiseen liitetietoon.			Tällä symbolilla on merkitty keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut, jotka liittyvät kyseiseen tilinpäätöksen osa-alueeseen.			Tällä symbolilla on merkitty rahoitusriskeihin, vakuutusmatemaattisiin riskeihin, luottoriskeihin ja vastapuoliriskeihin liittyvät liitetiedot.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	266

1.Esittämisperusta

1.1Tietoja yhtiöstä

UPM-Kymmene Oyj (emoyhtiö tai yhtiö) yhdessä sen tytäryritysten

kanssa (UPM tai konserni) on maailmanlaajuisesti toimiva bio-

metsäteollisuuskonserni. UPM:n laajaan tuotevalikoimaan kuuluvat sellu,

graafiset paperit ja erikoispaperit, tarralaminaatit, uusiutuva

puupohjainen diesel, sähkö sekä vaneri- ja sahatavaratuotteet.

UPM-Kymmene Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka

kotipaikka on Helsinki. Yhtiön rekisteröity osoite on Alvar Aallon katu 1,

00100 Helsinki, mistä jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa.

Emoyhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ Helsinki Oy:ssä.

Hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 4. helmikuuta 2026 tämän

konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan

yhtiökokous päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta.

1.2Laatimisperusta

UPM:n konsernitilinpäätös on laadittu International Accounting

Standards Boardin (IASB) julkaisemien ja Euroopan unionissa käyttöön

hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-

tilinpäätösstandardit) ja IFRIC-tulkintojen mukaisesti.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin

perustuen lukuun ottamatta metsävaroja, energiaosakkeita ja tiettyjä

muita rahoitusvaroja ja rahoitusvelkoja, etuuspohjaisiin järjestelyihin

kuuluvia varoja ja velvoitteita ja osakeperusteisia maksuja, jotka on

arvostettu käypään arvoon.

Konsernitilinpäätös esitetään miljoonina euroina. Euro on emo-

yrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta. Kunkin konserniin kuuluvan

yrityksen tilinpäätökseen sisältyvät erät arvostetaan kyseisen

tytäryrityksen pääasiallisen taloudellisen toimintaympäristön valuutassa

(toimintavaluutta).

Suluissa olevat luvut viittaavat vuoden 2024 vastaavaan ajanjaksoon.

Tilinpäätöksessä esitettävät luvut on pyöristetty, ja siksi yksittäisten

lukujen yhteenlaskettu määrä voi poiketa kokonaislukuna esitettävästä

määrästä.

UPM julkaisee hallituksen virallisen toimintakertomuksen ja

tilinpäätöksen European Single Electronic Format (ESEF) -

raportointivaatimusten mukaisena XHTML-tiedostona. ESEF-

vaatimusten mukaisesti konsernitilinpäätöksen päälaskelmat ja liitetiedot

on merkitty XBRL-merkeillä. Konserni on valinnut vapaaehtoisesti

julkaista tilinpäätöksen myös PDF-muodossa. Toimintakertomus ja

tilinpäätös on laadittu kahdella kielellä, joista suomenkielinen on virallinen

ja englanninkielinen käännös on epävirallinen.

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tässä osiossa kuvataan konsernitilinpäätöstä kokonaisuutena koskevat

laatimisperiaatteet. Muut laatimisperiaatteet esitetään osana liitetietoja,

joihin ne liittyvät, koska UPM pyrkii parantamaan tilinpäätöksen eri osa-

alueiden ymmärrettävyyttä. Myös IFRS-tilinpäätösstandardien sallimien

vaihtoehtojen välillä tehdyt valinnat esitetään kunkin laatimisperiaatteen

yhteydessä niiden ymmärtämisen helpottamiseksi.

	Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Johto on tehnyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen

laatimisperiaatteita sovellettaessa useita harkintaan perustuvia ratkaisuja

ja tulevia tapahtumia koskevia arvioita, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä

esitettävien varojen ja velkojen määriin, tilinpäätöspäivän ehdollisina

varoina ja velkoina esitettäviin eriin sekä eri tilikausilta esitettävien

tuottojen ja kulujen määriin. Vaikka nämä arviot perustuvat johdon

parhaaseen tietämykseen, toteutuvat tulokset ja tapahtumien

ajoittuminen voivat poiketa aiemmin tehdyistä arvioista.

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut, jotka ovat

olennaisia tilinpäätöksen osoittaman tuloksen ja taloudellisen aseman

kannalta, esitetään seuraavissa liitetiedoissa.

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut	Liite
Metsävarojen arvonmääritys	4.2 Metsävarat
Rahoitusvarojen käyvän arvon määrittäminen	4.3 Rahoitusvarat
Käyttöomaisuuden arvonalentuminen	4.1 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Liikearvon ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen	4.4 Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet
Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	3.4 Työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevat velvoitteet
Tuloverot	7.  Tuloverot
Ympäristökuluvaraukset	4.5 Varaukset
Oikeudelliset vastuut	9.2 Riita-asiat

	Rahoitusriskit

UPM altistuu liiketoimintansa seurauksena erilaisille rahoitusriskeille,

kuten valuuttariski, korkoriski, hyödykkeiden hintariski, luottoriski,

pääomariski ja maksuvalmiusriski. Rahoitustoimintaan liittyvien riskien

hallintaa hoidetaan keskitetysti UPM:n rahoitus- ja riskienhallintaosastolla

hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Rahoitusriskejä

kuvataan jäljempänä asiaankuuluvissa liitetiedoissa.

Rahoitusriski	Liite
Luottoriski	4.6 Käyttöpääoma
Likviditeetti ja jälleenrahoitusriski	5.1 Pääoman hallinta
Korkoriski	6.1 Rahoitusriskien hallinta
Valuuttariski	6.1 Rahoitusriskien hallinta
Sähkön hintariski	6.1 Rahoitusriskien hallinta
Vastapuoliriski	6.2 Johdannaiset ja suojauslaskenta

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	267

	Ilmastoon liittyvät riskit

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos luo UPM:lle useita erilaisia riskejä. Strategiset riskit

liittyvät kilpailukykyyn, markkinoihin, asiakkaisiin, tuotteisiin ja sääntelyyn.

Esimerkiksi ennakoimaton sääntely, tuet tai EU:n politiikat ja niistä

seuraavat kansalliset lait voivat vääristää raaka-aineiden, energian ja

lopputuotteiden markkinoita, ja kasvihuonekaasupäästöjen muuttuvat

kustannukset voivat vaikuttaa yhtiön taloudelliseen tulokseen. Muut

ilmastonmuutokseen liittyvät riskit koskettavat erityisesti UPM:n

hankintaketjua ja tärkeimpien tuotantopanosten, kuten puun ja sähkön,

saatavuutta ja hintaa. Lisätietoja ilmastonmuutoksen riskeille alttiista

eristä löytyy  » liitetiedosta 2.3 Liiketoiminnan kulut ja liiketoiminnan

muut tuotot ja liitetiedosta 4.2 Metsävarat

1.3Konsernitilinpäätöksen

laatimisperiaatteet

Tytäryritykset

UPM:n konsernitilinpäätös sisältää emoyrityksen UPM-Kymmene Oyj:n ja

sen määräysvallassa olevien yritysten tilinpäätökset. Kaikki konserniin

kuuluvat yritykset noudattavat yhdenmukaisesti UPM:n soveltamia

tilinpäätöksen laatimisperiaatteita . Konsernin sisäiset liiketapahtumat,

sisäiset saamiset ja velat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat

katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä.

Realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna

viitteitä luovutetun omaisuuserän arvonalentumisesta.

Yhteiset toiminnot

Yhteinen toiminto on yhteisjärjestely, jossa osapuolilla, joilla on yhteinen

määräysvalta, on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja

koskevia velvoitteita. Yhteinen määräysvalta on sopimukseen perustuva

järjestely, koskien määräysvallan pitämistä yhteisenä, ja se vallitsee vain

silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset edellyttävät

määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä hyväksymistä.

UPM:n osuus yhteisistä toiminnoista merkitään konsernitaseeseen

kirjaamalla järjestelyyn sisältyvät konsernin omat varat, velat, tuotot ja

kulut sekä UPM:n suhteellinen osuus yhteisistä varoista, veloista, tuotoista

ja kuluista. UPM:n ja sen yhteisten toimintojen välisistä realisoituneista ja

realisoitumattomista voitoista ja tappioista eliminoidaan suhteellinen

osuus.

Osakkuus- ja yhteisyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava

vaikutusvalta, mutta joissa sillä ei ole määräysvaltaa. Huomattava

vaikutusvalta tarkoittaa valtaa osallistua yhtiön taloudelliseen ja

operatiiviseen päätöksentekoon ilman määräysvaltaa tai yhteistä

määräysvaltaa kyseiseen päätöksentekoon. Yhteisyritykset ovat

yhteisjärjestelyjä, joissa konsernilla on yhdessä toisten osapuolten kanssa

yhteinen määräysvalta ja osapuolilla on oikeuksia järjestelyn

nettovarallisuuteen.

Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä käsitellään pääomaosuus-

menetelmällä, ja alun perin ne kirjataan hankintamenon määräisinä.

Konsernitilinpäätökseen sisällytettävät osakkuus- ja yhteisyritysten

tilinpäätökset ovat konsernin noudattamien laatimisperiaatteiden

mukaisia.

Määräysvallattomien omistajien osuudet

Tilikauden voiton jakautuminen emoyhtiön omistajille ja

määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelman yhteydessä ja

määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista

esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana.

Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia

käsitellään samalla tavalla kuin konsernin omistajien kanssa toteutuneita.

Kun määräysvallattomilta omistajilta ostetaan osakkeita, maksetun

vastikkeen ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden

kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot

tai tappiot osakkeiden myynnistä määräysvallattomille omistajille

kirjataan omaan pääomaan transaktiomenoilla vähennettynä.

1.4Ulkomaanrahan määräisten erien

muuntaminen

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan toiminta-

valuutaksi käyttäen tapahtumapäivinä vallinneita valuuttakursseja.

Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat muunnetaan 

toimintavaluutaksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaan rahan

määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen saamisten ja velkojen

muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi

silloin kun realisoitumaton erä täyttää rahavirran tai nettosijoituksen

suojauslaskennan kriteerit, se kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

UPM kirjaa tavanomaisesta liiketoiminnasta aiheutuvat valuutta-

kurssierot tuloslaskelman vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle, ja

rahoituseristä johtuvat erot esitetään nettomääräisinä rahoituskuluissa

omana eränään.

Tytäryritysten, joiden toimintavaluutta poikkeaa konsernin

esittämisvaluutasta, tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi kuukausien

keskikursseja käyttäen ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.

Kauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja

taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen

eriin. Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten muuntamisesta ja

tällaisten nettosijoitusten suojaukseksi määritetyistä lainoista ja muista

valuuttainstrumenteista syntyvät kurssierot kirjataan muihin laajan

tuloksen eriin konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Kun ulkomaisesta

yksiköstä luovutaan osaksi tai kun se myydään tai lakkautetaan, omaan

pääomaan kertyneet muuntoerot merkitään tuloslaskelmaan osana

myyntivoittoa tai -tappiota.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	268

1.5Muutokset laskentaperiaatteissa

Konserni on tarkistanut IFRS-tilinpäätösstandardien tulkinnat ja niiden

muutokset, jotka ovat voimassa 1.1.2025 alkaville tilikausille. 1.1.2025

voimaan tulleilla tulkinnoilla ja muutoksilla olemassa oleviin standardeihin

ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Muutokset IAS 21 standardiin - Valuutta ei ole

vaihdettavissa

Konserni on 1.1.2025 ottanut käyttöön muutokset IAS 21 Valuuttakurssien

muutosten vaikutukset -standardiin. Konserni on arvioinut IAS 21

muutosten vaikutuksia ja todennut, että sillä ei ole vaikutusta konsernin

tilinpäätökseen 1.1.2025.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	269

2.Liiketoiminnan tuloksellisuus

	Liikevaihto			Vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT)			Vertailukelpoinen ROE
	9 656	milj. euroa		921	milj. euroa		6,5	%
	(10 339 milj. euroa)			(1 224 milj. euroa)			(8,3%)

2.1Liiketoiminta-alueet

UPM:n liiketoiminnot muodostuvat kuudesta kilpailukykyisestä toiminta-

alueesta, joilla on vahva markkina-asema. UPM raportoi taloudelliset

tiedot seuraaville liiketoiminta-alueille (segmenteille): UPM Fibres, UPM

Energy, UPM Adhesive Materials, UPM Specialty Papers, UPM

Communication Papers, UPM Plywood sekä Muu toiminta. UPM:llä on

tuotantoa 10 maassa. Tärkeimmät markkina-alueet ovat Eurooppa,

Pohjois-Amerikka ja Aasia.

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

UPM:n liiketoiminta-alueita koskeva raportointi on yhdenmukaista sen

sisäisen raportoinnin kanssa, jota toimitetaan UPM:n toimitusjohtajalle.

Toimitusjohtaja vastaa resurssien kohdistamisesta ja liiketoiminta-

alueiden tuloksellisuuden arvioimisesta. Sisäisessä raportoinnissa

noudatetaan samaa perustetta kuin konsernitilinpäätöksessä. Kulut,

tuotot, varat ja velat kohdistetaan liiketoiminta-alueille yhdenmukaisella

perusteella. Liiketoiminta-alueiden väliset myynnit perustuvat

markkinahintoihin ja eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	270

Jokaisen liiketoiminta-alueen myyntiin sisältyvät tavarat ja palvelut esitetään alla olevissa taulukoissa:

Liiketoiminta-alue	Kuvaus ja tuotteet
UPM Fibres	UPM Fibres muodostuu UPM Pulp-, ja UPM Timber- liiketoiminnoista. UPM Pulp tarjoaa monipuolisen selluvalikoiman erilaisiin käyttökohteisiin, kuten pehmo- ja erikoispapereihin, graafisiin papereihin ja pakkauskartonkiin. UPM Timber tarjoaa sertifioitua sahatavaraa mm. rakentamiseen, huonekaluihin sekä pakkaus- ja puusepänteollisuuteen.
UPM Energy	UPM Energy tuottaa kustannuskilpailukykyistä, hiilidioksidivapaata sähköä. Tarjontaan kuuluu myös fyysisen sähkön kauppa, toiminta sähkön johdannaismarkkinoilla sekä teollisten sähkön kuluttajien ja tuottajien palvelut.
UPM Adhesive Materials	UPM Adhesive Materials tarjoaa innovatiivisia ja kestävän kehityksen mukaisia tarramateriaaleja brändäämiseen ja myynninedistämiseen, tuote- ja informaatioetiketöintiin mm. elintarvike-, juoma-, hygienia- ja lääketeollisuudessa sekä logistiikassa.
UPM Specialty Papers	UPM Specialty Papers tarjoaa tarra- ja pakkausmateriaaleja sekä toimistopapereita ja graafisia papereita etiketöintiin, kaupalliseen silikonointiin, pakkauksiin, toimistokäyttöön ja painatukseen.
UPM Communication Papers	UPM Communication Papers tarjoaa laajan valikoiman graafisia papereita mainontaan, sanoma- ja aikakauslehtiin sekä koti- ja toimistokäyttöön.
UPM Plywood	UPM Plywood tarjoaa korkealaatuisia WISA ®- vaneri- ja viilutuotteita rakentamiseen, ajoneuvojen lattioihin, LNG- laivanrakentamiseen, parketinvalmistukseen sekä muihin teollisuussovelluksiin.
Muu toiminta	Muu toiminta sisältää UPM Metsä-, UPM Biofuels- ja UPM Biochemicals  -liiketoimintayksiköt sekö biopolttoaineiden kehitys ja konsernipalvelut. UPM Metsä turvaa kilpailukykyisen puun ja metsäbiomassan saannin yhtiön liiketoiminnoille ja hoitaa yhtiön ja yksityisomistuksessa olevia metsiä Pohjois-Euroopassa. Lisäksi UPM Metsä tarjoaa puukauppa- ja metsäpalveluja metsänomistajille ja metsäsijoittajille. UPM Biofuels tuottaa kaikkiin dieselmoottoreihin soveltuvaa puupohjaista uusiutuvaa dieseliä sekä naftaa, jota voidaan käyttää bensiinin biokomponenttina tai korvaamaan fossiilisia raaka-aineita petrokemianteollisuudessa. UPM Biochemicals tar joaa innovatiivisia puupohjaisia biokemikaaleja fossiilipohjaisten raaka-aineiden korvaamiseen erilaisissa sovelluksissa, kuten tekstiileissä, PET-pulloissa, pakkauksissa, kosmetiikassa, lääkkeissä, pesuaineissa, kumeissa ja hartseissa.

Keskeiset tunnusluvut ja taloudelliset tavoitteet

UPM on asettanut konsernitason tavoitteekseen kasvattaa

vertailukelpoista liikevoittoaan pitkällä aikavälillä. UPM:n

liiketoimintaportfolioon kuuluu viisi, kasvavilla markkinoilla toimivaa

liiketoiminta-aluetta ja yksi, jossa kysyntä laskee. Kaikki liiketoiminta-

alueet ovat kilpailukykyisiä, ja niillä on vahva markkina-asema.

Taloudellisten tavoitteiden asettaminen ja seuranta sekä resurssien

kohdistaminen perustuvat konsernin tuloksellisuuden hallinnan

prosessissa pääasiassa liiketoiminta-alueiden vertailukelpoiseen

liikevoittoon (EBIT) ja vertailukelpoiseen sijoitetun pääoman tuottoon

(ROCE).

UPM esittää vertailukelpoisia tunnuslukuja liiketoiminnan

tuloksellisuuden esiin tuomiseksi ja tilikausien välisen vertailukelpoisuuden

parantamiseksi. Johdon käyttämiä vertailukelpoisia tunnuslukuja ei

kuitenkaan pidä tarkastella sellaisenaan IFRS-tilinpäätösstandardien

mukaisia tunnuslukuja korvaavina lukuina. Jäljempänä esitetään

liiketoiminta-alueita ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä koskevaa

tietoa.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	271

Liiketoiminta-alueiden tiedot 31.12.2025 päättyneelle vuodelle

Milj. euroa tai kuten merkitty	UPM Fibres	UPM Energy	UPM Adhesive materials	UPM Specialty papers	UPM Com papers	UPM Plywood	Muu toiminta	Eliminoinnit ja täsmäytykset 2)	Konserni
Myynti konsernin ulkopuolelle	2 908	480	1 655	1 108	2 459	389	659	-2	9 656
Konsernin sisäinen myynti	499	136	—	206	34	20	34	-930	—
Myynti yhteensä	3 407	615	1 655	1 315	2 493	409	693	-932	9 656
Vertailukelpoinen EBIT	283	151	124	147	181	35	9	-10	921
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa	0	—	-70	-3	-75	-4	-17	-1	-171
Liikevoitto	282	151	53	144	107	31	-8	-11	749
Rahoituskulut, netto									-59
Tuloverot									-200
Kauden voitto									491
Liiketoiminnan varat 1)	6 662	2 486	1 003	891	1 206	265	3 576	-244	15 845
Laskennalliset verosaamiset									413
Muut varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat varat									58
Muut rahoitusvarat									1 216
Varat yhteensä									17 532
Liiketoiminnan velat 1)	315	56	160	219	315	37	380	-230	1 252
Laskennalliset verovelat									692
Muut velat									565
Muut rahoitusvelat									4 688
Velat yhteensä									7 197
Muut erät
Metsävarojen käyvän arvon muutos ja hakkuut	65	—	—	—	—	—	80	—	144
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista	2	—	—	—	0	—	-2	—	0
Poistot	-294	-7	-52	-59	-65	-20	-43	—	-541
Arvonalentumiset	—	—	-9	2	-44	0	-3	—	-53
Sijoitettu pääoma, 31.12.	6 348	2 430	843	672	891	228	3 196	-478	14 129
Sijoitettu pääoma, keskimäärin	6 745	2 603	860	706	1 018	230	3 112	-484	14 791
Investoinnit	93	11	198	24	31	8	257	—	621
Investoinnit ilman yritys- ja osakehankintoja	62	11	27	24	30	8	247	—	409
Vertailukelpoinen ROCE, %	4,2	5,8	14,4	20,9	17,8	15,4	0,3	—	6,7
Henkilöstö vuoden lopussa	2 653	86	3 287	1 820	4 728	1 542	1 011	—	15 127

¹⁾ Liiketoiminta-alueiden operatiiviset varat sisältävät liikearvon, muut aineettomat hyödykkeet, aineelliset ja vuokratut käyttöomaisuushyödykkeet, metsävarat, rahoitusvarat käypään arvoon

muiden laajan tuloksen erien kautta, sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin, vaihto-omaisuuden sekä myyntisaamiset. Liiketoiminnan velat sisältävät ostovelat ja saadut ennakot.

²⁾ Eliminoinnit ja täsmäytykset sisältävät sisäisen liikevaihdon ja sisäisen varastokatteen eliminoinnin sekä realisoitumattomien rahavirran suojausten ja hyödykejohdannaisten käyvän arvon

muutokset, joita ei allokoida liiketoiminta-alueille.

Lisätietoja tunnuslukujen laskentakaavoista sekä täsmäytyslaskelmat IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laadittuun konsernituloslaskelmaan

ja -taseeseen nähden löytyvät kohdasta » Muu taloudellinen tieto Vaihtoehtoiset tunnusluvut.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	272

Liiketoiminta-alueiden tiedot 31.12.2024 päättyneelle vuodelle

Milj. euroa tai kuten merkitty	UPM Fibres	UPM Energy	UPM Adhesive Materials	UPM Specialty papers	UPM Com papers	UPM Plywood	Muu toi- minta	Eliminoinnit ja täsmäytykset 2)	Konserni
Myynti konsernin ulkopuolelle	3 108	487	1 562	1 272	2 920	409	582	-1	10 339
Konsernin sisäinen myynti	621	139	—	195	33	21	40	-1 049	—
Myynti yhteensä	3 728	627	1 562	1 467	2 953	430	623	-1 051	10 339
Vertailukelpoinen EBIT	533	181	132	135	273	42	-52	-20	1 224
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa	-114	—	-44	-3	-83	0	-382	7	-620
Liikevoitto	419	181	88	132	190	42	-434	-13	604
Rahoituskulut, netto									-104
Tuloverot									-37
Kauden voitto									463
Liiketoiminnan varat 1)	7 772	2 562	862	1 036	1 500	275	3 331	-332	17 005
Laskennalliset verosaamiset									526
Muut varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat varat									62
Muut rahoitusvarat									1 502
Varat yhteensä									19 096
Liiketoiminnan velat 1)	422	34	149	274	376	34	394	-308	1 375
Laskennalliset verovelat									673
Muut velat									603
Muut rahoitusvelat									4 906
Velat yhteensä									7 556
Muut erät
Metsävarojen käyvän arvon muutos ja hakkuut	11	—	—	—	—	—	68	—	80
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista	2	—	—	—	—	—	-1	—	1
Poistot	-316	-7	-45	-71	-68	-23	-47	—	-576
Arvonalentumiset	-121	—	-26	-2	-32	—	-380	—	-562
Sijoitettu pääoma, 31.12.	7 350	2 527	713	762	1 125	241	2 937	-201	15 452
Sijoitettu pääoma, keskimäärin	7 153	2 426	722	789	1 151	243	3 129	-428	15 184
Investoinnit	93	4	46	19	37	16	335	—	550
Investoinnit ilman yritys- ja osakehankintoja	93	4	23	19	37	16	335	—	527
Vertailukelpoinen ROCE, %	7,5	7,5	18,3	17,1	23,8	17,1	-1,7	—	8,2
Henkilöstö vuoden lopussa	2 740	91	3 224	1 945	5 190	1 598	1 039	—	15 827

¹⁾ Liiketoiminta-alueiden operatiiviset varat sisältävät liikearvon, muut aineettomat hyödykkeet, aineelliset ja vuokratut käyttöomaisuushyödykkeet, metsävarat, rahoitusvarat käypään arvoon

muiden laajan tuloksen erien kautta, sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin, vaihto-omaisuuden sekä myyntisaamiset. Liiketoiminnan velat sisältävät ostovelat ja saadut ennakot.

²⁾ Eliminoinnit ja täsmäytykset sisältävät sisäisen liikevaihdon ja sisäisen varastokatteen eliminoinnin sekä realisoitumattomien rahavirran suojausten ja hyödykejohdannaisten käyvän arvon

muutokset, joita ei allokoida liiketoiminta-alueille.

Lisätietoja tunnuslukujen laskentakaavoista sekä täsmäytyslaskelmat IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laadittuun konsernituloslaskelmaan

ja -taseeseen nähden löytyvät kohdasta » Muu taloudellinen tieto Vaihtoehtoiset tunnusluvut.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	273

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Milj. euroa	2025	2024
Liikevoitossa
Arvonalentumiset	-59	-549
Rakennejärjestelyt	-151	-103
Realisoitumattomat rahavirran suojausten ja hyödykejohdannaisten käyvän arvon muutokset	-1	7
Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot ja -tappiot	55	29
Muut erät	-15	-4
Yhteensä	-171	-620
Rahoituskuluissa	-1	-3
Vaikutus voittoon ennen veroja	-173	-623
Tuloveroissa
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien verovaikutus	13	133
Verokantojen muutokset	-65	—
Yhteensä	-51	133
Vaikutus tilikauden voittoon	-224	-490

Vuoden 2025 vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyy 52 miljoonaa

euroa uudelleenjärjestelykuluja ja käyttöomaisuuden arvonalentumisia,

jotka liittyvät Ettringenin paperitehtaan sulkemiseen Saksassa, 72

miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja ja käyttöomaisuuden

alaskirjauksia Kaukaan paperikone 1 sulkemiseen liittyen Suomessa, 14

miljoonan euron uudelleenjärjestelykulujen peruutus, joka liittyy Plattlingin

paperitehtaan sulkemiseen vuonna 2023, 9 miljoonaa euroa

uudelleenjärjestelykuluja UPM Communication Papers -liiketoiminnassa

tehtaiden toiminnan tehostamiseksi, 8 miljoonaa euroa

uudelleenjärjestelykuluja ja alaskirjaus myyntioption toteuttamisesta

Kraftwerk Plattlingin voimalaitosyhtiöön liittyen UPM Communication

Papers -liiketoiminnassa, 28 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja

Ranskan Nancyn tehtaan etikettimateriaalituotannon lakkauttamiseen

liittyen, 30 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja UPM Adhesive

Materials liiketoiminnan kilpailukyvyn ja tehokkuuden parantamiseksi, 6

miljoonan euron lisäys arvonalentumiskuluihin ja 2 miljoonan euron

uudelleenjärjestelykulujen peruutus Kaltenkirchenin tehtaan sulkemiseen

liittyen, 2 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja Rotterdamin

jalostamohankkeen päättämisestä, 4 miljoonaa euroa

rakennejärjestelykuluja ja alaskirjaus UPM Biomedicals -liiketoiminnan

lopettamiseen liittyen Muu toiminta -raportointisegmentissä, 46 miljoonan

myyntivoitto Plattlingin paperitehdasalueen myynnistä Saksassa ja 7

miljoonaa euroa pitkäaikaisten varojen myyntivoittoa. Erä sisältää myös

muita uudelleenjärjestelykuluja UPM Communication Papers-, UPM

Specialty Papers-, UPM Adhesive Materials-, UPM Plywood-, UPM Fibres -

liiketoiminta-alueilla ja Muu toiminta -raportointisegmentissä. Muut erät

sisältävät Metamarkin hankintaan liittyviä kuluja ja UPM Plywoodin

liiketoiminta-alueen strategiseen arviointiin sekä Sappin ja UPM:n välillä

graafisen paperiliiketoiminnan julkistettuun, ei-sitovaan

yhteisyritysjärjestelyyn liittyviä kuluja. Verojen vertailukelpoisuuteen

vaikuttavaan erään sisältyy 65 miljoonaa euroa tulevan tuloverokannan

muutoksesta johtuen Saksassa. Laki on tullut voimaan vuonna 2025.

Vuoden 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyy 373

miljoonan euron arvonalentuminen UPM Biochemicalsin rakenteilla

olevaan biojalostamoon Leunassa Saksassa, 5 miljoonan euron

arvonalentuminen UPM Biochemicals liiketoiminnan liikearvoon ja 113

miljoonan euron arvonalentuminen Suomen UPM Pulp liiketoiminnan

liikearvoon. Muita  vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat 10 miljoonan

euron rakennejärjestelykulut ja 26 miljoonan euron käyttöomaisuuden

arvonalentumiset, jotka liittyvät UPM Raflatac Kaltenkirchenin tehtaan

sulkemiseen Saksassa, 40 miljoonaa euroa rakennejärjestelykuluja ja

arvonalentumisia liittyen Saksassa sijaitsevan Hürthin

sanomalehtipaperitehtaan sulkemiseen, 54 miljoonaa euroa

rakennejärjestelykuluja ja arvonalentumisia liittyen Saksassa sijaitseva

Nordland Papierin hienopaperikone 3 sulkemiseen, 4 miljoonan euron

vaihto-omaisuuden arvonalennus Pohjois-Carolinassa Yhdysvalloissa

sijaitsevalla Adhesive Materialsin tehtaalla, joka kärsi hirmumyrsky

Helenen vaikutuksista, 12 miljoonaa euroa rakennejärjestelykuluja ja

arvonalentumisia liittyen UPM Biocomposites- liiketoiminnan

lopettamiseen, 21 miljoonan euron myyntivoitto UPM-Kymmene Austria

GmbH:n myynnistä HEINZEL GROUPille, 9 miljoonaa euroa muiden

pitkäaikaisten varojen myyntivoittoja, 12 miljoonaa euroa muita

rakennejärjestelykuluja ja 8 miljoonaa euroa rakennejärjestelykuluja liittyen

aikaisempiin kapasiteetin sulkemisiin.

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tietyt varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat liiketapahtumat tai

rahavirtaan vaikuttamattomat arvostuserät, joilla on merkittävä vaikutus

kauden tuloslaskelmaan, esitetään vertailukelpoisuuteen vaikuttavina

erinä, mikä auttaa kuvaamaan liiketoimintojen taloudellista kehitystä ja

parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien välillä. Konserni soveltaa

asianmukaisia IFRS-tilinpäätösstandardeja näihin tapahtumiin.

Tapahtumat (tulot tai menot) katsotaan merkittäviksi ja siten

raportoidaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä kaikilla liiketoiminta-

alueilla, jos vaikutus ylittää 1 miljoonaa euroa ennen veroja. Lisäksi

yritysostojen kustannukset luokitellaan vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi

eriksi summasta riippumatta. Muutoksella ei ollut vaikutusta

vertailukauden lukuihin.

Varat ja investoinnit maittain

	Varat		Investoinnit
Milj. euroa	2025	2024	2025	2024
Suomi	8 102	8 776	258	100
Saksa	2 158	2 128	242	335
Uruguay	5 437	6 213	24	58
Kiina	453	603	7	6
Yhdysvallat	516	554	8	16
Iso-Britannia	187	111	65	3
Malesia	24	22	3	0
Puola	137	135	2	2
Viro	45	51	1	4
Muut EU-maat	111	113	9	24
Muu Eurooppa	39	36	0	0
Muu maailma	323	355	1	2
Yhteensä	17 532	19 096	621	550

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	274

Myynti kohdemaittain

Milj. euroa	2025	2024
Suomi	1 350	1 306
Saksa	899	1 073
Yhdysvallat	1 263	1 408
Iso-Britannia	506	513
Kiina	1 515	1 744
Ranska	356	386
Uruguay	99	100
Puola	288	304
Muut EU maat	1 604	1 577
Muu Eurooppa	346	402
Muu maailma	1 430	1 527
Yhteensä	9 656	10 339

2.2Liikevaihto

UPM:n liikevaihto kertyy pääasiassa tavaroiden myynnistä, eli

erityyppisten tuotteiden myynnistä.

Suurin osa UPM:n liikevaihdosta muodostuu graafisten ja eri-

koispapereiden myynnistä kustantajille, vähittäismyyjille, painotaloille,

jakelijoille ja tukkureille, jalostajille ja tarravalmistajille; tarralaminaattien

myynnistä tarrapainoille ja merkkituotteiden valmistajille sekä sellun

myynnistä pehmopapereiden, kartongin, erikoispapereiden ja graafisten

papereiden tuottajille. Lisäksi liikevaihtoon sisältyy energian,

biopolttoaineiden, sahatavaran ja vanerituotteiden myyntiä sekä pieni

määrä sellaisten palveluiden myyntiä, jotka eivät liity tavaroiden myyntiin.

UPM myy osan tuotteistaan useille pääasiakkaille. Suurimman

asiakkaan osuus UPM:n liikevaihdosta oli noin 3 (2) % ja kymmenen

suurimman asiakkaan osuus noin 12 (13) %.

Konserni erittelee ulkoisen liikevaihdon liiketoiminta-alueittain, sillä se

kuvastaa kuinka taloudelliset tekijät vaikuttavat liikevaihdon ja rahavirran

luonteeseen, määrään, ajoitukseen ja epävarmuuteen. UPM:n

liiketoiminta-alueita koskeva raportointi on yhdenmukaista sen sisäisen

raportoinnin kanssa, jota toimitetaan UPM:n toimitusjohtajalle.

Toimitusjohtaja vastaa resurssien kohdistamisesta ja liiketoiminta-

alueiden tuloksellisuuden arvioimisesta. Jokaisen liiketoiminta-alueen

myyntiin sisältyvät tavarat ja palvelut esitetään alla olevissa taulukoissa.

Lisätietoja UPM:n tuotteista löytyy liitetiedosta » 2.1 Liiketoiminta-

alueet.

Myynti liiketoiminta-alueittain

Milj. euroa	2025	2024	Muutos-%
UPM Fibres	3 407	3 728	-9 %
UPM Energy	615	627	-2 %
UPM Adhesive Materials	1 655	1 562	6 %
UPM Specialty Papers	1 315	1 467	-10 %
UPM Communication Papers	2 493	2 953	-16 %
UPM Plywood	409	430	-5 %
Muu toiminta	693	623	11 %
Eliminoinnit	-932	-1 051	—
Yhteensä	9 656	10 339	-7 %

Päätuotteiden myynti konsernin ulkopuolelle

Liiketoiminta-alue	Liiketoiminta	2025	2024
Milj. euroa
UPM Fibres	UPM Pulp, UPM Timber	2 908	3 108
UPM Energy	UPM Energy	480	487
UPM Adhesive Materials	UPM Adhesive Materials	1 655	1 562
UPM Specialty Papers	UPM Specialty Papers	1 108	1 272
UPM Communication Papers	UPM Communication Papers	2 459	2 920
UPM Plywood	UPM Plywood	389	409
Muu toiminta	UPM Metsä, UPM Biofuels, UPM Biochemicals	659	582
Eliminoinnit ja täsmäytykset		-2	-1
Yhteensä		9 656	10 339

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	275

Liiketoiminta	Tuotevalikoima
UPM Pulp	Havu-, koivu- ja eukalyptussellu
UPM Timber	Vakio- ja erikoissahatavara
UPM Energy	Sähkö ja siihen liittyvät palvelut
UPM Adhesive Materials	Paperi- ja filmipohjaiset tarralaminaatit
UPM Specialty Papers	Tarramateriaalit, irrokepaperit, joustopakkausmateriaalit, toimisto- ja graafiset paperit
UPM Communication Papers	Graafiset paperit lukuisiin loppukäyttökohteisiin
UPM Plywood	Vaneri- ja viilutuotteet
UPM Metsä	Puu ja puupohjainen biomassa (tukit, kuitupuu, hake, hakkuutähteet jne.), kattavat metsäpalvelut
UPM Biofuels	Puupohjainen uusiutuva dieselpolttoaine ja uusiutuva nafta liikennekäyttöön ja petrokemikaaleihin
UPM Biochemicals	Ligniinituotteet teollisuuskäyttöön

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tavaroiden myynti

UPM:n asiakassopimusten suoritevelvoite on sopimuksilla määriteltyjen

tuotteiden toimittaminen asiakkaille. UPM:n tuotteiden myynnistä syntyvät

tuotot kirjataan yhtenä ajankohtana, kun suoritevelvoite on täytetty, eli

silloin kun määräysvalta on siirtynyt asiakkaalle. UPM:n

asiakassopimuksissa määräysvallan siirtyminen eli tuloutuksen ajankohta

on pitkälti riippuvainen tavaran toimituksessa käytetyistä toimitusehdoista.

Konsernin käytössä olevat toimitusehdot perustuvat Incoterms 2020 -

toimituslausekkeeseen, joka on Kansainvälisen kauppakamarin

julkaisema, virallinen toimituslausekokoelma kauppaehtojen

tulkitsemiseen. Suurin osa myyntisopimuksista on D -toimituslausekkeiden

mukaisia, jolloin kuljetuspalvelu ei ole erillinen suoritevelvoite, koska

määräysvalta tuotteeseen ei siirry asiakkaalle ennen kuin kuljetus on

suoritettu. Myyntituotto ja vastaava saaminen kirjataan yhtenä

ajankohtana, kun tavara on toimitettu sovittuun määränpaikkaan

Toimitettuna tullattuna ("DDP") tai Toimitettuna määränpaikalle ("DAP") -

lausekkeiden mukaisesti. Vapaasti rahdinkuljettajalla ("FCA") -lausekkeen

mukaisissa myynneissä tavaroiden myynti tuloutetaan, kun tavarat on

toimitettu ulkopuoliselle kuljettajalle. Kuljetus maksettuna ("CPT") tai

Kuljetus ja vakuutus maksettuina ("CIP") -lausekkeiden mukaisissa

myynneissä tuotteille allokoitu myyntihinta tuloutetaan lastauksen

yhteydessä ja kuljetuspalvelu ajan kuluessa, kun palvelu on suoritettu.

UPM myy energiaa NordPool -sähkömarkkinoille. Myyntituotot

kirjataan, kun sähköä toimitetaan ajan kuluessa.

Palveluiden myynti

UPM tarjoaa metsätalouden osaamiseen liittyviä palveluja

metsänomistajille sekä myy rahtipalveluita, mikäli konsernin

vuokraamissa rahtialuksissa on vapaata tilaa. Myyntituotot palveluista

kirjataan ajan kuluessa, kun palvelu on suoritettu. Koska palveluiden

myynti on hyvin rajallista, palveluiden myyntiä ei esitetä erikseen.

Myynnin tuloutus

Konserni kirjaa myyntituotot asiakassopimuksessa määriteltyyn hintaan

oikaistuna veroilla, valuuttamääräisen myynnin suojaustuloksilla,

energian myynnin suojaustuloksilla sekä muuttuvalla vastikkeella siltä

osin, kun on soveltuva. Muuttuva vastike on kyseessä, jos sopimuksen

lopullinen hinta, johon yhtiö odottaa olevansa oikeutettu, voi vaihdella

minkä tahansa muuttuvan tekijän kautta. Muuttuva vastike sisältää

pääasiassa käteisalennuksia ja määräalennuksia, jotka kannustavat

asiakasta ostamaan tietyn määrän tuotteita tiettynä ajanjaksona. Lisäksi

yhtiö tarjoaa asiakkailleen oikeuden maksetun vastikkeen palautukseen,

mikäli tuote ei vastaa sille sopimuksessa määriteltyjä laatuvaatimuksia.

Muuttuva vastike kirjataan takaisinmaksuvelaksi silloin, kun osa saadusta

rahamäärästä odotetaan palautettavan asiakkaalle. Asiakasalennukset,

jotka odotetaan annettavan asiakkaille ennen raportointikauden loppua

toteutuneesta myynnistä, ja odotettavissa olevat laatuvaatimukset

kirjataan käyttäen odotusarvoon perustuvaa menetelmää ja tuottoja

kirjataan vain siihen määrään asti kuin on erittäin todennäköistä, ettei

merkittävää peruutusta tapahdu. Takaisinmaksuvelka sisältyy

ostovelkoihin ja muihin velkoihin.

Saamiset kirjataan, kun tavara on toimitettu, ja vastikkeeseen ei enää

liity muita ehtoja kuin ajan kuluminen. Useimmissa UPM:n

asiakassopimuksissa tavaroiden tai palvelujen luovuttamisen ja

asiakkaan suorittaman maksun välinen aika on alle 12 kuukautta. Näiden

sopimuksien osalta konserni on päättänyt soveltaa käytännön apukeinoa,

jonka mukaan myyntituottoja ei oikaista rahoituskomponenttien

vaikutuksilla.

Saadut ennakkomaksut asiakkailta kirjataan sopimukseen

perustuvana velkana. UPM:llä ei ole asiakassopimuksiin perustuvia

omaisuuseriä.

Tietoja UPM:n sopimuksiin perustuvista veloista ja takaisinmaksuveloista

löytyy liitetiedosta » 4.6 Käyttöpääoma.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	276

2.3  Liiketoiminnan kulut ja liiketoiminnan

muut tuotot

Liiketoiminnan kulut

Seuraavassa esitetään kuvaus liiketoiminnan kuluista lukuun ottamatta

metsävarojen käyvän arvon muutoksia ja hakkuita sekä osuutta

osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista.

Milj. euroa	2025	2024
Liiketoiminnan kulut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat	5 194	5 236
Henkilöstökulut 1)	1 155	1 179
Liiketoiminnan muut kulut 2)	1 043	1 083
Jakelukustannukset ja muut ulkopuoliset veloitukset	1 239	1 308
Yhteensä	8 630	8 806

¹⁾ Lisätietoja löytyy liitetiedosta » 3. Henkilöstön palkitseminen.

²⁾ Liiketoiminnan muut kulut

Milj. euroa	2025	2024
Vuokrakulut	19	21
Päästöoikeuskulut 1)	5	64
Pitkäaikaisten varojen luovutustappiot	1	0
Luottotappiot	1	10
Kunnossapito ja liiketoiminnan muut kulut 2)	1 016	988
Yhteensä	1 043	1 083

¹⁾ Päästöoikeuskulut sisältävät 48 miljoonaa euroa päästöoikeuksien myyntivoittoja (2

miljoonaa euroa).

²⁾ Liiketoiminnan muut kulut sisältävät mm. palveluja sekä konsernin hallintoon liittyviä

kuluja.

Tilintarkastajan palkkiot

Milj. euroa	2025	2024
Tilintarkastuspalkkio	4,7	4,5
Tilintarkastukseen liittyvät palvelut
Kestävyysraportoinnin varmentaminen	0,4	0,3
Muut tilintarkastukseen liittyvät palvelut	0,1	0,3
Veropalvelut	0,6	0,6
Muut palvelut	0,4	0,1
Yhteensä	6,2	5,8

Vuonna 2025 tilintarkastajan palkkiot sisältävät Ernst & Young Oy:lle

maksettuja tilintarkastukseen liittyviä palveluja 0,5 (0,6) miljoonaa euroa,

veropalveluita 0,6 (0,4) miljoonaa euroa ja muita palveluita 0,4 (0,1)

miljoonaa euroa.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Liiketoiminnan kuluihin sisältyvät tutkimus- ja kehitysmenot olivat 60 (70)

miljoonaa euroa vuonna 2025. Painopiste oli uusissa teknologioissa ja

liiketoimintojen kehityksessä.

Julkiset avustukset

Vuonna 2025 liiketoiminnan kulujen vähennykseksi kirjattuja julkisia

avustuksia oli yhteensä 32 (31) miljoonaa euroa. Näistä Suomen yhtiöiden

osuus oli 31 (31) miljoonaa euroa. Lisäksi konserni sai julkisena

avustuksena päästöoikeuksia 101 (92) miljoonaa euroa, josta Suomen

yhtiöiden osuus oli 61 (40) miljoonaa euroa, Saksan yhtiöiden osuus 33

(40) miljoonaa euroa, Kiinan yhtiöiden osuus 5 (10) miljoonaa euroa ja

Ison-Britannian yhtiöiden osuus 2 (2) miljoonaa euroa.

Lisäksi yhtiö saa sähkön hinnan tukea Saksassa sekä Suomessa. Yhtiön

näkemyksen mukaan tuen käyttämiseen liittyvät ehdot ovat täyttyneet.

Näin ollen kyseiset tuet on kirjattu tuloksi kaudelle, jolloin kyseinen tuki on

vastaanotettu. Viranomaiset valvovat tukien käyttöä jälkikäteisesti.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	277

Liiketoiminnan muut tuotot

Milj. euroa	2025	2024
Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot	57	31
Vuokratuotot	10	9
Saadut päästöoikeudet	101	92
Suojauslaskennan ulkopuolella olevat johdannaiset	18	-25
Valuuttakurssivoitot ja -tappiot	-37	-9
Muut erät	26	31
Yhteensä	174	130

Päästöoikeudet

Liiketoiminnan muihin tuottoihin on kirjattu 101 (92) miljoonaa euroa

tuottoa ja liiketoiminnan muihin kuluihin 5 (64) miljoonaa euroa kulua

liittyen CO2-päästöihin. Päästöoikeuksien palauttamisvelvoitteeseen

perustuva velka on suuruudeltaan 63 (66) miljoonaa euroa, ja se on

kirjattu varauksiin. Alla esitetään erittely aineettomiksi hyödykkeiksi

kirjatuista päästöoikeuksista.

Milj. euroa	2025	2024
Kirjanpitoarvo 1.1.	264	256
Saadut ja ostetut päästöoikeudet	160	96
Palautukset ja myynnit	-230	-84
Arvonalentumiset	8	-5
Muuntoerot	-1	—
Kirjanpitoarvo 31.12.	201	264
Hankintameno	201	272
Kertyneet arvonalentumiset	—	-8
Kirjanpitoarvo 31.12.	201	264

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan kuluiksi toteutumishetkellä lukuun

ottamatta tiettyjä kehitysmenoja, jotka aktivoidaan, kun on

todennäköistä, että niistä kertyy vastaista taloudellista hyötyä ja menot

pystytään määrittämään luotettavasti. Aktivoidut kehitysmenot kirjataan

poistoina kuluiksi systemaattisella perusteella niiden odotettavissa

olevana taloudellisena vaikutusaikana, joka ei yleensä ylitä viittä vuotta.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset kirjataan käypään arvoon, kun avustuksen saaminen

ja kaikkien siihen liittyvien ehtojen täyttyminen on kohtuullisen varmaa.

Aineellisen käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät julkiset avustukset

vähennetään hyödykkeen hankintamenosta, jolloin ne suoraan

pienentävät hyödykkeestä kirjattavia vuosipoistoja. Muut julkiset

avustukset merkitään tuloslaskelmaan tuottoina samoille tilikausille kuin

kulut, joita avustukset on tarkoitettu kattamaan. Konserni voi myös saada

julkisen avustuksen korvauksena aikaisemmalla kaudella syntyneistä

kuluista. Tällainen avustus kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella,

jonka aikana oikeus sen saamiseen syntyy.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muut tuotot koostuvat pääasiassa hallituksilta saaduista

päästöoikeuksista, pitkäaikaisten omaisuuserien luovutuksesta ja

vuokratuotoista. Lisäksi liiketoiminnan muut tuotot sisältävät UPM:n

tavanomaiseen liiketoimintaan liittyviä valuuttakurssivoittoja ja -tappioita.

Myös suojauslaskennan ulkopuolella olevien johdannaisten voitot ja

tappiot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin.

Päästöoikeudet

Konserni osallistuu kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen

tähtäävään Euroopan laajuiseen päästökauppajärjestelmään (European

Emissions Trading Scheme). Konserni osallistuu myös Kiinan kansalliseen

päästökauppajärjestelmään. Hallituksilta vastikkeetta saaduista

päästöoikeuksista, jotka oikeuttavat tiettyyn tonnimäärään

hiilidioksidipäästöjä tiettynä ajanjaksona, kirjataan päästöoikeuksia

koskeva aineeton hyödyke, julkinen avustus sekä tarkastelujaksolla

toteutuneita päästöjä vastaavien päästöoikeuksien palautusvelvoitetta

koskeva velka.

Päästöoikeudet kirjataan alun perin aineettomiksi hyödykkeiksi

alkuperäisen kirjaamisajankohdan markkina-arvoon. Päästöoikeuksista

ei tehdä poistoja. Jos päästöoikeuksien tilinpäätöspäivän markkinahinta

on alempi kuin kirjattu hankintameno, kirjanpitoarvo alennetaan

vastaamaan markkinahintaa ylimääräisten päästöoikeuksien osalta, joita

ei tarvita tilikauden toteutuneiden tai ennakoitujen päästöjen kattamiseen.

Julkiset avustukset kirjataan samanaikaisesti päästöoikeuksien

kirjaamisen kanssa taseeseen siirtovelaksi ja tuloutetaan systemaattisesti

liiketoiminnan muihin tuottoihin tarkastelujaksolla, johon vastaavat

päästöoikeudet liittyvät.

Päästöoikeuksien palauttamiseen liittyvä velka kirjataan toteutuneiden

päästöjen perusteella. Toteutuneita päästöjä vastaavat kulut kirjataan

tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin ja esitetään varauksena

taseessa. Velka suoritetaan käyttäen hallussa olevia päästöoikeuksia,

joiden arvostus perustuu kyseisten päästöoikeuksien kirjanpitoarvoon.

Päästöoikeudet ja niihin liittyvät varaukset kirjataan pois taseesta, kun

oikeudet on luovutettu. Mahdollinen voitto tai tappio syntyy ylimääräisten

päästöjen kattamiseen tarvittavien lisäoikeuksien hankintamenosta,

käyttämättömien oikeuksien myynnistä päästöjen alittaessa vastikkeetta

saadut päästöoikeudet tai käyttämättömien päästöoikeuksien arvon

alentumisesta.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	278

2.4Osakekohtainen tulos ja osinko

UPM:n osingonjakoperiaatteiden mukaan yhtiö pyrkii maksamaan

houkuttelevan osingon, joka on vähintään puolet vertailukelpoisesta

voitosta osaketta kohti yli ajan.

Vuonna 2025 maksetut osingot olivat 792 miljoonaa euroa ( 1,50 euroa

osaketta kohden), joka oli 59 % liiketoiminnan rahavirrasta osaketta

kohden vuodelta 2024 ja vuonna 2024 maksetut osingot 800 miljoonaa

(1,50 euroa osaketta kohti). Vuodelta 2025 hallitus ehdottaa

yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 1,50 euroa osaketta kohti, jota

vastaava kokonaisosinko on 791 miljoonaa euroa. Ehdotettu osinko on

113% UPM:n vuoden 2025 vertailukelpoisesta voitosta osaketta kohti.

Osakekohtainen tulos

	2025	2024
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, milj. euroa	480	436
Keskimääräinen painotettu osakemäärä (1 000)	528 554	533 324
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa	0,91	0,82
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa	0,91	0,82

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos (EPS) on emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden

voitto osaketta kohden. Laimentamattoman osakekohtaisen tuloksen

laskennassa käytetään tilikauden painotettua keskimääräistä

osakemäärää. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta

laskettaessa osakkeiden keskimääräistä lukumäärää oikaistaan

optioiden laimennusvaikutuksella. Yhtiöllä ei ollut vuoden 2025 ja 2024

lopussa voimassa olevia optio-ohjelmia.

Osinko

Konsernin tilinpäätöksessä osingonjako emoyhtiön omistajille on kirjattu

velaksi sille raportointikaudelle, jonka aikana emoyhtiön

osakkeenomistajat ovat hyväksyneet osingon jaettavaksi.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	279

3.Henkilöstön palkitseminen

3.1Henkilöstökulut

Milj. euroa	2025	2024
Palkat ja palkkiot	930	937
Osakeperusteiset maksut	11	16
Eläke- ja muut työsuhteen jälkeiset etuudet, etuuspohjaiset järjestelyt	17	19
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	98	101
Muut henkilösivukulut 1)	100	106
Yhteensä	1 155	1 179

¹⁾ Muihin henkilösivukuluihin sisältyy pääasiassa lakisääteisiä sosiaalikuluja lukuunottamatta

eläkekuluja.

3.2Konsernin johtoon kuuluvat avainhenkilöt

Hallituksen puheenjohtajan palkkiota päätettiin korottaa siten, että

hallituksen puheenjohtajalle maksettiin 240 000 euron, hallituksen

varapuheenjohtajalle 150 000 euron ja muille hallituksen jäsenille 120 000

euron perusvuosipalkkio.

Perusvuosipalkkio maksettiin yhtiön osakkeina ja rahana siten, että

noin 40 %:lla palkkion määrästä hankittiin hallituksen jäsenten nimiin ja

lukuun yhtiön osakkeita ja loput maksettiin rahana. Yhtiö vastasi

osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoveroista.

Tarkastusvaliokunnan jäsenten vuosipalkkioita päätettiin korottaa ja

muiden valiokuntien jäsenten vuosipalkkiot pysyivät ennallaan.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja sai 50 000 euron, nimitys- ja

hallinnointivaliokunnan puheenjohtaja 20 000 euron ja

palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja 27 500 euron vuosipalkkion.

Tarkastusvaliokunnan jäsenet saivat 30 000 euron vuosipalkkion ja

muiden valiokuntien jäsenet 10 000 euron vuosipalkkion. Valiokuntien

vuosipalkkiot maksettiin rahana.

Vuonna 2025 hallituksen puheenjohtajalle ostettiin 4 170 (2 816) yhtiön

osaketta, hallituksen varapuheenjohtajalle 2 606 (1 767) ja muille

hallituksen jäsenille 2 085 (1 462) yhtiön osaketta.

Hallituksen jäsenten osakeomistukset (kpl) ja palkkiot

	Osakeomistus 31.12.		Vuosittainen peruspalkkio (1 000 euroa)		Vuosittainen valiokuntapalkkio (1 000 euroa)
	2025	2024	2025	2024	2025	2024
Hallituksen jäsenet
Henrik Ehrnrooth, puheenjohtaja	34 474	30 304	240	231	20	20
Kim Wahl, varapuheenjohtaja	32 335	29 729	150	145	10	10
Pia Aaltonen-Forsell	5 213	3 128	120	120	50	45
Melanie Maas-Brunner	3 547	1 462	120	120	10	10
Jari Gustafsson	8 049	5 964	120	120	30	25
Piia-Noora Kauppi	29 248	27 163	120	120	10	10
Topi Manner	10 014	7 929	120	120	10	10
Marjan Oudeman	14 807	12 722	120	120	30	25
Martin à Porta	30 057	27 972	120	120	28	28
Yhteensä	167 744	146 373	1 230	1 216	198	183

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	280

Toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän jäsenille maksetut palkat, palkkiot ja muut etuudet

	Toimitusjohtaja		Muut johtoryhmän jäsenet 1)
1 000 euroa	2025	2024	2025	2024
Palkat	927	894	3 837	3 736
Lyhyen aikavälin kannustepalkkiot	261	363	969	996
Osakepalkkiot	169	125	2 562	2 871
Etuudet	30	36	143	146
Yhteensä	1 387	1 418	7 511	7 748

¹⁾ Johtoryhmä koostui toimitusjohtajan lisäksi 9-10 jäsenestä vuosina 2025 ja 2024.

Massimo Reynaudo nimitettiin UPM-Kymmene Oyj:n toimitusjohtajaksi 1.

tammikuuta 2024 alkaen. Jussi Pesonen jatkoi yhtiön toimitusjohtajana

31. joulukuuta 2023 saakka, minkä jälkeen hän toimi yhtiön ja sen johdon

neuvonantajana, kunnes jäi eläkkeelle UPM:stä 30. huhtikuuta 2024.

Vuonna 2025 Suomen lakisääteisen eläkejärjestelmän kustannus

toimitusjohtajan osalta oli 207 000 (220 000) euroa ja maksut

vapaaehtoiseen eläkejärjestelyyn 190 000 (190 000) euroa.

Vuonna 2025 Suomen ja Saksan lakisääteisten eläkejärjestelmien

kustannukset johtoryhmän jäsenten (pois lukien toimitusjohtaja) osalta

olivat 744 000 (731 000) euroa ja maksut vapaaehtoiseen

eläkejärjestelyyn 551 000 (671 000) euroa.

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän muiden jäsenten

kokonaispalkitseminen koostuu palkan ja etuuksien lisäksi lyhyen

aikavälin kannustepalkkiosta ja pitkän aikavälin osakepohjaisesta

kannustepalkkiosta.

Vuonna 2025 ja 2024, lyhyen aikavälin kannustepalkkiot perustuivat

yhtiön lyhyen aikavälin kannustepalkkiojärjestelmään, ja ne maksetaan

vuosittain rahana. Palkkion määrä perustuu johtajan asemaan ja

vuosittain asetettavien tavoitteiden saavuttamiseen. Vuotuisen

kannustepalkkion enimmäismäärä on 110 % liiketoiminta-alueen johtajan

vuosipalkasta ja 90 % muun johtoryhmän jäsenen vuosipalkasta.

Toimitusjohtajan vuotuisen kannustepalkkion enimmäismäärä on 150 %

vuosipalkasta.

Konsernin johtoryhmän osakeperusteisten maksujen tuloslaskelmaan

kirjatut kulut olivat 4,0 (2,8) miljoonaa euroa.

Toimitusjohtaja Massimo Reynaudon eläkeikä on 65 vuotta. Hänellä

on lakisääteisen työeläkkeen lisäksi vapaaehtoinen lisäeläke.

Toimitusjohtajan vapaaehtoinen lisäeläke on järjestetty

maksuperusteisena lisäeläkkeenä. Eläkemaksu vastaa 20%

peruspalkasta. Mikäli yhtiö irtisanoo Massimo Reynaudon

toimitusjohtajasopimuksen, hänelle maksetaan irtisanomiskorvauksena

12 kuukauden palkka 12 kuukauden irtisanomisajan palkan lisäksi.

Toimitusjohtajan irtisanoutuessa hänelle ei makseta muita korvauksia

irtisanomisajan palkan lisäksi.

Edellisellä toimitusjohtajalla Jussi Pesosella oli vapaaehtoinen

lisäeläke lakisääteisen työeläkkeen lisäksi. Tämä toimitusjohtajan

vapaaehtoinen lisäeläke oli järjestetty etuusperusteisena lisäeläkkeenä

marraskuun 2020 loppuun asti. Viimeinen maksu etuusperusteiseen

eläkejärjestelmään tehtiin vuonna 2020. Edellisen toimitusjohtajan Jussi

Pesosen etuuspohjaisen eläkejärjestelyn tuotot vuonna 2024 olivat 0,9

(0,7) miljoonaa euroa. Vuonna 2024 eläkejärjestelyn velvoite täytettiin.

Velvoitteen täyttämisen seurauksena yhtiöllä ei ole järjestelyyn liittyviä

varoja eikä velkoja (varat 10,4 miljoonaa euroa ja velvoitteet 9,7 miljoonaa

euroa vuonna 2023). Joulukuusta 2020 alkaen vapaaehtoinen lisäeläke oli

järjestetty edelliselle toimitusjohtajalle maksuperusteisena.

Muiden johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 65 vuotta tai 63 vuotta

johtajilla, jotka ovat tulleet johtoryhmän jäseniksi ennen joulukuuta 2023.

Muut johtoryhmän jäsenet ovat asuinmaansa lainsäädännön mukaisen

eläkejärjestelmän piirissä. Lakisääteisiä eläkkeitä täydennetään

maksuperusteisilla vapaaehtoisilla lisäeläkkeillä. Mikäli yhtiö irtisanoo

johtoryhmän jäsenen, johtoryhmän jäsenelle maksettava

irtisanomiskorvaus vastaa 12 kuukauden palkkaa, minkä lisäksi

irtisanomisajalta maksetaan kuuden kuukauden palkka, jollei

irtisanomisilmoitusta anneta yksinomaan johtajasta johtuvista syistä.

Johtoryhmän jäsenen irtisanoutuessa hänelle ei makseta muita

korvauksia irtisanomisajan palkan lisäksi.

Jos yhtiön määräysvallassa tapahtuu muutos, toimitusjohtaja voi

irtisanoa johtajasopimuksensa kolmen kuukauden kuluessa ja muu

johtoryhmän jäsen yhden kuukauden kuluessa määräysvallan

muutoksesta ja saada 24 kuukauden peruspalkkaansa vastaavan

korvauksen.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	281

3.3Osakeperusteiset maksut

UPM:n palkitsemis- ja kannustejärjestelmissä korostetaan suoriutumisen

merkitystä. Koko UPM:n henkilöstö kuuluu yhtenäisen, vuosittain

arvioitavan lyhyen aikavälin kannustepalkkiojärjestelmän piiriin. Tämän

lisäksi UPM:llä on kolme pitkän aikavälin kannustepalkkiojärjestelmää:

tulosperusteinen osakepalkkiojärjestelmä ylimmälle johdolle

(Performance Share Plan, PSP), viivästetty osakepohjainen

kannustepalkkiojärjestelmä muille avainasemassa oleville työntekijöille

(Deferred Bonus Plan, DBP) ja rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä

(Restricted Share Plan, RSP) erikseen valituille osallistujille erityisissä

rekrytointi- ja sitouttamistilanteissa.

Tulosperusteinen osakepalkkiojärjestelmä

Tulosperusteinen osakepalkkiojärjestelmä on suunnattu

toimitusjohtajalle ja muille johtoryhmän jäsenille sekä muille keskeisissä

tehtävissä toimiville johtajille. Osakepalkkiojärjestelmien 2022–2024,

2023–2025, 2024–2026 ja 2025-2027 ansaintakriteereinä ovat osakkeen

kokonaistuoton kehitys (80% painotus) kolmen vuoden ansaintajakson

aikana sekä valitut vastuullisuustavoitteet (ESG, 20% painotus).

Osakkeen kokonaistuotossa huomioidaan osakekurssin kehitys ja

maksetut osingot. Kaikissa osakepalkkiojärjestelmissä ansaitut osakkeet

luovutetaan kolmen vuoden ansaintajakson päättymisen jälkeen.

Tulosperusteinen osakepalkkiojärjestelmä	PSP 2022-2024	PSP 2023-2025	PSP 2024-2026	PSP 2025-2027
Osallistujien lukumäärä (31.12.2025)	17	15	24	26
Toteutunut ansainta	20%	—	—	—
Luovutettavien osakkeiden enimmäismäärä 1)
Toimitusjohtaja	6 000	29 000	72 952	75 530
Muut johtoryhmän jäsenet	30 100	146 000	204 000	276 000
Muut keskeiset johtajat	21 100	75 000	144 000	175 000
Luovutettavien osakkeiden enimmäismäärä yhteensä	57 200	250 000	420 952	526 530
Osakkeiden luovutusvuosi	2025	2026	2027	2028
Ansaintakriteeri (painotus)	Osakkeen kokonaistuoton kehitys  (80%),  ESG kokonaisuus (20%) 2)	Osakkeen kokonaistuoton kehitys  (80%),  ESG kokonaisuus (20%) 3)	Osakkeen kokonaistuoton kehitys  (80%),  ESG kokonaisuus (20%) 4)	Osakkeen kokonaistuoton kehitys  (80%),  ESG kokonaisuus (20%) 4)

¹⁾ Ohjelman PSP 2022–2024 osalta toteutunut ansaittu osakkeiden bruttomäärä.

²⁾ ESG tavoitteet ovat fossiilisten CO2 -päästöjen vähentäminen yhtiön käyttämien polttoaineiden ja ostosähkön osalta 65% vuoden 2015 tasosta vuoteen 2030 mennessä (10% painotus),

positiivinen vaikutus metsäluonnon monimuotoisuuteen yhtiön omissa metsissä Suomessa (5% painotus) ja sukupuolten välisen palkkatasa-arvon varmistaminen (5% painotus).

³⁾ ESG tavoitteet ovat fossiilisten CO2 -päästöjen vähentäminen energiatuotannon ja ostoenergian osalta 65% vuoden 2015 tasosta vuoteen 2030 mennessä (10% painotus), positiivinen

vaikutus metsäluonnon monimuotoisuuteen yhtiön omissa metsissä Suomessa (5% painotus) ja sukupuolten välisen palkkatasa-arvon varmistaminen (5% painotus).

⁴⁾ ESG tavoitteet ovat fossiilisten CO2-päästöjen vähentäminen energiantuotannon ja ostoenergian osalta, positiivinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen yhtiön omissa metsissä

Suomessa sekä sukupuolten välisen palkkatasa-arvon varmistaminen globaalisti.

Viivästetty osakepohjainen kannustepalkkiojärjestelmä

Viivästetty osakepohjainen kannustepalkkiojärjestelmä on suunnattu

muille avainhenkilöille ja se koostuu vuosittain alkavista ohjelmista. Kukin

ohjelma koostuu yhden vuoden ansaintajaksosta ja kahden

vuoden rajoitusjaksosta. Ohjelmien perusteella luovutettavien UPM:n

osakkeiden määrän perustana on konsernin tai konsernin ja

liiketoiminta-alueen EBITDA-tavoitteiden saavuttaminen. Ansaittujen

palkkio-osakkeiden määrää oikaistaan rajoitusjakson aikana kertyneillä

mahdollisilla osingoilla sekä muilla kaikille osakkeenomistajille jaetuilla

pääomilla ennen osakkeiden luovuttamista.

Viivästetty osakepohjainen kannustepalkkiojärjestelmä	DBP 2022	DBP 2023	DBP 2024	DBP 2025
Osallistujien lukumäärä ohjelman alkaessa	451	446	453	314
Osallistujien lukumäärä (31.12.2025)	361	104	392	305
Luovutettavien osakkeiden enimmäismäärä ohjelman alkaessa	487 130	477 052	571 338	505 078
Arvioitu luovutettavien osakkeiden määrä 31.12.2025 1)	374 025	50 784	148 663	11 571
Osakkeiden luovutusvuosi	2025	2026	2027	2028
Ansaintakriteeri	Konsernin/ liiketoiminta-alueen EBITDA	Konsernin/ liiketoiminta-alueen EBITDA	Konsernin/ liiketoiminta-alueen EBITDA	Konsernin/ liiketoiminta-alueen EBITDA

¹⁾ Ohjelman DBP 2022 osalta toteutunut ansaittu osakkeiden bruttomäärä.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	282

Rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä

Rajoitettua osakepalkkiojärjestelmää voidaan käyttää

sitouttamistarkoituksessa erikseen valituille osallistujille erityisissä

rekrytointi- ja sitouttamistilanteissa. Rajoitetun osakepalkkiojärjestelmän

kohderyhmään kuuluvat toimitusjohtaja, muut johtoryhmän jäsenet

sekä muut keskeisissä tehtävissä toimivat johtajat. Toimitusjohtaja ei ole

oikeutettu saamaan sitouttamistilanteessa annettavia palkkioita tästä

järjestelmästä. Jokainen nelivuotinen ohjelma koostuu yhden vuoden

myöntöjaksosta, jonka aikana osallistujille voidaan myöntää palkkioita,

ja sitä seuraavasta kolmen vuoden sitouttamisjaksosta, jonka aikana

osakepalkkiot toimitetaan osallistujille erissä. Palkkion ensimmäinen erä

toimitetaan aikaisintaan vuoden kuluttua siitä, kun osallistuja on nimetty

ohjelmaan. Rajoitettuun osakepalkkiojärjestelmään ei sovelleta

ansaintakriteerejä ja osakepalkkion toimittaminen on ehdollinen

työsuhteen ja toimisopimuksen jatkumiselle.

Rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä	RSP 2024-2027	RSP 2025-2028
Osallistujien lukumäärä (31.12.2025)	10	3
Arvioitu luovutettavien osakkeiden määrä 31.12.2025 1)	150 892	130 000
Osakkeiden luovutusvuosi	2025,2026,2027*	2027,2028*

¹⁾ Osakkeiden toimitus vuosittaisissa erissä.

Tulosperusteisen osakepalkkiojärjestelmän, viivästetyn osakepohjaisen

kannustepalkkiojärjestelmän ja rajoitetun osakepalkkiojärjestelmän

mukaiset toteutuneet ja arvioidut osakemäärät on ilmaistu palkkioiden

bruttoarvona, josta vähennetään asianomaiset verot ennen kuin

osakkeet luovutetaan järjestelmien piirissä oleville.

Henkilöstön osakesäästöohjelma

Vuonna 2025 UPM käynnisti MyShare‑nimisen vapaaehtoisen

henkilöstön osakesäästöohjelman kaikille UPM:n työntekijöille

maailmanlaajuisesti. Jokainen kolmevuotinen ohjelma koostuu yhden

vuoden säästöjaksosta ja sitä seuraavasta kahden vuoden

omistusjaksosta. Ohjelmaan osallistuvat työntekijät sijoittavat osan

palkkajakson palkastaan UPM:n osakkeisiin yhden vuoden säästöjakson

aikana. Osakkeita ostetaan neljännesvuosittain UPM:n

osavuosikatsauksen julkaisemisen jälkeen.

Säästöjakson päättyessä ensimmäistä kertaa osallistuvat saavat 10

ilmaisosaketta bruttona, edellyttäen että osallistuja ei ole lopettanut

säästämistä säästöjakson aikana ja että osallistujan työsuhde on

voimassa säästöjakson lopussa. Kahden vuoden omistusjakson jälkeen

osallistujille myönnetään yksi lisäosake jokaista kahta ostettua

säästöosaketta kohden, edellyttäen että säästöosakkeet on pidetty koko

omistusjakson ajan.

Kirjanpidollisesti ohjelma käsitellään oman pääoman ehtoisena

osakeperusteisena maksuna ja lisäosakkeiden kulut kirjataan kuluksi

ansaintajakson aikana. Uusi kolmivuotinen ohjelma voidaan käynnistää

vuosittain, ja jokainen ohjelma edellyttää UPM:n hallituksen

hyväksynnän.

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Konsernin pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmät kirjataan

suoritustavasta riippuen joko omana pääomana tai käteisvaroina

maksettavina osakeperusteisina liiketoimina. Verovelvoitteiden

kattamiseksi, konserni luokittelee liiketoimet, joissa on ns. "net settlement

feature" omana pääomana maksettavaksi liiketoimiksi. Osakkeen käypä

arvo on sen markkinahinta myöntöpäivänä. Suoritus tapahtuu

osakkeiden ja käteisvarojen yhdistelmänä, johon konserni voi käyttää

hallussa olevia omia osakkeita tai ostaa ne markkinoilta. Osakkeet

luovutetaan antamalla jo olemassa olevia osakkeita, joten ohjelmilla ei

ole laimentavaa vaikutusta.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	283

3.4Työsuhteen päättymisen jälkeisiä

etuuksia koskevat velvoitteet

Konsernilla on erilaisia työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuusjärjestelyjä,

jotka ovat konsernin eri toimintamaiden paikallisten olosuhteiden ja

käytäntöjen mukaisia. Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet ovat

työsuhde-etuuksia, jotka tulevat maksettaviksi pääsääntöisesti

työsuhteen päätyttyä, kuten eläkkeet ja työsuhteen päättymisen jälkeinen

terveydenhoito. Eläkejärjestelyt rahoitetaan maksuilla, jotka suoritetaan

joko eläkevakuutusyhtiöille tai asiamiehen (trustee) hallinnoimaan

eläkekassaan tai -säätiöön ja järjestelyt luokitellaan joko

maksupohjaisiksi tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi.

Taseen etuuspohjaiset eläkevarat ja eläkevelat on esitetty alla

olevassa taulukossa:

	2025					2024
Milj. euroa	Suomi	Iso- Britannia	Saksa	Muut maat	Yhteensä	Suomi	Iso- Britannia	Saksa	Muut maat	Yhteensä
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	13	283	27	—	323	14	305	—	2	321
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	-14	-266	-2	—	-281	-15	-275	-2	-2	-293
Alijäämä (+)/ylijäämä (–)	0	18	24	0	42	0	30	-2	0	28
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	—	—	362	13	375	—	—	431	15	446
Etuuspohjaiset nettovelat (+)/ nettovarat (–)	0	18	387	13	417	0	30	429	15	474
Etuuspohjaiset eläkevarat taseessa, netto	—	—	—	—	—	1	—	—	—	1
Etuuspohjaiset eläkevelat taseessa, netto 1)	0	18	387	13	415	0	30	429	15	475

¹⁾ Taseen etuuspohjainen eläkevelka sisältää muita pitkäaikaisia työsuhde-etuuksia 21 (22) miljoonaa euroa vuonna 2025.

Konsernin merkittävimmät etuuspohjaiset järjestelyt ovat Isossa-

Britanniassa ja Saksassa. Konsernilla on etuuspohjaisia velvoitteita myös

Suomessa, Hollannissa, Ranskassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa.

Vuonna 2025 Hollannin etuuspohjainen eläkejärjestely päättyi

paikallisista lakisääteisistä muutoksista johtuen ja etuusperusteisesta

eläkejärjestelystä siirryttiin maksupohjaiseen eläkejärjestelyyn. Velvoitteen

täyttymisen seurauksena yhtiöllä ei ole järjestelyyn liittyviä varoja eikä

velkoja (varat 2 miljoonaa euroa ja velvoitteet 2 miljoonaa euroa vuonna

2024). Vuonna 2024 yhden Suomen etuuspohjaisen eläkejärjestelyn

osalta velvoitteet täytettiin kokonaisuudessaan. Velvoitteen täyttämisen

seurauksena yhtiöllä ei ole järjestelyyn liittyviä varoja eikä velkoja (varat

10,4 miljoonaa euroa ja velvoitteet 9,7 miljoonaa euroa vuonna 2023).

Suomi

Suomessa työnantajat ovat velvollisia huolehtimaan työntekijöidensä

lakisääteisistä etuuksista, jotka on määritelty työntekijöiden eläkelaissa

(TyEL). TyELin mukaan työntekijä vakuutetaan vanhuuden,

työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta.

Yhtiön Suomen työntekijät ovat pääsääntöisesti vakuutettu

eläkevakuutusyhtiöissä, ja nämä järjestelyt luokitellaan maksupohjaisiksi.

Iso-Britannia

Konsernilla on Isossa-Britanniassa etuuspohjainen eläkejärjestely, jonka

mukaiset etuudet on sidottu henkilön palkkatasoon lähellä eläkeikää tai

sitä aiempaan työsuhteen päättymispäivään. Järjestely on suljettu uusilta

jäseniltä, eikä vanhoille jäsenille kerry lisää etuuksia. Järjestely sisältää

myös maksupohjaisen osuuden, joka on avoin kaikille nykyisille

työntekijöille. Ison-Britannian eläkejärjestely toimii konsernista erillisen

riippumattoman säätiön (trust) alaisena.

Saksa

Saksassa etuuspohjaisten järjestelyjen piiriin kuuluvat työntekijät ovat

oikeutettuja eläkkeeseen, joka perustuu palvelusvuosiin ja loppupalkkaan.

Kaikki merkittävät etuuspohjaiset järjestelyt on suljettu uusilta

työntekijöiltä.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	284

Velvoitteiden nykyarvo ja järjestelyihin kuuluvien varojen käypä arvo

	Eläke-etuudet ja muut työsuhteen jälkeiset etuudet 2025			Eläke-etuudet ja muut työsuhteen jälkeiset etuudet 2024
Milj. euroa	Velvoitteiden nykyarvo	Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	Etuuspohjaiset nettovelat/ (nettovarat)	Velvoitteiden nykyarvo	Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	Etuuspohjaiset nettovelat/ (nettovarat)
Kirjanpitoarvo 1.1.	767	-293	474	810	-327	484
Kauden työsuoritukseen perustuva meno	4	—	4	4	—	4
Järjestelyn supistaminen	-1	—	-1	—	—	—
Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot ja tappiot 1)	-1	—	-1	-1	—	-1
Korkokulut (+) korkotuotot (–)	30	-14	16	30	-14	16
Yhteensä sisältyy henkilöstökuluihin (liite 3.1)	31	-14	17	33	-14	19
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot johtuen väestötilastollisten oletusten muutoksesta	1	—	1	-1	—	-1
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot johtuen taloudellisten oletusten muutoksesta	-37	—	-37	-28	—	-28
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot johtuen kokemusperusteisista eristä	-9	—	-9	-12	—	-12
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkokuluihin (+) korkotuottoihin (–) sisältyviä eriä	—	-5	-5	—	34	34
Uudelleen määrittämisestä johtuvat voitot (–) ja tappiot (+), jotka sisältyvät muihin laajan tuloksen eriin	-44	-5	-49	-41	34	-7
Maksetut etuudet	-41	36	-5	-52	52	—
Velvoitteiden täyttämiset	-1	1	—	—	—	—
Työnantajan suoritukset järjestelyyn	—	-19	-19	—	-24	-24
Yrityshankinnat	2	—	2	—	—	—
Muuntoerot	-16	14	-3	16	-15	1
Kirjanpitoarvo 31.12.	698	-281	417	767	-293	474

	Vakuutusmatemaattiset riskit

Etuuspohjaiset järjestelyt altistavat konsernin tyypillisesti seuraaville

vakuutusmatemaattisille riskeille:

Investointiriski (varojen volatiliteetti)

Konserni altistuu järjestelyjen varojen volatiliteetille erityisesti Isossa-

Britanniassa toimivan säätiön kautta. Säätiön varat muodostavat 94 %

koko konsernin etuuspohjaisten järjestelyjen varoista.

Korkoriski

Laskelmissa käytettävät diskonttauskorot perustuvat yritysten liikkeeseen

laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen tuottokäyriin siinä

valuutassa, jossa etuudet maksetaan. Diskonttauskoron lasku kasvattaa

järjestelyjen velkoja. Tuottokäyrän maturiteetit vastaavat velvoitteiden

duraatioita. Konsernin etuuspohjaisten velvoitteiden duraatioiden

painotettu keskiarvo vuoden 2025 lopussa on 12 (13) vuotta.

Inflaatioriski

Isossa-Britanniassa maksussa olevat eläkkeet on sidottu vähittäismyynti-

indeksiin (Retail Price Index) kun taas eläkekertymä on sidottu

kuluttajahintaindeksiin (Consumer Price Index). Kyseisten indeksien 0,5 %

nousu lisää velvoitetta noin 11 miljoonalla eurolla. Saksassa eläke-etuudet

on sidottu kuluttajahintaindeksiin.

Palkkariski

Etuuspohjaisten nettovarojen ja -velkojen nykyarvo lasketaan perustuen

järjestelyyn osallistuvien henkilöiden odotettavissa oleviin palkkoihin.

Järjestelyn velat nousevat, jos järjestelyyn kuuluvien henkilöiden palkka

nousee. Isossa-Britanniassa palkkatason muutoksilla ei ole vaikutusta

rahoitusasemaan, sillä kaikki etuuspohjaiset järjestelyt on siellä suljettu

eikä niistä kerry uutta etuutta. Saksassa 0,5 % nousu odotettavissa oleviin

palkkoihin lisää velvoitetta noin 4 miljoonalla eurolla.

Odotettavissa oleva elinikä

Kuolevuusodotuksen muutoksella on vaikutus konsernin etuuspohjaisen

velvoitteen määrään. Jos odotettavissa oleva elinikä nousee vuodella,

velvoitteiden määrä lisääntyy Isossa-Britanniassa 9 miljoonalla eurolla ja

Saksassa 14 miljoonalla eurolla.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	285

	Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvää kulua ja velkaa laskettaessa

käytetään useita vakuutusmatemaattisia oletuksia. Käytettävä

tilastotieteellinen tieto saattaa poiketa toteutuvista tuloksista olennaisesti

muun muassa muuttuvista markkinaolosuhteista ja taloudellisista

olosuhteista tai järjestelyyn osallistuvien henkilöiden työsuhteen kestoajan

muutoksista johtuen. Merkittävät erot tosiasiallisessa toteumassa tai

merkittävät muutokset oletuksissa voivat vaikuttaa etuuspohjaisen

velvoitteen määrään ja kuluihin tulevaisuudessa.

Vakuutusmatemaattiset oletukset

Seuraavassa taulukossa esitetään keskeisimmät painotettuina keskiarvoina lasketut oletukset, joita käytetään etuuspohjaisten velvoitteiden

määrittämisessä:

	Suomi		Iso-Britannia		Saksa		Muut maat
	2025	2024	2025	2024	2025	2024	2025	2024
Diskonttauskorko %	3,24	2,85	5,50	5,45	3,78	3,22	4,45	4,30
Inflaatioaste %	1,88	1,90	2,95	3,20	2,00	2,00	2,00	2,02
Tuleva palkankorotus %	1,88	1,89	—	—	2,32	2,31	2,50	2,50
Tuleva eläkkeiden korotus %	—	—	2,90	3,10	2,00	2,31	—	2,50
Arvioitu jäljellä oleva työssäoloaika vuosina	—	—	7,6	8,3	7,0	7,8	8,2	8,6

Milj. euroa	0,5 % Lisäys		0,5 % Vähennys
	2025	2024	2025	2024
Diskonttauskorko %	-39	-46	42	50
Tuleva palkankorotus %	4	5	-4	-5
Tuleva eläkkeiden korotus %	30	33	-28	-32
Odotettavissa oleva elinikä +1 vuosi	24	28	—	—

Negatiivinen muutos tarkoittaa etuuspohjaisen velvoitteen vähentymistä. Positiivinen

muutos tarkoittaa etuuspohjaisen velvoitteen lisäystä.

Järjestelyihin kuuluvien varojen luokittelu 31.12.

Milj. euroa	2025		2024
	Noteeratut	Noteeraa- mattomat	Noteeratut	Noteeraa- mattomat
Rahamarkkina- sijoitukset	37	1	49	—
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit	96	44	131	9
Oman pääoman ehtoiset instrumentit	—	61	50	—
Kiinteistöt	—	10	—	21
Vakuutusyhtiöissä olevat varat	—	14	—	14
Muut varat	—	18	—	19
Yhteensä	133	148	230	63

Vuonna 2025 järjestelyiden varat sisältävät yhtiön osakkeita käyvältä arvoltaan 0 (0)

miljoonaa euroa.

Vuonna 2026 maksusuoritukset konsernin etuuspohjaisiin järjestelyihin

arvioidaan olevan 25 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 maksusuoritukset

konsernin etuuspohjaisiin järjestelyihin olivat 19 miljoonaa euroa.

Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyysanalyysi

Herkkyysanalyysi osoittaa keskeisimpien oletusten muutosten

vaikutuksen. Analyysin oletuksena on, että kaikki muut oletukset pysyvät

muuttumattomina. Samaa ennakoituun etuusoikeusyksikköön

perustuvaa arvostusmenetelmää (projected unit method) on sovellettu

sekä velvoitteiden että herkkyysanalyysien laskennassa.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	286

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt

Järjestelyn etuudet riippuvat palkasta ja työsuhteen pituudesta.

Riippumattomat vakuutusmatemaatikot tekevät vuosittain laskelmat

etuuspohjaisista velvoitteista ennakoituun etuusoikeusyksikköön

perustuvaa menetelmää käyttäen. Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo

määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat käyttäen

yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen

korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, ovat sen valuutan määräisiä,

jossa etuudet maksetaan, ja erääntyvät samaan aikaan kuin vastaava

eläkevelka. Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä taseeseen kirjattu velka on

etuuspohjaisen velvoitteen tilinpäätöspäivän nykyarvo vähennettynä

järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla. Eläkkeistä johtuvat kulut

esitetään tuloslaskelmassa henkilöstökuluina siten, että ne jaksotetaan

työntekijöiden palvelusajalle. Vakuutusmatemaattisten oletusten

muutokset sekä kokemusperusteisista oikaisuista johtuvat

vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muihin laajan tuloksen

eriin sillä tilikaudella, jolla ne syntyvät. Aiempaan työsuoritukseen

perustuvat menot sekä velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot tai

tappiot kirjataan välittömästi, kun ne ovat toteutuneet.

Maksupohjaiset järjestelyt

Maksupohjaisissa järjestelyissä maksut suoritetaan vakuutusyhtiölle,

jonka jälkeen konsernilla ei ole enää muita maksuvelvoitteita. Suoritukset

maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi sille

tilikaudelle, jota veloitus koskee.

Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Muutamat konsernin yhtiöt ovat järjestäneet eläkeläisilleen

terveydenhuoltoon liittyviä etuuksia sekä muita etuuksia.

Terveydenhuoltoon liittyvän etuuden saamisen ehtona on tavallisesti

työskentely eläkeikään saakka sekä tietty vähimmäispalvelusaika.

Arvioidut järjestelyjen kustannukset jaksotetaan työssäoloajalle käyttäen

samaa laskentatapaa, jota sovelletaan etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen

laskennassa. Vastuun laskevat yhtiöistä riippumattomat

vakuutusmatemaatikot.

4.Sijoitettu pääoma

UPM:n sijoitettu pääoma liittyy lähinnä tuotantolaitoksiin sekä metsä- ja

energiavaroihin. UPM investoi kannattaviin kohdennettuihin hankkeisiin

hyödyntääkseen liiketoimintaportfolionsa kasvumahdollisuuksia.

Sijoitettu pääoma

Milj. euroa	2025	2024
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	6 459	7 085
Vuokratut käyttöomaisuushyödykkeet	778	847
Metsävarat	2 605	2 517
Rahoitusvarat (FVOCI)	2 193	2 247
Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet	818	754
Käyttöpääoma	1 714	2 161
Varaukset	-280	-253
Etuuspohjaiset eläkevarat ja -velat, netto	-438	-496
Rahavarat	715	892
Muut varat ja velat	-154	-154
Laskennalliset verosaamiset ja -velat, netto	-279	-146
Myytävänä oleviksi luokitellut varat ja velat	—	—
Yhteensä	14 129	15 452

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	287

4.1Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
2025
Hankintameno	845	4 152	12 660	760	1 462	19 879
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset	—	-2 332	-10 110	-605	-373	-13 420
Kirjanpitoarvo 31.12.	845	1 820	2 550	155	1 089	6 459
Kirjanpitoarvo 1.1.	954	2 098	3 005	178	850	7 085
Lisäykset	4	1	8	0	387	400
Yrityshankinnat 1)	1	0	3	—	—	4
Vähennykset 2)	-28	-2	-23	0	0	-53
Poistot	—	-96	-306	-19	—	-421
Arvonalentumiset	—	-5	-32	-3	0	-40
Siirrot erien välillä	0	11	119	14	-146	-2
Muuntoerot ja muut muutokset	-85	-187	-224	-15	-3	-515
Kirjanpitoarvo 31.12.	845	1 820	2 550	155	1 089	6 459
2024
Hankintameno	954	4 699	14 693	821	1 224	22 390
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset	—	-2 601	-11 688	-642	-373	-15 305
Kirjanpitoarvo 31.12.	954	2 098	3 005	178	850	7 085
Kirjanpitoarvo 1.1.	861	2 073	3 019	175	925	7 053
Lisäykset	44	0	3	0	462	508
Yrityshankinnat1)	7	6	2	1	0	16
Vähennykset	-2	0	-1	—	0	-3
Poistot	—	-101	-339	-21	—	-461
Arvonalentumiset	—	-32	-28	-1	-373	-435
Siirrot erien välillä 3)	1	55	230	16	-167	136
Muuntoerot ja muut muutokset	43	98	119	8	4	272
Kirjanpitoarvo 31.12.	954	2 098	3 005	178	850	7 085

¹⁾ Vuonna 2025 yrityshankinnat liittyvät Metamarkin hankintaan ja vuonna 2024 Grafitypin hankintaan. Liitetieto » 8.1 Liiketoimintojen hankinnat ja luovutukset.

²⁾ Vuonna 2025 vähennykset liittyvät Korkeakosken sahan myyntiin Versowoodille ja Plattlingin paperitehdasalueen myyntiin Saksassa.

³⁾ Siirrot erien välillä vuonna 2024 liittyvät hyödykkeiden lopulliseen luokitteluun Uruguayn sellutehdasinvestoinnissa. Liitetieto » 4.4 Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet.

Investoinnit

Vuoden 2025 investoinnit ilman investointeja osakkeisiin olivat 409  (527)

miljoonaa euroa.

Tammikuussa 2020 UPM ilmoitti investoinnista 220 000 tonnin uuden

sukupolven biokemikaalijalostamoon Leunassa, Saksassa.

Kokonaisinvestoinnin arvioidaan olevan 1 335 miljoonaa euroa.

Aktivoidut vieraan pääoman menot

Vuonna 2025, pitkäaikaiseen omaisuuteen aktivoidut vieraan pääoman

menot olivat 33 (29) miljoonaa euroa. Aktivoiduista vieraan pääoman

menoista kirjatut poistot olivat 4 (4) miljoonaa euroa, ja käytetty

keskikorko oli 2,78 (3,04) %, joka vastaa projektien rahoittamisesta

johtuvia keskimääräisiä kustannuksia. Vuonna 2025 ja 2024 aktivoidut

vieraan pääoman menot liittyivät biokemikaalijalostamon rakentamiseen

Saksassa.

Julkiset avustukset

Vuonna 2025 pitkäaikaisen omaisuuden vähennykseksi kirjattuja julkisia

avustuksia oli yhteensä 1 (3) miljoonaa euroa.

Merkittävät investointisitoumukset 31.12.

Milj. euroa	2025	2024
Uusi biojalostamo / Saksa	42	177
Kehittyneiden etikettimateriaalien kapasiteetin kasvattaminen / Mills River, Pohjois-Carolina	8	—
Kyvykkyyksien parantaminen ja kapasiteetin kasvattaminen / Malesia	10	—

Arvonalentumistappiot

Vuonna 2025 arvonalentumiset liittyvät pääosin Ettringenin

paperitehtaan sulkemiseen Saksassa, Kaukaan paperikone 1:n

sulkemiseen ja Kaltenkirchenin tehtaan sulkemiseen Saksassa.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	288

Vuonna 2024 arvonalentumistappiot liittyvät UPM Hürthin tehtaan

sulkemiseen, paperikone 3:n sulkemiseen Nordlandissa Saksassa,

Kaltenkirchenin tehtaan sulkemiseen Saksassa ja Leunan biojalostamon

käyttöomaisuuseriin. Joulukuussa 2024 konserni suoritti UPM

Biochemicals rahavirtaa tuottavan yksikön liikearvon

arvonalentumistestin, mikä johti koko 5 miljoonan euron liikearvon

alaskirjaukseen ja 373 miljoonan euron käyttöomaisuuserien

arvonalentumiseen. Lisätietoja löytyy liitetiedosta » 4.4 Liikearvo ja muut

aineettomat hyödykkeet

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon.

Liiketoimintojen yhdistämisissä hankittujen omaisuuserien hankintameno

määritetään hankinta-ajankohdan käyvän arvon perusteella. Poistot

lasketaan tasapoistoina ja kirjanpitoarvoa oikaistaan mahdollisilla

arvonalentumisilla. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden

kirjanpitoarvona taseessa on hankintameno vähennettynä kertyneillä

poistoilla ja arvonalentumistappioilla.

Vieraan pääoman menot, jotka aiheutuvat ehdot täyttävien

hyödykkeiden rakentamisesta, aktivoidaan siltä ajalta, joka tarvitaan

omaisuuserän valmiiksi saattamiseen sille aiottua käyttöä varten. Muut

vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi.

Merkittävistä parannustöistä syntyvät menot aktivoidaan ja kirjataan

poistoina kuluiksi asianomaisen kohdeomaisuuserän taloudellisena

vaikutusaikana. Tavanomaiset korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan kuluiksi,

kun ne ovat toteutuneet.

Luovutusvoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla luovutustuottoa

kirjanpitoarvoon, ja ne sisällytetään liiketoiminnan muihin tuottoihin tai

liiketoiminnan muihin kuluihin.

Arvioitu taloudellinen vaikutusaika	Vuotta
Maa-alueet, ei tehdä poistoja	-
Rakennukset	20-50
Voimalaitokset	20-30
Raskaat koneet	15–20
Kevyet koneet	10–15
Laitteet	5

Arvonalentumistestaus

Yksittäisten aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvoja

tarkastellaan jokaisena tilinpäätöspäivänä sen toteamiseksi, onko viitteitä

niiden arvon alentumisesta. Kirjanpitoarvo alennetaan omaisuuserästä

kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi, jos

kirjanpitoarvo ylittää arvioidun kerrytettävissä olevan rahamäärän.

Omaisuuseristä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, ei

tehdä poistoja, ja ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään siten, että se on

omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla

tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla

rahavirrat, jotka omaisuuserän odotetaan kerryttävän tulevaisuudessa.

Arvonalentumisen arviointia varten omaisuuserät ryhmitellään alimmille

yksikkötasoille, joiden rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista

(rahavirtaa tuottavat yksiköt).

Rahoitusvaroihin kuulumattomia varoja, liikearvoa lukuun ottamatta,

joista on aiemmin kirjattu arvonalentumistappiota, tarkastellaan

jokaisena tilinpäätöspäivänä sen varalta, olisiko arvonalentuminen

mahdollisesti peruutettava. Silloin kun arvonalentuminen myöhemmin

peruutetaan, omaisuuserän kirjanpitoarvoa lisätään, niin että se vastaa

muuttunutta arviota kerrytettävissä olevasta rahamäärästä, mutta

lisääntynyt kirjanpitoarvo ei ole suurempi kuin mitä se olisi ollut, ellei

omaisuuserästä olisi aiempina vuosina kirjattu arvonalentumistappioita.

	Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Taloudellista vaikutusaikaa ja jäännösarvoa koskevat arviot ja

poistomenetelmien valinta edellyttävät johdolta merkittävää harkintaa, ja

ne ovat tarkastelun kohteena vuosittain. Johto arvioi omaisuuserän

käytöstä ja luovutuksesta tulevaisuudessa syntyvät rahavirrat. Vaikka

johto uskoo vastaisia rahavirtoja koskevien arvioiden olevan perusteltuja,

tällaisiin rahavirtoihin liittyvät erilaiset oletukset saattaisivat vaikuttaa

arvostuksiin olennaisesti.

Omaisuuserien pitkistä taloudellisista vaikutusajoista, tuotteiden

arvioitujen tulevien myyntihintojen muutoksista, tuotteista johtuvien

kustannusten muutoksista ja diskonttaukseen käytettävien korkojen

muutoksista voisi aiheutua merkittäviä arvonalentumistappioita.

Arvioita tehdään myös yrityshankintojen yhteydessä, kun määritetään

hankittujen aineettomien ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja ja

jäljellä olevia taloudellisia vaikutusaikoja.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	289

4.2Metsävarat

UPM on merkittävä metsänomistaja ja puun ostaja. Metsävarojen eli

kasvavien puustojen käypä arvo oli vuoden 2025 lopussa 2 605 (2 517)

miljoonaa euroa.

Milj. euroa	2025	2024
Kirjanpitoarvo 1.1.	2 517	2 355
Lisäykset	61	54
Vähennykset	-21	-21
Metsien hakkuut	-178	-218
Käyvän arvon nettomuutos	322	299
Muuntoerot	-96	48
Kirjanpitoarvo 31.12.	2 605	2 517

Metsävarojen käyvän arvon muutos, hakkuusta aiheutuva muutos sekä

myyntivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelmassa nettomääränä, joka

oli vuonna 2025 yhteensä 144 (80) miljoonaa euroa. Vuonna 2025

metsävarojen käyvän arvon muutokseen Suomessa vaikuttivat

diskonttauskoron lasku sekä korkeammat pitkän aikavälin kantohinta-

arviot. Vuonna 2024 metsävarojen käyvän arvon muutokseen Suomessa

vaikuttivat korkeammat pitkän aikavälin kantohinta-arviot.

Metsävarat

Milj. euroa	2025	2024
Metsävarat Suomessa	1 777	1 695
Metsävarat Uruguayssa	814	807
Metsävarat Yhdysvalloissa	14	15
Kirjanpitoarvo 31.12.	2 605	2 517

Metsämaat

Metsämaat esitetään osana aineellista käyttöomaisuutta maa-ja

vesialueissa, liitetieto » 4.1 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet.

Metsämaan arvo oli vuoden 2025 lopussa 722 (801) miljoonaa euroa ja

vuokratun metsämaan arvo 225 (249) miljoonaa euroa.

UPM:n omat ja vuokratut metsämaat on eritelty alla olevassa

taulukossa.

1 000 ha	Metsämaa	Metsä- talousmaa	Metsä-talousmaa, jossa kasvavaa puustoa
Suomi	522	427	415
Uruguay	319	190	177
Uruguay, vuokratut maa-alueet	177	142	136
Yhdysvallat	76	56	56
Yhteensä	1 094	814	784

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Kirjanpitokäsittelyä varten kaikki konsernin metsävarat jaotellaan

kasvaviin puustoihin, jotka ovat käypään arvoon arvostettavia

metsävaroja, sekä maa-alueisiin. Konserni soveltaa IAS 41 -standardia

metsävarojensa kirjanpitokäsittelyyn. Yhtiön omistamat maa-alueet

arvostetaan hankintamenoon ja vuokratut metsämaat hankintamenoon

vähennettynä poistoilla.

Kasvavien puustojen käyvän arvon muutokset esitetään

tuloslaskelmassa liikevoitossa. Käypä arvo määritetään diskontattujen

tulevaisuudessa odotettavissa olevien rahavirtojen perusteella ottaen

huomioon olemassa olevat kestävät hakkuusuunnitelmat ja arviot

kasvusta, puun hinnoista, korjuu- ja metsänhoitokustannuksista sekä

myyntikuluista. Metsänuudistuskustannukset aktivoidaan osaksi

metsävarojen arvoa kasvukauden aikana. Metsävarojen käypä arvo

kuuluu käypien arvojen määrittämisen hierarkiassa tasolle 3.

	Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Käyvän arvon määrittäminen

Metsävarojen arvonmääritysprosessi on monimutkainen ja edellyttää,

että johto tekee arvioita ja käyttää harkintaa tehdessään oletuksia, joilla

on merkittävä vaikutus konsernin metsävarojen arvostukseen.

Metsävarojen arvostuksessa käytettyjä keskeisiä tekijöitä ovat arviot

puuston kasvusta ja hakkuista, kantohinnat sekä käytetyt

diskonttauskorot. Kantohintaennusteet perustuvat johdon laskenta-

ajankohdan hinnoista tehtyihin arvioihin puuston koko kasvuajalle, 150

vuoteen tai seuraavaan uudistushakkuuseen asti Suomessa ja

Yhdysvalloissa, ja 10 vuoteen Uruguayssa. Rahavirtoja oikaistaan

myyntiin ja tulevaisuuden riskeihin liittyvillä kustannuksilla. Hakkuutulojen

ja metsien kasvatuskustannusten laskenta perustuu ajankohdan

vallitsevaan hinta- ja kustannustasoon sekä konsernin näkemykseen

tulevasta hinta- ja kustannuskehityksestä. Laskelmissa otetaan

huomioon myös puuston tuleva kasvu ja metsien ympäristönsuojelulliset

rajoitukset.

Suomen metsien käyvän arvon laskelmissa käytetty diskonttauskorko

ennen veroja oli vuonna 2025 9,4 (9,7) % ja Uruguayn puuviljelmien

käyvän arvon laskelmissa käytetty diskonttauskorko ennen veroja 10,3

(11,2) %. Yhden prosenttiyksikön lasku (nousu) käytetyssä

diskonttauskorossa olisi kasvattanut (pienentänyt) metsävarojen käypää

arvoa noin 239 (221) miljoonaa euroa, josta Suomen metsävarojen osuus

on 213 miljoonaa euroa ja Uruguayn 25 miljoonaa euroa vuonna 2025.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	290

4.3Rahoitusvarat  käypään arvoon

muiden laajan tuloksen erien kautta

Valtaosa käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta (FVOCI)

luokitelluista rahoitusvaroista koostuu energiaosakeomistuksista. UPM on

merkittävä energian ostaja ja tuottaja. Valtaosa sähkö- ja

lämpöenergiasta kulutetaan yhtiössä sellun ja paperin tuotannossa.

Sähkötuotanto on pääasiallisesti energiayhtiöissä, joissa UPM:lla on

energiasijoituksia. Energiaosakkeet ovat listaamattomia oman pääoman

ehtoisia sijoituksia. Osakassopimusten perusteella UPM:lla ei ole

energiayhtiöissä määräysvaltaa, yhteistä määräysvaltaa eikä

huomattavaa vaikutusvaltaa.

Energiaosakkeiden arvo vuoden 2025 lopussa oli 2 160 (2 242)

miljoonaa euroa. Kyseiset energiayhtiöt toimittavat osakkailleen sähköä

tai sekä sähköä että lämpöä omakustannusperiaatteen (”Mankala-

periaatteen”) mukaisesti, joka on laajassa käytössä Suomen

energiateollisuudessa. Mankala periaatteen mukaan osakkaille

toimitetaan sähköä ja/tai lämpöä omistusosuuksien suhteessa, ja kukin

osakas vastaa osuuksiensa mukaisesti sähkön ja lämmön

tuotantokustannuksista kuten yhtiöjärjestyksessä on määritelty.

Vuonna 2020 UPM antoi PVO:lle 47 miljoonan euron eräpäivättömän

osakaslainan, johon liittyy oikeus merkitä uusia PVO B2-sarjan osakkeita

jäljellä olevaa lainan pääomaa vastaan vuodesta 2021 alkaen. Annettu

laina on kirjattu käypään arvoon ja huomioitu osana PVO B2-sarjan

kokonaisarvostusta.

Muut käypää arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta (FVOCI)

luokitelluista rahoitusvaroista sisältävät Versowoodin osakkeet, sillä

UPM:n ja Versowoodin välinen strateginen yhteistyösopimus tuli voimaan

31.12.2025. Sopimuksen voimaantulo kasvatti FVOCI‑rahoitusvarojen

arvoa 29 miljoonalla eurolla.

Rahoitusvarat käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta

	Osakkeiden lukumäärä	Konsernin omistusosuus %	Kirjanpitoarvo, milj. euroa
			2025	2024
Energiaosakkeet
Pohjolan Voima Oyj, A-sarja	8 176 191	61,24	571	543
Pohjolan Voima Oyj, B-sarja	4 140 132	58,11	997	1 151
Pohjolan Voima Oyj, B2-sarja	2 869 819	51,22	7	0
Kemijoki Oy	179 189	7,33	447	426
Länsi-Suomen Voima Oy	10 220	51,10	136	123
Energiaosakkeet yhteensä			2 160	2 242
Muut	—	—	33	4
Kirjanpitoarvo 31.12.			2 193	2 247

PVO:n osakepääoma on jaettu osakesarjoihin. Pohjolan Voima Oyj:n B- ja

B2-sarjat liittyvät osakeomistuksiin Teollisuuden Voima Oyj:ssä (TVO).

UPM:llä ei ole suoria osakeomistuksia TVO:ssa. TVO käyttää kolmea

ydinvoimalaa Olkiluodossa (Olkiluoto 1, Olkiluoto 2 ja Olkiluoto 3)

Suomessa. Toimintaa säätelevät kansainvälinen, Euroopan unionin sekä

paikallinen ydinvoiman käyttöä koskeva lainsäädäntö ja hallinnolliset

määräykset. Suomen ydinvastuulain mukaan ydinlaitoksen käyttäjä on

ankarassa vastuussa vahingoista, jotka aiheutuvat ydintapahtumasta.

Ydinvoimaloita omistavien ja käyttävien voimayhtiöiden

osakkeenomistajat eivät ole vastuussa ydinvastuulain mukaan. Suomessa

käytetyn polttoaineen käsittelystä, varastoinnista ja loppusijoituksesta,

vähä- ja keskiaktiivisen jätteen käsittelystä ja ydinvoimalan käytöstä

poistamisesta tulevaisuudessa aiheutuvat kustannukset katetaan valtion

perustamasta ydinjätehuoltorahastosta. Mainittuun rahastoon

maksettujen varojen on tarkoitus kattaa arvioidut tulevat kustannukset.

Varojen maksut on huomioitu niihin liittyvien energiaosakkeiden käyvässä

arvossa.

Rahoitusvarojen (FVOCI) muutokset

Milj. euroa	2025	2024
Kirjanpitoarvo 1.1.	2 247	2 283
Lisäykset	29	—
Vähennykset	—	-4
Käyvän arvon muutos laajassa tuloslaskelmassa	-83	-32
Kirjanpitoarvo 31.12.	2 193	2 247

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Konserni on tehnyt peruuttamattoman valinnan luokitella omistamansa

energiaosakkeet oman pääoman ehtoisiksi instrumenteiksi, joiden

käypien arvojen muutokset kirjataan muuhun laajaan tulokseen.

Osakkeita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa, sillä konsernilla on

aikomus pitää osakkeita pitkäaikaisessa omistuksessa.

Energiaosakkeiden ostot kirjataan alun perin ja siitä eteenpäin käypään

arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, soveltuvin osin veroilla

vähennettynä. Alkuperäinen käypä arvo on hankintahinta, sisältäen

transaktiomenot. Ainoastaan saadut osinkotuotot kirjataan

tulosvaikutteisesti. Kun sijoituksista luovutaan, omaan pääomaan

kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään käyvän arvon rahastosta

kertyneisiin voittovaroihin.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	291

Energiaosakkeiden käyvät arvot kuuluvat käypien arvojen

määrittämisen hierarkiassa tasolle 3.

	Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Käyvän arvon määrittäminen ja herkkyys

Energiaosakkeiden arvostus vaatii johdolta useita tekijöitä koskevia

oletuksia ja arvioita, jotka saattavat poiketa toteutuvasta tulemasta, ja

tästä voi aiheutua merkittävä oikaisu omaisuuserän kirjanpitoarvoon.

Käypä arvo määritetään diskontattujen rahavirtojen perusteella, ja

keskeisiä vastaisiin rahavirtoihin vaikuttavia tekijöitä ovat sähkön tulevat

hinnat, hintojen kehityssuunnat ja diskonttauskorot. Muutoksilla

ennustetuissa tuotantovolyymeissa tai -kustannuksissa, toimintaa

koskevassa sääntelyssä tai verotuksessa saattaa myös olla vaikutusta

energiaosakkeiden arvoon. UPM Energy toteuttaa arvostusprosessin ja

johto tarkastaa sen tulokset.

Konsernin arvio sähkön hinnasta perustuu sähkön tulevaisuuden

futuurihintoihin sekä simulointiin Suomen aluehinnasta. Sähkön hinnan 5

%:n nousu tai lasku muuttaisi omaisuuden arvoa noin 330 (250)

miljoonaa euroa. Mallissa käytetty 7,23 %:n (8,07 %)

diskonttauskorkokanta on määritetty käyttäen painotettua

keskimääräistä pääomakustannusta. Diskonttaustekijässä 0,5

prosenttiyksikön nousu tai lasku muuttaisi omaisuuden arvoa noin

190 (180) miljoonaa euroa.

Yksi pääsyistä käyvän arvon laskuun raportointikaudella oli sähkön

hintaennusteiden lasku, jota netotti diskonttauskoron lasku.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	292

4.4Liikearvo ja muut aineettomat

hyödykkeet

Liikearvo yrityshankinnoista vuonna 2025 liittyy pääasiassa Metamarkin

hankintaan UPM Adhesive Materials liiketoiminta-alueella, liitetieto » 8.1

Liiketoimintojen hankinnat ja luovutukset. Vuonna 2025 konserni kirjasi

koko Muu Toiminta -raportointisegmentin liikearvon arvonalentumisen 1

miljoona euroa.

Liikearvo yrityshankinnoista vuonna 2024 liittyy Grafitypin hankintaan

UPM Adhesive Materials liiketoiminta-alueella. Vuonna 2024 konserni

kirjasi Suomen sellutoimintojen koko liikearvon arvonalentumisen 113

miljoonaa euroa sekä UPM Biochemicalsin koko liikearvon

arvonalentumisen 5 miljoonaa euroa.

Liikearvo liiketoiminta-alueittain

Milj. euroa	2025	2024
Uruguayn sellutoiminnot	100	111
UPM Adhesive Materials	151	48
UPM Plywood	13	13
Muu toiminta	—	1
Yhteensä	264	174

Liikearvo

Milj. euroa	2025	2024
Kirjanpitoarvo 1.1	174	283
Yrityshankinnat	109	3
Muuntoerot	-18	7
Arvonalentumiset	-1	-118
Kirjanpitoarvo 31.12.	264	174

Muut aineettomat hyödykkeet

milj. euroa	Aineettomat oikeudet	Ohjelmistot ja muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
2025
Hankintameno	375	624	999
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset	-159	-488	-646
Kirjanpitoarvo 31.12.	216	136	352
Kirjanpitoarvo 1.1.	212	104	316
Lisäykset	3	6	9
Yrityshankinnat 1)	0	60	60
Poistot	-7	-24	-30
Arvonalentumiset	-1	0	-2
Siirrot erien välillä	9	-8	1
Muuntoerot	0	-2	-2
Kirjanpitoarvo 31.12.	216	136	352
Päästöoikeudet kirjanpitoarvo 2)			201
Kirjanpitoarvo sisältäen päästöoikeudet, 31.12.			554
2024
Hankintameno	434	587	1 021
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset	-222	-482	-705
Kirjanpitoarvo 31.12.	212	104	316
Kirjanpitoarvo 1.1.	214	245	459
Lisäykset	3	16	18
Yrityshankinnat 1)	—	5	5
Poistot	-5	-26	-30
Arvonalentumiset	0	-5	-5
Siirrot erien välillä 3)	0	-136	-135
Muuntoerot	0	4	4
Kirjanpitoarvo 31.12.	212	104	316
Päästöoikeudet, kirjanpitoarvo 2)			264
Kirjanpitoarvo sisältäen päästöoikeudet, 31.12.			580

¹⁾  Yrityshankinnat vuonna 2025 liittyvät Metamarkin hankintaan ja vuonna 2024 Grafitypin hankintaan. Liitetieto » 8.1 Liiketoimintojen hankinnat ja luovutukset.

²⁾  Lisätietoja päästöoikeuksista on liitetiedossa » 2.3 Liiketoiminnan kulut ja liiketoiminnan muut tuotot.

³⁾ Siirrot erien välillä vuonna 2024 liittyvät hyödykkeiden lopulliseen luokitteluun Uruguayn sellutehdasinvestoinnissa. Liitetieto » 4.1 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	293

Arvonalentumistestaus

Vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä tehtiin arvonalentumistestaukset

liikearvolle ja vedenkäyttöoikeuksille, joiden taloudellinen vaikutusaika on

rajoittamaton.

Aineettomiin oikeuksiin sisältyy vuosien 2025 ja 2024 lopussa UPM

Energy -liiketoiminta-alueeseen kuuluvien vesivoimalaitosten

vedenkäyttöoikeuksia 189 miljoonaa euroa. Vedenkäyttöoikeuksien arvot

testattiin kunkin erillisen vesivoimalaitoksen odotettavissa olevien

rahavirtojen perusteella. Vedenkäyttöoikeuksien

arvonalentumistestaukset eivät johtaneet arvonalentumisten

kirjaamiseen vuosina 2025 ja 2024.

Liikearvon arvonalentumistestaukset kohdistuivat Uruguayssa

sijaitseviin sellutoimintoihin, jotka kuuluvat UPM Fibres -liiketoiminta-

alueeseen, UPM Adhesive Materials -liiketoiminta-alueeseen ja UPM

Plywood -liiketoiminta-alueeseen. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden

kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioitiin käyttöarvolaskelmien

perusteella.

Seuraavassa taulukossa esitetään liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetty arvostusperusta ja keskeiset oletukset:

Rahavirtaa tuottava yksikkö	Arviointi- periaate	Ennustejakso	Diskonttauskorko ennen veroja	Keskeiset oletukset
Uruguayn sellutoiminnot	Käyttöarvo	10 vuotta + loppuarvo	8,60 % (2024: 9,12 %)	Sellun myyntihinta, puuraaka-ainekustannukset
UPM Adhesive Materials	Käyttöarvo	10 vuotta + loppuarvo	9,14 % (2024: 10,59 %)	Tuotteiden myyntihinnat, kustannusten kehitys
UPM Plywood	Käyttöarvo	10 vuotta + loppuarvo	10,18 % (2024: 11,12 %)	Tuotteiden myyntihinnat, kustannusten kehitys

Herkkyysanalyysi

Liikearvon arvonalentumistestaukseen liittyvät herkkyysanalyysit

osoittavat, ettei mikään keskeisissä oletuksissa tapahtuva kohtuulliseksi

katsottava muutos johtaisi arvonalentumiskirjauksen tekemiseen

liikearvosta. Tärkein Uruguayn sellutoimintojen kerrytettävissä olevaan

rahamäärään vaikuttava herkkyystekijä on sellun myyntihinta.

	Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Konsernin liikearvon ja vaikutusajaltaan rajoittamattomien omaisuuserien

kirjanpitoarvoa koskevien arvioiden tekeminen edellyttää merkittävää

harkintaa.

Vaikka johto uskoo vastaisia rahavirtoja koskevien arvioiden olevan

kohtuullisia, erilaiset oletukset voivat muuttua taloudellisten ja

liiketoiminnallisten olosuhteiden muuttuessa. Toteutuvat rahavirrat

saattavat sen vuoksi poiketa arvioiduista diskontatuista vastaisista

rahavirroista, ja tämä voi aiheuttaa muutoksia arvonalentumisten

kirjaamiseen tulevilla kausilla.

Vastaiset rahavirrat

Liikearvon ja vaikutusajaltaan rajoittamattomien omaisuuserien

kerrytettävissä olevien rahamäärien tarkastelu perustuu

käyttöarvolaskelmaan, jossa käytetään johdon ennakoimia vastaisia

rahavirtoja. Tärkeimmät laskelmissa tarvittavat oletukset ja arviot

koskevat asianomaisen liiketoiminnan tulevaa kasvuvauhtia, tuotteiden

hintoja, kustannuskehitystä ja käytettäviä diskonttauskorkoja. Konsernin

laskelmissa käytetään pääosin kymmenelle vuodelle tehtyjä ennusteita,

sillä sen liiketoiminta on luonteeltaan pitkäaikaista

pääomavaltaisuudesta johtuen sekä altistaa suhdannevaihteluille.

Tuotteiden hintoja ja kustannuskehitystä koskevissa arvioissa otetaan

huomioon johdon seuraaville kolmelle vuodelle tekemät ennusteet ja sitä

seuraaville seitsemälle vuodelle tehdyt arviot. Lisäksi otetaan huomioon

konsernissa tehdyt investointipäätökset ja käyttöön otetut

kannattavuusohjelmat sekä kyseistä alaa tuntevien asiantuntijoiden

näkemykset pitkän ajan kysyntä- ja hintakehityksestä. Kerrytettävissä

olevan rahamäärän arvioinnissa UPM käyttää EBITDA -lukuja oikaistuna

kassaperusteisilla erillä kuten käyttöpääoman muutoksella ja

investoinneilla. Oletettu loppuarvo perustuu EBITDA- kertoimeen kertaa

kuusi.

Diskonttauskorko

Diskonttauskorko arvioidaan perustuen laskentapäivän painotettuun

keskimääräiseen pääomakustannukseen (WACC) oikaistuna kyseiseen

liiketoimintaan liittyvillä erityisriskeillä. Oikaistu verojen jälkeen määritetty

diskonttauskorko muutetaan ennen veroja määritetyksi koroksi kutakin

rahavirtaa tuottavaa yksikköä varten asianomaisen rahavirtaa tuottavan

yksikön toiminta-alueella sovellettavan verokannan perusteella.

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Liikearvo

Liikearvoa syntyy liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä, kun

luovutettu vastike ylittää hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.

Liikearvo kirjataan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä

arvonalentumisilla ja esitetään taloudelliselta vaikutusajaltaan

rajoittamattomana aineettomana hyödykkeenä. Liikearvo kohdistetaan

niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän

liiketoimintojen yhdistämisestä syntyvistä synergioista.

Aineettomat oikeudet

Aineettomiin oikeuksiin sisältyy vesivoimaloiden vedenkäyttöoikeuksia,

patentteja, lisenssejä, immateriaalioikeuksia ja muita vastaavia oikeuksia.

Vedenkäyttöoikeuksilla katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen

vaikutusaika, koska yhtiöllä on sopimusperusteinen oikeus hyödyntää

vesivaroja voimalaitosten energiatuotannossa.

Vedenkäyttöoikeuksien arvot testataan vuosittain arvonalentumisen

varalta kunkin vesivoimalaitoksen odotettavissa olevien rahavirtojen

perusteella. Muut aineettomat oikeudet kirjataan hankintamenoon

vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Poistot tehdään

tasapoistoina 5-10 vuoden pituisen arvioidun taloudellisen vaikutusajan

kuluessa.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	294

Tietokoneohjelmat ja muut aineettomat hyödykkeet

Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Tulevilla tilikausilla

taloudellista hyötyä tuottavien ohjelmistojen hankkimisesta aiheutuvat

menot aktivoidaan ohjelmistoihin ja järjestelmiin. Muut aineettomat

hyödykkeet merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä

kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Poistot tehdään tasapoistoina

3-5 vuoden pituisen arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Arvonalentumistestaus

Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet, joiden vaikutusajan katsotaan

olevan rajoittamaton, testataan arvonalentumisen varalta vähintään

vuosittain. Liikearvon arvonalentumistestausta varten konserni

määrittelee rahavirtaa tuottavat yksiköt, joilla tarkoitetaan pienintä

yksilöitävissä olevaa omaisuuseräryhmää, joka kerryttää rahavirtoja

pitkälti muista omaisuuseristä tai omaisuuseräryhmistä riippumatta.

Mikään rahavirtaa tuottava yksikkö ei ole suurempi kuin liiketoiminta-

alue. Rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo sisältää liikearvon,

pitkäaikaiset omaisuuserät ja käyttöpääoman. Jos rahavirtaa tuottavan

yksikön kirjanpitoarvo taseessa ylittää sen kerrytettävissä olevan

rahamäärän, kirjataan arvonalentumistappio. Arvonalentumistappio

kohdistetaan ensiksi kyseiselle yksikölle kohdistettuun liikearvoon ja sen

jälkeen yksikön muihin varoihin. Liikearvosta kirjattua

arvonalentumistappiota ei peruuteta myöhemmällä tilikaudella.

Muut taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat

hyödykkeet ovat arvoltaan alentuneita, jos omaisuuserän kerrytettävissä

oleva rahamäärä on pienempi kuin sen kirjanpitoarvo. Omaisuuserän

kirjanpitoarvo pienennetään vastaamaan siitä kerrytettävissä olevaa

rahamäärää, joka on omaisuuserän nettomyyntihinta tai sitä suurempi

käyttöarvo.

4.5Varaukset

Milj. euroa	Rakenne- järjestely- varaukset	Henkilöstö- kuluvaraukset	Ympäristö- kuluvaraukset	Päästöoikeus- varaukset	Muut varaukset	Yhteensä
2025
Varaukset 1.1.	55	79	26	66	28	253
Uudet varaukset ja varausten lisäykset	56	73	5	60	21	214
Käytetyt varaukset	-29	-53	-1	-61	-11	-155
Käyttämättömien varausten peruutukset	-12	-9	0	-2	-7	-31
Muuntoerot	0	0	0	-1	0	-1
Varaukset 31.12.	70	89	29	63	30	280
Pitkäaikaiset varaukset						101
Lyhytaikaiset varaukset						179
Yhteensä						280
2024
Varaukset 1.1.	59	117	27	56	6	266
Uudet varaukset ja varausten lisäykset	27	58	0	78	26	189
Käytetyt varaukset	-29	-90	-1	-68	-1	-189
Käyttämättömien varausten peruutukset	-4	-5	-1	-1	-3	-14
Siirrot erien välillä	1	-1	0	0	0	0
Muuntoerot	0	0	0	0	0	1
Varaukset 31.12.	55	79	26	66	28	253
Pitkäaikaiset varaukset						89
Lyhytaikaiset varaukset						165
Yhteensä						253

UPM on viime vuosina toteuttanut useita rakennejärjestelyjä, joihin on

liittynyt tehtaiden sulkemisia ja kannattavuusohjelmia. Rakenne-

järjestelyvaraukset koskevat erilaisia rakennejärjestelytoimia, kuten

suljettujen tehtaiden purkamisesta johtuvia menoja.

Henkilöstökuluvaraukset sisältävät yhtiöstä lähteville työntekijöille

maksettavia erorahoja, työttömyyskorvauksia tai muita heitä koskevia

järjestelyitä. Suomessa varauksiin sisältyy myös työttömyys- ja

työkyvyttömyyseläkejärjestelyjä, joita koskevat varaukset kirjataan 2-3

vuotta ennen eläkkeen myöntämistä ja maksamista.

Rakennejärjestely- ja henkilöstökuluvaraukset vuoden 2025 lopussa

liittyvät pääasiallisesti UPM Communication Papers ja UPM Adhesive

Materials -liiketoiminta-alueiden kapasiteetin vähennyksiin ja toimintojen

optimointiin. Rakennejärjestely- ja henkilöstökuluvaraukset vuoden 2024

lopussa liittyvät pääasiallisesti UPM Communication Papers -

liiketoiminta-alueen kapasiteetin vähennyksiin ja toimintojen optimointiin.

Vuonna 2025 lisäykset rakennejärjestely- ja henkilöstökuluvarauksiin

sisältävät 99 miljoonaa euroa Ettringenin paperitehtaan ja Kaukaan

paperikone 1:n sulkemisiin liittyviä kuluja UPM Communication Papers -

liiketoiminta-alueella sekä tuotannon lopettamiseen liittyviä kuluja

Nancyn tehtaalla Ranskassa UPM Adhesive Materials -liiketoiminta-

alueella.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	295

Vuonna 2024 lisäykset rakennejärjestely- ja henkilöstökuluvarauksiin

sisältävät 71 miljoonaa euroa Hürthin sanomalehtipaperitehtaan ja

Nordland Papier:n hienopaperikone 3 sulkemiseen liittyviä kuluja sekä

Adhesive Materialsin Kaltenkirchenin tehtaan sulkemiseen liittyviä kuluja.

Konsernissa kirjataan varauksia tavanomaisista ympäristön ennalleen

palauttamisista, jotka liittyvät pitkäaikaisten omaisuuserien poistamiseen

käytöstä ja kaatopaikkojen maisemointiin ja joihin konsernille on syntynyt

oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite.

Muut varaukset sisältävät pääasiassa muita päästöoikeuksiin liittyviä

lyhytaikaisia velvoitteita.

Päästöoikeusvaraukset sisältävät päästöoikeuksien

palautusvelvoitetta koskevan velan. Konsernilla on aineettomiin

hyödykkeisiin kirjattuja päästöoikeuksia 201 (264) miljoonan euron

arvosta.

Lisätietoja päästöoikeuksista on liitetiedossa » 2.3 Liiketoiminnan kulut ja

liiketoiminnan muut tuotot.

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman

tapahtuman seurauksena olemassaoleva oikeudellinen tai tosiasiallinen

velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää

varojen siirtymistä pois konsernista ja velvoitteen määrä on luotettavasti

arvioitavissa. Varauksena kirjattavat määrät jaetaan kahteen ryhmään

sen mukaan, odotetaanko maksusuoritusten toteutuvan 12 kuukauden

kuluessa tilinpäätöspäivästä (lyhytaikaiset) vai myöhemmin

(pitkäaikaiset).

Rakennejärjestely- ja henkilöstökuluvaraukset

Rakennejärjestelyvaraus kirjataan, kun toimenpiteiden toteuttamista

koskeva suunnitelma on valmis ja suunnitelmasta on ilmoitettu niille, joita

se koskee. Työsuhteen päättämiseen liittyvät henkilöstökuluvaraukset

kirjataan, kun konsernin suunnitelmasta on tiedotettu työntekijöille.

Ympäristökuluvaraukset

Ympäristömenot, jotka syntyvät aikaisemmista toiminnoista johtuvista

olosuhteista ja jotka eivät kerrytä tuloja tulevaisuudessa, kirjataan kuluiksi.

Ympäristövaraukset kirjataan perustuen ympäristösäännösten ja -

määräysten nykyisiin tulkintoihin. Varaus kirjataan, kun konserni on

velvollinen purkamaan ja poistamaan tuotantoyksikön tai laitteiston ja

palauttamaan sen sijaintipaikan alkuperäiseen tilaan. Kirjattava määrä

on nykyarvo arvioiduista tulevaisuudessa syntyvistä menoista, jotka

määritetään paikallisten olosuhteiden ja vaatimusten mukaisesti. Samalla

kirjataan varausta vastaava määrä aineelliseen käyttöomaisuuteen ja

siitä tehdään poistot osana kyseistä hyödykettä. Varauksiin ei sisälly

kolmansien osapuolten korvauksia.

Päästöoikeusvaraukset

Päästöihin liittyvät velvoitteet kirjataan varaukseksi toteutuneiden

päästöjen perusteella. Varauksen määrä on aineettomiin hyödykkeisiin

merkittyjen vastaavien päästöoikeuksien kirjanpitoarvo. Jos toteutuvat

päästöt ylittävät päästöoikeudet, ylimenevä osuus arvostetaan

tilinpäätöspäivän markkinahintaan.

	Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Ympäristökuluvaraukset

Varausten määrittämiseen käytettävät arviot perustuvat tilikaudella

samankaltaisista toiminnosta aiheutuneisiin kuluihin ottaen huomioon

inflaation vaikutuksen, kustannuspohjan kehityksen ja diskonttauksen.

Koska toteutuvat menot saattavat poiketa arvioiduista menoista

säädösten, määräysten, yleisön odotusten, teknologian, hintojen ja

olosuhteiden muutoksista johtuen ja voivat toteutua useita vuosia

myöhemmin, varausten kirjanpitoarvoja tarkastellaan säännöllisesti ja

oikaistaan tällaisten muutosten huomioon ottamiseksi. Käytettävä

diskonttauskorko tarkistetaan vuosittain.

Konserni pyrkii toimimaan jätevesien, päästöjen ja

kaatopaikkajätteiden käsittelyssä määräysten mukaisesti.

Odottamattomat tapahtumat tuotantoprosesseissa ja jätteiden

käsittelyssä voivat kuitenkin aiheuttaa konsernin liiketoiminnassa

merkittäviä tappioita ja lisäkustannuksia.

Oikeudelliset vastuut

Johdon arviointia edellytetään parhaillaan käynnissä oleviin

oikeudenkäynteihin liittyvien varausten arvostamisessa ja kirjaamisessa.

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman

seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, kun maksuvelvoitteen

toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on luotettavasti

arvioitavissa. Oikeudenkäyntien vaikeasti ennakoitavasta luonteesta

johtuen oikeudenkäynnin todellinen kustannus voi poiketa merkittävästi

alkuperäisestä arviosta.

Oikeudelliset vastuut on esitetty liitetiedossa » 9.2 Riita-asiat.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	296

4.6Käyttöpääoma

Konsernin määrittelemä käyttöpääoma sisältää vaihto-omaisuuden,

myyntisaamiset, ostovelat ja saadut ennakot, jotka esitetään erikseen

jäljempänä. Saatuihin ennakoihin liittyvät suoritevelvoitteet täytetään

tyypillisesti 12 kuukauden kuluessa ennakon saamisesta. UPM painottaa

käyttöpääoman tehokkuutta ja tavoitteena on käyttöpääoman kestävä ja

pysyvä vähentäminen.

Käyttöpääoma

Milj. euroa	2025	2024
Vaihto-omaisuus	1 886	2 104
Myyntisaamiset	1 081	1 432
Ostovelat	-1 240	-1 369
Saadut ennakot	-12	-6
Yhteensä	1 714	2 161

Vaihto-omaisuus

Milj. euroa	2025	2024
Aineet ja tarvikkeet	1 025	1 149
Keskeneräiset tuotteet	0	6
Valmiit tuotteet ja tavarat	828	915
Ennakkomaksut	32	35
Yhteensä	1 886	2 104

Myyntisaamiset ja muut saamiset

Milj. euroa	2025	2024
Myyntisaamiset
Myyntisaamiset	1 106	1 458
Luottotappiovaraus	-25	-26
Myyntisaamiset yhteensä	1 081	1 432
Siirtosaamiset
Henkilöstökulut	3	3
Korkotuotot	0	0
Energia- ja muut valmisteverot	7	8
Muut erät	151	164
Siirtosaamiset yhteensä	161	176
Muut saamiset
ALV- ja muut välilliset verosaamiset	162	169
Rahoitusvakuudet	35	110
Muut saamiset	43	43
Muut saamiset yhteensä	239	322
Yhteensä	1 481	1 929

Myyntisaamisten ikäjakauma

	2025			2024
Milj. euroa	Myyntisaamiset	Luottotappio- varaus	Myyntisaamiset luottotappio- varauksella vähennettynä	Myyntisaamiset	Luottotappio- varaus	Myyntisaamiset luottotappio- varauksella vähennettynä
Erääntymättömät	987	-2	985	1 347	-3	1 345
Erääntyneet, alle 31 päivää	68	-1	66	63	-1	62
Erääntyneet 31–90 päivää	10	-2	8	14	-2	12
Erääntyneet yli 90 päivää	40	-19	21	34	-21	13
Yhteensä	1 106	-25	1 081	1 458	-26	1 432

Ostovelat ja muut velat

Milj. euroa	2025	2024
Siirtovelat
Henkilöstökulut	162	186
Korkokulut	30	30
Välilliset verot	15	16
Asiakashyvitykset	99	114
Laatuvalitukset	5	6
Muut siirtovelat	108	109
Siirtovelat yhteensä	419	462
Saadut ennakot	12	6
Ostovelat	1 240	1 369
Muut lyhytaikaiset velat	167	101
Yhteensä	1 839	1 938

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	297

	Operatiivinen luottoriski

Operatiivinen luottoriski määritellään riskiksi siitä, ettei UPM saa maksua

saamisistaan. Operatiiviseen toimintaan liittyvän luottoriskin hallinnan

periaatteet on määritelty konsernin luottoriskin hallintapolitiikassa ja

luottoriskiä valvotaan systemaattisesti. Avoinna olevia myyntisaamisia,

myyntisaamisten keskimääräistä maksuaikaa ja erääntyneitä

myyntisaamisia seurataan kuukausittain. Konsernin myyntisaamisiin ja

muihin saamisiin liittyviä luottoriskikeskittymiä pienentää laaja ja

maantieteellisesti jakautunut asiakaskunta. Asiakkaiden luottolimiittejä ja

heidän taloudellista tilaansa seurataan jatkuvasti. Konserni käyttää

luottovakuutuksia, jotka turvaavat myyntisaamisia merkittäviltä

luottotappioilta. Tietyillä markkinoilla, kuten Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa,

luottoriskiä pienennetään käyttämällä rembursseja, ennakkomaksuja ja

pankkitakuita. Myyntisaamisiin ja muihin saamisiin liittyvä

maksimiluottoriski, ottamatta huomioon luottotappioriskiä pienentäviä

eriä, on niiden kirjanpitoarvo.

UPM:llä ei ole merkittävää asiakkaisiin liittyvää luottoriskikeskittymää.

Kymmenen suurinta asiakasta kattoivat 31.12.2025 noin 17 (20) %

konsernin myyntisaamisista eli noin 188 (288) miljoonaa euroa.

Vuoden 2025 aikana myyntisaamisista tehtiin pysyvä 3 (15) miljoonan

euron alaskirjaus muiden kulujen ryhmään. Konsernin

laskentaperiaatteiden mukaisesti myyntisaamisista tehdään pysyvä

alaskirjaus silloin, kun niistä ei voida kohtuudella odottaa saatavan

maksua.

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan

nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään joko FIFO-

menetelmää (first-in, first-out) tai painotetun keskihinnan menetelmää

käyttäen vaihto-omaisuuden luonteesta riippuen. Valmiiden ja

keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisällytetään raaka-aineiden

ostomenot, välittömät valmistuspalkat, muut välittömät valmistusmenot

sekä osuus valmistuksen yleiskustannuksista (normaalitoiminta-

asteeseen perustuen) mutta ei vieraan pääoman menoja.

Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu

myyntihinta vähennettynä arvioiduilla tuotteen valmiiksi saattamisen

kustannuksilla ja myyntikustannuksilla. Mikäli vaihto-omaisuuden

tasearvo ylittää sen nettorealisointiarvon, kirjataan vaihto-omaisuuden

arvonalentuminen.

Myyntisaamiset ja muut saamiset

Myyntisaamiset, jotka syntyvät tavaroiden ja palvelujen myynnistä

tavanomaisessa liiketoiminnassa, kirjataan alun perin transaktiohintaan

ja sen jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon

vähennettynä luottotappiovarauksella. Myyntisaamisiin ei sisälly

merkittävää rahoituskomponenttia, sillä myyntiin liittyvä maksuaika on

noin 14-60 päivää markkinakäytäntöjen mukaisesti.

Konserni soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamiseen

IFRS 9:n yksinkertaistettua menettelyä, jonka mukaan kaikista

myyntisaamista kirjataan koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat

luottotappiot. Konsernissa on kirjattu kahta erityyppistä varausta

myyntisaamisiin liittyen – yleisvarausta koko voimassaoloajalta

odotetuille luottotappioille, sekä varausta yksittäisistä myyntisaamisista

odotetuille luottotappioille. Varaukset kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konserni arvioi koko voimassaoloajalta odotettujen tappioiden määrää

varausmatriisin perusteella, missä myyntisaamiset on eritelty

liiketoiminnoittain. Varausmatriisi perustuu historiallisten tappioiden

määriin, ja huomioi myös tulevaisuuteen suuntautuvaa informaatiota.

Matriisissa huomioidaan luottotappiovakuutukset, asiakkaiden

maksuprofiili, sekä tieto siitä, että saamisen vanhentuessa

todennäköisyys siitä, ettei erää pystytä perimään, kasvaa. Lisäksi konserni

kirjaa varausta yksittäisistä myyntisaamisista silloin kun tietoa

maksuvelvollisista on saatavilla. Tällöin on oltava objektiivista näyttöä

siitä, ettei konserni tule saamaan kaikkia saamisiaan täysimääräisinä

alkuperäisin ehdoin.

Myyntisaamisista tehdään pysyvä arvonalennus tuloslaskelmaan

silloin, kun ei maksua voida kohtuudella odottaa saatavan. Velallisen

hakeutuminen konkurssiin tai selvitysmenettelyyn, konkurssin tai

purkautumisen loppuunsaattaminen, tai hakeutuminen

velkasaneeraukseen ovat viitteitä siitä, ettei maksuja enää odoteta

saatavan. Aiemmin kirjatuista arvonalennustappioista myöhemmin

takaisinsaadut määrät kirjataan tulosvaikutteisesti tuloslaskelmaan.

Myyntisaamisten kirjanpitoarvon on lähellä käypää arvoa niiden lyhyen

maturiteetin johdosta.

Muut saamiset koostuvat koostuvat pääasiassa hyödykesopimuksiin

ja korkofutuurisopimuksiin liittyvistä rahoitusvakuuksista.

Rahoitusvakuuksien käypä arvo vastaa niistä pantattuja rahoitusvaroja.

Rahoitusvakuudet kattavat vastapuolten tappioita, mikäli UPM ei pysty

suoriutumaan velvoitteistaan.

Ostovelat ja muut velat

Ostovelat syntyvät hankittaessa tavanomaisessa liiketoiminnassa vaihto-

omaisuutta, käyttöomaisuutta sekä tavaroita ja palveluja UPM:n

tavarantoimittajilta ja palveluntuottajilta. Ostovelat luokitellaan

lyhytaikaisiksi veloiksi, jos ne erääntyvät maksettavaksi liiketoiminnan

tavanomaisen toimintasyklin aikana tai 12 kuukauden kuluessa

tilinpäätöspäivästä. Ostovelat kirjataan alun perin käypään arvoon ja

arvostetaan myöhemmin efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun

hankintamenoon. Ostovelkojen kirjanpitoarvon katsotaan olevan lähellä

käypää arvoa niiden lyhyen maturiteetin johdosta.

Konserni kirjaa takaisinmaksuvelkaa odotetuista määrä- ja muista

alennuksista, jotka syntyvät myyntisopimuksista asiakkaiden kanssa.

Asiakashyvitykset sisältävät pääasiallisesti määräalennuksia ja ne kirjataan

sen määräisenä, kuin ne odotetaan maksettavan asiakkaille. Odotettavissa

olevien asiakashyvitysten kirjanpitoarvoa päivitetään jokaisena

raportointipäivänä, hyödyntäen viimeisintä saatavilla olevaa ennustetta.

Asiakkaiden laatuvalitukset käsitellään myyntiin liittyvänä

takaisinmaksuvelkana. Odotettujen laatuvalitusten määrää arvioidaan

historiatiedon perusteella ja kirjanpitoarvoa päivitetään jokaisena

raportointipäivänä. Asiakashyvitysten ja laatuvalitusten odotetaan

tyypillisesti realisoituvan seuraavan 12 kuukauden sisällä. 

Saadut ennakot kirjataan sopimuksiin perustuviksi veloiksi siihen asti,

kunnes konserni on täyttänyt suoritevelvoitteensa.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	298

5.Pääomarakenne

UPM:llä on vahva rahavirta ja toimialalla erinomainen tase, mikä pienentää riskejä ja mahdollistaa yrityksen arvoa kasvattavat strategiset toimenpiteet.

	Nettovelka			Vapaa rahavirta
	3 004	milj. euroa		977	milj. euroa
	(2 869 milj. euroa)			(766 milj. euroa)

5.1Pääoman hallinta

Nettovelasta ja omasta pääomasta koostuvan pääoman hallinnassa

UPM:n tavoitteena on varmistaa joustavan pääomarakenteen ylläpito,

mikä mahdollistaa toimimisen pääomamarkkinoilla ja optimaalisen tuoton

osakkeenomistajille. Konsernilla on rahoitustoimintojen, velkasalkun ja

rahoitusvarojen hallintaa varten erilaisia periaatteita, joiden tarkoituksena

on varmistaa parhaat mahdolliset rahoitusjärjestelyt ja minimoida

rahoituskulut ja jälleenrahoitusriskit sekä optimoida maksuvalmius.

Luotonotto on mahdollisimman pitkälti keskitetty emoyritykseen, ja

konsernin rahoitusosasto vastaa rahavarojen jakelusta konsernin sisällä.

UPM:n tavoite on, että nettovelan ja EBITDA:n suhde on noin

kaksinkertainen tai pienempi.

UPM:n pääoma

Milj. euroa	2025	2024
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	10 001	11 139
Määräysvallattomien omistajien osuus	333	401
Oma pääoma yhteensä	10 335	11 540
Pitkäaikaiset korolliset velat	3 638	3 747
Lyhytaikaiset korolliset velat	156	166
Korolliset velat yhteensä	3 794	3 913
Oma pääoma ja korolliset velat yhteensä	14 129	15 452
Korolliset velat yhteensä	3 794	3 913
- Korolliset rahoitusvarat ja sijoitusrahastot yhteensä	790	1 044
Nettovelka	3 004	2 869
Velkaantumisaste, % 1)	29	25
Nettovelka/EBITDA 1)	2,29	1,66

¹⁾ Lisätietoja kohdassa » Muu taloudellinen tieto Vaihtoehtoiset tunnusluvut.

	Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski

UPM:n tavoitteena on säilyttää kaikissa olosuhteissa hyvä maksuvalmius.

Maksuvalmiuteen vaikuttavat lukuisat eri tekijät, kuten liiketoiminnan

rahavirta ja lisärahoituksen saatavuus velka- ja pääomamarkkinoilta.

UPM pyrkii säilyttämään riittävän maksuvalmiuden tehokkaalla

kassanhallinnalla, sijoittamalla vain helposti rahaksi realisoitaviin

kohteisiin ja pitämällä varalla riittävän määrän käyttämättömiä sitovia

luottolimiittejä ja/tai rahavaroja. Jälleenrahoitusriskit pyritään

minimoimaan huolehtimalla lainasalkun tasapainoisesta

rahavirtapohjaisesta erääntymisaikataulusta sekä lainojen riittävän

pitkästä maturiteetista. Tilinpäätöshetkellä lainojen keskimaturiteetti oli

5.5 (5.5 vuotta).

Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski

Milj. euroa	2025	2024
Pankkitilit	715	849
Muut rahavarat	—	42
Sijoitusrahastot	1	1
Vahvistetut luottolimiitit	2 009	2 310
joista käytössä	—	0
Lainalupaukset	—	—
Muut käytössä olevat luottolimiitit	-33	-1
Pitkäaikaisten lainojen lyhennysten rahavirta	-121	-151
Likviditeetti	2 570	3 050

Pankkitilit ja muut rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista

pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä

sijoituksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on korkeintaan kolme

kuukautta. Sijoitusrahastot koostuvat rahastosijoituksista, joissa

takaisinostoaika on alle 12 kuukautta. Yritystodistukset ja käytössä olevat

pankkitililuotot luetaan muihin käytössä oleviin luottolimiitteihin, ja ne

esitetään taseessa lyhytaikaisissa veloissa. Rahavaroista tai

lainasaamisista ei vuoden 2025 eikä 2024 aikana kirjattu

arvonalentumisia eikä odotettavissa olevia luottotappioita.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	299

Korollisten velkojen maturiteettijakauma 31.12.2025

Milj. euroa	2026	2027	2028	2029	2030	2031+	yhteensä
Joukkovelkakirjalainat	—	319	750	500	—	1 100	2 669
Lainat rahoituslaitoksilta	31	31	31	31	31	—	154
Vuokrasopimusvelat	90	72	59	50	55	446	772
Muut lainat	—	—	—	114	—	—	115
Lyhytaikaiset lainat	33	—	—	—	—	—	33
Lyhennykset	154	423	840	695	86	1 546	3 743
Korot	94	88	60	52	33	194	520

Yllä esitettyjen lainojen nimellisarvojen ja niitä vastaavien käypien arvojen välinen ero muodostuu käyvän arvon oikaisuista, jotka pienentävät lainojen

taseessa olevaa käypää arvoa 44 miljoonalla eurolla ja muista ei-kassaperusteisista oikaisuista, jotka pienentävät lainojen taseessa olevaa käypää arvoa

19 miljoonalla eurolla.

Korollisten velkojen maturiteettijakauma 31.12.2024

Milj. euroa	2025	2026	2027	2028	2029	2030+	yhteensä
Joukkovelkakirjalainat	—	—	361	750	500	1 100	2 711
Lainat rahoituslaitoksilta	34	31	31	31	31	31	188
Vuokrasopimusvelat	115	81	69	63	55	451	832
Muut lainat	2	—	—	—	129	—	131
Lyhytaikaiset lainat	1	—	—	—	—	—	1
Lyhennykset	152	112	461	844	714	1 581	3 863
Korot	102	93	91	63	56	215	620

Yllä esitettyjen lainojen nimellisarvojen ja niitä vastaavien käypien arvojen välinen ero muodostuu käyvän arvon oikaisuista, jotka pienentävät lainojen

taseessa olevaa käypää arvoa 26 miljoonalla eurolla ja muista ei-kassaperusteisista oikaisuista, jotka pienentävät lainojen taseessa olevaa käypää arvoa

23 miljoonalla eurolla.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	300

Johdannaisten maturiteettijakauma nettovelassa ja takaukset 31.12.2025

Milj. euroa	2026	2027	2028	2029	2030	2031+	Yhteensä
Nettoselvitettävät koronvaihtosopimukset
Nettotulovirta	9	9	—	—	—	—	18
Nettomenovirta	-19	-20	-21	-1	-2	-17	-81
Bruttoselvitettävät johdannaiset
Valuutanvaihtosopimukset
Tulovirta	7	7	7	117	—	—	137
Menovirta	-5	-5	-6	-168	—	—	-184
Valuuttatermiinisopimukset
Tulovirta	811	—	—	—	—	—	811
Menovirta	-809	—	—	—	—	—	-809
Takaukset	—	—	—	—	—	—	—

Johdannaisten maturiteettijakauma nettovelassa ja takaukset 31.12.2024

Milj. euroa	2025	2026	2027	2028	2029	2030+	yhteensä
Nettoselvitettävät koronvaihtosopimukset
Nettotulovirta	5	8	9	1	1	—	25
Nettomenovirta	-23	-17	-18	-19	—	—	-79
Bruttoselvitettävät johdannaiset
Valuutanvaihtosopimukset
Tulovirta	8	8	8	8	133	—	163
Menovirta	-5	-5	-5	-5	-168	—	-189
Valuuttatermiinisopimukset
Tulovirta	741	—	—	—	—	—	741
Menovirta	-750	—	—	—	—	—	-750
Takaukset	—	—	—	—	—	—	—

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	301

5.2Nettovelka

Nettovelka määritellään siten, että korollisista lyhyt- ja pitkäaikaisista

veloista vähennetään rahavarat sekä korolliset lyhyt- ja pitkäaikaiset

rahoitusvarat. Vuonna 2025 konsernin nettovelka kasvoi 135 miljoonalla

eurolla. Nettovelka vuoden 2025 lopussa oli yhteensä 3 004 (2 869)

miljoonaa euroa.

UPM:llä on viiden miljardin euron joukkovelkakirjalainaohjelma (Euro

Medium Term Note, EMTN-ohjelma) sekä vihreän rahoituksen viitekehys

(Green Finance Framework) joka perustuu ICMA:n (International Capital

Markets Association) vihreitä joukkolainoja koskeviin periaatteisiin. S&P

Global Ratings on antanut viitekehykselle riippumattoman arvion

korkeimman tason "Dark Green" -luokituksella. UPM on laskenut liikkeelle

neljä vihreää joukkovelkakirjalainaa yhteissummaltaan 2 350 miljoonaa

euroa. 

Liikkeeseen laskettujen vihreiden joukkovelkakirjalainojen varat on

kohdennettu vihreän rahoituksen viitekehyksen mukaisesti seuraaviin

kategorioihin: Kestävä metsänhoito ja puuviljelmiin perustuva

metsätalous, ilmastopositiiviset ja kiertotaloutta edistävät biopohjaiset

tuotteet ja ratkaisut sekä Uusiutuva ja hiilidioksidivapaa energia.

Joukkovelkakirjalainoissa ei ole kovenantteja ja kaikki euromääräiset

joukkovelkakirjalainat on listattu Irlannin pörssin viralliselle listalle,

Euronext Dubliniin.

Nettovelka

Milj. euroa	2025	2024
Joukkovelkakirjalainat	2 594	2 642
Lainat rahoituslaitoksilta	123	154
Vuokrasopimusvelat	684	717
Johdannaiset	111	84
Muut lainat	126	149
Pitkäaikaiset velat	3 638	3 747
Pitkäaikaisten velkojen lyhytaikainen osuus	31	36
Vuokrasopimusvelkojen lyhytaikainen osuus	88	115
Johdannaiset	3	14
Muut velat	33	1
Lyhytaikaiset velat	156	166
Velat yhteensä	3 794	3 913
Lainasaamiset	2	2
Johdannaiset	14	21
Muut saamiset	16	15
Pitkäaikaiset korolliset varat yhteensä	32	38
Lainasaamiset	1	1
Johdannaiset	5	2
Muut saamiset	35	110
Sijoitusrahastot	1	1
Rahavarat	715	892
Lyhytaikaiset korolliset varat yhteensä	758	1 006
Korolliset varat yhteensä	790	1 044
Nettovelka	3 004	2 869

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Lainat

Joukkovelkakirjalainoista, pankki- ja eläkelainoista,

vuokrasopimusveloista ja muista lainoista koostuvat lainat kirjataan alun

perin käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettynä, ja sen jälkeen ne

arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron

menetelmällä. Nostetun määrän (transaktiomenoilla vähennettynä) ja

maksettavan määrän välinen erotus jaksotetaan tuloslaskelmaan lainan

arvioituna voimassaoloaikana. UPM luokittelee velan pitkäaikaiseksi, ellei

se eräänny maksettavaksi vuoden kuluessa. Suurin osa lainoista on

suojattu ja määritetty käyvän arvon suojaussuhteeseen, jota kuvataan

liitetiedossa » 6.1 Rahoitusriskien hallinta.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	302

Nettovelan muutos 2025

	Raportoitu rahoituksen rahavirrassa
Milj. euroa	Pitkäaikaiset velat sisältäen lyhytaikaisen osuuden	Vuokra- sopimus- velat	Lyhyt- aikaiset velat	Johdan- naiset, netto	Sijoitus- rahastot	Myytävänä oleviksi luokitellut korolliset velat	Muut rahoitus- varat	Raha- varat	Myytävänä oleviksi luokitellut korolliset varat	Netto- velka
Kirjanpitoarvo 1.1.	2 981	832	1	76	-1	—	-128	-892	—	2 869
Nettovelan muutokset erissä, joihin liittyy maksutapahtuma
Pitkäaikaisten velkojen nostot	65	—	—	—	—	—	—	—	—	65
Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset	-148	—	—	—	—	—	—	—	—	-148
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset	—	-112	—	—	—	—	—	—	—	-112
Lyhytaikaisten velkojen muutos	—	—	32	—	—	—	—	—	—	32
Rahoitusjohdannaisten nettorahavirrat	—	—	—	14	—	—	—	—	—	14
Muiden varojen muutos liiketoiminnan rahavirrassa	—	—	—	—	—	—	73	—	—	73
Muiden varojen muutos investointien rahavirrassa	—	—	—	—	—	—	-1	—	—	-1
Rahavarojen muutos	—	—	—	—	—	—	—	158	—	158
	-83	-112	32	14	—	—	72	158	—	80
Nettovelan muutokset erissä, joihin ei liity maksutapahtumaa
Yrityshankinnat	48	4	—	—	—	—	—	—	—	52
Uudet sopimukset ja lisäykset aiempiin vuokrasopimuksiin	—	84	—	—	—	—	—	—	—	84
Vuokrasopimusvelkojen uudelleenarvioinnit	—	11	—	—	—	—	—	—	—	11
Käyvän arvon muutokset	-18	—	—	6	—	—	—	—	—	-13
Muuntoerot	-56	-47	—	—	—	—	1	19	—	-84
Efektiivisen korkokannan oikaisut	5	—	—	—	—	—	—	—	—	5
	-22	52	—	6	—	—	1	19	—	55
Kirjanpitoarvo 31.12.	2 875	772	33	95	-1	—	-55	-715	—	3 004

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	303

Nettovelan muutos 2024

	Raportoitu rahoituksen rahavirrassa
Milj. euroa	Pitkäaikaiset velat sisältäen lyhytaikaisen osuuden	Vuokra- sopimus- velat	Lyhyt- aikaiset velat	Johdan- naiset, netto	Sijoitus- rahastot	Myytävänä oleviksi luokitellut korolliset velat	Muut rahoitus- varat	Raha- varat	Myytävänä oleviksi luokitellut korolliset varat	Netto- velka
Kirjanpitoarvo 1.1.	2 371	706	180	63	-1	2	-208	-632	-47	2 432
Nettovelan muutokset erissä, joihin liittyy maksutapahtuma
Pitkäaikaisten velkojen nostot	600	—	—	—	—	—	—	—	—	600
Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset	-23	—	—	—	—	—	—	—	—	-23
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset	—	-105	—	—	—	—	—	—	—	-105
Lyhytaikaisten velkojen muutos	—	—	-182	—	—	—	—	—	—	-182
Rahoitusjohdannaisten nettorahavirrat	—	—	—	-5	—	—	—	—	—	-5
Transaktiokulut ja alikurssit liiketoiminnan rahavirrassa	-7	—	—	—	—	—	—	—	—	-7
Muiden varojen muutos liiketoiminnan rahavirrassa	—	—	—	—	—	—	79	—	—	79
Muiden varojen muutos investointien rahavirrassa	—	—	—	—	—	—	0	—	—	0
Rahavarojen muutos  1)	—	—	—	—	—	—	—	-261	39	-222
	570	-105	-182	-5	—	—	79	-261	39	135
Nettovelan muutokset erissä, joihin ei liity maksutapahtumaa
Yrityshankinnat	1	—	3							4
Yhtiöiden luovutukset	—	—	—	—	—	-2	2	—	9	9
Uudet sopimukset ja lisäykset aiempiin vuokrasopimuksiin	—	202	—	—	—	—	—	—	—	202
Vuokrasopimusvelkojen uudelleenarvioinnit	—	5	—	—	—	—	—	—	—	5
Käyvän arvon muutokset	17	—	—	18	—	—	—	—	—	35
Muuntoerot	17	24	—	—	—	—	—	2	—	43
Efektiivisen korkokannan oikaisut	4	—	—	—	—	—	—	—	—	4
	40	231	3	18	—	-2	1	2	9	302
Kirjanpitoarvo 31.12.	2 981	832	1	76	-1	—	-128	-892	—	2 869

¹⁾ Konsernin rahavirtalaskelmalla esitetyn rahavarojen muutoksen 222 miljoonaa euroa ja tässä esitetyn rahavarojen muutoksen 261 miljoona euroa erotus johtuu 39 miljoonan euron

rahavaroista, jotka on luokiteltu myytävänä oleviksi 31.12.2023. Nämä rahavarat myytiin vuonna 2024 osana itävaltalaisen tytäryhtiön UPM Kymmene-Austria GmbH:n koko osakekannan

myyntiä HEINZEL GROUPille.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	304

Vapaa rahavirta

Vapaa rahavirta on ensisijaisesti maksuvalmiutta kuvaava tunnusluku. Se

on UPM:n liiketoiminnan kokonaistuloksellisuuden tärkeä mittari, sillä se

kuvaa liiketoiminnasta kertyneitä rahavirtoja investointien jälkeen.

Milj. euroa	2025	2024
Liiketoiminnan rahavirta	1 405	1 352
Investointien rahavirta	-428	-586
Vapaa rahavirta	977	766
Maksetut osingot emoyhtiön omistajille	-792	-801
Omien osakkeiden hankinta	-160	—
Maksetut osingot määräysvallattomille omistajille	-23	-19
Pääomanpalautus määräysvallattomille omistajille	-8	—
Muut rahoituksen rahavirrat	-1	-10
Transaktiokulut ja alikurssit liiketoiminnan rahavirrassa	—	7
Muiden varojen muutos liiketoiminnan rahavirrassa	-73	-79
Muiden varojen muutos investointien rahavirrassa	1	—
Nettovelan rahamääräinen muutos	80	135
Nettovelan ei-rahamääräinen muutos	55	302
Nettovelan muutos	135	437
Nettovelan kirjanpitoarvo kauden alussa	2 869	2 432
Nettovelan kirjanpitoarvo kauden lopussa	3 004	2 869

Joukkovelkakirjalainat

Kiinteäkorkoiset	Korko - %	Valuutta	Nimellisarvo, milj.	KIRJANPITOARVO 2025 MILJ. EUROA	KIRJANPITOARVO 2024 MILJ. EUROA
1997-2027	7,450	USD	375	331	375
2020-2028	0,125	EUR	750	691	675
2021-2031	0,500	EUR	500	496	496
2022-2029	2,250	EUR	500	498	497
2024-2034	3,375	EUR	600	578	599
Yhteensä 31.12.				2 594	2 642
Lyhytaikainen osuus				—	—
Pitkäaikainen osuus				2 594	2 642

Vuokrasopimukset

Käyttöomaisuushyödykkeiden vuokrasopimukset, missä UPM

vuokranottajana saa omaisuuserän käytöstä koituvan taloudellisen hyödyn

kaikilta olennaisilta osin ja missä UPM:llä on oikeus ohjata omaisuuserän

käyttötapaa, määritellään vuokrasopimuksiksi. Noin 29% (29%)

vuokratuista käyttöomaisuushyödykkeistä, jotka ovat kirjattuna taseeseen,

koostuvat maa-alueista Uruguayssa, joita konserni käyttää

eukalyptusviljelyyn. Noin 23% (24%) koostuu rautatiepalvelusopimuksesta

Uruguayssa. Noin 8% (8%) vuokratuista käyttöomaisuushyödykkeistä, jotka

ovat kirjattuna taseeseen, liittyvät pitkäaikaisiin rahtaussopimuksiin

Euroopassa. Noin 3% (6%) vuokratuista käyttöomaisuushyödykkeistä

taseella koostuu neljästä voimalaitoksesta. UPM käyttää voimalaitosten

tuottamaa energiaa omassa tuotannossa. Lisäksi konserni on vuokrannut

kaksi jäteveden käsittelylaitosta sekä useita varastotiloja, terminaaleja,

toimistoja sekä junavaunuja. UPM vuokraa myös tuotantolaitteita ja

tarvikkeita kuten trukkeja ja kulkuvälineitä, jotka eivät ole merkittäviä UPM:n

vuokrattuihin käyttöomaisuushyödykkeisiin nähden kokonaisuudessaan.

Vuonna 2025 lisäykset vuokrattuun käyttöomaisuuteen liittyivät

pääosin Leunan jätevedenkäsittelyä koskevaan palvelusopimukseen

Saksassa. Vuoden 2025 yritysostot liittyivät Metamarkin hankintaan.

Lisätietoja  liitetiedossa » 8.1 Liiketoimintojen hankinnat ja luovutukset.

Vuoden 2025 arvonalentumiset  liittyivät Kaukaan paperikone 1:n

sulkemiseen. Vuonna 2024 lisäykset liittyvät pääasiassa

rautatiepalvelusopimukseen Uruguayssa.

Vuokratuista käyttöomaisuushyödykkeistä aiheutuva lähtevä

rahavirta vuonna 2025 oli yhteensä 112 (105) miljoonaa euroa. Vuonna

2025 tuloslaskelmaan kirjatut lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät

kulut olivat 3 miljoonaa euroa. Vuonna 2025 konsernilla ei ollut merkittäviä

muuttuviin vuokriin liittyviä kuluja.

Leasingvastuut vuokrasopimuksista, joiden alkamisajankohta on

tilinpäätöspäivän jälkeen, ovat 0 miljoonaa euroa (24 miljoonaa euroa

vuonna 2024). Leasingvastuiden lasku kauden aikana johtuu jätevesien

käsittelyä koskevan palvelun käyttöönotosta Leunassa, Saksassa.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	305

Vuokrattujen käyttöomaisuushyödykkeiden muutokset

Milj. euroa	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut vuokratut käyttöomaisuus- hyödykkeet	Ennakko- maksut 1)	Yhteensä
2025
Kirjanpitoarvo 1.1.	291	144	411	1	—	847
Uudet sopimukset ja lisäykset aiempiin vuokrasopimuksiin	12	19	51	1	—	83
Yritysostot	—	4	0	—	—	4
Uudelleenarvioinnit ja vähennykset	10	2	0	0	—	12
Poistot	-18	-23	-48	0	—	-90
Arvonalentumiset	—	0	-14	—	—	-15
Muuntoerot	-32	-4	-28	0	—	-64
Kirjanpitoarvo 31.12.	263	142	372	1	—	778
2024
Kirjanpitoarvo 1.1.	272	161	226	1	24	683
Uudet sopimukset ja lisäykset aiempiin vuokrasopimuksiin	19	3	181	1	9	213
Uudelleenarvioinnit ja vähennykset	1	4	-1	0	—	4
Poistot	-18	-24	-43	0	—	-85
Siirrot erien välillä	—	—	33	—	-33	—
Muuntoerot	16	0	15	0	0	32
Kirjanpitoarvo 31.12.	291	144	411	1	—	847

¹⁾Ennakkomaksut vuokrasopimuksista, joiden alkamisajankohta on tilinpäätöspäivän 31.12. jälkeen.

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Vuokrasopimukset

Konserni vuokranottajana

UPM arvioi sopimuksen syntymisajankohtana, onko sopimus

vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Vuokrasopimus on

sopimus tai sopimuksen osa, kun UPM vuokranottajana saa

omaisuuserän käytöstä koituvan taloudellisen hyödyn kaikilta olennaisilta

osin ja UPM:llä on oikeus ohjata omaisuuserän käyttötapaa.

Konserni kirjaa vuokratun käyttöomaisuushyödykkeen ja vuokra-

sopimusvelan sopimuksen alkamisajankohtana, poislukien lyhytaikaiset

vuokrasopimukset. UPM soveltaa tätä kaikissa käyttöomaisuus-

hyödykkeiden luokissa. Lyhytaikaisia vuokrasopimuksia ovat sopimukset,

joiden vuokra-aika on enintään 12 kuukautta. Mikäli sopimukseen sisältyy

osto-optio, kyseessä ei ole lyhytaikainen vuokrasopimus.

Vuokrakausi määritellään ajanjaksoksi, jona vuokrasopimus ei ole

peruutettavissa, huomioiden jatko-optiot ja päättämisoptiot, mikäli on

kohtuullisen varmaa, että konserni aikoo käyttää jatko-option tai jättää

päättämisoption käyttämättä. Mikäli sopimus on toistaiseksi voimassa

oleva ja kummallakin konsernilla ja vuokranantajalla on oikeus irtisanoa

sopimus lyhyellä aikavälillä (enintään 12 kuukauden sisällä) ilman

merkittävää sanktiota, sopimus luokitellaan lyhytaikaiseksi ja vuokrat

kirjataan vuokra-aikana tulosvaikutteisesti tasaerinä.

Vuokrasopimusvelka kirjataan vuokra-ajan alkamisajankohtana ja

arvostetaan vuokra-aikana maksettavien vuokrien nykyarvoon. Konserni

käyttää diskonttauskorkona lähtökohtaisesti vuokrasopimuksen sisäistä

korkoa, ja mikäli vuokrasopimuksen sisäinen korko ei ole helposti

määritettävissä, UPM käyttää lisäluoton korkoa, jonka osatekijät

muodostuvat valuutasta ja vuokrakauteen perustuvasta viitekorosta ja

lisäluoton luottomarginaalista. Vuokramaksut voivat sisältää kiinteät

maksut, muuttuvat vuokrat, jotka riippuvat indeksistä tai hintatasoista ja

jatko-optioiden maksut tai osto-optiot, mikäli on kohtuullisen varmaa, että

konserni käyttää kyseiset optiot. Vuokrasopimusvelka arvostetaan

myöhemmillä kausilla efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun

hankintamenoon ja uudelleenarvioidaan (vastaavalla muutoksella

vuokrattuun käyttöomaisuushyödykkeeseen) kun tulevaisuuden

vuokramaksuissa on muutoksia uudelleenneuvottelun, indeksimuutoksen

tai hintatason tai optioiden uudelleenarvioinnin seurauksena.

Vuokrattu käyttöomaisuushyödyke sisältää alkuperäisen vuokrasopi-

musvelan, alkuvaiheen välittömät menot, ennallistamismenot vähennet-

tynä vuokranantajilta saatavilla kannustimilla. Vuokrattu käyttöomaisuus-

hyödyke arvostetaan myöhemmillä kausilla hankintamenoon vähennet-

tynä poistoilla ja arvonalentumista koskevilla tappiolla. Uudelleenarviointi

tapahtuu, jos vuokrasopimusvelka arvioidaan uudelleen ja rahavirtojen

muutos perustuu sopimuskohtiin, jotka ovat sisältyneet jo alkuperäiseen

sopimukseen. Vuokrattu käyttöomaisuushyödyke poistetaan joko

omaisuuden taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	306

kuluessa. Vuokrattu käyttöomaisuushyödyke testataan arvonalentumisen

varalta, mikäli on viitteitä arvonalentumisesta.

Konserni on päättänyt erottaa muut kuin vuokrasopimuskomponentit,

kuten palvelukomponentit sekä muut muuttuvat komponentit, ja kirjata

nämä tulosvaikutteisesti, mikäli ne voidaan erotella sopimuksen

vuokratusta käyttöomaisuushyödykkeestä. Konserni ei kuitenkaan erota

muita vuokrasopimuskomponentteja yritysautojen vuokrasopimuksilta.

Konserni ei sovella salkkumenetelmää ominaispiirteiltään

samankaltaisiin vuokrasopimuksiin.

Vuokratut käyttöomaisuushyödykkeet esitetään taseella omana

tilinpäätöseränä. Vuokrasopimusvelat esitetään osana lyhytaikaista sekä

pitkäaikaista korollista velkaa. Vuokrasopimusvelat ovat osa konsernin

nettovelkalaskelmaa. Lyhytaikaiset vuokramaksut raportoidaan

vuokrakuluina. Muuttuvat vuokramaksut kirjataan liiketoiminnan kuluihin

perustuen maksun luonteeseen. Vuokravelan korkokulu kirjataan

rahoituskuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Kassavirtalaskelmassa

velan takaisinmaksun osuus vuokrista kirjataan rahoituksen rahavirtaan

ja koron osuus vuokrista sekä lyhytaikaiset vuokrasopimukset sekä

muuttuvat vuokrasopimukset, jotka eivät ole osana vuokrasopimusvelan

arvostusta, kirjataan liiketoiminnan rahavirtaan.

Konserni vuokranantajana

Vuokrasopimuksen alkamisajankohtana konserni arvioi, mikäli

vuokrasopimus on rahoitusleasingsopimus tai operatiivinen

vuokrasopimus. Mikäli vuokrasopimus siirtää kohdeomaisuuserän

omistamiselle ominaiset riskit ja edut kaikilta olennaisilta osin,

vuokrasopimus luokitellaan rahoitusleasingsopimukseksi; mikäli ei,

vuokrasopimus luokitellaan operatiiviseksi vuokrasopimukseksi.

Konsernilla on vain vähäinen määrä operatiivisia vuokrasopimuksia, joissa

vuokra-aikana saatavat vuokrat tuloutetaan tasaerinä.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	307

5.3Rahoitusvarat ja -velat ryhmittäin

Taseeseen merkityt rahoitusvarat ja -velat koostuvat rahavaroista,

lainasaamisista ja muista saamisista, arvopaperisijoituksista,

myyntisaamisista, ostoveloista, lainoista, käytössä olevista

luottolimiiteistä ja johdannaisista.

Rahoitusvarojen luokittelu eri arvostusryhmiin tehdään hankinnan

yhteydessä ja riippuu erän sopimukseen perustuvista

rahavirtaominaisuuksista sekä konsernin rahoitusvarojen hallinnoinnissa

käytettävästä liiketoimintamallista.

Luokittelupäätös tehdään hankintapäivänä erikseen jokaiselle

rahoitusvarojen erälle. Rahoitusvarat ja -velat vähennetään toisistaan ja

taseessa esitetään nettomäärä silloin, kun kirjattujen määrien

vähentämiseen toisistaan on laillisesti täytäntöön pantavissa oleva oikeus

kaikissa tilanteissa ja suoritus aiotaan toteuttaa nettomääräisesti tai

omaisuuserä aiotaan realisoida ja velka suorittaa samanaikaisesti.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta silloin, kun oikeus rahavirtoihin on

erääntynyt tai se on siirretty, sekä kun konserni on olennaisilta osin

luopunut omistukseen liittyvistä riskeistä ja eduista.

Rahoitusvarat ja -velat ryhmittäin 31.12.2025

Milj. euroa	Käypään arvoon tulos-vaikutteisesti kirjattavat	Oman pääoman ehtoiset käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta kirjattavat	Suojaus- laskennassa olevat johdannaiset	Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat	Yhteensä
Rahoitusvarat (FVOCI)	—	2 193	—	—	2 193
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat
Lainat ja muut saamiset	—	—	—	6	6
Johdannaiset	—	—	18	—	18
	—	—	18	6	24
Myyntisaamiset ja muut saamiset	—	—	—	1 481	1 481
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat
Lainat ja muut saamiset	—	—	—	1	1
Johdannaiset	8	—	67	—	75
Sijoitusrahastot	1	—	—	—	1
	9	—	67	1	78
Rahavarat	—	—	—	715	715
Rahoitusvarat yhteensä	9	2 193	85	2 203	4 490
Pitkäaikaiset korolliset velat
Korolliset velat	—	—	—	3 528	3 528
Johdannaiset	—	—	111	—	111
	—	—	111	3 528	3 638
Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat
Muut velat 1)	—	—	—	86	86
Johdannaiset	—	—	4	—	4
	—	—	4	86	90
Lyhytaikaiset korolliset velat
Korolliset velat	—	—	—	152	152
Johdannaiset	1	—	2	—	3
	1	—	2	152	156
Ostovelat ja muut velat	—	—	—	1 839	1 839
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat
Johdannaiset	4	—	33	—	37
	4	—	33	—	37
Rahoitusvelat yhteensä	6	—	150	5 605	5 761

¹⁾  Muodostuu pääasiassa saaduista ennakkomaksuista ja lunastusvelvoitteisesta velasta, jonka ei arvioida erääntyvän 12 kuukauden kuluessa.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	308

Rahoitusvarat ja -velat ryhmittäin 31.12.2024

Milj. euroa	Käypään arvoon tulos-vaikutteisesti kirjattavat	Oman pääoman ehtoiset käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta kirjattavat	Suojaus- laskennassa olevat johdannaiset	Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat	Yhteensä
Rahoitusvarat (FVOCI)	—	2 247	—	—	2 247
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat
Lainat ja muut saamiset	—	—	—	16	16
Johdannaiset	1	—	27	—	28
	1	—	27	16	44
Myyntisaamiset ja muut saamiset	—	—	—	1 929	1 929
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat
Lainat ja muut saamiset	—	—	—	1	1
Johdannaiset	9	—	58	—	67
Sijoitusrahastot	1	—	—	—	1
	10	—	58	1	69
Rahavarat	—	—	—	892	892
Rahoitusvarat yhteensä	11	2 247	85	2 838	5 181
Pitkäaikaiset korolliset velat
Korolliset velat	—	—	—	3 662	3 662
Johdannaiset	—	—	84	—	84
	—	—	84	3 662	3 747
Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat
Muut velat 1)	—	—	—	153	153
Johdannaiset	—	—	5	—	5
	—	—	5	153	158
Lyhytaikaiset korolliset velat
Korolliset velat	—	—	—	152	152
Johdannaiset	10	—	5	—	14
	10	—	5	152	166
Ostovelat ja muut velat	—	—	—	1 938	1 938
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat
Johdannaiset	7	—	101	—	108
	7	—	101	—	108
Rahoitusvelat yhteensä	17	—	195	5 905	6 116

¹⁾  Muodostuu pääasiassa saaduista ennakkomaksuista ja lunastusvelvoitteisesta velasta, jonka ei arvioida erääntyvän 12 kuukauden kuluessa.

Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot ovat lähellä niiden

käypiä arvoja lukuun ottamatta pitkäaikaisten korollisten velkojen

korollisia velkoja. Niiden käypä arvo oli vuoden 2025 lopussa 2 754 (2,898)

miljoonaa euroa. Pörssinoteerattujen joukkovelkakirjojen käypä arvo

perustuu noteerattuun markkina-arvoon 31.12.2025. Kaikki vuoden 2025

lopussa omistetut joukkovelkakirjat olivat pörssinoteerattuja.

Muiden pitkäaikaisissa korollisissa veloissa olevien korollisten velkojen

käyvät arvot perustuvat arvioitujen tulevien maksujen markkinakorolla

diskontattuun nykyarvoon ja ne kuuluvat käypien arvojen määrittämisen

hierarkiassa tasolle 2.

Lisätietoja nettovelasta ja joukkovelkakirjalainoista löytyy liitetiedosta

» 5.2 Nettovelka.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	309

Rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen määrittämisen hierarkia

Milj. euroa	2025				2024
	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Rahoitusvarat
Sijoitusrahastot	—	1	—	1	—	1	—	1
Suojauslaskennan ulkopuolella olevat johdannaiset	—	8	—	8	—	10	—	10
Suojauslaskennassa olevat johdannaiset	—	85	—	85	1	85	—	85
Rahoitusvarat (FVOCI)	—	—	2 193	2 193	—	—	2 247	2 247
Yhteensä	—	94	2 193	2 287	1	96	2 247	2 343
Rahoitusvelat
Suojauslaskennan ulkopuolella olevat johdannaiset	—	6	—	6	—	17	—	17
Suojauslaskennassa olevat johdannaiset	—	150	—	150	—	195	—	195
Yhteensä	—	155	—	155	—	211	—	211

Tasojen välillä ei ollut siirtoja vuonna 2025 ja 2024.

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

Tämä ryhmä sisältää johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan

soveltamisen edellytyksiä sekä sijoitusrahastot. Ne arvostetaan käypään

arvoon, ja alkuperäisen kirjaamisen jälkeisistä käyvän arvon muutoksista

johtuvat voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Oman pääoman ehtoiset käypään arvoon muun laajan

tuloksen erien kautta kirjattavat instrumentit

Ryhmä koostuu lähinnä UPM:n energiaosakkeista. Nämä varat

arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta.

Lisätietoja liitetiedossa » 4.3 Energiaosakkeet

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat

rahoitusvarat

Tähän ryhmään kuuluu lainasaamisia, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä

tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla,

myyntisaamisia ja muita saamisia, sekä rahavaroja. Ne sisältyvät

pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne erääntyvät 12 kuukauden kuluessa

tilinpäätöspäivästä. Rahavarat ovat aina lyhytaikaisia. Lainasaamiset,

joilla on kiinteä eräpäivä, arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon

efektiivisen koron menetelmällä. Lainasaamiset, joilla ei ole kiinteää

eräpäivää, arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Kun lainasaamisia

tai rahavaroja on hankittu, 12 kuukaudelta odotettavissa olevia

luottotappioita koskeva vähennyserä kirjataan välittömästi

tuloslaskelmaan. Mikäli luottoriski kasvaa merkittävästi, koko

voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan

tuloslaskelmaan. Myyntisaamisiin sovellettava arvonalentumismalli on

kuvattu liitetiedossa » 4.6 Käyttöpääoma.

Suojauslaskennassa olevat johdannaiset

Kaikki johdannaiset merkitään taseeseen käypään arvoon sekä alun perin

että jatkuvasti. Suojaustarkoitukseen käytettävien johdannaisten käyvän

arvon muutoksesta johtuvat voitot ja tappiot kirjataan

liitetiedossa » 6.2 Johdannaiset ja suojauslaskenta kuvattujen

periaatteiden mukaisesti.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat

rahoitusvelat

Tämä ryhmä sisältää lainat, ostovelat ja muut rahoitusvelat. Lisätietoja on

liitetiedossa » 5.2 Nettovelka.

Käypien arvojen arvioimisessa käytetyt hierarkiatasot määritellään

seuraavasti:

Tasolle 1 kuuluvat käyvät arvot

Toimivilla markkinoilla täysin samanlaisille varoille tai veloille noteeratut

hinnat (oikaisemattomat). Pörssinoteeratut johdannaiset luokitellaan tason

1 instrumenteiksi. Näitä ovat esim. futuurit ja vakioidut hyödyketermiinit.

Tasolle 2 kuuluvat käyvät arvot

Käypää arvoa koskevien laskelmien perustana käytetään

havainnoitavissa olevia tietoja joko suoraan (hinnat) tai epäsuorasti

(hinnoista johdettuna). Jos kaikki merkittävät tiedot, joita tarvitaan

instrumentin arvostamiseen, ovat havainnoitavissa olevia, raportoidaan

instrumentti tasolla 2. Sijoitusrahastojen arvostus perustuu noteerattuihin

hintoihin (oikaisemattomat) täysin samanlaisille varoille sellaisilla

markkinoilla, jotka eivät ole aktiivisia. Johdannaisten osalta tason 2

instrumenteiksi luokitellaan OTC-johdannaiset kuten valuuttatermiini- ja

valuuttaoptiosopimukset, valuutan- ja koronvaihtosopimukset sekä

hyödykejohdannaiset. Johdannaisten arvostamisessa käytetään

seuraavia arvostusmenetelmiä:

Korkotermiinisopimusten käypä arvo perustuu tilinpäätöspäivän

noteerattuihin markkinakorkoihin. Valuuttatermiinien käypä arvo

perustuu tilinpäätöspäivänä voimassa olevien sopimusten mukaisiin

termiinikursseihin. Valuuttaoptioiden käypä arvo lasketaan

Black&Scholes-menetelmällä, jossa käytetään tilinpäätöspäivänä

noteerattuja valuuttakursseja ja valuuttaparien volatiliteetteja. Koron- ja

valuutanvaihtosopimusten käypä arvo on tulevien rahavirtojen nykyarvo,

joka on laskettu käyttäen havainnoitavissa olevia markkinakorkoja.

Hyödykejohdannaisten käypä arvo perustuu tilinpäätöspäivän

noteerattuihin markkinahintoihin.

Kytketty johdannainen, joka on luonteeltaan valuuttatermiinisopimus,

sisältyy tasolle 2 ja se arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivänä voimassa

olevaa sopimuksen mukaista termiinikurssia. Konserni seuraa

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	310

tunnistettuja kytkettyjä johdannaisia, ja niiden käyvän arvon muutokset

esitetään tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Tasolle 3 kuuluvat käyvät arvot

Rahoitusvarat tai -velat, joiden käyvät arvot eivät perustu

havainnoitavissa olevaan markkinatietoon (ts. muut kuin

havainnoitavissa olevat syöttötiedot), luokitellaan tasolle 3. Tässä

ryhmässä ovat UPM:n energiaosakkeet ja metsävarat. Konsernin

talousjohto arvioi määriteltyjä käypiä arvoja neljännesvuosittain

hallituksen tarkastusvaliokunnan valvonnassa. Lisätietoja on liitetiedossa

» 4.3 Energiaosakkeet ja liitetiedossa » 4.2 Metsävarat.

5.4Rahoitustuotot ja -kulut

Milj. euroa	2025	2024
Kurssivoitot ja -tappiot
Johdannaiset	12	-31
Kurssierot jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista veloista	48	-11
Kurssierot jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista saamisista	-57	37
Muut kurssivoitot ja -tappiot 1)	41	—
	44	-6
Käyvän arvon muutokset
Käyvän arvon suojauslaskennassa olevien johdannaisten käyvän arvon muutos	-20	16
Käyvän arvon suojauslaskennassa suojattujen lainojen korkoriskistä aiheutuva käyvän arvon muutos	18	-17
	-1	-1
Yhteensä	43	-7
Korko- ja muut rahoitustuotot ja -kulut, netto
Korkokulut vuokrasopimusveloista	-26	-24
Korkokulut muista jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista veloista	-57	-47
Korkotuotot- ja kulut johdannaisista	-21	-40
Korkotuotot lainoista, saamisista ja rahavaroista	19	31
Osinkotuotot rahoitusvaroista (FVOCI)	5	2
Arvonalentumiset osakkuus- ja yhteisyrityksistä	—	-2
Muut rahoitustuotot ja -kulut, netto	-23	-17
	-102	-97
Yhteensä	-59	-104

¹⁾ Muut kurssivoitot ja -tappiot sisältävät 41 miljoonan euron kurssivoiton liittyen pääomanpalautuksiin tytäryhtiöistä vuonna 2025.

Liikevoittoon sisältyvät johdannaissopimusten nettovoitot ja -tappiot

Milj. euroa	2025	2024
Suojausrahastosta siirretyt rahavirran suojauslaskennassa olevat johdannaiset	85	-7
Suojauslaskennan ulkopuolella olevat johdannaiset	18	-25
Yhteensä	102	-33

Kurssivoitot ja -tappiot liikevoitossa pois lukien suojauslaskennan ulkopuolella olevat johdannaiset

Milj. euroa	2025	2024
Liikevaihto	34	-5
Liiketoiminnan muut tuotot	-37	-9
Yhteensä	-4	-14

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	311

5.5Osakepääoma ja oman pääoman

rahastot

Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen.

Osakkeisiin ei liity muita eritysehtoja. Vuonna 2025 UPM toteutti omien

osakkeiden takaisinosto-ohjelman ja hankki takaisin yhteensä 6 000 000

omaa osaketta, jotka myöhemmin mitätöitiin. 31.12.2025 yhtiön

osakkeiden lukumäärä oli  527 735 699. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Yhtiön osakkeet kuuluvat arvo-osuusjärjestelmään.

Osakepääoma

	2025	2024
Osakkeiden määrä (1 000)	527 736	533 736
Osakepääoma, milj. euroa	890	890

Omat osakkeet

31.12.2025 yhtiön hallussa oli 411 653 (411 653) omaa osaketta eli 0,08

(0,08) % osakemäärästä.

Rahastot

Milj. euroa	2025	2024
Käyvän arvon rahasto	1 574	1 661
Suojausrahasto	28	-10
Osakeperusteisten maksujen rahasto	19	26
Muut rahastot yhteensä	1 622	1 678
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	1 273	1 273
Muuntoerorahasto	15	657
Rahastot yhteensä	2 909	3 608

Käyvän arvon rahasto

Rahastoon sisältyy osakesijoitusten käyvän arvon kertynyt nettomuutos,

joka koostuu pääasiassa energiaosakkeiden käyvän arvon muutoksista.

Rahastoon kirjatut määrät siirretään kertyneisiin voittovaroihin, jos

omaisuuseristä luovutaan.

Suojausrahasto

Rahasto sisältää vielä toteutumattomiin suojattuihin liiketapahtumiin

liittyvien rahavirran suojausinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän

arvon kertyneen nettomuutoksen sekä suojauksen kustannuksen silloin

kun se kirjataan laajaan tuloslaskelmaan. Rahastoon sisältyvät määrät

kirjataan tulosvaikutteisesti, kun niihin liittyvät suojatut tapahtumat

vaikuttavat tulokseen, tai ne sisällytetään aineellisten

käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoon.

Osakeperusteisten maksujen rahasto

Osakeperusteisten maksujen rahastoon kirjataan tulospohjaiseen

osakepalkkiojärjestelmään (Performance Share Plan) perustuvien

oikeuksien, viivästettyyn osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään

(Deferred Bonus Plan) ja rajoitettuun osakepalkkiojärjestelmään

(Restricted Share Plan) perustuvien oikeuksien myöntöpäivän käypä arvo

oikeuden ansaitsemisajanjakson kuluessa.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää osakeyhtiölain

mukaisesti osakkeiden merkintähinnan, ellei yhtiö nimenomaisesti ole

päättänyt toisin.

Muuntoerorahasto

Rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta

aiheutuvat muuntoerot sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot

tapahtumista, jotka suojaavat konsernin nettosijoitusta ulkomaisiin

yksiköihin. Tilikauden aikana muuntoerorahastosta ei tehty ulkomaisiin

yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojausten tehottomuudesta johtuvia

siirtoja tuloslaskelmaan.

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Uusien osakkeiden tai optioiden liikkeeseenlaskuun välittömästi liittyvät

transaktiomenot kirjataan veroilla vähennettynä saatujen maksujen

vähennykseksi omaan pääomaan. Kun joku konserniyhtiöistä hankkii

emoyhtiön omia osakkeita, vähennetään emoyhtiön omistajille kuuluvaa

omaa pääomaa määrällä, joka muodostuu maksetusta vastikkeesta

mukaan lukien välittömät transaktiomenot verojen jälkeen kunnes omat

osakkeet mitätöidään tai lasketaan uudelleen liikkeelle. Jos ostetut omat

osakkeet lasketaan uudelleen liikkeelle, saatu vastike, vähennettynä

transaktiomenoilla verojen jälkeen, merkitään emoyhtiön omistajille

kuuluvaan omaan pääomaan.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	312

Suojausrahasto

Milj. euroa	Valuutta- määräisten rahavirtojen suojaukset	Sähkön oston ja myynnin suojaukset	Suojauksen kustannus	Vero	Yhteensä
2025
Suojausrahasto 1.1.	-40	29	—	2	-10
Tulosvaikutteisiksi siirretyt erät	-37	-51	3	17	-68
Suojaavien johdannaisten muun laajan tuloksen kautta kirjatut käyvän arvon muutokset	99	39	-6	-26	106
Suojausrahasto 31.12.	22	16	-2	-8	28

Milj. euroa	Valuutta- määräisten rahavirtojen suojaukset	Sähkön oston ja myynnin suojaukset	Suojauksen kustannus	Vero	Yhteensä
2024
Suojausrahasto 1.1.	13	-120	-3	21	-88
Tulosvaikutteisiksi siirretyt erät	2	2	3	-1	6
Suojaavien johdannaisten muun laajan tuloksen kautta kirjatut käyvän arvon muutokset	-55	146	-1	-18	72
Suojausrahasto 31.12.	-40	29	—	2	-10

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	313

6.Riskien hallinta

6.1Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernia rahoitus-

markkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten auttaa

kannattavuuden turvaamisessa. Rahoitustoiminnon tavoitteet ja sitä

koskevat rajoitukset on määritelty yhtiön hallituksen hyväksymässä

rahoituspolitiikassa. Rahoitusriskien hallinnassa käytetään erilaisia

rahoitusinstrumentteja konsernin rahoituspolitiikan asettamissa rajoissa.

Tähän tarkoitukseen käytetään vain instrumentteja, joiden markkina-

arvoa ja riskiprofiilia pystytään seuraamaan jatkuvasti ja luotettavasti.

Rahoituspalvelut ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin

rahoitus- ja riskienhallintaosastolle.

	Valuuttariski

Liiketoiminnan globaalin luonteen vuoksi UPM on altis riskeille, jotka

liittyvät muutoksiin valuuttakursseissa, erityisesti Yhdysvaltain dollarin,

Uruguayn peson, Englannin punnan ja Kiinan Yuanin kurssissa.

Valuuttariskiä aiheutuu sopimuksiin perustuvista ja odotettavissa olevista

kaupalliseen toimintaan liittyvistä maksuista (transaktioriski), taseeseen

merkittyjen ulkomaanrahan määräisten varojen ja velkojen arvojen

muutoksesta sekä ulkomaisten tytäryritysten varojen ja velkojen arvojen

muutoksesta (translaatioriski). Valuuttariskien hallinnan tavoitteena on

rajoittaa rahavirtojen tulevaan arvoon, tulokseen ja konsernin taseeseen

liittyvää valuuttakurssimuutoksista johtuvaa epävarmuutta

suojautumalla ennakoituihin rahavirtoihin ja taseeseen liittyvältä

valuuttariskiltä. Valuuttakurssimuutoksilla voi olla myös epäsuoria

vaikutuksia, kuten kilpailukykyyn eri valuutta-alueiden välillä.

Transaktioriski

Konserni suojaa erittäin todennäköiset ulkomaanvaluutan määräiset

valuuttavirrat rullaavasti seuraavan 12 kuukauden ajalta liiketoiminta-

alueiden ennusteiden perusteella. Transaktioriski aiheutuu sellaisten

todennäköisten kaupallisten rahavirtojen valuuttakurssien muutoksista,

joiden odotetaan tapahtuvan muussa kuin yhtiön toiminnallisessa

valuutassa. Nettoriskivaluuttavirrasta suojataan rahoituspolitiikan

mukaisesti keskimäärin 50 %. Yksittäisiä erittäin todennäköisiä

ulkomaanvaluuttamääräisiä valuuttavirtoja on suojattu myös yli 12

kuukauden pituisilla sopimuksilla poiketen samalla riskineutraalista

suojaustasosta. Ennakoidusta 12 kuukauden valuuttavirrasta oli 31.12.2025

suojattu 52 % (52 %).

Konserni sopii ulkoisia termiinisopimuksia, jotka kohdistetaan

tulevaisuudessa toteutuvan valuuttamääräisen virran suojaukseen

konsernitasolla. Rahavirran suojauslaskentaa sovelletaan kun se on

mahdollista. Jos suojauslaskennan soveltaminen ei ole mahdollista,

suojausinstrumentin käyvän arvon muutokset kirjataan heti

tulosvaikutteisesti.

Vuoden 2025 lopussa UPM:n arvioitu nettoriskivaluuttavirta seuraaville

12 kuukaudelle oli 1 456 ( 1 815) miljoonaa euroa.

Painotettu keskimääräinen suojauskurssi euroa vastaan oli 1,16 USD,

49,01 UYU sekä 0,87 GBP.

Kaupallisen valuuttavirran lisäksi UPM on suojannut investointeihin

liittyvää valuuttavirtaa. Suojauksiin sovelletaan rahavirran arvon

suojauslaskentaa. Vuoden 2025 lopussa suojattu nettoriskivaluuttavirta

oli 8 (2) miljoonaa euroa.

Translaatioriski

Konsernin taseeseen sisältyy useita valuuttamääräisiä varoja ja velkoja

kuten joukkovelkakirjalainoja, pankkilainoja ja talletuksia, konsernin

sisäisiä lainoja ja rahavaroja, jotka ovat muun valuutan kuin yhtiöiden

toimintavaluuttojen määräisiä. Tavoitteena on taseeseen liittyvän riskin

suojaaminen kokonaisuudessaan. Konsernilla voi kuitenkin olla

suojaamattomia taseriskejä konsernin rahoituspolitiikan määräämissä

rajoissa.

Korollisiin varoihin ja velkoihin liittyvälle taseriskille alttiina oleva

suojaamaton määrä 31.12.2025 oli 10 (7) miljoonaa euroa.

Suojauslaskentaa ei sovelleta, ja kaikki suojausinstrumenttien käyvän

arvon muutokset kirjataan heti tulosvaikutteisesti.

Lisäksi konsernilla on valuuttamääräisiä myyntisaamisia ja

ostovelkoja. Tavoitteena on kokonaisuudessaan suojautua tärkeimpiin

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	314

valuuttoihin liittyvältä nettoriskiltä. Ostovelkojen ja myyntisaamisten

suojaamiseen käytettyjen suojausinstrumenttien nimellisarvo oli 242 ( 333)

miljoonaa euroa. Suojauslaskentaa ei sovelleta, ja kaikki

suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan heti

tulosvaikutteisesti.

Konsernilla on ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia, jotka ovat

alttiina valuuttamuutoksista syntyvälle muuntoerolle. Kurssierot, jotka

johtuvat ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten muuntamisesta ja

jotka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin muuntoerorahastoon liittyvät

pääasiallisesti USD-, CNY- ja GBP-määräisiin sijoituksiin. Näitä

nettosijoituksia ei pääsääntöisesti suojata. Tilinpäätöshetkellä konserni on

osittain suojautunut nettosijoituksiin liittyvältä valuuttariskiltä

ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauslaskentaa

soveltaen. Merkittävimmät suojauskohteet ovat Kiina ja Uruguay, joiden

painotettu keskimääräinen suojauskurssi euroa vastaan on 8,32 CNY

Kiinalle ja 1,14 USD Uruguaylle.

Translaatioriskiltä suojautumiseen käytettävät johdannaisinstrumentit

ovat ulkoisia valuuttatermiinejä, valuutanvaihtosopimuksia sekä

valuuttaoptioita.

Herkkyys valuuttariskille

Alla oleva taulukko kuvaa valuuttamääräisten tase-erien vaikutuksia

tulokseen ennen veroja, sekä vaikutusta omaan pääomaan, joka

muodostuu pääosin valuuttavirtaa suojaavista valuuttatermiineistä.

	Tulos ennen veroja		Oma pääoma
Milj. euroa	2025	2024	2025	2024
Euro vahvistuu 10 %
USD	-3	1	94	102
UYU	—	—	-15	-14
CNY	1	1	11	13
GBP	—	—	6	12
Euro heikkenee 10 %
USD	3	-1	-94	-102
UYU	—	—	15	14
CNY	-1	-1	-11	-13
GBP	—	—	-6	-12

Herkkyys valuuttariskille laskettiin seuraavien oletusten perusteella:

• Suurin osa niistä rahoitusinstrumenteista, jotka eivät ole johdannaisia,

kuten rahavarat, myyntisaamiset, korolliset velat ja ostovelat ovat joko

suoraan toimintavaluutassa tai ovat käännetty siihen

johdannaissopimuksilla. Avoin tasepositio on hyvin pieni ja sen vuoksi

kurssimuutoksilla on hyvin pieni vaikutus tai ei lainkaan vaikutusta

tuloslaskelmaan.

• Omaan pääomaan vaikuttavat ne kaupallisten tai investointien

rahavirtojen tai ulkomaisiin yhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten

suojaamiseksi solmitut johdannaiset, ja joiden suojaussuhde on

tehokas.

• Tulokseen vaikuttavat ne johdannaiset, joiden suojaussuhde ei ole

tehokas tai joihin ei sovelleta suojauslaskentaa.

• Laskennassa ei ole mukana ennustettuja valuuttamääräisiä tulevia

rahavirtoja.

	Korkoriski

Konsernin korollinen velka ja korolliset saamiset altistavat konsernin

korkoriskille eli korkoliikkeiden aiheuttamalle uudelleenhinnoittelu- ja

käyvän arvon korkoriskille. Rahoituspolitiikan mukaan korkoriskiksi

määritellään korkoherkkyys velka- ja saamiserien sekä 6 kuukauden

duraation omaavan benchmark-salkun välillä. Kokonaiskorkoriski

muodostuu nettovelasta, joka sisältää kaikki korolliset erät sekä

johdannaiset, joilla näitä korollisia eriä suojataan. Rahoituspolitiikka

määrittää nettovelan duraatiolle sallitun poikkeaman 6 kuukauden

benchmarkista. UPM on päättänyt poiketa politiikan benchmarkista ja

pidentänyt nettovelan duraatiota. 31.12.2025 nettovelan duraatio oli 24

(30) kuukautta. Nettovelan keskimääräisen korkosidonnaisuusajan

muuttamiseen konserni käyttää korkojohdannaisia, kuten

koronvaihtosopimuksia, korkofutuureja sekä valuutanvaihtosopimuksia.

Seuraava taulukko kuvaa korkoriskin valuuttakohtaista nimellis-

arvojakaumaa päävaluutoittain. Luvut sisältävät kaikki rahavarat,

sijoitusrahastot, korolliset velat ja saamiset sekä johdannaiset, joilla näitä

eriä suojataan. Plusmerkkinen/miinusmerkkinen luku kuvaa nettovelkaa

ja -saamista valuutassa, jonka korkoriskille konserni on altistunut joko

koron uudelleenhinnoittelun ja/tai käyvän arvon muutoksen kautta.

Taulukko ei sisällä leasingsopimuksia.

Konsernin nettovelkojen nimellisarvot valuutoittain

johdannaiset mukaan lukien

Mrd. euroa	2025	2024
EUR	2,0	1,7
USD	0,5	0,8
CNY	-0,2	-0,3
Muut	-0,1	-0,2
Yhteensä	2,2	2,1

Useimmat korkojohdannaiset jotka suojaavat pitkäaikaisen velan korkoa

täyttävät käyvän arvon suojauslaskennan soveltamisen edellytykset.

Herkkyys korkoriskille

Alla oleva taulukko kuvaa pääosin vaihtuvakorkoisten velkojen

korkokulujen muutoksesta tulevaa vaikutusta tulokseen ennen veroja.

	Tulos ennen veroja
Milj. euroa	2025	2024
Nettovelan korko 1 prosenttiyksikön korkeampi	-11	-12
Nettovelan korko 1 prosenttiyksikön matalampi	11	12

Herkkyys korkoriskille laskettiin seuraavien oletusten perusteella:

• Korkomuutoksen oletetaan olevan 1 prosenttiyksikön suuruinen

yhdensuuntainen muutos kaikissa korkokäyrän pisteissä.

• Käyvän arvon suojauksessa korkoriskistä aiheutuvat suojauskohteiden

käyvän arvon muutokset kumoavat melkein täydellisesti suojattavien

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	315

instrumenttien käypien arvojen muutokset tuloslaskelmassa.

Mahdollinen tehoton osuus vaikuttaa tilikauden tulokseen.

• Pankkitilit ja muut rahoitusvarat eivät ole mukana laskelmassa.

• Sijoitusrahastot eivät ole mukana laskelmassa

• Leasing sopimukset eivät ole mukana laskelmassa.

• Kiinteäkorkoiset jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainat,

jotka eivät ole mukana käyvän arvon suojauksessa eivät altistu tässä

tarkoitetulle korkoherkkyydelle.

• Korkojohdannaisten käyvän arvon muutokset vaikuttavat omaan

pääomaan siltä osin kuin niihin sovelletaan rahavirran

suojauslaskentaa.

• Vaihtuvakorkoiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut lainat, joita

ei ole määritelty suojattaviksi instrumenteiksi, ovat mukana

herkkyysanalyysissä.

• Markkinakorkojen muutoksista aiheutuvat korkojohdannaisten

(korkofutuurit, koronvaihtosopimukset, valuutanvaihtosopimukset)

käyvän arvon muutokset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa,

vaikuttavat rahoitustuottoihin tai -kuluihin ja ovat sen vuoksi mukana

herkkyysanalyysissä.

	Sähkön hintariski

UPM suojaa sekä sähkön tuotantoaan että kulutustaan. Sähkön hinnat

riippuvat säästä, fossiilisten polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnoista.

UPM:n herkkyys sähkön markkinahinnalle on riippuvainen niin

tuotantomäärästä, kulutuksesta kuin suojausasteesta. Hintariskit

aiheutuvat sähkön päivittäisestä ostosta ja myynnistä

energiamarkkinoilta spot-hinnoin. Suojauksen tavoite on vähentää

sähkön hinnoista johtuvaa tuloksen heilahtelua.

UPM pitää sähkön Pohjoismaiden systeemihintatuotteita ja

aluehintaerotuotteita (EPAD) täydellisinä suojina vastaaville sähkön

hintariskin komponenteille Suomessa. Pohjoismaisen energiamarkkinan

sähkön hintariskin komponentteja suojataan sopimalla systeemi- ja

aluehintaerojohdannaissopimuksia ulkoisten vastapuolten kanssa.

Käytettävät tuotteet ovat pääasiassa pörssin futuureja ja kahdenvälisiä

termiinejä. Tammikuussa 2025 Euronext ja Nasdaq ilmoittivat, että

Euronext ostaa Nasdaqin pohjoismaisen sähköjohdannaisliiketoiminnan.

Muutoksen odotetaan tapahtuvan vuoden 2026 ensimmäisen puoliskon

aikana. Systeemihintaa ja aluehintaeroa pidetään erikseen

tunnistettavissa olevina ja luotettavasti mitattavina riskin

komponentteina sähkön myynti- ja ostosopimuksissa sekä suojaavissa

instrumenteissa noteeratun hinnan ollessa saatavilla. Suojaavien

systeemi- ja aluehintaerojohdannaisten käypien arvojen muutokset ovat

vastakkaisia sähkön myynnin ja oston hintojen muutosten kanssa.

Systeemikomponentin osuus sähkön myynnin ja oston hintojen

muutoksista on noin 80-90 % ja vastaavasti EPAD-komponentin osuus

on noin 10-20 %.

Keski-Euroopan sähkön hintariskiä suojataan sopimalla EEX-

futuureja. Suojaukseen käytettävät tuotteet suojaavat kohteena olevan

hinta-alueen riskiä kokonaisuudessaan.

Suojattava aikajakso on historiallisesti ollut rullaavasti noin viisi vuotta

eteenpäin. Suojaustaso on tyypillisesti ollut korkeampi lähivuosille ja

matalampi myöhemmille vuosille. Suojaustaso yksittäiselle vuodelle on

historiallisesti vaihdellut välillä 0-80 %. UPM päivittää jatkuvasti sähkön

tuotantonsa ja ostojensa ennusteita. Tavoiteltu suojaustaso lasketaan

viimeisimpien saatavilla olevien sähkön myynti- ja ostoennusteiden

perusteella.

Konserni soveltaa rahavirran suojauslaskentaa suojautuessaan

sähkön hintariskiltä. UPM käy vähäistä kauppaa omaan lukuun

termiineillä ja futuureilla. Johdannaispositioiden riskejä seurataan

päivätasolla. Avoinna oleva maksimiriski on rajoitettu Value-at-Risk -

limiitein. Myös kaupankäynnin kumulatiivinen tappio on rajoitettu.

Sähköjohdannaisten herkkyysanalyysi

Herkkyysanalyysi on tehty vuodenvaihteen position mukaisesti. Herkkyys

vaihtelee suojaus- ja kaupankäyntipositioiden muuttuessa. Hintariski on

laskettu ainoastaan johdannaispositiolle. Herkkyysanalyysi on laskettu

erikseen suojauslaskennassa olevan ja ei-suojauslaskennassa olevan

volyymin osalta. Analyysissä on oletettu, että Nasdaq Commodities-,

Euronext-, EEX- ja bilateraalisten sähkötermiinien noteeraus muuttuisi

viisi euroa per MWh ajanjaksolla, jolla UPM:llä on johdannaisia.

Milj. euroa	Vaikutus	2025	2024
+/- EUR 5/MWh sähkötermiinien noteerauksessa
Vaikutus voittoon ennen veroja	+/-	—	—
Vaikutus omaan pääomaan	+/-	27,3	31,0

6.2Johdannaiset ja suojauslaskenta

Konserni suojautuu valuuttariskiltä, korkoriskiltä ja hyödykkeiden

hintariskiltä käyttäen johdannaissopimuksia.

Lisätietoja liitetiedossa » 6.1 Rahoitusriskien hallinta.

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Kaikki johdannaiset kirjataan alun perin ja jatkuvasti käypään arvoon.

Käyvän arvon muutoksista johtuva voitto tai tappio kirjataan

tuloslaskelmaan tai muihin laajan tuloksen eriin riippuen siitä, onko

johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi ja minkä tyyppistä erää

se suojaa. Tietyt johdannaiset määritetään sopimushetkellä joko

taseeseen merkittyjen varojen tai velkojen käyvän arvon suojauksiksi

(käyvän arvon suojaus), erittäin todennäköisten ennakoitujen liiketoimien

suojauksiksi (rahavirran suojaus), tai muuta kuin euroa

toimintavaluuttanaan käyttävään ulkomaiseen tytäryritykseen tehdyn

nettosijoituksen suojauksiksi (nettosijoituksen suojaus). Johdannaisen

käypä arvo taseessa luokitellaan pitkäaikaiseksi kun jäljellä oleva

maturiteeetti on yli 12 kuukautta ja lyhytaikaiseksi kun jäljellä oleva

maturiteetti on alle 12 kuukautta.

Suojauslaskentaa varten UPM dokumentoi suojaussuhteen syntyessä

suojausinstrumenttien ja suojattavien kohteiden välisen suhteen sekä

riskienhallinnan tavoitteen ja strategian, joiden perusteella erilaisiin

suojauksiin ryhdytään. Tässä prosessissa kaikki suojaaviksi määritetyt

johdannaiset kohdistetaan suojaamaan tiettyjä varoja ja velkoja tai

ennakoituja liiketapahtumia. Konserni dokumentoi myös sekä suojausta

aloitettaessa että jatkuvasti arvionsa siitä, kumoutuvatko

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	316

suojauskohteiden käypien arvojen tai rahavirtojen muutokset suojauksen

ansiosta erittäin tehokkaasti.

Tietyt johdannaiset eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen

kriteerejä, vaikka niiden katsotaan UPM:n rahoitusriskien hallinnan

kannalta olevan taloudellisia suojauksia. Tällaiset johdannaiset kirjataan

käypään arvoon, ja käyvän arvon muutokset esitetään tuloslaskelmassa

liiketoiminnan muissa tuotoissa tai rahoituserissä.

Rahavirran suojaukset

Rahavirran suojauksiksi määritettyjen ja ehdot täyttävien johdannaisten

käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen

eriin. Suojauksen kustannus eli rahavirran suojauksessa olevien

valuuttatermiinien korkopisteet kirjataan osaksi suojausrahastoa. Omaan

pääomaan kertyneet määrät siirretään tuloslaskelmaan tuotoksi tai

kuluksi sillä tilikaudella, jolla suojauskohde vaikuttaa tuloslaskelmaan

(esimerkiksi kun ennakoitu suojattu ulkoinen myynti toteutuu).

Kun suojattu ennakoitu liiketapahtuma johtaa

käyttöomaisuushyödykkeen kirjaamiseen, aiemmin omaan pääomaan

kirjatut voitot ja tappiot siirretään omasta pääomasta hyödykkeen

alkuperäiseen hankintamenoon ja kirjataan poistoina kuluiksi hyödykkeen

taloudellisena vaikutusaikana.

Kun suojausinstrumentin voimassaolo lakkaa tai instrumentti

myydään tai kun suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisen

edellytyksiä, omaan pääomaan kyseisenä ajankohtana sisältyvä kertynyt

voitto tai tappio pidetään omassa pääomassa ja kirjataan

tulosvaikutteisesti, kun sovittu tai ennakoitu liiketapahtuma lopulta

kirjataan tuloslaskelmaan. Jos ennakoidun liiketapahtuman ei kuitenkaan

enää odoteta toteutuvan, omassa pääomassa esitetty kertynyt voitto tai

tappio merkitään välittömästi tuloslaskelmaan.

Valuuttamääräisen rahavirran suojauksessa suojaava instrumentti

tehdään samassa valuutassa kuin suojattava kohde, jolloin suojaavan

instrumentin käyvän arvon muutosten odotetaan olevan tehokkaasti

vastakkaisia kuin suojattavista eristä kertyvät käyvän arvon muutokset.

Tällöin suojausaste suojaavan instrumentin ja suojattavan rahavirran

välillä on 1:1. Suojauslaskenta lopetetaan siinä tilanteessa, että

ennustettujen rahavirtojen ei enää odoteta toteutuvan. Konserni ei ole

tunnistanut merkittäviä tehottomuuden lähteitä, joiden voitaisiin

kohtuullisesti odottaa tapahtuvan.

Myös energian hintariskiltä suojautuessa suojauslaskenta lopetetaan

siinä tilanteessa, että ennustettujen rahavirtojen ei enää odoteta

toteutuvan.

Ulkomaisiin tytäryrityksiin tehtyjen nettosijoitusten

suojaukset

Nettosijoituksen suojaamiseen käytettyjen valuuttatermiinisopimusten

käyvän arvon muutokset, jotka johtuvat spot-kurssien muutoksista,

kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, ja ne kertyvät muunto-

erorahastoon. Valuuttatermiinisopimuksen korko-osuuteen liittyvä voitto

tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai -

kuluihin. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot sisällytetään

tuloslaskelmaan, kun ulkomaisesta tytäryrityksestä luovutaan osaksi tai

kun se myydään kokonaan.

Suojausinstrumentti tehdään aina samassa valuutassa kuin

suojattava sijoitus, jolloin nettosijoitusten suojausaste on 1:1.

Suojauslaskenta lopetetaan nettosijoitusten suojaamisessa siinä

tilanteessa, että suojauskohteesta luovuttaisiin tai se myytäisiin silloin kun

suojaava instrumentti ei ole vielä erääntynyt.

Käyvän arvon suojaukset

Korollisten velkojen kiinteään korkoon liittyvältä korkoriskiltä

suojautumiseen sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa. Käyvän

arvon suojauksiksi määritettyjen ehdot täyttävien johdannaisten, jotka

ovat jatkuvasti tarkasteltuina erittäin tehokkaita, käyvän arvon muutokset

merkitään tuloslaskelmaan rahoituseriin yhdessä suojatusta riskistä

aiheutuvien suojatun omaisuuserän tai velan käyvän arvon muutosten

kanssa. Suojauskohteiden kirjanpitoarvot ja suojausinstrumenttien käyvät

arvot sisältyvät korollisiin varoihin ja velkoihin.

Käyvän arvon suojauksiksi määritetyt ehdot täyttävät johdannaiset

erääntyvät samanaikaisesti kuin suojauskohteet. Jos suojaus ei enää

täytä suojauslaskennan soveltamisen kriteerejä, efektiivisen koron

menetelmällä arvostettavan suojauskohteen kirjanpitoarvoon tehtävä

oikaisu jaksotetaan tulosvaikutteisesti eräpäivään jäljellä olevalle

ajanjaksolle.

Sovellettaessa käyvän arvon suojausta kiinteäkorkoisen velan

korkoriskiin, suojauslaskenta lopetetaan mikäli sellainen velka, johon

suojauslaskentaa sovelletaan, maksetaan ennenaikaisesti takaisin.

Konserni ei ole tunnistanut sellaisia merkittäviä tehottomuuden lähteitä,

joiden voidaan kohtuullisesti odottaa toteutuvan.

	Vastapuoliriski

Konsernin pankkien ja rahoituslaitosten kanssa tekemiin rahoitus-

instrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään

tehdyn sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Rahoituspolitiikan mukaan

johdannaisinstrumentteja ja rahavarojen sijoituksia saa tehdä vain tietyn

luottokelpoisuuden omaavien vastapuolten kanssa.

Luottokelpoisuusvaatimuksen lisäksi konserni minimoi vastapuoliriskinsä

tekemällä sopimuksia useiden johtavien pankkien ja rahoituslaitosten

kanssa. Konsernin rahoitus- ja riskienhallintaosasto valvoo jatkuvasti

vastapuolten luottokelpoisuutta. Tiukoista vastapuolikriteereistä johtuen

luottoriski ei dominoi rahoitusinstrumenttien käypää arvostusta.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	317

Johdannaisten käyvät nettoarvot

	Positiiviset käyvät arvot	Negatiiviset käyvät arvot	Nettoarvot	Positiiviset käyvät arvot	Negatiiviset käyvät arvot	Nettoarvot
Milj. Euroa	2025			2024
Valuuttariski
Valuuttatermiinisopimukset
Rahavirran suojaukset	26	-5	21	16	-54	-38
Nettosijoitusten suojaukset	9	-1	8	9	-25	-16
Suojauslaskennan ulkopuolella	8	-6	3	10	-17	-7
Valuutanvaihtosopimukset
Suojauslaskennan ulkopuolella	—	—	—	—	—	—
Valuuttariskiltä suojaavat johdannaiset	44	-12	32	35	-96	-61
Korkoriski
Koronvaihtosopimukset
Käyvän arvon suojaukset	15	-74	-59	21	-74	-53
Suojauslaskennan ulkopuolella	—	—	—	—	—	—
Valuutanvaihtosopimukset
Käyvän arvon suojaukset	—	-39	-39	—	-15	-15
Suojauslaskennan ulkopuolella	—	—	—	—	—	—
Korkoriskiltä suojaavat johdannaiset	15	-113	-98	21	-89	-68
Hyödykkeiden hintariski
Sähkön myynti
Rahavirran suojaukset	34	-22	12	18	-26	-8
Suojauslaskennan ulkopuolella	—	—	—	—	—	—
Sähkön osto
Rahavirran suojaukset	—	—	—	—	—	—
Muut hyödykkeet
Rahavirran suojaukset	—	-8	-8	21	—	21
Suojauslaskennan ulkopuolella	0	—	—	—	—	—
Hyödykkeiden hintariskiltä suojaavat johdannaiset	34	-30	4	39	-26	13
Yhteensä	93	-155	-62	95	-211	-116

Rahoitusjohdannaisia ei ole netotettu konsernitilinpäätöksessä. Kaikkia rahoitusjohdannaisia koskee ISDA tai vastaava yleinen netotusjärjestely, joita sovelletaan ehdollisissa tilanteissa kuten

sopimusrikkomuksen tai konkurssin yhteydessä. Rahoitusjohdannaisten arvot on kirjattu taseeseen bruttona ja johdannaisten jakauma ryhmittäin on esitetty liitetiedossa » 5.3 Rahoitusvarat

ja -velat ryhmittäin.

Johdannaisten nimellisarvot

Milj. Euroa	2025	2024
Korkofutuurisopimukset	1 319	1 134
Koronvaihtosopimukset	1 668	1 711
Valuuttatermiinisopimukset	3 192	3 617
Valuuttaoptiosopimukset	—
Valuutanvaihtosopimukset	114	129
Hyödykejohdannaissopimukset	401	551

Pääasiassa pörssinoteeratuista sopimuksista maksetut

rahoitusvakuudet olivat 32 (108) miljoonaa euroa, josta 31 (107) miljoonaa

euroa liittyy hyödykesopimuksiin ja 1 (1) miljoonaa euroa

korkofutuurisopimuksiin. Pörssinoteerattujen sopimusten avoin

markkina-arvo taseessa on vähäinen. Rahoitusvakuudet sisältyvät Muihin

saamisiin. Lisätietoja liitetiedossa » 4.6 Käyttöpääoma.

Johdannaisten käyvät nettoarvot vastapuolittain

Milj. Euroa	Positiiviset Käyvät Arvot	Negatiiviset Käyvät Arvot	Käyvät Nettoarvot
2025	63	-125	-62
2024	43	-159	-116

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	318

Johdannaisten nimellismäärien aikaprofiili 2025	Alle 1 vuosi	1-5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä
Milj. Euroa	2025
Valuuttariski
Valuuttatermiinisopimukset
Rahavirran suojaukset	1 347	1	—	1 348
Nettosijoitusten suojaukset	696	—	—	696
Suojauslaskennan ulkopuolella	1 147	1	—	1 149
Valuutanvaihtosopimukset
Suojauslaskennan ulkopuolella	—	114	—	114
Korkoriski
Koronvaihtosopimukset
Käyvän arvon suojaukset	—	1 068	600	1 668
Valuutanvaihtosopimukset
Käyvän arvon suojaukset	—	114	—	114
Korkofutuurisopimukset
Suojauslaskennan ulkopuolella	1 319	—	—	1 319
Hyödykkeiden hintariski
Sähkön myynti
Rahavirran suojaukset	207	77	—	284
Sähkön osto
Rahavirran suojaukset	51	7	—	58
Muut hyödykkeet
Rahavirran suojaukset	40	15	—	55
Suojauslaskennan ulkopuolella	4	—	—	4

Johdannaisten nimellismäärien aikaprofiili 2024	Alle 1 vuosi	1-5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä
Milj. Euroa	2024
Valuuttariski
Valuuttatermiinisopimukset
Rahavirran suojaukset	1 679	11	—	1 690
Nettosijoitusten suojaukset	783	—	—	783
Suojauslaskennan ulkopuolella	1 099	46	—	1 145
Valuutanvaihtosopimukset
Suojauslaskennan ulkopuolella	—	129	—	129
Korkoriski
Koronvaihtosopimukset
Käyvän arvon suojaukset	—	1 111	600	1 711
Valuutanvaihtosopimukset
Käyvän arvon suojaukset	—	129	—	129
Korkofutuurisopimukset
Suojauslaskennan ulkopuolella	1 134	—	—	1 134
Hyödykkeiden hintariski
Sähkön myynti
Rahavirran suojaukset	285	69	—	354
Sähkön osto
Rahavirran suojaukset	68	30	—	98
Muut hyödykkeet
Rahavirran suojaukset	56	17	—	73
Suojauslaskennan ulkopuolella	26	—	—	26

Valuutanvaihtosopimusten nimellisarvot sisältyvät sekä valuutta- että korkoriskeihin.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	319

7.Tuloverot

7.1Tilikauden voittoon perustuva vero

Tuloverot

Vuonna 2025 tilikauden voittoon perustuva vero oli 200 (37) miljoonaa

euroa ja efektiivinen verokanta 28,9 % (7,4 %). Konsernin efektiiviseen

verokantaan vaikuttavat verovapaalla alueella toimivien Uruguayn

tytäryhtiöiden tulot ja Saksan Suomea korkeampi verokanta. Vuonna

2025 efektiiviseen verokantaan vaikutti Saksan yritysverolainsäädännön

muutos, joka astui voimaan vuonna 2025. Muutos sovellettavassa

veroasteessa vaikutti pääasiassa laskennallisiin verosaamisiin ja kasvatti

verokuluja 65 miljoonalla eurolla. Vuonna 2024 efektiiviseen verokantaan

vaikuttivat merkittävästi Saksan Leunan biojalostamon omaisuuseriin

kohdistunut arvonalentuminen, sekä uudelleenjärjestelykulut ja

arvonalentumiskirjaukset, jotka liittyvät Hürthin

sanomalehtipaperitehtaan ja Nordland Papierin hienopaperikone 3

sulkemiseen sekä Kaltenkirchenin tehtaan sulkemiseen Saksassa.

Tuloverot

Milj. Euroa	2025	2024
Verotettavaan tuloon perustuvat verot	108	122
Laskennallisten verojen muutos	92	-85
Yhteensä	200	37

Tuloverojen täsmäytyslaskelma

Milj. Euroa	2025	2024
Voitto ennen veroja	690	500
Suomen lakisääteisen verokannan 20 %:n vero	138	100
Suomen ja ulkomaiden verokantojen välinen ero	10	-6
Verovapaat tuotot	-41	-91
Vähennyskelvottomat kulut	15	37
Lähdeverot	3	2
Verotuksessa vähennyskelvottomat tappiot	18	8
Osakkuusyritysten tulokset	0	0
Verolainsäädännön muutos	65	—
Muutos laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyydessä	-6	—
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	-1	-1
Muut erät	0	-13
Tuloverot yhteensä	200	37
Efektiivinen verokanta, %	28,9 %	7,4 %

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Konsernin tuloverokulu sisältää verotettavaan tuloon perustuvat verot ja

laskennalliset verot. Verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan

perustuen vallitseviin verokantoihin maissa, joissa konserni toimii, ja se

sisältää aiempien tilikausien veroja koskevat oikaisut sekä konsernin

sisäisiin liiketapahtumiin liittyvät lähdeverot. Verot merkitään

tuloslaskelmaan, paitsi jos ne liittyvät omaan pääomaan tai muihin laajan

tuloksen eriin kirjattuihin eriin. Tällöin myös vastaava vero kirjataan

omaan pääomaan tai muihin laajan tuloksen eriin.

	Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Konserni on verotuksen kohteena useassa eri maassa ja konsernin

verokulun ja tuloverovelkojen laskentaan liittyy runsaasti arvioita ja

harkintaa. Veroina kirjatut määrät vastaavat tämänhetkistä käsitystä ja

nykyisten verolakien tulkintaa. Johto arvioi säännöllisesti veroilmoituksissa

tehtyjä kannanottoja tilanteissa, joissa verosäännökset ovat

tulkinnanvaraisia, ja oikaisee verovelkoja tarpeen mukaan.

UPM on OECD:n pilari 2 sääntöjen piirissä. Pilari 2 lainsäädäntö

hyväksyttiin UPM:n rekisteröintimaassa Suomessa vuonna 2023 ja se tuli

voimaan 1. tammikuuta 2024 alkaen. Konserni soveltaa IAS 12:n

poikkeusta olla kirjaamatta tai raportoimatta laskennallisia verovelkoja tai

-saamisia, jotka liittyvät Pilari 2:n perusteella maksettaviin veroihin.

Soveltamisalaan kuuluvat yhteisöt ovat velvollisia maksamaan lisäveroa

niiden lainkäyttöalueiden GloBE:n efektiivisen verokannan ja 15 %:n

vähimmäisverokannan välisestä erosta.

Konserni on arvioinut mahdollisten Pilari 2 tuloverojen vaikutusta

vuodelle 2025 perustuen konserniyksiköiden vuoden 2025 taloudellisiin

lukuihin. Lainkäyttöalueiden, joilla konserni toimii, arvioidaan olevan joko

siirtymäkauden olettamasääntöjen piirissä tai GloBE:n efektiivisen

verokannan olevan yli 15%. Pilari 2 lainsäädännöllä ei ollut vaikutusta

verotettavan tulon perusteella maksettaviin veroihin päättyneellä

tilikaudella. Arvio perustuu tällä hetkellä saatavilla olevaan tietoon ja

analyysiin koskien Pilari 2 sääntöjen tulkintaa, joihin liittyvää

lisäohjeistusta kehitetään vielä OECD:ssä.

Konserni arvioi, että pääasiallinen lainkäyttöalue, johon mahdolliset

Pilari 2 lisäverot kohdistuvat tulevaisuudessa, on Uruguay. Taloudellinen

vaikutus riippuu Uruguayssa sijaitsevien tytäryhtiöiden tuloksesta sekä

substanssiperusteisen vähennyksen pienenemisestä tulevina vuosina

OECD:n Pilari 2 sääntöjen mukaisesti.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	320

7.2Laskennallinen vero

Milj. Euroa	2025	2024	2023
Laskennalliset verosaamiset
Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	119	134	66
Vaihto-omaisuus	61	72	77
Eläkevelvoitteet ja varaukset	75	95	94
Muut väliaikaiset erot	154	192	175
Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja hyvitykset	224	276	242
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus	-221	-243	-224
Yhteensä	413	526	431
Laskennalliset verovelat
Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	-291	-330	-265
Metsävarat	-461	-440	-412
Eläkevelvoitteet ja varaukset	-1	—	—
Muut väliaikaiset erot	-160	-145	-163
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus	221	243	224
Yhteensä	-692	-673	-616
Laskennallinen verosaaminen (velka), netto	-279	-146	-185

Laskennallisen verosaamisen ja -velan muutos

Milj. Euroa	2025	2024
Kirjanpitoarvo 1.1.	-146	-185
Kirjattu tuloslaskelmaan	-92	85
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	-41	-36
Yrityshankinnat	-15	-4
Muuntoerot	15	-6
Laskennallinen verosaaminen (velka), netto	-279	-146

Laskennalliset verosaamiset vähennetään laskennallisista veroveloista,

mikäli on olemassa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata

tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verovelkoja tilikauden

verotettavaan tuloon perustuvia verosaamisia vastaan ja jos

laskennalliset verot liittyvät samaan veronsaajaan.

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot

	Ennen veroja	Vero	Verojen jälkeen	Ennen veroja	Vero	Verojen jälkeen
Milj. Euroa	2025			2024
Etuuspohjaisista eläkevelvoitteista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	50	-18	31	7	-2	4
Rahoitusvarat (FVOCI)	-83	-4	-87	-31	-16	-47
Muuntoerot	-724	—	-724	346	—	346
Rahavirran suojaukset	48	-9	38	98	-20	78
Nettosijoitusten suojaukset	46	-9	37	-16	3	-13
Yhteensä	-664	-41	-705	403	-35	368

	Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Kirjatut laskennalliset verosaamiset

Laskennallisia verosaamisia kirjattaessa johdolta vaaditaan harkintaa

sen suhteen, pystytäänkö saamiset todennäköisesti hyödyntämään tai

käyttämään laskennallisia verovelkoja vastaan ennakoitavissa olevassa

tulevaisuudessa. Konsernilla oli 31.12.2025 verotuksellisia liiketappioita 895

(904 milj. euroa vuonna 2024 ja 841 milj. euroa vuonna 2023) miljoonaa

euroa, joista yhtiö on kirjannut laskennallista verosaamista.

Verotuksellisista liiketappioista 845 miljoonaa euroa (865 milj. euroa

vuonna 2024 ja 772 milj. euroa vuonna 2023) aiheutui Saksan

tytäryhtiöistä. Nämä tappiot liittyvät ensisijaisesti uudelleenjärjestelyihin ja

tehtaiden sulkemiseen ja tuloksen parannusohjelmiin, joita on

toimeenpantu viime vuosina, sekä pitkäaikaisten varojen alaskirjaukseen,

mikä lisäsi tappioita viime vuonna. Saksassa liiketappiot eivät vanhene.

Konserni arvioi, että tulevaisuudessa kerrytetään riittävää verotettavaa

tuloa, jolla saadaan hyödynnettyä laskennallisia verosaamisia. Muissa

maissa liiketappiot vanhenevat eri aikoina ja eri suuruisina.

Tulosennusteiden perusteella on todennäköistä, että verotukselliset

tappiot pystytään hyödyntämään tulevaisuudessa kertyvää verotettavaa

tuloa vastaan.

Verohyödyn realisoitumista koskeviin oletuksiin ja näin ollen

laskennallisten verosaamisten kirjaamiseen voi tulla muutoksia sen

mukaan kuinka tuloksellista konsernin liiketoiminta on tulevaisuudessa ja

niihin vaikuttavat myös muut tekijät, joihin konserni ei pysty itse

vaikuttamaan.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	321

Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset ja -velat

Ne liiketappiot, joiden käyttöön liittyy epävarmuutta ja joista siksi ei ole

kirjattu laskennallista verosaamista, olivat 946 (873) miljoonaa euroa

vuonna 2025. Nämä aiheutuvat etupäässä tietyistä Saksan ja Ranskan

tytäryhtiöistä ja eivät vanhene sekä tietyistä Uruguayn tytäryhtiöistä,

joissa liiketappiot vanhenevat eri aikoina vuoden 2029 loppuun mennessä.

Lisäksi laskennallista verosaamista ei ole kirjattu jo suljettuun Miramichin

paperitehtaaseen liittyvistä liiketappioista Kanadassa. Nämä liiketappiot

vanhenevat eri aikoina vuoden 2029 loppuun mennessä.

Uruguayssa 143 (151) miljoonan euron käyttämättömiä verotukseen

liittyviä hyvityksiä ei ole kirjattu niiden hyödyntämisen epävarmuuden

vuoksi.

Konserni ei kirjaa laskennallista verovelkaa muiden kuin suomalaisten

tytäryritystensä jakamatta olevista voittovaroista sikäli kuin väliaikainen

ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa

tulevaisuudessa. Laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu suomalaisten

tytäryhtiöiden ja osakkuusyritysten jakamatta olevista voittovaroista,

koska nämä voidaan jakaa ilman veroseuraamuksia.

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laskennalliset verot lasketaan varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen ja

verotuksellisten arvojen välisistä väliaikaisista eroista sekä

käyttämättömistä verotuksellisista tappioista siltä osin kun on

todennäköistä, että ne pystytään hyödyntämään tulevaisuudessa

kertyvää verotettavaa tuloa vastaan.

Laskennalliset verot määritetään niiden verokantojen (ja -lakien)

perusteella, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty

tilinpäätöspäivään mennessä ja joiden odotetaan olevan voimassa, kun

laskennallinen verosaamisen realisoituu tai laskennallinen verovelka

suoritetaan.

Väliaikaisista eroista, jotka johtuvat sijoituksista tytär-, osakkuus- ja

yhteisyrityksiin, kirjataan laskennallinen vero, paitsi jos konserni pystyy

määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen

ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat esitetään nettomääräisinä, jos

niiden vähentämiseen toisistaan on laillinen oikeus ja ne aiotaan suorittaa

nettomääräisinä.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	322

8.Konsernin rakenne

8.1Liiketoimintojen hankinnat ja

luovutukset

UPM oli sopimuksellisesti velvoitettu hankkimaan Kraftwerk Plattlingin

osakekannan myyntioption toteuduttua 1.4.2025. Yhtiö omistaa

voimalaitoksen, joka oli UPM:lle vuokrattuna. Hankittu yhtiö on sisällytetty

konserniin hankinta-ajankohdasta alkaen. Hankinnalla ei ollut olennaista

vaikutusta taseeseen. Hankinta-ajankohdan nettovarat, hankinnan

jälkeinen liikevaihto tai voiton tai tappion vaikutukset eivät ole olennaisia

liitetiedon kannalta.

UPM Adhesive Materials ilmoitti 5.2.2025 ostaneensa brittiläisen

Metamarkin vauhdittaakseen kasvua graafisissa tarramateriaaleissa.

UPM Adhesive Materialsin nykyinen Graphics-liiketoiminta täydennettynä

Metamarkilla vahvistaa UPM Adhesive Materialsin kilpailukykyä, tuo

huomattavia synergiaetuja ja tekee UPM Adhesive Materialsista

merkittävän toimijan tässä nopeasti kasvavassa, korkean jalostusarvon

tuoteryhmässä. Jos yrityskauppa olisi tapahtunut 1.1.2025, UPM:n tammi-

joulukuun 2025 liikevaihto olisi ollut 9 661 miljoonaa euroa, ja kauden

voitto 491 miljoonaa euroa. Nämä luvut on laskettu käyttäen konsernin

noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita ja oikaisemalla

tytäryritysten tulosta ottamalla huomioon poistot jotka olisi tehty, jos

aineettomat hyödykkeet, aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sekä

varastot olisi arvostettu käypään arvoon 1.1.2025 alkaen, sekä näiden

poistojen verovaikutukset.

Seuraavissa taulukoissa esitetään yhteenveto luovutetusta

vastikkeesta, hankituista nettovaroista sekä liikearvosta:

milj. euroa
Rahavarat	130
Jaksotettu vastike	0
Luovutettu vastike yhteensä	130

milj. euroa
Muut aineettomat hyödykkeet	60
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	3
Vuokratut käyttöomaisuushyödykkeet	4
Varastot	16
Myyntisaamiset ja muut saamiset	15
Rahavarat	9
Varat	107
Laskennalliset verovelat	15
Pitkäaikaiset korolliset velat	4
Lyhytaikaiset korolliset velat	51
Ostovelat ja muut velat	14
Tuloverovelat	0
Velat	85
Yksilöitävissä oleva nettovarallisuus yhteensä	22
Hankinnasta johtuva liikearvo	107

Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypään arvoon sisältyvien

myyntisaamisten käypä arvo hankintahetkellä oli 13 miljoonaa euroa.

Myyntisaamisten bruttomäärä oli 13 miljoonaa euroa, josta 0 miljoonaa

euroa odotettiin olevan perintäkelvotonta.

Hankintaan liittyvät menot 3 miljoonaa euroa sisältyvät liiketoiminnan

muihin kuluihin ja ne on raportoitu vertailukelpoisuuteen vaikuttavina

erinä UPM Adhesive Materials -liiketoiminta-alueella.

Tietoja raportointikauden konsernituloslaskelmaan sisältyvästä

hankinnan kohteen hankinta-ajankohdan jälkeisestä voitosta tai

tappiosta ei esitetä, koska tiedon esittäminen ei olisi käytännössä

mahdollista. Hankitut liiketoiminnot on sisällytetty konserniin hankinta-

ajankohdasta alkaen, eivätkä hankinta-ajankohdan jälkeisten liikevaihdon

sekä voiton tai tappion vaikutukset ole olennaisia.

Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa

Vuonna 2025 määräysvallattomien omistajien osuudet Uruguayssa

vähenivät hieman. Vuonna 2024 määräysvallattomien omistajien

osuuksissa ei ollut muutoksia.

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

UPM yhdistelee hankitut yhtiöt konsernitilinpäätökseen

hankintamenetelmällä alkaen hankinta-ajankohdasta, jolloin se saa

määräysvallan. Luovutettu vastike määritetään siten, että se on

luovutettujen varojen, syntyneiden velkojen ja liikkeeseen laskettujen

oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypä arvo sekä ehdollisen

vastikkeen käypä arvo. Hankintaan liittyvät transaktiomenot kirjataan

kuluiksi toteutuessaan. Yksilöitävissä olevat hankitut varat ja vastattaviksi

otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin

arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa

arvostetaan joko käypään arvoon tai määräysvallattomien omistajien

suhteellisena osuutena hankinnan kohteen nettovarallisuudesta.

Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus

hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä arvo ylittävät

hankitun tytäryrityksen yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden, kirjataan

liikearvoksi.

Sellaisten tytäryritysten, joissa on määräysvallattomia omistajia, varat,

velat, tuotot ja kulut yhdistellään konsernitilinpäätökseen rivi riviltä. Se

osuus tilikauden voitosta sekä kertyneestä omasta pääomasta, joka

kuuluu määräysvallattomille omistajille, esitetään erikseen konsernin

tuloslaskelmassa ja taseessa.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	323

8.2Tärkeimmät tytäryritykset ja yhteiset toiminnot

Tytäryritys	Rekisteröintimaa	Omistusosuus %  2025	Omistusosuus % 2024
Blandin Paper Company	US	100,00	100,00
Blanvira S.A.	UY	91,00	91,00
Cuecar S.A.	UY	91,00	91,00
Forestal Oriental S.A.	UY	100,00	100,00
Gebr. Lang GmbH Papierfabrik	DE	100,00	100,00
Grafityp (UK) Limited	GB	100,00	100,00
Grafityp Selfadhesive Products NV	BE	100,00	100,00
LLC UPM Ukraine	UA	100,00	100,00
Magenta Prime Limited1)	GB	100,00	—
Metamark (UK) Limited1)	GB	100,00	—
Metamark Group Holdings Limited1)	GB	100,00	—
Myllykoski Oyj	FI	100,00	100,00
Nordland Papier GmbH	DE	100,00	100,00
NorService GmbH	DE	100,00	100,00
Nortrans Speditionsgesellschaft mbH	DE	100,00	100,00
Print Inform Japan K.K.	JP	80,00	80,00
PT UPM Raflatac Indonesia	ID	100,00	100,00
Rhein Papier GmbH	DE	100,00	100,00
Tebetur S.A.	UY	91,00	91,00
Tile Forestal S.A.	UY	91,00	91,00
Trimwel Limited1)	IE	100,00	—
UPM (China) Co. Ltd	CN	100,00	100,00
UPM (Vietnam) Limited	VN	100,00	100,00
UPM Asia Pacific Pte. Ltd.	SG	100,00	100,00
UPM Biochemicals GmbH	DE	100,00	100,00
UPM Biochemicals Sales GmbH	DE	100,00	100,00
UPM Communication Papers Oy	FI	100,00	100,00
UPM Energy Oy	FI	100,00	100,00
UPM GmbH	DE	100,00	100,00
UPM OÜ	EE	100,00	100,00
UPM Plywood Oy	FI	100,00	100,00
UPM Pulp Sales Oy	FI	100,00	100,00
UPM Pulp, Inc.	US	100,00	100,00
UPM Raflatac (China) Co., Ltd.	CN	100,00	100,00
UPM Raflatac (S) Pte Ltd	SG	100,00	100,00
UPM Raflatac (UK) Ltd.	GB	100,00	100,00
UPM Raflatac Canada Holdings Inc.	CA	100,00	100,00
UPM Raflatac Chile SpA	CL	100,00	100,00
UPM Raflatac Co. Ltd.	TH	100,00	100,00
UPM Raflatac GmbH	DE	100,00	100,00
UPM Raflatac Iberica S.A.	ES	100,00	100,00
UPM Raflatac Inc.	US	100,00	100,00
UPM Raflatac Mexico S.A. de C.V.	MX	100,00	100,00
UPM Raflatac NZ Limited	NZ	100,00	100,00
UPM Raflatac Oy	FI	100,00	100,00
UPM Raflatac Pty Ltd	AU	100,00	100,00

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	324

Tytäryritys	Rekisteröintimaa	Omistusosuus %  2025	Omistusosuus % 2024
UPM Raflatac S.r.l.	AR	100,00	100,00
UPM Raflatac SAS	FR	100,00	100,00
UPM Raflatac Sdn.Bhd.	MY	100,00	100,00
UPM Raflatac South Africa (Pty) Ltd	ZA	100,00	100,00
UPM Raflatac Sp. z o .o.	PL	100,00	100,00
UPM S.A.	UY	91,00	91,00
UPM Sähkönsiirto Oy	FI	100,00	100,00
UPM Sales GmbH	DE	100,00	100,00
UPM Sales Oy	FI	100,00	100,00
UPM Specialty Papers Oy	FI	100,00	100,00
UPM Trading (Shanghai) Co	CN	100,00	100,00
UPM-Kymmene (Korea) Ltd	KO	100,00	100,00
UPM-Kymmene (UK) Ltd	GB	100,00	100,00
UPM-Kymmene Inc.	US	100,00	100,00
UPM-Kymmene India Private Limited	IN	100,00	100,00
UPM-Kymmene Japan K.K.	JP	100,00	100,00
UPM-Kymmene Kagit Urunleri Sanayi ve Ticared Ltd. Sti.	TR	100,00	100,00
UPM-Kymmene Otepää OÜ	EE	100,00	100,00
UPM-Kymmene S.r.l.	IT	100,00	100,00
UPM-Kymmene Seven Seas Oy	FI	100,00	100,00
UPM-Kymmene Sp.z o.o.	PL	100,00	100,00
Uruwood S.A.2)	UY	—	93,55
Werla Insurance Company Ltd	MT	100,00	100,00

Ylläoleva listaus sisältää UPM:n tärkeimmät tytäryritykset.

¹⁾ Vuonna 2025, UPM teki Metamarkin yrityshankinnan. Lisätietoja liitetiedossa » 8.1. Liiketoimintojen hankinnat ja luovutukset.

²⁾ Vuonna 2025, Uruwood S.A. fuusioitui yhtiöön Forestal Oriental S.A.

Yhteiset toiminnot	Rekisteröintimaa	Omistusosuus % 2025	Omistusosuus % 2024
Oy Alholmens Kraft Ab (Pohjolan Voima Oy, G series and direct ownership)	FI	50,00	50,00
Järvi-Suomen Voima Oy	FI	50,00	50,00
Kaukaan Voima Oy (Pohjolan Voima Oy, G9 series)	FI	54,00	54,00
Kymin Voima Oy (Pohjolan Voima Oy, G2 series)	FI	76,00	76,00
Rauman Biovoima Oy (Pohjolan Voima Oy, G4 series)	FI	71,95	71,95
Phyla UPM JVCO Limited	GB	50,00	50,00

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	325

Määräysvallattomat omistajat

UPM:llä on määräysvallattomia omistajia pääsääntöisesti Uruguayn

tytäryhtiöissä. Yhteenveto näiden tytäryhtiöiden taloudellisista tiedoista

on esitetty alla olevassa taulukossa. Luvut on esitetty ennen eliminointeja.

Milj. euroa	2025	2024
Kauden voitto	117	298
Kauden muut laajan tuloksen erät	—	—
Kauden laaja tulos	117	298
Määräysvallattomien omistajien osuus	10	27
Pitkäaikaiset varat	3 034	3 632
Lyhytaikaiset varat	809	965
Pitkäaikaiset velat	189	270
Lyhytaikaiset velat	173	132
Nettovarat	3 481	4 195
Määräysvallattomien omistajien osuus	313	378

8.3Lähipiiriliiketoimet

Hallitus ja konsernin johtoryhmä

UPM:llä ei ole ollut merkittäviä liiketapahtumia hallituksen ja konsernin

johtoryhmän jäsenten (johtoon kuuluvat avainhenkilöt), heidän läheisten

perheenjäsentensä tai organisaatioiden kanssa, joihin hallituksen ja

konsernin johtoryhmän jäsenillä tai heidän läheisillä on määräysvalta tai

huomattava vaikutusvalta. Hallituksella ja konsernin johtoryhmän

jäsenillä ei ollut lainaa konserniyhtiöiltä 31.12.2025 ja 31.12.2024.

Hallituksen osakeomistukset sekä hallituksen ja johtoryhmän palkat ja

palkkiot on esitetty liitetiedossa » 3.2 Konsernin johtoon kuuluvat

avainhenkilöt.

Osakkuus- ja yhteisyritykset

Liiketoimet osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa on esitetty alla olevassa

taulukossa. Konsernilla ei ole yksittäisiä olennaisia osakkuus- tai

yhteisyrityksiä.

Milj. euroa	2025	2024
Saadut osingot	2	2
Raaka-aineiden ja palvelujen ostot	36	28
Lainasaamiset	3	13
Myyntisaamiset ja muut saamiset	0	1
Ostovelat ja muut velat	5	4

Tytäryritykset ja yhteiset toiminnot

Tiedot tytäryrityksistä ja yhteisistä toiminnoista on esitetty liitetiedossa

» 8.2 Tärkeimmät tytäryritykset ja yhteiset toiminnot.

Eläkesäätiöt

Isossa-Britanniassa eläkejärjestelyt ovat konsernista erillisen ja

riippumattoman säätiön (Trust) hallinnoimia. Säätiön etuusjärjestelyt

koostuvat useista etuuspohjaisista järjestelyistä, jotka ovat suljettuja sekä

maksupohjaisesta järjestelystä, joka on avoin koko henkilöstölle. Konserni

maksoi vuonna 2025 säätiön etuuspohjaisiin järjestelyihin

kannatusmaksuina 0 (0) miljoonaa euroa. Säätiön varojen käypä arvo

31.12.2025 oli 266 (274) miljoonaa euroa, josta 23 % oli sijoitettu oman

pääoman ehtoisiin instrumentteihin, 53 % vieraan pääoman ehtoisiin

instrumentteihin, 4 % kiinteistöihin, 14 % rahamarkkinasijoituksiin ja 6 %

muihin sijoituksiin.

8.4Myytävänä olevat omaisuuserät

Vuoden 2025 tai 2024 lopussa yhtiöillä ei ollut myytävänä oleviksi

luokiteltuja omaisuus- tai velkaeriä.

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien

ryhmä) luokitellaan myytävänä oleviksi ja arvostetaan kirjanpitoarvoon tai

sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään

arvoon, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään

erittäin todennäköisesti omaisuuserän myynnistä. Poistot myytävänä

olevista pitkäaikaisista omaisuuseristä tai luovutettavien erien ryhmästä

lopetetaan luokitteluhetkellä.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	326

9.Taseen ulkopuoliset erät

9.1Vastuusitoumukset

UPM tekee tavanomaiseen liiketoimintaansa liittyen erilaisia sopimuksia,

joiden perusteella tarjotaan taloudellisia tai suoritustakeita kolmansille

osapuolille. Niiden maksujen enimmäismäärät, joista UPM on vastuussa,

on sisällytetty alla olevaan taulukkoon kohtaan Muut vastuusitoumukset.

Omien sitoumusten vakuudeksi annettuun kiinnitettyyn omaisuuteen

kuuluu aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä, teollisuuskiinteistöjä ja

metsämaata.

Milj. euroa	2025	2024
Muut vastuusitoumukset
Leasingvastuut, erääntyminen seuraavien 12 kuukauden aikana IFRS 16 mukaisesti	1	1
Muut vastuusitoumukset	128	106
Yhteensä	129	107

Leasingvastuut vuokrasopimuksista, joiden alkamisajankohta on

tilinpäätöspäivän jälkeen, ovat 0 miljoonaa euroa (24 miljoonaa euroa

vuonna 2024). Leasingvastuiden lasku kauden aikana johtuu jätevesien

käsittelyä koskevan palvelun käyttöönotosta Leunassa, Saksassa.

9.2Riita-asiat

Vastuusitoumukset

Konserni on vastaajana tai kantajana useissa sen toimintaan liittyvissä

oikeusmenettelyissä, joissa on esitetty enimmäkseen kaupallisista

asioista johtuvia korvausvaateita.

Konserniyhtiöt

Yhtiön johdolla ei ole tiedossa olennaisia riita-asioita vuoden 2025

lopussa.

9.3Tilinpäätöspäivän jälkeiset

tapahtumat

2.1. UPM ilmoitti, että UPM:n ja Versowoodin välinen strateginen

kumppanuussopimus on saanut tarvittavat viranomaishyväksynnät ja

tullut voimaan 31. joulukuuta 2025.

12.1. UPM ilmoitti saaneensa CDP 2025 -arvioinnissa johtavat pisteet

ympäristötehokkuudesta ja läpinäkyvästä raportoinnista ilmasto-, metsä-

ja vesiasioissa.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	327

10.Muut liitetiedot

10.1Uudet raportointiperiaatteet, joita ei

ole vielä otettu käyttöön

Muutos raportoitavien segmenttien kokoonpanossa

Konserni muuttaa raportoitavien segmenttien kokoonpanoa siirtämällä

Suomen metsäliiketoiminnan UPM Fibres -raportointisegmenttiin 1.1.2026

alkaen. Valtaosa yhtiön käyttämästä puusta Suomessa kulutetaan UPM

Fibres -liiketoiminta-alueella, ja Suomen metsäliiketoiminta nähdään

olennaisena ja strategisena osana UPM Fibres North -liiketoimintaa.

Lisäksi muutos parantaa johdonmukaisuutta UPM Fibresin toimintojen

kanssa Uruguayssa, missä metsäliiketoiminta on jo aiemmin ollut osa

UPM Fibres South -liiketoimintaa. Vuoden 2025 loppuun saakka UPM

Forest oli osa Muuta toimintaa.

UPM Biorefining, joka sisältää UPM Biochemicalsin ja UPM Biofuelsin

ja raportoidaan osana Muuta toimintaa, nimetään uudelleen UPM Next

Generation Renewables liiketoiminnaksi 1.1.2026 alkaen.

Muutoksen jälkeen Muuhun toimintaan kuuluvat UPM Next

Generation Renewables, puunhankinta, konsernipalvelut, teknologia ja

metsävarat Yhdysvalloissa.

Muutos vaikuttaa UPM Fibres raportoitavan segmentin ja Muun

toiminnan tunnuslukuihin. Vertailukaudet on oikaistu uusien

raportointiperiaatteiden mukaisesti. Muutoksella ei ole vaikutusta

konsernin tulokseen tai taseeseen.

UPM Fibres (1.1.2026)

2025	Julkaistu	Oikaistu
Liikevaihto, milj. euroa	3 407	3 531
Vertailukelpoinen EBITDA, milj. euroa	511	621
% liikevaihdosta	15,0	17,6
Metsävarojen käyvän arvon muutos ja hakkuut, milj. euroa	65	144
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista, milj. euroa	2	2
Poistot ja arvonalentumiset, milj. euroa	-295	-295
Liikevoitto, milj. euroa	282	472
% liikevaihdosta	8,3	13,4
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa, milj. euroa 1)	0	0
Vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT), milj. euroa	283	472
% liikevaihdosta	8,3	13,4
Sijoitettu pääoma (keskiarvo), milj. euroa	6 745	8 556
Vertailukelpoinen ROCE, %	4,2	5,5

Muu toiminta (1.1.2026)

2025	Julkaistu	Oikaistu
Liikevaihto, milj. euroa	693	693
Vertailukelpoinen EBITDA, milj. euroa	-25	-136
Metsävarojen käyvän arvon muutos ja hakkuut, milj. euroa	80	0
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista, milj. euroa	-2	-2
Poistot ja arvonalentumiset, milj. euroa	-45	-44
Liikevoitto, milj. euroa	-8	-197
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa, milj. euroa 1)	-17	-17
Vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT), milj. euroa	9	-180
Sijoitettu pääoma (keskiarvo), milj. euroa	3 112	1 301
Vertailukelpoinen ROCE, %	0,3	-13,8

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	328

10.2Uudet standardit ja tulkinnat, joita ei

ole vielä otettu käyttöön

Muutamat uudet julkaistut standardien muutokset ja tulkinnat tulevat

voimaan vasta 1.1.2025 alkaneen tilikauden jälkeen. Näillä muutoksilla ja

tulkinnoilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta tilikauteen tai

myöhempiin tilikausiin eikä myöskään ennakoitavissa oleviin

tulevaisuudessa toteutuviin liiketoimiin, eikä niitä ole otettu käyttöön

ennenaikaisesti.

IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä

esitettävät tiedot

IFRS 18 -tilinpäätösstandardi korvaa olemassaolevan IAS 1 Tilinpäätöksen

esittäminen -standardin, tuoden uusia vaatimuk sia jotka auttavat

samankaltaisten yhtiöiden tulosraportoinnin vertailukelpoisuuden

saavuttamisessa. Vaatimusten tarkoituksena on tarjota

merkityksellisempää informaatiota ja lisää läpinäkyvyyttä tilinpäätöksen

käyttäjille. IFRS 18 ei vaikuta erien kirjaamiseen tai arvostamiseen

tilinpäätöksessä, mutta sen vaikutuksen tilinpäätöksen esittämiseen ja

liitetietoihin odotetaan olevan laaja, erityisesti liittyen tulosraportointiin

sekä johdon määrittelemien tunnuslukujen esittämiseen osana

tilinpäätöstä.

Johto parhaillaan arvioi uuden standardin soveltamisen vaikutuksia

konsernitilinpäätökseen. Vaikka IFRS 18:n käyttöönotolla ei ole vaikutuksia

kauden voittoon, konsernin odotus on että tuottojen ja kulujen

uudelleenjaottelulla tuloslaskelmassa on vaikutusta siihen, miten

liikevoitto lasketaan ja raportoidaan. Konsernin tekemän korkean tason

vaikutusarvion perusteella seuraavilla muutoksilla saattaa olla vaikutusta

liikevoittoon:

• Konserni kirjaa osan kurssivoitoista ja -tappioista liikevoittoon ja osan

rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Näiden erien esittämispaikkaan saattaa

tulla muutoksia, ja konserni parhaillaan arvio muutosten tarvetta.

• Konserni kirjaa osan johdannaisvoitoista ja -tappioista liikevoittoon ja

osan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Näiden erien esittämispaikkaan

saattaa tulla muutoksia, ja konserni parhaillaan arvio muutosten

tarvetta.

Päälaskelmilla esitettävät rivit saattavat muuttua ‘hyödyllinen jäsennetty

yhteenveto’ -konseptin soveltamisen sekä täsmennettyjen  yhdistämis- ja

erittelyperiaatteiden johdosta.

Konserni ei odota merkittäviä muutoksia liitetiedoissa esitettyihin

tietoihin, sillä vaatimus esittää olennaisen tilinpäätöksen

laatimisperiaatteita koskeva informaatio pysyy muuttumattomana.

Esitettävän tiedon luokitteluun kuitenkin saattaa tulla muutoksia

yhdistämis- ja erittelyperiaatteiden seurauksena. Uusia

esittämisvaatimuksia tulee lisäksi johdon määrittelemiin tunnuslukuihin

liittyen.

Saatujen ja maksettujen korkojen esittämiseen konsernin

rahavirtalaskelmalla tulee myös muutoksia. Maksetut korot tullaan

esittämään osana rahoituksen rahavirtaa ja saadut korot osana

investointien rahavirtaa, mikä poikkeaa erien nykyisestä esityksestä

osana liiketoiminnan rahavirtaa.

Konserni soveltaa uutta standardia sen pakollisesta

voimassaolopäivästä 1.1.2027 alkaen. Takautuva soveltaminen on

pakollista ja 31.12.2026 päättyvän tilikauden vertailutiedot tullaan

julkaisemaan uudelleen IFRS 18 mukaisesti. IFRS 18 edellyttää

tilinpäätösstandardin käyttöönottovuonna täsmäytyslaskelmaa sen

välillä, miten tuloslaskelma oli esitetty vertailukaudelta IAS 1:n mukaisesti

ja miten se esitetään kuluvana vuonna IFRS 18:n mukaisesti.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	329

Emoyhtiön tilinpäätös

(suomalainen tilinpäätöskäytäntö)

Tuloslaskelma

Milj. euroa	Liite	1.1.-31.12.2025	1.1.-31.12.2024
Liikevaihto	1	2 470	2 599
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		-9	-10
Valmistus omaan käyttöön		3	3
Liiketoiminnan muut tuotot	2	116	79
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ostot tilikauden aikana		-2 007	-1 956
Varastojen muutos		9	26
Ulkopuoliset palvelut		-9	-9
		-2 007	-1 938
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot		-196	-206
Henkilösivukulut
Eläkekulut		-33	-35
Muut henkilösivukulut		-6	-5
	3	-234	-247
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot		-95	-103
	4	-95	-103
Liiketoiminnan muut kulut	5	-327	-287
Liikevoitto (-tappio)		-82	96
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä		1 052	479
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä		0	8
Muut korko- ja rahoitustuotot
Muut korkotuotot saman konsernin yrityksiltä		106	144
Muut korkotuotot muilta		13	24
Muut rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä		0	39
Muut rahoitustuotot muilta		194	130
Arvonalentumiset (-) ja -palautumiset (+) pysyvien vastaavien sijoituksista		-60	-226
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Korkokulut saman konsernin yrityksille		-115	-156
Korkokulut muille		-95	-102
Muut rahoituskulut saman konsernin yrityksille		-55	0
Muut rahoituskulut muille		-16	-112
		1 024	228
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		942	323
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos		21	20
Saadut konserniavustukset		227	57
Annetut konserniavustukset		-17	-7
		231	70
Tuloverot	6	-24	-12
Tilikauden voitto (tappio)		1 148	382

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	330

Tase

Milj. euroa	Liite	31.12.2025	31.12.2024
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet		21	5
Muut aineettomat hyödykkeet		41	21
Ennakkomaksut		34	41
	7	96	67
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet		747	747
Rakennukset ja rakennelmat		149	158
Koneet ja kalusto		350	386
Muut aineelliset hyödykkeet		16	18
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat		15	17
	8	1 277	1 326
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä		6 561	6 968
Osuudet omistusyhteysyrityksissä		15	5
Muut osakkeet ja osuudet		25	3
Saamiset saman konsernin yrityksiltä1)		847	1 051
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä		3	13
	9	7 452	8 040
Pysyvät vastaavat yhteensä		8 824	9 432
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet		264	256
Valmiit tuotteet / Tavarat		24	32
Ennakkomaksut		31	33
		319	321
Saamiset
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset		52	48
Saamiset saman konsernin yrityksiltä1)		1 872	1 613
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä		9	12
Muut saamiset		41	112
Siirtosaamiset		16	15
	10	1 991	1 799
Rahoitusarvopaperit		1	1
Rahat ja pankkisaamiset		594	729
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		2 904	2 851
Vastaavaa yhteensä		11 728	12 283

¹⁾ Vertailuvuoden luku on korjattu arvostuksissa olleen luokitteluvirheen vuoksi. 100,8 miljoonaa euroa on siirretty lyhytaikaisista saamisista saman konsernin yrityksiltä pitkäaikaisiin saamisiin.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	331

Milj. euroa	Liite	31.12.2025	31.12.2024
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma		890	890
Arvonkorotusrahasto		140	140
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		1 273	1 273
Edellisten tilikausien voitto		645	1 216
Tilikauden voitto (tappio)		1 148	382
Oma pääoma	11	4 095	3 900
Poistoero		322	347
Pakolliset varaukset
Eläkevaraukset		2	4
Muut pakolliset varaukset		143	196
	12	146	200
Vieras pääoma
Pitkäaikainen
Joukkovelkakirjalainat		2 669	2 711
Lainat rahoituslaitoksilta		123	154
Velat saman konsernin yrityksille 1)		439	325
Muut velat		114	129
	13	3 346	3 319
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta		31	31
Saadut ennakot		1	0
Ostovelat		350	357
Velat saman konsernin yrityksille 1)		3 282	3 985
Velat omistusyhteysyrityksille		3	3
Muut velat		71	50
Siirtovelat		82	91
	14	3 819	4 517
Vieras pääoma		7 165	7 836
Vastattavaa yhteensä		11 728	12 283

¹⁾ Vertailuvuoden luku on korjattu arvostuksissa olleen luokitteluvirheen vuoksi. 4,1 miljoonaa euroa on siirretty lyhytaikaisista veloista saman konsernin yrityksille pitkäaikaisiin velkoihin.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	332

Rahoituslaskelma

Milj. euroa	2025	2024
Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	942	323
Rahoitustuotot ja -kulut	-1 024	-228
Oikaisut liikevoittoon 1)	2	279
Käyttöpääoman muutos 2)	-116	291
Saadut korot	123	172
Maksetut korot	-211	-250
Saadut osingot	1 053	479
Muut rahoituserät	88	-128
Maksetut tuloverot	-21	-7
Liiketoiminnan rahavirta	836	931
Investoinneista kertynyt rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-146	-70
Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin	-33	-611
Luovutustulot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä	69	13
Luovutustulot osakkeista ja osuuksista	357	4
Muiden sijoitusten muutokset	103	33
Investointien rahavirta	350	-632
Rahoituksesta kertynyt rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot	127	650
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	-96	-29
Lyhytaikaisten velkojen muutos	-610	60
Omien osakkeiden osto	-160	0
Maksetut osingot	-792	-800
Saadut ja maksetut konserniavustukset, netto	210	50
Muut erät	0	-1
Rahoituksen rahavirta	-1 321	-70
Rahavarat kauden alussa	729	500
Rahavarojen muutos	-135	230
Rahavarat kauden lopussa	594	729

Rahoituslaskelman liitetiedot

¹⁾ Oikaisut liikevoittoon

Milj. euroa	2025	2024
Poistot ja arvonalentumiset pysyvistä vastaavista	90	102
Pysyvien vastaavien myyntivoitot tai tappiot	21	216
Pakollisten varausten muutos	-108	-39
Yhteensä	2	279

²⁾ Käyttöpääoman muutos

Milj. euroa	2025	2024
Vaihto-omaisuus	0	-19
Lyhytaikaiset saamiset	-94	314
Lyhytaikaiset korottomat velat	-22	-4
Yhteensä	-116	291

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	333

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitosäännöstöä

noudattaen. Merkittävimmät erot konsernin ja emoyhtiön laatimis-

periaatteissa liittyvät rahoitusjohdannaisten ja metsävarojen arvos-

tamiseen sekä etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden, osakepalkkioiden,

vuokrasopimusten ja laskennallisten verojen merkitsemiseen taseeseen.

Tilinpäätös on esitetty miljooniksi euroiksi pyöristettynä, joten

yksittäisten lukujen summa voi poiketa kokonaissummasta.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat sekä muut

vastuusitoumukset muunnetaan euromääräisiksi tilinpäätöspäivän

kurssiin. Myyntisaamisten arvostamisesta syntyneet kurssierot kirjataan

liikevaihtoon ja ostovelkojen kurssierot ostoihin. Muiden saamisten ja

velkojen arvostamisesta syntyneet kurssierot kirjataan rahoituseriin.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen

hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja

arvonalentumisilla. Päästöoikeudet kirjataan ns. nettomenettelyn

mukaisesti. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina

hyödykkeen odotettavissa olevan taloudellisen pitoajan perusteella

seuraavasti:

Maa- ja vesialueet, ei tehdä poistoja
Aineettomat hyödykkeet	5–10 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat	20–50 vuotta
Kevyet koneet ja kalusto	5–10 vuotta
Raskaat koneet	15–20 vuotta
Voimalaitoskoneet	20–30 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	5–20 vuotta

Metsävarat kirjataan aineellisiksi hyödykkeiksi maa- ja vesialueisiin

alkuperäiseen hankintamenoon lisättynä tehdyillä arvonkorotuksilla.

Suunnitelman mukaisia poistoja ja hakkuista johtuvia arvonmuutoksia ei

kirjata.

Sijoitukset

Sijoitukset on merkitty taseeseen hankintamenon suuruisina

vähennettyinä arvonalentumisilla.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään FIFO -periaatteen mukaisesti hankintamenon

tai sitä alemman todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Vaihto-

omaisuuden hankintamenoon sisällytetään muuttuvien

valmistusmenojen lisäksi osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä

menoista.

Arvonkorotukset

Maa-alueiden tasearvoon sisältyy arvonkorotuksia. Uusia

arvonkorotuksia ei tehdä ja kohteiden tasearvon katsotaan alittavan

niiden käyvän arvon.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimusten vuokrat kirjataan vuokra-aikana tulosvaikutteisesti

liiketoiminnan muihin kuluihin. Sopimusten mukaiset tulevina vuosina

erääntyvät vuokramaksut esitetään taseen ulkopuolisina erinä

liitetiedoissa.

Pakolliset varaukset

Pakollisina varauksina esitetään taseessa vastaisia menoja ja

menetyksiä, joihin on sitouduttu, joiden toteutuminen on todennäköistä ja

määrä on luotettavasti arvioitavissa, mm. eläke- ja ympäristövastuut

sekä lopettamis- ja uudelleenjärjestelykulut. Pakollisten varausten

muutokset sisältyvät tuloslaskelmassa ao. kulujen ryhmään.

Liikevaihto

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista vähennetään välilliset verot,

myönnetyt alennukset, reklamaatiohyvitykset sekä kurssierot

myyntisaamisten arvostamisesta.

Tutkimus ja tuotekehitys

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan kuluksi niiden syntymisvuonna.

Eläkekulut

Suomessa työnantajat ovat velvollisia huolehtimaan työntekijöidensä

lakisääteisistä etuuksista, jotka on määritelty työntekijöiden eläkelaissa

(TyEL). Etuudet on järjestetty vakuutusyhtiöiden kautta. Suoritukset

vakuutusyhtiöille kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi sille tilikaudelle, jota

veloitus koskee.

Osakeperusteiset maksut

Pitkäaikaiseen osakepalkkiojärjestelmään liittyvät kulut jaksotetaan

ansaintajakson tai myöntövuoden aikana tuloslaskelmaan ja velaksi

taseeseen.

Tilinpäätössiirrot

Tilinpäätössiirtojen kertymä emoyhtiössä muodostuu poistoeron

muutoksesta ja konserniyritysten välisistä konserniavustuksista.

Kertynyttä poistoeroa ei emoyhtiössä ole jaettu omaan pääomaan ja

laskennalliseen verovelkaan.

Laskennalliset verot

Emoyhtiön veroihin kirjataan tilikauden tulokseen perustuvat

suoriteperusteiset verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut.

Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei kirjata taseeseen ja niihin

liittyvät tiedot esitetään liitetiedoissa.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	334

Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten realisoituneet tulokset ja tilinpäätöshetkellä

avoinna olevien johdannaisten negatiiviset käyvät arvot kirjataan

tilikauden tulokseen. Sellaisten avoinna olevien johdannaisten, joiden

maksatusta ei ole tehty, negatiiviset käyvät arvot kirjataan pakollisiin

varauksiin. Suojauslaskentaa ei sovelleta. Tasesuojauksen ja kaikkien

konserniyhtiöiden puolesta tehtyjen kaupallista valuuttavirtaa suojaavien

valuuttajohdannaisten tuotto- ja kuluerät kirjataan rahoituseriin.

Hyödykejohdannaisten tuotto- ja kuluerät kirjataan liikevoittoon. Muiden

konserniyhtiöiden puolesta tehtyjen hyödykejohdannaissopimusten

tuotto- ja kuluerät kirjataan rahoituseriin.

Johdannaissopimukset tehdään pääosin emoyhtiön nimiin.

Johdannaissopimukset on tehty ulkopuolisten vastapuolien kanssa

lukuun ottamatta sisäisiä johdannaissopimuksia, joilla hallinnoidaan

valuuttakurssi- ja korkoriskiä.

Lisätietoja ulkoisten johdannaisten taloudellisista riskeistä, käyvistä

arvoista ja maturiteeteista löytyy liitetiedossa » 6.1 Rahoitusriskien

hallinta ja liitetiedossa » 6.2 Johdannaiset ja suojauslaskenta.

1.Liikevaihto

Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

Milj. euroa	2025	2024
UPM Fibres	1 861	2 043
Muu toiminta	609	556
Yhteensä	2 470	2 599

Liikevaihto maittain

Milj. euroa	2025	2024
Suomi	2 414	2 545
Muut EU-maat	31	34
Muut maat	25	20
Yhteensä	2 470	2 599

2.Liiketoiminnan muut tuotot

Milj. euroa	2025	2024
Pysyvien vastaavien myyntivoitot	44	10
Vuokratuotot	7	7
Muut	66	62
Yhteensä	116	79

3.Henkilöstökulut

Milj. euroa	2025	2024
Toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot 1)	3	3
Muut palkat ja palkkiot	193	203
Eläkekulut	33	35
Muut henkilösivukulut	6	5
Yhteensä	234	247

¹⁾ Lisätietoja liitetiedossa » 3.2 Konsernin johtoon kuuluvat avainhenkilöt.

Henkilöstö

	2025	2024
Yhteensä keskimäärin	2 775	2 933

4.Poistot ja arvonalentumiset

Milj. euroa	2025	2024
Aineettomat oikeudet	8	2
Muut aineettomat hyödykkeet	12	15
Rakennukset ja rakennelmat	12	14
Koneet ja kalusto	59	70
Muut aineelliset hyödykkeet	2	2
Yhteensä	95	103

5.Liiketoiminnan muut kulut

Milj. euroa	2025	2024
Vuokrakulut	14	14
Kunnossapitokulut	95	91
Muut liiketoiminnan kulut 1)	218	181
Yhteensä	327	287

¹⁾ Muissa liiketoiminnan kuluissa oli tutkimus- ja kehityskuluja 33 (28) miljoonaa euroa ja

tilintarkastajan palkkioita 3,3 (2,6) miljoonaa euroa. Henkilöstökuluissa tutkimus- ja

kehityskuluja oli 10 (20) miljoonaa euroa.

6.Tuloverot ja laskennalliset verot

Milj. euroa	2025	2024
Tilikauden tuloverot	24	9
Edellisten tilikausien tuloverot	0	3
Yhteensä	24	12

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	335

Laskennalliset verosaamiset ja -velat ¹⁾

Milj. euroa	2025	2024
Laskennalliset verosaamiset
Pakolliset varaukset	29	40
Osakeperusteiset maksut	1	1
Muut väliaikaiset erot	1	2
Yhteensä	32	43
Laskennalliset verovelat
Poistoero	64	69
Maa-alueiden arvonkorotukset	60	60
Yhteensä	124	129

¹⁾ Emoyhtiön laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei ole merkitty taseeseen. Laskennalliset

verosaamiset ja -velat on laskettu kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista.

7.Aineettomat hyödykkeet

Milj. euroa	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut	Yhteensä
2025
Hankintameno	38	333	34	405
Kertyneet poistot	-17	-292	—	-310
Kirjanpitoarvo 31.12.	21	41	34	96
Kirjanpitoarvo 1.1.	5	21	41	67
Lisäykset	49	13	13	75
Vähennykset	-24	—	—	-24
Poistot	-8	-12	—	-21
Siirrot erien välillä	—	19	-20	-1
Kirjanpitoarvo 31.12.	21	41	34	96
2024
Hankintameno	23	302	41	367
Kertyneet poistot	-19	-281	—	-300
Kirjanpitoarvo 31.12.	5	21	41	67
Kirjanpitoarvo 1.1.	5	27	26	58
Lisäykset	2	3	21	27
Poistot	-2	-15	—	-17
Siirrot erien välillä	—	7	-7	—
Kirjanpitoarvo 31.12.	5	21	41	67

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	336

8.Aineelliset hyödykkeet

Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
2025
Hankintameno	449	569	2 263	135	15	3 430
Kertyneet poistot	—	-420	-1 913	-118	—	-2 451
Arvonkorotukset	298	—	—	—	—	298
Kirjanpitoarvo 31.12.	747	149	350	16	15	1 277
Kirjanpitoarvo 1.1.	747	158	386	18	17	1 326
Lisäykset	1	2	33	—	13	49
Vähennykset	-1	—	—	—	—	-1
Poistot	—	-14	-82	-2	—	-98
Siirrot erien välillä	—	3	12	—	-15	—
Kirjanpitoarvo 31.12.	747	149	350	16	15	1 277
2024
Hankintameno	449	577	2 299	141	17	3 483
Kertyneet poistot	—	-419	-1 913	-122	—	-2 454
Arvonkorotukset	298	—	—	—	—	298
Kirjanpitoarvo 31.12.	747	158	386	18	17	1 326
Kirjanpitoarvo 1.1.	748	166	414	18	26	1 372
Lisäykset	1	1	24	2	14	43
Vähennykset	-2	—	—	—	—	-3
Poistot	—	-14	-70	-2	—	-86
Siirrot erien välillä	—	5	18	—	-23	—
Kirjanpitoarvo 31.12.	747	158	386	18	17	1 326

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	337

9.Sijoitukset

Milj. euroa	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Osuudet omistus- yhteys- yrityksissä	Muut osakkeet ja osuudet	Saamiset saman konsernin yrityksiltä 2)	Saamiset omistus- yhteys- yrityksiltä	Yhteensä
2025
Hankintameno	8 315	15	25	847	3	9 205
Kertyneet arvonalentumiset	-1 754	—	—	—	—	-1 754
Kirjanpitoarvo 31.12.	6 561	15	25	847	3	7 452
Kirjanpitoarvo 1.1.	6 968	5	3	1 051	13	8 040
Lisäykset	10	10	23	100		143
Vähennykset	-357	—	—	-304	-10	-670
Arvonalentumiset 1)	-60	—	—	—	—	-60
Kirjanpitoarvo 31.12.	6 561	15	25	847	3	7 452
2024
Hankintameno	8 662	5	3	1 051	13	9 733
Kertyneet arvonalentumiset	-1 693	—	—	—	—	-1 693
Kirjanpitoarvo 31.12.	6 968	5	3	1 051	13	8 040
Kirjanpitoarvo 1.1.	6 587	5	3	993	3	7 590
Lisäykset	611	—	—	102	10	723
Vähennykset	-4	—	—	-44	—	-48
Arvonalentumiset 1)	-226	—	—	—	—	-226
Kirjanpitoarvo 31.12.	6 968	5	3	1 051	13	8 040

¹⁾  Arvonalentumiset on merkitty rahoituseriin

²⁾ Vertailuvuoden luku on korjattu arvostuksissa olleen luokitteluvirheen vuoksi. 100,8 miljoonaa euroa on siirretty lyhytaikaisista saamisista saman konsernin yrityksiltä pitkäaikaisiin saamisiin.

10.Lyhytaikaiset saamiset

Milj. euroa	Saamiset saman konsernin yrityksiltä 3)	Saamiset omistusyhteys- yrityksiltä	Saamiset muilta	Yhteensä
2025
Myyntisaamiset	385	9	52	446
Lainasaamiset 1)	1 259	—	—	1 260
Siirtosaamiset 2)	—	—	16	17
Muut saamiset	227	—	41	268
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 872	9	109	1 991
2024
Myyntisaamiset	462	12	48	521
Lainasaamiset 1)	1 094	—	—	1 094
Siirtosaamiset 2)	1	—	15	16
Muut saamiset	57	—	112	168
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 613	12	174	1 799

¹⁾  Yhtiön toimitusjohtajalla ja hallituksen jäsenillä ei ollut 31.12.2025 eikä 31.12.2024 lainaa yhtiöltä tai konsernin tytäryrityksiltä.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	338

Siirtosaamiset

Milj. euroa	2025	2024
Korkotuotot	10	12
Tuloverot	—	—
Muut erät	7	4
Kirjanpitoarvo 31.12.	17	16

³⁾ Vertailuvuoden luku on korjattu arvostuksissa olleen luokitteluvirheen vuoksi. 100,8 miljoonaa euroa on siirretty lyhytaikaisista saamisista saman konsernin yrityksiltä pitkäaikaisiin saamisiin.

11.Oma pääoma

Milj. euroa	Osake- pääoma	Arvon- korotus- rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Kertyneet voitto-varat	Tilikauden voitto/tappio	Oma pääoma yhteensä
2025
Kirjanpitoarvo 1.1.	890	140	1 273	1 216	382	3 900
Edellisen tilikauden voiton siirto	—	—	—	382	-382	—
Tilikauden voitto	—	—	—	—	1 148	1 148
Osingonjako	—	—	—	-792	—	-792
Muut muutokset	—	—	—	-161	—	-161
Kirjanpitoarvo 31.12.	890	140	1 273	645	1 148	4 095
2024
Kirjanpitoarvo 1.1.	890	140	1 273	342	1 675	4 319
Edellisen tilikauden voiton siirto	—	—	—	1 675	-1 675	—
Tilikauden voitto	—	—	—	—	382	382
Osingonjako	—	—	—	-800	—	-800
Muut muutokset	—	—	—	-1	—	-1
Kirjanpitoarvo 31.12.	890	140	1 273	1 216	382	3 900

Milj. euroa	2025	2024
Jakokelpoinen vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	1 273	1 273
Kertyneet voittovarat edellisiltä tilikausilta	645	1 216
Tilikauden voitto	1 148	382
Jakokelpoinen vapaa oma pääoma 31.12.	3 066	2 871

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	339

12.Pakolliset varaukset

Milj. euroa	Rakenne- järjestely- varaukset	Henkilöstö- kulu- varaukset	Ympäristö- kulu- varaukset	Muut varaukset 1)	Yhteensä
2025
Kirjanpitoarvo 1.1.	—	4	8	188	200
Varausten lisäykset	1	3	—	10	14
Käytetyt varaukset	-1	-3	—	-63	-67
Käyttämättömien varausten purku	—	-1	—	—	-2
Kirjanpitoarvo 31.12.	—	2	8	135	146
2024
Kirjanpitoarvo 1.1.	2	1	9	155	167
Varausten lisäykset	—	3	—	59	63
Käytetyt varaukset	—	-1	—	-23	-24
Käyttämättömien varausten purku	-2	—	-1	-3	-6
Kirjanpitoarvo 31.12.	—	4	8	188	200

¹⁾ Muut varaukset aiheutuvat tappiollisista sopimuksista ja avointen johdannaissopimusten negatiivisista käyvistä arvoista. Vuoden 2025 lopussa muihin varauksiin sisältyy 5 (5) miljoonan

euron negatiivinen käypä arvo konsernin sisäisestä koron- ja valuutanvaihtosopimuksesta.

13.Pitkäaikainen vieras pääoma

Milj. euroa	2025	2024
Joukkovelkakirjalainat	2 669	2 711
Lainat rahoituslaitoksilta	123	154
Velat saman konsernin yrityksille 1)	439	325
Muut velat	114	129
Kirjanpitoarvo 31.12.	3 346	3 319

Takaisinmaksu vuonna 2031 (2030) tai myöhemmin

Milj. euroa	2025	2024
Joukkovelkakirjalainat	1 100	1 100
Lainat rahoituslaitoksilta	—	31
Muut velat	—	—
Yhteensä	1 100	1 131

¹⁾ Vertailuvuoden luku on korjattu arvostuksissa olleen luokitteluvirheen vuoksi. 4,1 miljoonaa

euroa on siirretty lyhytaikaisista veloista saman konsernin yrityksille pitkäaikaisiin velkoihin.

Joukkovelkakirjalainat

	Korko-%	Valuutta	Nimellisarvo Milj.	Kirjanpitoarvo	Kirjanpitoarvo
				2025	2024
Kiinteäkorkoiset				Milj. Euroa	Milj. Euroa
1997-2027	7,450	USD	375	319	361
2020-2028	0,125	EUR	750	750	750
2021-2031	0,500	EUR	500	500	500
2022-2029	2,250	EUR	500	500	500
2024-2034	3,375	EUR	600	600	600
Kirjanpitoarvo 31.12.				2 669	2 711
Pitkäaikainen osuus				2 669	2 711

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	340

14.Lyhytaikainen vieras pääoma

Milj. euroa	Velat saman konsernin yrityksille 2)	Velat omistusyhteys- yrityksille	Velat muille	Yhteensä
2025
Lainat rahoituslaitoksilta	—	—	31	31
Ennakkomaksut	—	—	1	1
Ostovelat	84	3	350	437
Siirtovelat 1)	2	—	82	83
Muut velat	3 197	—	71	3 268
Kirjanpitoarvo 31.12.	3 282	3	534	3 819
2024
Lainat rahoituslaitoksilta	—	—	31	31
Ostovelat	81	3	357	440
Siirtovelat 1)	—	—	91	91
Muut velat	3 905	—	50	3 954
Kirjanpitoarvo 31.12.	3 985	3	529	4 517

¹⁾ Siirtovelat

Milj. euroa	2025	2024
Henkilöstökulut	59	70
Korkokulut	21	20
Tuloverot	3	1
Kirjanpitoarvo 31.12.	83	91

²⁾ Vertailuvuoden luku on korjattu arvostuksissa olleen luokitteluvirheen vuoksi. 4,1 miljoonaa euroa on siirretty lyhytaikaisista veloista saman konsernin yrityksille pitkäaikaisiin velkoihin.

15.Vastuusitoumukset

Milj. euroa	2025	2024
Takaukset
Muut takaukset konserniyritysten puolesta	15	23
Muut vastuusitoumukset
Leasingvastuut, erääntyminen seuraavien 12 kuukauden aikana	24	25
Myöhemmin erääntyvät leasingvastuut	79	95
Muut vastuut	80	52
Yhteensä	199	196

Lisäksi emoyhtiö antaa vastuusitoumuksia samaan konserniin kuuluvien

yhtiöiden puolesta. Valtaosa näistä vastuusitoumuksista liittyy

merkittäviin investointihankkeisiin ja voivat tulla emoyhtiön

maksettavaksi mikäli konserniyhtiö ei kykene suoriutumaan

velvoitteistaan. Lisätietoja merkittävistä investointihankkeista on

liitetiedossa » 4.1 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet.

Yhtiön toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten

eläkevastuut

Lisätietoja eläkevastuista on liitetiedossa » 3.2 Konsernin johtoon

kuuluvat avainhenkilöt.

Lähipiiriliiketoimet

Lisätietoja lähipiiriliiketoimista on liitetiedossa » 8.3 Lähipiiriliiketoimet .

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	341

16.Päästöoikeudet

Tonnia	2025	2024
Päästöoikeudet
Päästöoikeudet 1.1.	1 090 737	1 132 472
Myönnetyt päästöoikeudet	221 714	52 571
Ostetut päästöoikeudet	50 000	—
Luovutetut päästöoikeudet	-139 197	-94 306
Myydyt päästöoikeudet	-570 000	—
Päästöoikeudet 31.12.	653 254	1 090 737
Toteutuneita päästöjä vastaavat päästöoikeudet	-177 560	-192 689
Päästöoikeusylijäämä 31.12.	475 694	898 048
Päästöoikeuksien markkina-arvo 31.12. milj. euroa	42	59

17.Emoyhtiön omistamat osakkeet ja osuudet

Tytäryritys	Yhtiön kotimaa	Omistusosuus %
Myllykoski Oyj	FI	100,00
Repola Investment Oy	FI	100,00
Suurijärven Huolto Oy	FI	65,44
Unicarta Oy	FI	100,00
UPM (Vietnam) Limited	VN	100,00
UPM AG	CH	100,00
UPM Asia Pacific Pte. Ltd.	SG	100,00
UPM B.V.	NL	100,00
UPM Biochemicals GmbH	DE	100,00
UPM Biorefining Holding Oy	FI	100,00
UPM Communication Papers Oy	FI	100,00
UPM Energy Oy	FI	100,00
UPM Kft.	HU	100,00
UPM Manufatura e Comércio de Produtos Florestais Ltda.	BR	100,00
UPM Netherlands B.V.	NL	100,00
UPM NV	BE	100,00
UPM OÜ	EE	100,00
UPM Plywood Oy	FI	100,00
UPM Pulp Holding Oy	FI	100,00
UPM Pulp Oy	FI	100,00
UPM Pulp Sales Oy	FI	100,00
UPM Raflatac Canada Holdings Inc.	CA	100,00
UPM Raflatac NZ Limited	NZ	100,00
UPM Raflatac Oy	FI	100,00
UPM Raflatac S.r.l.	AR	27,80
UPM Romania S.R.L	RO	100,00
UPM Silvesta Oy	FI	100,00
UPM Specialty Papers Oy	FI	100,00
UPM Wood Materials (UK) Ltd	UK	100,00
UPM Wood Materials Austria GmbH	AT	100,00
UPM-Kymmene (HK) Ltd.	CN/HK	100,00
UPM-Kymmene (Korea) Ltd	KR	100,00

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	342

Tytäryritys	Yhtiön kotimaa	Omistusosuus %
UPM-Kymmene (UK) Holdings Limited	UK	100,00
UPM-Kymmene A/S	DK	100,00
UPM-Kymmene AB	SE	100,00
UPM-Kymmene B.V.	NL	100,00
UPM-Kymmene Beteiligungs GmbH	DE	100,00
UPM-Kymmene d.o.o.	SI	100,00
UPM-Kymmene Groupe S.A.	FR	100,00
UPM-Kymmene Grundstücksverwaltung GmbH	DE	100,00
UPM-Kymmene Hellas Ltd	GR	100,00
UPM-Kymmene India Private Limited	IN	100,00
UPM-Kymmene Investment Inc.	US	100,00
UPM-Kymmene Japan K.K.	JP	100,00
UPM-Kymmene Pty Limited	AU	100,00
UPM-Kymmene S.A.	ES	100,00
UPM-Kymmene S.r.l.	IT	100,00
UPM-Kymmene s.r.o.	CZ	100,00
UPM-Kymmene Seven Seas Oy	FI	100,00
UPM-Kymmene Slovakia s.r.o.	SK	100,00
Werla Insurance Company Ltd	MT	100,00

Omistusyhteysyritys	Yhtiön kotimaa	Omistusosuus %
Kiinteistö Oy Joutsan Rantatie 3	FI	25,43
Metsäteho Oy	FI	23,95
Novimus Oy	FI	38,65
Perkaus Oy	FI	33,33
Rönnäsin Kiinteistöhuolto Oy	FI	28,41
Steveco Oy	FI	48,40

Konsernin omistusosuudet on esitetty konsernin liitetiedossa » 8.2.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	343

TILINTARKASTUSKERTOMUS 

UPM-Kymmene Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet UPM-Kymmene Oyj:n (y-tunnus 1041090-0) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös

sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja

liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen,

tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja

rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,

• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa

olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut 

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan

mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka

koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan

olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014

5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty

konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.3.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä

tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena

kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä

lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme

tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme

suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	344

olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat

olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä,

onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen

virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa
Metsävarojen arvostus Viittaamme konsernitilinpäätöksen liitetietoon 4.2 Metsävarat Metsävarojen arvo tilinpäätöshetkellä 31.12.2025 oli 2 605 miljoonaa euroa, joka on 15 % kokonaisvaroista ja 25 % omasta pääomasta. Metsävarojen arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska • arvostusprosessi on monimutkainen, • käyvän arvon määrittely edellyttää johdolta merkittävää harkintaa ja se perustuu markkinoita ja taloutta koskeville oletuksille; ja • metsävarojen arvo on olennainen tilinpäätöksen kannalta. Metsävarojen käypä arvo määritetään diskontattujen tulevaisuudessa odotettavien rahavirtojen perusteella. Käyvän arvon arvostuslaskelmien merkittävimmät osatekijät ovat arviot puuston kasvusta ja hakkuista, kantohinnoista sekä käytetyt diskonttauskorot. Käypään arvoon määritettyjen metsävarojen arvot voivat vaihdella merkittävästi yllä olevien arvioiden muuttuessa. Metsävarojen arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka sekä EU asetuksen 537/2014 10. artiklan 2c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.	Metsävarojen arvostukseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet: • Hyödynsimme EY:n arvonmääritysasiantuntijoita, jotka avustivat meitä johdon käyttämien menetelmien, käyvän arvon arvostuslaskelmien sekä laskelmiin sisältyvien oletusten asianmukaisuuden arvioinnissa. • Testasimme käyvän arvon laskelmien matemaattista oikeellisuutta. • Vertasimme johdon tekemiä oletuksia ulkoisista tietolähteistä saataviin arvioihin puuston kasvusta, hakkuista ja kantohinnoista; sekä arvioimme käytetyn diskonttauskoron kohtuullisuutta ja johdonmukaisuutta. Tämän lisäksi arvioimme kokonaisuutena johdon tekemien arvioiden asianmukaisuutta. Arvioimme myös tilinpäätöksessä metsävarojen osalta esitettyjen liitetietojen riittävyyttä sekä asianmukaisuutta.
Energiaosakkeiden arvostus Viittaamme konsernitilinpäätöksen liitetietoon 4.3 Energiaosakkeet Energiaosakkeiden arvo tilinpäätöshetkellä 31.12.2025 oli 2 160 miljoonaa euroa, joka on 12 % kokonaisvaroista ja 21 % omasta pääomasta. Energiaosakkeiden arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska • arvostusprosessi on monimutkainen,	Energiaosakkeiden arvostukseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet: • Hyödynsimme EY:n arvonmääritysasiantuntijoita, jotka avustivat meitä johdon käyttämien menetelmien, arvostuslaskelmien sekä laskelmiin sisältyvien oletusten asianmukaisuuden arvioinnissa. • Testasimme käyvän arvon laskelmien matemaattista oikeellisuutta.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	345

• käyvän arvon määrittely edellyttää johdolta merkittävää harkintaa ja se perustuu markkinoita ja taloutta koskeville oletuksille; ja • energiaosakkeiden arvo on olennainen tilinpäätöksen kannalta. Energiaosakkeiden käypä arvo määritetään diskontattujen tulevaisuudessa odotettavien rahavirtojen perusteella. Määritellessään energiaosakkeiden käyvän arvon, johto joutuu laatimaan mm. arvion • sähkön tulevaisuudessa toteutuvista markkinahinnoista • sähkön tulevaisuuden tuotantokustannuksista ja - volyymeista; ja • rahavirtojen diskonttaamisessa käytettävän diskonttauskoron suuruudesta. Käypään arvoon määritettyjen energiaosakkeiden arvot voivat vaihdella merkittävästi yllä olevien arvioiden muuttuessa. Energiaosakkeiden arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka sekä EU asetuksen 537/2014 10. artiklan 2c - kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

• Vertasimme johdon tekemiä oletuksia ulkoisista tietolähteistä saatavaan arvioon sähkön tulevista markkinahinnoista, ulkoisista tietolähteistä saatavaan arvioon sähkön tulevista tuotantokustannuksista ja -volyymeistä; sekä arvioimme käytetyn diskonttauskoron kohtuullisuutta ja johdonmukaisuutta. Tämän lisäksi arvioimme kokonaisuutena johdon tekemien arvioiden asianmukaisuutta. Arvioimme myös tilinpäätöksessä energiaosakkeiden osalta esitettyjen liitetietojen riittävyyttä sekä asianmukaisuutta.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa

käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän

kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia

tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. 

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja

soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan

jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai

toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä

johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea

varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti

suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan

olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät

tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen

skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	346

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit,

suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi

tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen

virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä

väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen

esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan

olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan

lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja

niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen

toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista

tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin

kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää

tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos

epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat

tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet

voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja

sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan

tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin

kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta

varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä

tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme

tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä

vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan

riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden

tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa,

paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei

kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella

odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen 12.4.2023 valitsemana tilintarkastajana tilikaudesta 1.1.–31.12.2024 alkaen yhtäjaksoisesti 2

vuotta.

Muu informaatio

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	347

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen

sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet

toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme

vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme

arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen

kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi

arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia

koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on

laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista

säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme

työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä

seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Muut lakiin perustuvat lausunnot

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto kirjanpitolain 7 b luvun edellyttämän

tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja julkistamisesta.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja julkistamisesta.

Lausuntonamme esitämme, että yhtiö ei ole ollut velvollinen rekisteröimään ja julkistamaan kirjanpitolain 7 b luvussa tarkoitettua

tuloverokertomusta päättynyttä tilikautta välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta.

Hallituksen toimeksiannosta annettavat lausumat

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen.

Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä 12.2.2026

Ernst & Young Oy

tilintarkastusyhteisö

Heikki Ilkka

KHT

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	348

Riippumattoman tilintarkastajan raportti UPM-Kymmene Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

UPM-Kymmene Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on UPM-Kymmene Oyj:n (y-tunnus:

1041090-0) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös 213800EC6PW5VU4J9U64-2025-12-31-fi.zip

tilikaudelta 1.1.-31.12.2025.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne

täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti

• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein

komission sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä

• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia

ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat

suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on

suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten,

ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat

toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti

laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin

komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen

varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission

teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-

merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	349

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin

arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin

vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että UPM-Kymmene Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen

213800EC6PW5VU4J9U64-2025-12-31-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot

tilikaudelta 1.1.-31.12.2025 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme UPM-Kymmene Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2025 on annettu 12.2.2026

päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta

varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 3.3.2026

Ernst & Young Oy

tilintarkastusyhteisö

Heikki Ilkka

KHT

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	350

KESTÄVYYSRAPORTIN VARMENNUSKERTOMUS

UPM-Kymmene Oyj:n yhtiökokoukselle 

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on UPM-Kymmene Oyj:n (1041090-0)

toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti raportointikaudelta 1.1.–31.12.2025.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn

uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS); sekä

2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan

parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla UPM-Kymmene Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista

raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi). Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momentin 2

kohdan mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska

kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin

lainsäädännön kestävyystietojen merkitsemistä koskevien vaatimusten puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen

Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut

varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen

tarkastus”.

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka

koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön

on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten,

ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat

toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

UPM-Kymmene Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat: 

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	351

• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien

kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista

raportointia varten,

• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU)

2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä

vaatimuksia, sekä

• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole

väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa

Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi.

Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Konsernikestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että

tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta.

Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri

kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä tieteellinen

tieto on epätäydellistä. 

Raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset,

ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen, sekä laadittava tulevaisuutta koskevat tiedot näiden

oletusten perusteella. Todellinen lopputulos on todennäköisesti erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät usein toteudu

odotetulla tavalla.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa

väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus,

joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos

niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin

perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista

harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja

muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan

olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan

lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi

tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää

havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä

väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen

esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	352

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen

varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja

laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen

virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti

alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

• Olemme haastatelleet konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia avainhenkilöitä.

• Hankimme haastatteluilla ymmärryksen konsernin kontrolliympäristöstä konsernikestävyysraportointiprosessiin liittyen.

• Arvioimme yrityksen kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin,

sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat olennaisilta osin ESRS-standardien mukaisia.

• Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysraportti olennaisia kestävyysseikkoja koskevat ESRS-standardien vaatimukset

olennaisilta osin:

– Olemme testanneet konsernikestävyysraportissa esitetyn informaation oikeellisuutta vertaamalla informaatiota

otosperusteisesti yhtiön laatimaan dokumentaatioon ja asiakirjoihin ja arvioineet, tukevatko ne konsernikestävyysraporttiin

sisältyvää informaatiota.

– Olemme otosperusteisesti suorittaneet analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä ja niihin liittyviä kyselyitä, uudelleenlaskentaa ja

aineistotarkastusta, sekä testanneet tietojen yhdistelyä arvioidaksemme konsernikestävyysraportin oikeellisuutta.

– Suoritimme toimipaikkavierailuja valituilla toimipaikoilla.

• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme ymmärryksen prosessista, joilla yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian

mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Helsingissä 12.2.2026

Ernst & Young Oy

kestävyystarkastusyhteisö

Heikki Ilkka

KRT

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	353

KESTÄVYYSRAPORTIN VARMENNUSKERTOMUS

UPM-Kymmene Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Scope 1 ja Scope 2

kasvihuonekaasupäästöt (jäljempänä ”Kasvihuonekaasupäästöt”), jotka sisältyvät UPM-Kymmene Oyj:n (1041090-0) kirjanpitolain 7

luvun mukaiseen konsernikestävyysraporttiin, joka sisältyy toimintakertomukseen raportointikaudelta 1.1-31.12.2025.

Emme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavia varmennustoimenpiteitä muille kuin edellisessä kappaleessa esitetyille ja

konsernikestävyysraporttiin sisältyville tiedoille, emmekä näin ollen anna lausuntoa näistä tiedoista.

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että Scope 1 ja Scope 2 kasvihuonekaasupäästöt tilikaudelta 1.1- 31.12.2025, ovat olennaisilta osiltaan

esitetty noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS).

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä

digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta

ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön kestävyystietojen merkitsemistä koskevien vaatimusten puuttumisen

vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen kohtuullisen varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen

Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut

varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen

tarkastus”.

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka

koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön

on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten,

ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat

toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

UPM-Kymmene Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien

kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista

raportointia varten,

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	354

• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU)

2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä

vaatimuksia, sekä

• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole

väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa

Konsernikestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja

olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta. Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska

päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä tieteellinen

tieto on epätäydellistä. 

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa lausunto Kasvihuonekaasupäästöjen esittämisestä hankkimamme evidenssin perusteella.

Toimeksianto on suoritettu kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin (ISAE 3000) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin

mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus (uudistettu)”

mukaisesti. ISAE 3000-standardi edellyttää, että suunnittelemme varmennustoimeksiannon siten, että saamme kohtuullisen

varmuuden siitä onko Kasvihuonekaasupäästöt esitetty, olennaisin osin, raportointikriteeristön mukaisesti. Valittujen

varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai

virheestä johtuvasta olennaisesta virheellisyydestä.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Toimenpiteemme sisälsivät esimerkiksi:

• Haastattelimme asiaankuuluvia henkilöitä ymmärtääksemme liiketoimintaa ja raportointiprosesseja, mukaan lukien

kestävyysstrategiaa, -periaatteita ja johtamistapaa,

• Haastattelimme Kasvihuonekaasujen keräämisestä ja yhdistelystä vastuullisia henkilöitä ymmärtääksemme järjestelmiä,

prosesseja sekä kontrolleja liittyen tietojen keräämiseen ja yhdistelyyn,

• Tarkastimme, että laskentakriteerejä on sovellettu oikein raportointikriteereissä esitettyjen menetelmien mukaisesti,

• Suoritimme analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä tietojen kohtuullisuuden tukemiseksi,

• Tunnistimme ja testasimme laskentaa tukevia oletuksia,

• Testasimme otosperusteisesti taustatietoja tarkistaaksemme tietojen oikeellisuuden,

• Tarkastimme relevantteja taustatietoja järjestelmistä ja prosesseista, jotka liittyvät tietojen kokoamiseen, analysoimiseen ja

yhdistelyyn raportointikauden aikana, ja testasimme tällaisia taustatietoja otantaperusteisesti,

• Suoritimme toimipaikkavierailuita taustatietojen tarkastamiseksi otosperusteisesti,

• Luimme ja tarkastelimme valittuja olennaisia laadullisia lausuntoja raportin soveltuvissa osioissa uskottavuuden ja

johdonmukaisuuden osalta.

Helsingissä 12.2.2026

Ernst & Young Oy

kestävyystarkastusyhteisö

Heikki Ilkka

KRT

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	355

Muu taloudellinen tieto

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

UPM esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista, jotka eivät ole European Securities and Markets

Authorityn (ESMA) antaman ohjeen "Vaihtoehtoiset tunnusluvut" mukaan IFRS-tilinpäätösstandardeissa määriteltyjä tunnuslukuja, vaan niiden

katsotaan olevan vaihtoehtoisia tunnuslukuja. Vaihtoehtoiset tunnusluvut on kuvattu alla olevassa taulukossa:

Vaihtoehtoinen tunnusluku	Kuvaus
Liikevoitto	IFRS- tuloslaskelmassa esitetty voitto ennen tuloveroja, rahoituskuluja ja -tuottoja sekä energiaosakkeiden myyntivoittoja. Vuodesta 2018 alkaen energiaosakkeiden myyntivoittoja ei kirjata tuloslaskelmaan.
Vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT)	Liikevoitto oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä.
Vertailukelpoinen EBITDA	Liikevoitto ennen poistoja, arvonalentumisia, metsävarojen käyvän arvon muutoksia ja hakkuita, osuuksia osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä.
Vertailukelpoinen voitto ennen veroja	Voitto ennen tuloveroja oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä.
Vertailukelpoinen kauden voitto	Tilikauden voitto oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä ja niiden verovaikutuksella.
Vertailukelpoinen EPS, euroa	IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laskettu osakekohtainen tulos oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä ja niiden verovaikutuksella.
Nettovelka	Korollisista lyhyt- ja pitkäaikaisista veloista vähennetty korolliset lyhyt- ja pitkäaikaiset rahoitusvarat.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Tietyt varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat liiketapahtumat tai rahavirtaan vaikuttamattomat arvostuserät, joilla on merkittävä vaikutus kauden tuloslaskelmaan ja jos ne aiheutuvat omaisuuden arvonalentumisista, rakennejärjestelyistä, omaisuuden myynneistä, metsävarojen käyvän arvon muutoksista, jotka johtuvat arvostuksessa käytettävien parametrien tai arvioiden muutoksista tai lainsäädäntömuutoksista tai oikeudenkäynneistä. Lisäksi realisoitumattomat rahavirran suojausten ja hyödykejohdannaisten käyvän arvon muutokset, sekä yritysostojen kustannukset luokitellaan vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi. Lukumäärällinen kynnys, jonka ylittyessä erät katsotaan merkittäviksi, on 1 miljoonaa euroa ennen veroja kaikilla liiketoiminta-alueilla.
Vapaa rahavirta	Liiketoiminnan rahavirta investointien jälkeen.
Oman pääoman tuotto (ROE), %	Tilikauden voitto jaettuna keskimääräisellä omalla pääomalla.
Vertailukelpoinen ROE, %	Oman pääoman tuotto (ROE) oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä.
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %	Voitto ennen veroja, korkokuluja ja muita rahoituskuluja jaettuna keskimääräisellä sijoitetulla pääomalla.
Vertailukelpoinen ROCE, %	Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä.
Sijoitettu pääoma	Konsernin oma pääoma ja korolliset velat.
Liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen ROCE, %	Liiketoiminta-alueen liikevoitto oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä jaettuna keskimääräisellä liiketoiminta-alueen sijoitetulla pääomalla.
Liiketoiminta-alueen sijoitettu pääoma	Liiketoiminta-alueen liiketoiminnan varat vähennettynä liiketoiminnan veloilla. Liiketoiminnan varat sisältävät liikearvon, muut aineettomat hyödykkeet, aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, metsävarat, energiaosakkeet, sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin, vaihto-omaisuuden sekä myyntisaamiset. Liiketoiminnan velat sisältävät ostovelat ja saadut ennakot.
Investoinnit	Investoinnit sisältävät aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, muut aineettomat hyödykkeet, liiketoimintojen yhdistämisestä syntyneen liikearvon, sijoitukset energiaosakkeisiin ja muihin osakkeisiin sekä sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin.
Investoinnit ilman yritys- ja osakehankintoja	Investoinnit ilman yritys- ja osakehankintoja.
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa	Liiketoiminnan rahavirta jaettuna tilikauden keskimääräisellä osakeantioikaistulla osakemäärällä ilman omia osakkeita.
Velkaantumisaste, %	Nettovelka jaettuna omalla pääomalla.
Nettovelka/EBITDA	Nettovelka jaettuna vertailukelpoisella EBITDA:lla.
Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma jaettuna taseen loppusummalla, josta on vähennetty saadut ennakot.

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	356

Tunnuslukujen täsmäytykset IFRS-tilinpäätöslukuihin (Vuosineljännesten tunnusluvut ovat tilintarkastamattomia)

Milj. euroa tai kuten merkitty	Q4/25	Q3/25	Q2/25	Q1/25	Q4/24	Q3/24	Q2/24	Q1/24	Q1–Q4/25	Q1–Q4/24
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Arvonalentumiset	-10	-35	-3	-11	-516	11	-44	—	-59	-549
Rakennejärjestelyt	9	-71	-16	-72	-18	-3	-83	2	-151	-103
Realisoitumattomat rahavirran suojausten ja hyödykejohdannaisten käyvän arvon muutokset	-1	1	0	-1	8	12	-10	-3	-1	7
Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot ja tappiot	48	7	—	—	1	—	5	22	55	29
Muut erät	-10	—	0	-4	3	-6	—	—	-15	-4
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa	35	-99	-19	-89	-523	14	-132	21	-171	-620
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät rahoituserissä	—	—	-1	—	—	0	-3	—	-1	-3
Verovaraukset	-68	—	—	3	—	—	—	—	-65	0
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien verot	-10	14	3	7	100	-3	37	0	13	133
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät veroissa	-77	14	3	10	100	-3	37	0	-51	133
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	-42	-85	-17	-79	-423	11	-98	21	-224	-490
Vertailukelpoinen EBITDA
Liikevoitto (-tappio)	390	55	107	198	-105	305	50	354	749	604
Poistot ja arvonalentumiset ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä	130	126	138	140	147	144	151	147	535	590
Metsävarojen käyvän arvon muutos ja hakkuut ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä	-104	-28	-6	-6	-130	16	27	8	-144	-80
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista	1	0	0	0	0	-1	-1	1	0	-1
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa	-35	99	19	89	523	-14	132	-21	171	620
Vertailukelpoinen EBITDA	382	251	257	421	436	450	359	489	1 311	1 734
% liikevaihdosta	16,5	10,9	10,7	15,9	16,5	17,9	14,1	18,5	13,6	16,8
Vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT)
Liikevoitto (-tappio)	390	55	107	198	-105	305	50	354	749	604
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa	-35	99	19	89	523	-14	132	-21	171	620
Vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT)	355	153	126	287	418	291	182	333	921	1 224
% liikevaihdosta	15,3	6,7	5,2	10,8	15,9	11,5	7,2	12,6	9,5	11,8
Vertailukelpoinen voitto ennen veroja
Voitto (tappio) ennen veroja	406	26	85	173	-131	271	28	332	690	500
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa	-35	99	19	89	523	-14	132	-21	171	620
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät rahoituserissä	—	—	1	—	—	0	3	—	1	3
Vertailukelpoinen voitto ennen veroja	370	125	105	262	392	257	163	311	863	1 123
Vertailukelpoinen ROCE, %
Vertailukelpoinen voitto ennen veroja	370	125	105	262	392	257	163	311	863	1 123
Korko- ja muut rahoituskulut	33	30	29	34	31	37	29	28	124	126
	403	155	134	296	423	294	192	339	987	1 249
Sijoitettu pääoma, keskiarvo	14 210	14 343	14 421	14 951	15 262	14 831	14 809	14 972	14 791	15 184
Vertailukelpoinen ROCE, %	11,3	4,3	3,7	7,9	11,1	7,9	5,2	9,1	6,7	8,2
Vertailukelpoinen kauden voitto
Kauden voitto (tappio)	258	18	71	143	-95	246	33	279	491	463
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	42	85	17	79	423	-11	98	-21	224	490
Vertailukelpoinen kauden voitto	300	103	89	223	328	236	131	258	714	953
Vertailukelpoinen EPS, euroa
Vertailukelpoinen kauden voitto	300	103	89	223	328	236	131	258	714	953
Määräysvallattomille omistajille kuuluva tilikauden voitto	-1	-2	-1	-6	-4	-10	-6	-7	-11	-27
	299	101	88	216	324	226	125	251	704	926
Keskimääräinen osakemäärä, laimentamaton (1 000)	527 324	527 324	527 391	532 245	533 324	533 324	533 324	533 324	528 554	533 324
Vertailukelpoinen EPS, euroa	0,57	0,19	0,17	0,41	0,61	0,42	0,23	0,47	1,33	1,74
Vertailukelpoinen kauden voitto	300	103	89	223	328	236	131	258	714	953
Oma pääoma, keskiarvo	10 362	10 359	10 458	11 064	11 356	11 134	11 451	11 669	10 937	11 535
Vertailukelpoinen ROE, %	11,6	4,0	3,4	8,1	11,5	8,5	4,6	8,9	6,5	8,3

UPM:n taloudelliset tiedot 2025	357

Taloudellista tietoa 2016–2025

Milj. euroa tai kuten merkitty	2025	2024	2023	2022	2021	2020	2019	2018	2017	2016
Tuloslaskelma
Liikevaihto	9 656	10 339	10 460	11 720	9 814	8 580	10 238	10 483	10 010	9 812
Vertailukelpoinen EBITDA	1 311	1 734	1 573	2 536	1 821	1 442	1 851	1 868	1 677	1 560
% liikevaihdosta	13,6	16,8	15,0	21,6	18,6	16,8	18,1	17,8	16,8	15,9
Liikevoitto	749	604	608	1 974	1 562	761	1 344	1 895	1 259	1 135
% liikevaihdosta	7,8	5,8	5,8	16,8	15,9	8,9	13,1	18,1	12,6	11,6
Vertailukelpoinen EBIT	921	1 224	1 013	2 096	1 471	948	1 404	1 513	1 292	1 143
% liikevaihdosta	9,5	11,8	9,7	17,9	15,0	11,1	13,7	14,4	12,9	11,6
Voitto ennen veroja	690	500	464	1 944	1 548	737	1 307	1 839	1 186	1 080
% liikevaihdosta	7,1	4,8	4,4	16,6	15,8	8,6	12,8	17,5	11,9	11,0
Vertailukelpoinen voitto ennen veroja	863	1 123	934	2 066	1 457	924	1 367	1 457	1 218	1 089
% liikevaihdosta	8,9	10,9	8,9	17,6	14,8	10,8	13,4	13,9	12,2	11,1
Kauden voitto	491	463	394	1 556	1 307	568	1 073	1 496	974	880
% liikevaihdosta	5,1	4,5	3,8	13,3	13,3	6,6	10,5	14,3	9,7	9,0
Vertailukelpoinen kauden voitto	714	953	755	1 679	1 204	737	1 119	1 194	1 004	879
% liikevaihdosta	7,4	9,2	7,2	14,3	12,3	8,6	10,9	11,4	10,0	9,0
Tase
Pitkäaikaiset varat	13 337	14 062	13 913	14 977	12 420	10 149	10 140	9 501	9 144	9 715
Vaihto-omaisuus	1 886	2 104	1 948	2 289	1 594	1 285	1 367	1 642	1 311	1 346
Muut lyhytaikaiset varat	2 309	2 930	2 612	4 941	3 662	3 424	3 215	2 853	2 612	2 850
Varat yhteensä	17 532	19 096	18 473	22 207	17 676	14 858	14 722	13 996	13 067	13 911
Oma pääoma yhteensä	10 335	11 540	11 531	12 879	11 106	9 513	10 175	9 797	8 663	8 237
Pitkäaikaiset velat	4 961	5 162	4 501	5 807	4 102	3 606	2 730	2 194	2 254	3 364
Lyhytaikaiset velat	2 237	2 395	2 441	3 522	2 468	1 740	1 818	2 005	2 150	2 309
Oma pääoma ja velat yhteensä	17 532	19 096	18 473	22 207	17 676	14 858	14 722	13 996	13 067	13 911
Sijoitettu pääoma vuoden lopussa	14 129	15 452	14 916	17 913	13 759	11 555	11 474	10 575	9 777	10 657
Investoinnit	621	550	1 122	1 555	1 483	903	378	303	329	325
% liikevaihdosta	6,4	5,3	10,7	13,3	15,1	10,5	3,7	2,9	3,3	3,3
Investoinnit ilman yritys- ja osakehankintoja	409	527	1 094	1 399	1 477	902	378	303	303	325
% liikevaihdosta	4,2	5,1	10,5	11,9	15,1	10,5	3,7	2,9	3,0	3,3
Rahavirta ja nettovelka
Liiketoiminnan rahavirta	1 405	1 352	2 269	508	1 250	1 005	1 847	1 330	1 460	1 686
Vapaa rahavirta	977	766	1 193	-1 077	-74	126	1 432	1 131	1 336	1 424
Nettovelka	3 004	2 869	2 432	2 374	647	56	-453	-311	174	1 131
Tunnusluvut
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %	5,5	4,1	3,5	12,8	12,4	6,7	12,3	18,4	12,5	10,5
Vertailukelpoinen ROCE, %	6,7	8,2	6,4	13,6	11,7	8,3	12,8	14,6	12,8	10,6
Oman pääoman tuotto (ROE), %	4,5	4,0	3,2	13,0	12,7	5,8	10,7	16,2	11,5	10,9
Vertailukelpoinen ROE, %	6,5	8,3	6,2	14,0	11,7	7,5	11,2	12,9	11,9	10,9
Velkaantumisaste, %	29	25	21	18	6	1	-4	-3	2	14
Nettovelka/EBITDA	2,29	1,66	1,55	0,94	0,35	0,04	-0,24	-0,17	0,10	0,73
Omavaraisuusaste, %	59,0	60,5	62,5	58,1	62,9	64,1	69,2	70,1	66,6	59,4
Henkilöstö
Henkilöstö kauden lopussa	15 127	15 827	16 573	17 236	16 966	18 014	18 742	18 978	19 111	19 310
Toimitukset
Sellu (1 000 t)	5 163	4 945	4 139	2 761	3 724	3 664	3 715	3 468	3 595	3 419
Sähkö (GWh)	11 141	11 328	12 059	9 442	9 300	9 168	8 619	8 608	8 127	8 782
Paperi yhteensä (1 000 t)	4 291	4 692	4 935	6 135	7 486	7 062	8 326	8 996	9 430	9 613
Vaneri (1 000 m3)	458	482	429	616	738	683	739	791	811	764
Sahatavara (1 000 m3)	1 113	1 202	1 524	1 538	1 610	1 604	1 741	1 719	1 728	1 751