TALOUDELLISET TIEDOT 2020 

Hallituksen toimintakertomus

UPM ja yhtiön liiketoimintamalli

Biometsäteollisuuden edelläkävijänä UPM rakentaa kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Specialty Papers, UPM Communication Papers ja UPM Plywood. Liiketoiminta-alueet ovat kilpailukykyisiä ja niillä on vahva markkina-asema.

UPM tarjoaa kestäviä ja turvallisia ratkaisuja kasvavaan maailmanlaajuiseen kulutuskysyntään. Tuotteet valmistetaan uusiutuvista materiaaleista ja ne ovat kierrätettäviä.

UPM pyrkii konsernina luomaan lisäarvoa sidosryhmilleen erillisillä liiketoiminnoilla. Painopistealueet ovat:

•Kilpailukykyinen ja kestävä puunhankinta, metsänhoito ja puuviljelmät

•Lisäarvoa tuovat, tehokkaat ja vastuulliset globaalit funktiot

•Jatkuvan parantamisen Smart-ohjelmat

•Teknologia ja immateriaalioikeudet

•Globaali toimintamalli, jolle on hyvä rakentaa

•Hallittu ja vaikuttava pääoman allokointi

•Soveltuvien lakien ja säännösten, UPM:n Toimintaohjeen (UPM Code of Conduct) sekä muiden yhtiön politiikkojen noudattaminen

Selkeät roolit ja vastuualueet

Jokainen liiketoiminta-alue vastaa oman strategiansa toteuttamisesta ja tavoitteidensa saavuttamisesta. Konserniohjaus ja globaalien funktioiden tuki mahdollistavat sen, että liiketoiminnot saavat täyden hyödyn UPM:n brändistä, mittakaavasta ja integraatiosta monimutkaisessa toimintaympäristössä. Pääoman allokointipäätökset tehdään konsernitasolla.

Vastuullisuus on keskeinen osa UPM:n toimintaa ja kilpailuetu. UPM on sitoutunut taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristösuorituksensa jatkuvaan parantamiseen. UPM edistää vastuullisia toimintatapoja koko arvoketjussa ja pyrkii aktiivisesti löytämään kestäviä ratkaisuja yhdessä asiakkaiden, toimittajien ja kumppaneiden kanssa.

Markkinaympäristö vuonna 2020

COVID-19-pandemia ja siihen liittyvät viruksen torjuntatoimenpiteet johtivat merkittävään epävarmuuteen, maailmanlaajuisen tuotannon jyrkkään laskuun ja koko maailmaa kurittavaan taantumaan. Globaalin BKT:n kasvun arvioidaan olevan -4,0 % vuonna 2020. Pandemia vaikutti eri tavoin eri teollisuudenaloihin ja aiheutti rajuja vaihteluja kulutuksessa. Kiina elpyi vuoden toisella puoliskolla odotettua paremmin, mutta samaan aikaan monien maiden oli pakko hidastaa uudelleenavaamista ja joidenkin oli jopa pakko ottaa sulkutoimenpiteet uudelleen käyttöön.

Pandemia toi esiin kiireellisen tarpeen terveys- ja talouspoliittisille toimille ja maailmanlaajuiselle yhteistyölle. Suurten talousalueiden, kuten Yhdysvaltojen ja Kiinan, välisiin maailmanlaajuisiin kauppajännitteisiin panostettiin kuitenkin vähäisesti vuonna 2020, ja Brexit-suunnitelmat olivat epäselviä koko vuoden. Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n välinen vapaakauppasopimus julkistettiin juuri ennen vuoden pituisen siirtymäajan päättymistä vuoden 2020 lopussa.

Euroopassa talouskasvun arvioidaan olevan noin -6,7 % vuonna 2020. Viruksen leviämisen estämistoimenpiteet vaikuttivat voimakkaasti talouteen ja vähensivät kulutusta. Laajat talouspoliittiset toimenpiteet suojelivat yrityksiä jonkin verran ja pehmensivät työttömyyden jyrkkää nousua.

Yhdysvaltojen talouskasvun arvioidaan olevan noin -3,6 % vuonna 2020. Yhdysvallat ei onnistunut pitämään COVID-19:n leviämistä hallinnassa, ja työttömyysaste oli odotettua korkeampi. Finanssimarkkinat kuitenkin kestivät tilanteessa hyvin, ja Yhdysvaltojen osakkeet rikkoivat jatkuvasti ennätyksiään Yhdysvaltojen historiallisen suurten elvytyspakettien nostettua talouden elpymiseen liittyvää optimismia.

Kiinan talouskasvu hidastui 2,1 %:n. Kiina onnistui tukahduttamaan COVID-19-pandemian lähes täysin. Tärkeimmät teollisuudenalat

hyötyvät vahvasta viennistä. Elpyminen oli kuitenkin epätasapainoista, koska yksityinen kulutus pysyi alhaisena ja julkisen talouden alijäämä kasvoi edelleen. 

Vaikka maailma keskittyi pandemiaan vuonna 2020, kestävän kehityksen mahdollisuuksien hyödyntäminen jatkui. Hallitukset toteuttivat kiireellisiä toimia ja loivat pohjaa talouden, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan elpymiselle, ja ovat yhä tiiviimmin ottaneet ilmastotoimenpiteet osaksi kehityssuunnitelmiaan ja luvanneet tukea ilmastoon liittyviä investointeja.

Kehittyneissä talouksissa inflaatio pysyi alhaisena ja alle pandemiaa edeltävän tason vuonna 2020. Maailmanlaajuisesta taantumasta huolimatta hyödykkeiden hinnat nousivat toimitushäiriöiden ja vuoteen 2021 liittyvien elpymisodotusten vuoksi. Öljymarkkinat kärsivät voimakkaasti pandemiasta sekä Venäjän ja Saudi-Arabian välisestä öljyn hintasodasta. UPM:n tuotantopanosten kustannukset olivat edellisvuoteen verrattuna alhaisemmat, erityisesti kuitualalla.

Yhdysvaltain dollari heikkeni euroon ja muihin keskeisiin valuuttoihin nähden vuoden 2020 aikana. Kaiken kaikkiaan valuuttakurssien muutosten vaikutus UPM:n liiketoimintoihin oli maltillinen vuonna 2020.

COVID-19-pandemia, siihen liittyvät viruksen torjuntatoimenpiteet ja taantuma vaikuttivat UPM:n tuotteiden kysyntään markkinoilla sekä kielteisesti että myönteisesti. Ne vaikuttivat kielteisimmin graafisten papereiden kysyntään. Euroopassa graafisen paperin kysyntä laski edellisvuodesta 18 %. Kaikkien paperilajien hinnat laskivat vuoden aikana.

Sellun maailmanlaajuinen kysynnän kasvu jatkui hyvin vuonna 2020, ja sellun toimitukset kasvoivat heikosta vertailuvuodesta 2019. Kasvua ohjasi pääasiassa Kiina. Sellun hinnat laskivat merkittävästi edellisvuodesta ja jäivät alle marginaalituottajien kassakustannusten. Sellun hinnat alkoivat kuitenkin nousta vuoden loppupuolella.

Kehittyneiden uusiutuvien dieselpolttoaineiden ja naftan kysyntä kehittyi positiivisesti. Siihen vaikuttivat ilmastonmuutoksen lievennystavoitteet, ympäristövaatimusten tiukentuminen ja pyrkimykset edistää kestävää kehitystä.

Suomen sähkönkulutus oli epävakaata vuonna 2020. Vesivoiman tuotanto oli vuoden lopussa hyvällä, normaalia korkeammalla tasolla. Ydinvoiman vuosituotanto oli hieman edellisvuotta matalammalla tasolla. Sähkön myyntihinnat Suomessa olivat alemmat.

Tarramateriaalien maailmanlaajuinen kysyntä kasvoi voimakkaasti vuoden ensimmäisellä puoliskolla, erityisesti kulutustavaroiden ja verkkokaupan osalta COVID-19-pandemiasta johtuvien sulkutoimien ja kuluttajakäyttäytymisen muutosten vuoksi. Vuoden toisella puoliskolla kysyntä normalisoitui jonkin verran, koska varastoja purettiin asiakaslähtöisessä arvoketjussa. Kysyntä lähti kuitenkin kasvamaan vuoden loppua kohti, mikä johtui osittain pandemian toisesta aallosta.

Tarra-, tausta- ja pakkauspaperin kysyntä kasvoi voimakkaasti kulutustavaroiden kysynnän ja verkkokaupan ansiosta. Toimistopaperin kysyntä laski Aasian ja Tyynenmeren alueella vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mutta kasvoi toisella puoliskolla. Kiinassa markkinahinnat olivat edellisvuotta alhaisemmat, mutta ne nousivat vuoden loppua kohti.

Vanerin kysyntä hidastui Euroopan markkinoilla vuonna 2020. Kuusivanerin kysyntä pysyi hyvällä tasolla ja koivuvaneriin liittyvien teollisten sovellusten kysyntä oli kohtuullista. Maailmantalouden epävarmuustekijät ja voimakas kilpailu vaikuttivat markkinahintoihin.

COVID-19-pandemian vaikutukset

COVID-19-pandemia ja siihen liittyvät rajoitustoimenpiteet ympäri maailmaa aiheuttavat edelleen merkittävää epävarmuutta vuoteen 2021.

Maailmantalous

COVID-19-pandemia ja siihen liittyvät rajoitustoimenpiteet  johtivat maailmanlaajuiseen taantumaan vuonna 2020. Taantuman ensimmäisessä vaiheessa pandemian rajoittamiseen tähtäävät toimet ja sulkutoimenpiteet ympäri maailmaa rajoittivat raskaasti tai pysäyttivät väliaikaisesti merkittäviä osia taloudesta. On epävarmaa, kuinka voimakas talouden elpyminen tulee olemaan ja kuinka kauan maailmantaloudelta kestää saavuttaa pandemiaa edeltänyt toimeliaisuuden taso. Epidemian seuraavat aallot eri puolilla maailmaa ovat mahdollisia rokotusten aloituksesta huolimatta.

Turvallisuus ja liiketoiminnan jatkuvuus

UPM on toteuttanut mittavia varotoimenpiteitä tavoitteenaan huolehtia työntekijöidensä terveydestä ja turvallisuudesta sekä varmistaa liiketoimintojensa jatkuvuus ja strategisten kasvuhankkeidensa edistyminen pandemian aikana. Varotoimenpiteistä huolimatta on mahdollista, että pandemian ja siihen liittyvien rajoitustoimenpiteiden aikana yhdellä tai useammalla tuotantolaitoksella tai toimitus- ja logistiikkaketjussa esiintyisi väliaikaisia häiriöitä. Näissä oloissa jotkut tehtaat joutuisivat rajoittamaan toimintaansa tai väliaikaisesti pysäyttämään tuotantonsa.

Toistaiseksi UPM on pystynyt suojelemaan henkilöstöään ja liiketoimintojen jatkuvuutta hyvin.

UPM:n tuotteiden kysyntä

Monet UPM:n tuotteet tyydyttävät jokapäiväisiä tarpeita ja niiden kysyntä voi olla suhteellisen joustavaa kriisin aikana. Tällaisia tuotteita ovat sellu, erikoispaperit ja tarramateriaalit.

Talouden tilanne vaikuttaa kuitenkin myös näiden tuotteiden kysyntään.

Rajoitustoimet ja talouden taantuma tulevat todennäköisesti vaikuttamaan negatiivisesti graafisten paperien, vanerin ja sahatavaran

kysyntään. Kriisin ensimmäisen vaiheen sulkutoimenpiteet rajoittavat laajasti kuluttajapalveluita ja vähittäiskauppaa sekä toimistotyöntekoa. Tällä on ollut negatiivinen vaikutus painettuun mainontaan ja graafisten paperien kysyntään pandemian aikana.

Sulkutoimenpiteet ja taloudellisen toiminnan taso voi todennäköisesti vaikuttaa myös sähkön kysyntään.

Graafisten paperien kysyntä Euroopassa laski 32 % vuoden 2020 toisella neljänneksellä edellisvuodesta, kun sulkutoimen-piteet Euroopassa vaikuttivat erityisesti mainontalähtöisen paperin kulutukseen ja toimistopapereiden kysyntään. Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä kysyntä elpyi hieman, mutta graafisten paperien kysyntä pysyi silti18 % edellisvuotta alempana. Vuoden 2020 neljännellä neljänneksellä COVID-19:n toinen aalto levisi Euroopassa ja useissa maissa otettiin vaiheittain käyttöön uusia sulkutoimenpiteitä. Graafisten paperien kysyntä oli 14 % edellisvuotta alempana.

Sellun kysyntä säilyi melko hyvällä tasolla ja sitä tuki pehmo- ja hygieniapapereiden kuten myös joidenkin pakkaus- ja erikoispaperituotteiden hyvä kysyntä. Sellun kulutus graafisten paperien tuotannossa laski.

Tarralaminaattien ja erikoispaperien kysyntä kasvoi sulkutoimenpiteiden aikana, kun kulutus siirtyi osittain kodin ulkopuolisesta kulutuksesta pakattuihin päivittäisiin kulutustavaroihin. Verkkokaupan kasvu jatkui ja se tuki joidenkin tarra- ja erikoispaperituotteiden kysynnän kasvua. Toisella neljänneksellä tarralaminaattien kysyntä Euroopassa kasvoi 10 % edellisvuodesta. Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä tarralaminaattien kysyntä Euroopassa oli 3 % edellisvuotta alempana asiakasvarastojen laskun seurauksena. Vuoden 2020 neljännellä neljänneksellä tarralaminaattien kysyntä jatkoi kasvuaan ja oli 7 % edellisvuotta korkeampi. Tähän vaikutti osittain uudelleen käyttöön otetut sulkutoimenpiteet.

Sopeutuminen eri skenaarioihin

Mahdolliset vaikutukset UPM:ään tulevat todennäköisesti vaihtelemaan liiketoiminnoittain pandemian eri vaiheissa ja riippuen sulkutoimenpiteistä, kuluttajakäyttäytymisen muutoksista, taantumasta ja elpymisestä. UPM käyttää vuorojärjestelyjä, määräaikaisia lomautuksia tai työaikojen lyhentämistä sopeuttaakseen toimintojaan kulloisenkin tilanteen mukaan. Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä yhtiö ilmoitti myös suunnitelmista sulkea pysyvästi graafisten paperien tuotantokapasiteettia sekä muista suunnitelmista eri liiketoimin-tojen ja funktioiden kustannustehokkuuden parantamiseksi.

Hankkeet ja kunnossapitoseisokit

Pandemia ja sen edellyttämät terveys- ja turvallisuustoimenpiteet lisäävät haasteita toteuttaa suuria investointihankkeita ja kunnossapitoseisokkeja. UPM:n merkittävä selluhanke Uruguayssa ja biokemikaalihanke Saksassa etenevät tiukkoja terveys- ja turvallisuusvarotoimenpiteitä noudattaen. Näistä varotoimenpiteistä huolimatta hankkeiden yksityiskohtaisiin aikatauluihin saattaa tulla muutoksia pandemian ja siihen liittyvien rajoitustoimenpiteiden aikana. Tällä hetkellä hankkeet edistyvät suunnitellun valmistumisaikataulun mukaisesti.

Huhtikuussa TVO ilmoitti, että polttoainetta ei asenneta OL3:n reaktoriin laitostoimittajan aiemmin ilmoittaman aikataulun mukaisesti kesäkuussa 2020. TVO ilmoitti päivitetyn aikataulun elokuussa 2020.

Pandemiasta johtuen UPM siirsi kahden sellutehtaansa kunnossapitoseisokit vuoden 2020 toiselta neljännekseltä vuoden viimeiselle neljännekselle. Kaksi kunnossapitoseisokkia saatiin päätökseen neljännen neljänneksen aikana tiukkoja terveys- ja turvallisuusvarotoimenpiteitä noudattaen.

Rahoitus

UPM:n rahoitusasema on vahva. UPM:n nettovelka oli 56 miljoonaa euroa vuoden 2020 neljännen neljänneksen lopussa. Rahavarat ja käyttämättömät luottolimiitit olivat yhteensä 3,2 miljardia euroa vuoden 2020 neljännen neljänneksen lopussa. Luku sisältää ensimmäisen neljänneksen aikana allekirjoitetun viisivuotisen kestävän kehityksen mittareihin sidotun 750 miljoonan euron luottolimiitin sekä vuoden 2020

toisen neljänneksen aikana allekirjoitetut 550 miljoonan euron bilateraaliset luottolimiitit ja 158 miljoonan euron komittoidun tililimiitin. Vuoden 2020 neljännellä neljänneksellä UPM laski liikkeelle 750 miljoonan euron vihreän joukkovelkakirjalainan EMTN-ohjelman (Euro Medium Term Note) alla. Luottolimiitteihin tai UPM:n velkoihin ei liity kovenantteja.

Tunnuslukuja

Lisätietoja tunnuslukujen laskentakaavoista löytyy osioista »Muu taloudellinen tieto Vaihtoehtoiset tunnusluvut.

Tulos

Vuosi 2020 verrattuna vuoteen 2019 

Vuoden 2020 liikevaihto oli 8 580 miljoonaa euroa, 16 % vähemmän kuin vuoden 2019 liikevaihto 10 238 miljoonaa euroa. Liikevaihto laski UPM Communication Papers-, UPM Biorefining-, UPM Specialty Papers-, UPM Plywood- ja UPM Energy -liiketoiminta-alueilla ja kasvoi hieman UPM Raflatac -liiketoiminta-alueella.

Vertailukelpoinen liikevoitto laski 32 % ja oli 948 (1 404) miljoonaa euroa eli 11,1 % (13,7 %) liikevaihdosta.

Myyntihinnat laskivat kaikilla UPM:n liiketoiminta-alueilla, mutta eniten UPM Biorefining- ja UPM Communication Papers  -liiketoiminta-alueilla. Konsernitasolla myyntihintojen negatiivinen vaikutus oli selvästi suurempi kuin alempien muuttuvien kustannusten positiivinen vaikutus.

Kiinteät kustannukset laskivat 140 miljoonaa euroa osin seurauksena väliaikaisista toimenpiteistä COVID-19 -pandemiaan sopeutumiseksi. Tuotanto- ja toimitusmäärät olivat alemmat etenkin UPM Communication Papers -liiketoiminta-alueella, sillä COVID-19-pandemia ja siihen liittyvät rajoitustoimet laskivat graafisten paperien kysyntää. Teollisuudenalan

lakko Suomessa vaikutti sekä toimitusmääriin että kiinteisiin kustannuksiin vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä.

Poistot ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä olivat 471 (477) miljoonaa euroa. Lukuun sisältyi 73 (72) miljoonaa euroa vuokrattujen käyttöomaisuushyödykkeiden poistoja. Metsävarojen käyvän arvon muutos hakkuilla vähennettynä oli -25 (26) miljoonaa euroa.

Liikevoitto oli 761 (1 344) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa olivat kaudella -187 (-60) miljoonaa euroa. Lukuun sisältyy 90 miljoonaa euroa UPM Kaipolan paperitehtaan sulkemiseen liittyviä kuluja, 85 miljoonaa euroa UPM Chapellen paperitehtaan sulkemiseen liittyviä kuluja, 23 miljoonaa euroa Jyväskylän vaneritehtaan sulkemiseen liittyviä rakennejärjestelykuluja, 6 miljoonaa euroa UPM Communication Papers- liiketoiminta-alueen tukitoimintojen rakennejärjestelykuluja, 9 miljoonaa euroa UPM Raflatac- liiketoiminta-alueen tukitoimintojen rakennejärjestelykuluja, 12 miljoonan euron myyntivoitto Kainuun Voima Oy:n omistusosuuden myynnistä sekä 11 miljoonaa euroa pitkäaikaisten varojen myyntivoittoja.

Korkokulut ja muut rahoitustuotot ja -kulut nettona olivat -26 (-38) miljoonaa euroa. Kurssierot ja käypien arvojen muutokset olivat 2 (0) miljoonaa euroa. Tuloverot olivat 169 (234) miljoonaa euroa.

Vuoden 2020  voitto oli 568 (1 073) miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen kauden voitto oli 737 (1 119) miljoonaa euroa.

Rahavirta ja rahoitus

Vuoden 2020 liiketoiminnan rahavirta ennen investointeja ja rahoitusta oli 1 005 (1 847) miljoonaa euroa. Käyttöpääoma kasvoi katsauskauden aikana 93 (laski 276) miljoonaa euroa.

Nettovelka kasvoi 56 (-453) miljoonaan euroon katsauskauden lopussa. Velkaantumisaste 31.12.2020 oli 1 % (-4 %). Viimeisen 12 kuukauden EBITDAan perustuva nettovelan ja EBITDAn suhde oli kauden lopussa 0,04 (-0,24).

UPM:n rahavarat ja käyttämättömät luottolimiitit olivat 31.12.2020 yhteensä 3,2 miljardia euroa. Luku sisältää ensimmäisellä neljänneksellä allekirjoitetun viisivuotisen kestävän kehityksen mittareihin sidotun 750 miljoonan euron luottolimiitin, vuoden 2020 toisella neljänneksellä allekirjoitetut 550 miljoonan euron bilateraaliset luottolimiitit sekä 158 miljoonan euron komittoidun tililimiitin.

13.11.2020 UPM laski liikkeeseen 750 miljoonan euron vihreän joukkovelkakirjalainan EMTN-joukkovelkakirja-lainaohjelman alla. 

31.12.2019 päättyneeltä tilikaudelta maksettiin osinkoa 1,30 euroa osakkeelta (yhteensä 693 miljoonaa euroa). Osingon maksupäivä oli 16.4.2020.

Investoinnit

Vuoden 2020  investoinnit olivat 903 (378) miljoonaa euroa eli 10,5 (3,7) % liikevaihdosta. Investoinnit eivät sisällä lisäyksiä vuokrattuihin käyttöomaisuushyödykkeisiin.

UPM:n kokonaisinvestointien, ilman investointeja osakkeisiin, ennakoidaan vuonna 2021 olevan noin 2 000 miljoonaa euroa, johon sisältyy noin 1 800 miljoonaa euroa investointeja merkittäviin kasvuhankkeisiin. Näitä hankkeita ovat uusi sellutehdas, satamatoimintoinnot ja muut tehtaan ulkopuoliset paikalliset investoinnit Uruguayssa sekä uusi biokemikaalijalostamo Saksassa. 

Huhtikuussa 2018 UPM ilmoitti uudistavansa paperikone 2:n Nordlandin tehtaalla Dörpenissä, Saksassa, ja muuntavansa sen hienopaperituotannosta glassiinipapereiden tuotantoon. Koneeseen asennettiin uusi viimeistely-yksikkö ja tuotanto käynnistyi vuoden 2020 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Kapasiteetti uudistuksen jälkeen on 110 000 tonnia glassiinia vuodessa. Nordlandin kokonaisinvestointi oli 124 miljoonaa euroa.

Tammikuussa 2019 UPM ilmoitti investoivansa Kuusankosken vesivoimalan peruskorjaukseen. Kuusankosken voimalan keskimääräisen vuosittaisen tuotannon odotetaan kasvavan nykyisestä 180 GWh:sta 195 GWh:iin. Investointi valmistuu vuoden 2022 loppuun mennessä.

Heinäkuussa 2019 UPM ilmoitti 2,7 miljardin dollarin (USD) investoinnista 2,1 miljoonan tonnin eukalyptussellutehtaan rakentamiseksi Paso de los Toroksen kaupungin lähelle Uruguayn keskiosissa. Tehdasinvestoinnin lisäksi UPM investoi noin 280 miljoonaa dollaria satamatoimintoihin Montevideossa ja 70 miljoonaa dollaria tehtaan ulkopuolisiin paikallisiin investointeihin, mukaan lukien uuteen asuinalueeseen Paso de los Toroksessa. Tehtaan arvioidaan käynnistyvän vuoden 2022 toisella puoliskolla.

Lokakuussa 2019 UPM ilmoitti 95 miljoonan euron investoinnista lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitokseen (CHP) UPM Nordlandin paperitehtaalle Saksaan. Laitos on tarkoitus kytkeä sähköverkkoon vuoden 2022 kolmannella vuosineljänneksellä. Investointi tuo yli 10 miljoonan euron vuosittaiset kustannussäästöt vuodesta 2023 alkaen.

Investoinnin arvioidaan pienentävän UPM:n CO2-jalanjälkeä 300 000 tonnia.

Tammikuussa 2020 UPM ilmoitti 550 miljoonan euron investoinnista 220 000 tonnin uuden sukupolven biokemikaalijalostamoon Leunassa, Saksassa. Biojalostamon odotetaan käynnistyvän vuoden 2022 loppuun mennessä.

Henkilöstö

Vuoden 2020 UPM:n palveluksessa oli keskimäärin 18 557 (19 185) henkilöä. Vuoden 2020 alussa henkilöstön määrä oli 18 742 ja vuoden lopussa 18 014.

Lisätietoja henkilöstöstä on julkaistu UPM:n vuoden 2020 vuosikertomuksen osuudessa » Henkilöstö

Investointi sellutehtaaseen Uruguayssa

23.7.2019 UPM ilmoitti 2,7 miljardin dollarin (USD) investoinnista 2,1 miljoonan tonnin eukalyptussellutehtaan rakentamiseksi Paso de los Toroksen kaupungin lähelle Uruguayn keskiosissa. Tehdasinvestoinnin lisäksi UPM investoi noin 280 miljoonaa dollaria satamatoimintoihin Montevideossa ja 70 miljoonaa dollaria tehtaan ulkopuolisiin paikallisiin investointeihin, mukaan lukien uuteen asuinalueeseen Paso de los Toroksessa. Tehtaan arvioidaan käynnistyvän vuoden 2022 toisella puoliskolla.

Investointi lisää UPM:n sellukapasiteettia yli 50 %, mikä kasvattaa olennaisesti sekä selluliiketoiminnan kokoa että UPM:n tuloksentekokykyä tulevaisuudessa.

Kilpailukykyisen puunhankintansa, suuren kokonsa, parhaan saatavilla olevan tuotantotekniikkansa ja tehokkaan logistiikkansa ansiosta uuden tehtaan arvioidaan saavuttavan kilpailukykyisen kassakustannustason eli noin 280 dollaria toimitettua sellutonnia kohden. Lukuun sisältyy muuttuvat ja kiinteät kustannukset, puunhankinta, tehdastoiminnot ja logistiikka päämarkkinoille. Lisäksi työturvallisuus ja ympäristösuorituskyky koko arvoketjussa puuviljelmiltä asiakastoimituksiin tulee olemaan teollisuuden huipputasoa.

Kilpailukykyinen puunhankinta

Eukalyptuksen saatavuus tehtaalle on varmistettu UPM:n omilta ja vuokratuilta puuviljelmiltä sekä yhteistyösopimuksin yksityisten maanomistajien kanssa. UPM:llä on Uruguayssa 434 000 hehtaaria omia ja vuokrattuja puuviljelmiä. Niiltä toimitetaan puuta nykyiselle UPM Fray Bentosin tehtaalle ja uudelle tehtaalle Paso de los Toroksen lähelle.

Huippuluokan tehdas

Tehdas on suunniteltu tehokkaaksi yksilinjaiseksi tuotantolaitokseksi. Koneet, materiaalit, automaatio ja standardisointi mahdollistavat korkean käyttöasteen ja kunnossapidettävyyden kuten myös tehokkaan energiantuotannon, työturvallisuuden, ympäristösuorituskyvyn ja alhaiset tuotantokustannukset koko tehtaan pitkän elinkaaren aikana.

Tehdas on suunniteltu täyttämään Uruguayn tiukat ympäristövaatimukset sekä kansainväliset standardit ja suositukset uudenaikaisille tehtaille, mukaan lukien viimeisimmän ja parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT) käyttö. Tehtaan ympäristövaikutuksia seurataan laajalla ja läpinäkyvällä valvonnalla.

Alussa tehtaan tuotantokapasiteetti on 2,1 miljoonaa tonnia vuodessa. Ympäristölupaehdot mahdollistavat tuotannon laajentamisen tulevaisuudessa. Toimiessaan tehdas tuottaa yli 110 MW uusiutuvaa sähköä myyntiin.

Tehokas logistinen kokonaisuus

Tehokkaasti toimiva logistiikkaketju turvataan sovituilla tiestön parannustoimenpiteillä, merkittävällä rautatieuudistuksella ja uudella satamaterminaalilla.

Public-Private-Partnership -sopimus Uruguayn hallituksen ja rautatien rakentamisesta vastaavan yhtiön välillä allekirjoitettiin toukokuussa 2019. Työt rautatien rakentamiseksi etenevät maansiirtotöillä ja maan tasoituksella. Rautatiehanke on kuitenkin kokonaisuudessaan usean kuukauden jäljessä alkuperäisestä aikataulusta. UPM:llä on mahdollisen viiveen varalta suunnitelma logistiikan turvaamiseksi rekkakuljetuksin.

UPM etenee selluterminaalin rakentamisessa Montevideon syväsatamaan. Investoinnin arvo on noin 280 miljoonaa dollaria. Suora raideyhteys tehtaalta uudenaikaiseen syväsatamaan muodostaa tehokkaan toimitusketjun maailmanmarkkinoille. Montevideon syväsatama tarjoaa synergiahyötyjä valtamerikuljetuksissa myös UPM:n nykyisille toiminnoille Uruguayssa.

UPM on sopinut satamaterminaalin toimiluvasta vuonna 2019 ja lokakuussa 2020 UPM allekirjoitti sopimuksen rautatiepalveluista. Molemmat sopimukset ovat IFRS 16 mukaisia vuokrasopimuksia. Vuokrattujen hyödykkeiden vuokramaksujen arvioidaan olevan 200 miljoonaa US-dollaria.

Merkittävä vaikutus Uruguayn talouteen

Riippumattomien sosioekonomisten vaikutusarviointien mukaan tehtaan arvioidaan valmistuttuaan kasvattavan Uruguayn bruttokansantuotetta noin 2 %, ja Uruguayn vuosittaisen viennin arvioidaan kasvavan noin 12 %.

Rakennusvaiheen ollessa vilkkaimmillaan tehdasalueella työskentelee yli 6 000 henkilöä. Toiminta-aikanaan tehtaan arvioidaan luovan Uruguayn talouteen noin 10 000 pysyvää työpaikkaa, joista noin 4 000 olisi UPM:n ja sen suorien alihankkijoiden palveluksessa. Noin 600 yrityksen arvioidaan toimivan tehtaan arvoketjussa.

Tehdas sijaitsee yhdellä Uruguayn monista vapaakauppa-alueista ja maksaa vuosittain kiinteän 7 miljoonan dollarin veron. Tehtaan arvoketjun arvioidaan tuovan talouteen vuosittain 170 miljoonaa dollaria veroina ja sosiaalimaksuina ja tuovan palkkatuloja vuosittain 200 miljoonaa dollaria.

Projektiaikataulu ja pääoman käyttö

Tehtaan arvioidaan käynnistyvän vuoden 2022 toisella puoliskolla. Projekti etenee suunnitellun aikataulun mukaisesti. Noin 3 000 työntekijää työskentelee parhaillaan projektin eri rakennustyömailla. COVID-19:n aiheuttaman terveysuhan yhteydessä on otettu käyttöön erityisiä käytäntöjä. UPM ottaa virusnäytteet Paso de los Toroksen sellutehdasalueella kaikilta työntekijöiltä, jotka palaavat töihin lomakauden jälkeen tammikuussa 2021.

Tehdasalueella Paso de los Torosissa rakentaminen etenee suunnitellusti kaikkien pääprosessien osalta, mukaan lukien puunkäsittely, talteenotto, kuitulinja, kuivatus ja paalien purku. Lisäksi mekaaninen pystytysvaihe on aloitettu suunnitellusti tammikuussa 2021.

Väliaikaisten ja pysyvien asuntojen rakentaminen etenee myös suunnitellusti. 90 % työstä on valmiina ja asuinalueet ovat jo rakennustyöntekijöiden käytössä.

Montevideon sataman selluterminaalin päälaitureiden ja allasalueen rakentaminen edistyy. Selluvaraston ja lastausalueen pystytys on meneillään.

Pääosa 3 miljardin US-dollarin investointisummasta käytetään vuosina 2020-2022. UPM:n omistus projektissa on 91 %, ja paikallisen pitkäaikaisen, myös UPM Fray Bentosissa mukana olevan kumppanin omistus on 9 %. UPM:n investointi rahoitetaan liiketoiminnan rahavirralla ja tavanomaisilla rahoitusjärjestelyillä.

Investointi biokemikaalijalostamoon

30.1. UPM ilmoitti 550 miljoonan euron investoinnista 220 000 tonnin uuden sukupolven biokemikaalijalostamoon Leunassa, Saksassa. Biojalostamon odotetaan käynnistyvän vuoden 2022 loppuun mennessä.

Biojalostamo tuottaa sataprosenttisesti puupohjaisia biokemikaaleja, jotka mahdollistavat siirtymän fossiilisten raaka-aineiden käytöstä kestävämpiin vaihtoehtoihin useissa kuluttajalähtöisissä lopputuotteissa. Investointi avaa UPM:lle kokonaan uudet markkinat sekä huomattavia tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia. 

Teollisen mittakaavan biojalostamo hyödyntää puuta uuden sukupolven biokemikaalien eli biomonoetyleeniglykolin (bMEG) ja uusiutuvien, ligniinipohjaisten toiminnallisten täyteaineiden valmistuksessa. Lisäksi biojalostamo tuottaa biomonopropyleeni-glykolia (bMPG) ja teollisia sokereja. Kun biojalostamo on täydessä käynnissä ja tuotanto optimoitu, sen arvioidaan yltävän 14 %:n sijoitetun pääoman tuottotavoitteeseen (ROCE).

Kestävän puun tarjonta, ainutlaatuinen teknologiakonsepti, Leunan valmiin infrastruktuurin hyödyntäminen sekä asiakkaiden läheisyys ovat yhdistelmä, joka takaa hankkeen kilpailukykyisyyden. Koko arvoketjun turvallisuus ja vastuullisuus pohjautuvat UPM:n tiukkoihin vaatimuksiin.

InfraLeuna GmbH Saksi-Anhaltin osavaltiossa tarjoaa erittäin kilpailukykyiset olosuhteet biojalostamon rakentamiselle, sillä lupaprosessit, logistiset järjestelyt sekä useiden palveluiden ja hyödykkeiden infrastruktuuri ovat jo valmiina. UPM on lokakuussa 2020 tehnyt palvelusopimuksia InfraLeuna GmbH:n kanssa koskien tuotantohyödykkeitä sekä puun ja jätevesien käsittelyä. Nämä sopimukset kirjataan IFRS 16:n mukaisesti vuokratuiksi käyttöomaisuushyödykkeiksi ja vuokrasopimusveloiksi, kun ne otetaan käyttöön. Sopimusten arvo arvioidaan olevan kokonaisuudessaan noin 100 miljoonaa euroa.

Biojalostamon rakentaminen Leunassa on aloitettu. Lupaprosessi on edennyt Saksan lainsäädännön mukaisesti ja ensimmäiset luvat on saatu suunnitellusti. Projektin yksityiskohtainen suunnittelu ja hankinnat etenevät täydellä vauhdilla.

Biopolttoaineliiketoiminnan kehittäminen

Tammikuussa 2021 UPM ilmoitti, että se etenee biopolttoaineiden kasvusuunnitelmissa ja aloittaa seuraavan sukupolven biojalostamon perussuunnitteluvaiheen. Suunnitellun biojalostamon vuotuinen kapasiteetti olisi 500 000 tonnia korkealuokkaisia uusiutuvia polttoaineita mukaan lukien kestävästi tuotettu lentopolttoaine. Tuotteet pienentäisivät merkittävästi tie- ja lentoliikenteen hiilijalanjälkeä sekä korvaisivat kemikaalien ja biomuovien fossiilisia raaka-aineita uusiutuvilla vaihtoehdoilla. UPM:n puubiomassapohjaiset kiinteät tähteet ja sivuvirrat ovat merkittävässä asemassa jalostamon raaka-ainevalikoimassa. Lisäksi tarkoitus on käyttää vastuullisia nestemäisiä jäte- ja tähderaaka-aineita.

UPM aloittaa yksityiskohtaisen kaupallisen ja teknisen perussuunnittelun selvittääkseen liiketoiminnan houkuttavuutta, valitakseen innovatiivisimman teknologiavaihtoehdon ja arvioidakseen investointitarvetta. Perussuunnitteluvaiheessa arvioidaan pääasiassa kahta sijoituspaikkavaihtoehtoa: Kotkaa Suomessa ja Rotterdamia Hollannissa.

Perussuunnitteluvaiheen kestoksi on arvioitu noin vuosi. Jos kaikki valmisteluvaiheet saadaan päätökseen onnistuneesti, UPM käynnistää tavanomaisen investointipäätöksiin liittyvän arviointi- ja valmisteluprosessin.

OL3-voimalaitoshanke

Teollisuuden Voima Oyj (TVO) rakennuttaa kolmatta ydinvoima-laitosyksikköä, OL3 EPR, Olkiluodossa (OL3). UPM osallistuu osakeomistuksensa Pohjola Voima Oyj:n (PVO) kautta OL3:een, koska PVO on TVO:n suurin osakkeenomistaja. UPM:n epäsuora osuus OL3:sta on noin 31 %. OL3 on rakenteilla oleva ydinvoimalaitosyksikkö, joka on tilattu kiinteähintaisena avaimet käteen -periaatteella konsortiolta (laitostoimittaja), jonka muodostavat AREVA GmbH, AREVA NP SAS ja Siemens AG.

Laitosyksikön kaupallisen sähköntuotannon piti alkuperäisen aikataulun suunnitelman mukaan alkaa huhtikuussa 2009.

TVO ilmoitti elokuussa 2020 saaneensa päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta laitostoimittajalta. Aikataulun mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.

Laitostoimittajaosapuoli Arevan uusi johto valmistelee taloudellista ratkaisua projektin loppuunsaattamiseksi takuuajan loppuun mennessä. Myös TVO neuvottelee laitostoimittajan kanssa projektin loppuunsaattamisen ehdoista.

Valmistuttuaan OL3 toimittaa osakkailleen sähköä omakustannusperiaatteen ”Mankala-periaatteen” mukaisesti, joka on laajassa käytössä Suomen energiateollisuudessa. Mankala-periaatteen mukaan osakkaille toimitetaan sähköä ja/tai lämpöä omistusosuuksien suhteessa, ja kukin osakas vastaa osuuksiensa mukaisesti sähkön ja lämmön tuotantokustannuksista kuten yhtiöjärjestyksessä on määritelty. OL3 lisää UPM Energyn sähköntuotantokapasiteettia merkittävästi. Uuden voimalaitosyksikön odotetaan olevan erittäin tehokas, ja se täyttää korkeimpien turvallisuusstandardien vaatimukset. Se tuottaa sähköä ilman hiilidioksidipäästöjä, ja käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen on Olkiluodossa turvallinen ratkaisu.

Merkittävät tapahtumat vuonna 2020

27.1. Useat suomalaiset ammattiliitot aloittivat laajat työtaistelutoimet suomalaisessa metsäteollisuudessa.

27.1. UPM ilmoitti allekirjoittaneensa YK:n Global Compact -aloitteen 1,5 asteen ilmastositoumuksen. Sitoumuksen allekirjoittaneet yritykset lupaavat tehdä tieteelliseen tutkimukseen perustuvia toimenpiteitä ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. UPM:n tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta ja luoda lisäarvoa kestävällä metsänhoidolla, innovoimalla uusia tuotteita ja vähentämällä yhtiön hiilidioksidipäästöjä 65 % vuoden 2015 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

28.1. UPM ilmoitti, että yhteistoimintaneuvottelut UPM Chapellen sanomalehtipaperitehtaan mahdollisesta sulkemisesta käynnistyvät Ranskan Grand-Couronnessa.

30.1. UPM ilmoitti 550 miljoonan euron investoinnista 220 000 tonnin uuden sukupolven biokemikaalijalostamoon Leunassa, Saksassa. Biojalostamon odotetaan käynnistyvän vuoden 2022 loppuun mennessä.

30.3. UPM perui arvionsa näkymistä vuodelle 2020 johtuen COVID-19-pandemian aiheuttamasta merkittävästä epävarmuudesta loppuvuoteen.

8.4. Olkiluoto 3 EPR -laitosyksikön polttoaineen latauslupa-hakemus jätettiin. TVO ilmoitti myös, että COVID-19-pandemiasta johtuen polttoainetta ei asenneta reaktoriin laitostoimittajan aiemmin ilmoittaman aikataulun mukaisesti kesäkuussa 2020 ja on mahdollista, että myös säännöllisen sähköntuotannon aloittaminen siirtyy vastaavasti.

15.5. UPM ilmoitti sopineensa Uruguayn uuden hallituksen kanssa UPM:n kasvuhankkeeseen liittyvistä avoimista asioista. UPM nopeuttaa aiemmin suunniteltua 60 miljoonan US-dollarin investointiaan

tieverkoston kehittämiseen ja investoi 68 miljoonaa US-dollaria sähköverkon vahvistamiseen.

18.5. UPM ilmoitti myyvänsä 50 % osuutensa Kainuun Voima Oy:stä Kajaanin kaupungin omistamalle Kajaanin Energiatuotanto Oy:lle. Lisäksi Kajaanin kaupunki ostaa suoraan omistukseensa UPM:n omistamat viisi kiinteistöä. Osake- ja kiinteistökauppojen yhteissumma on 19 miljoonaa euroa. Myynti saatiin päätökseen 1.7.

2.6. UPM ilmoitti, että yhteistyöneuvottelut UPM Jyväskylän vaneritehtaan mahdollisesta sulkemisesta käynnistyvät. Vaneritehdas valmistaa havu- ja koivuvaneria, ja tehtaalla työskentelee 167 henkilöä. UPM kirjasi vuoden 2020 toisen neljänneksen vertailukelpoiseen tulokseen vaikuttavina rakennejärjestelykuluina 22 miljoonaa euroa. Suunnitelman odotetaan tuovan noin 11 miljoonan euron vuosittaiset säästöt.

16.7. UPM ilmoitti päätöksestä sulkea pysyvästi UPM Chapellen sanomalehtipaperitehdas. Tehtaan sulkeminen pienentää vuosittaista sanomalehtipaperikapasiteettia 240 000 tonnia. Tämä vaikuttaa yhteensä 228 työpaikkaan. UPM kirjaa rakennejärjestelykuluina yhteensä 78 miljoonaa euroa, josta 61 miljoonaa euroa kassakustannuksina. 45 miljoonaa euroa kirjattiin vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä ensimmäisellä neljänneksellä 2020 ja 33 miljoonaa euroa toisella neljänneksellä 2020. Toimenpiteet tuovat noin 30 miljoonan euron vuosittaiset säästöt.

21.7. UPM ilmoitti päätöksestä sulkea pysyvästi UPM Jyväskylän vaneritehdas. Sulkemisesta johtuva henkilöstövähennys on 147 henkilöä.

26.8 UPM ilmoitti suunnitelmista sulkea Kaipolan paperitehdas pysyvästi Suomessa, myydä Shottonin paperitehdas Walesissa sekä tehostaa UPM Communication Papersin liiketoimintatiimien toimintaa.

Suunnitelma Kaipolan tehtaan pysyvästä sulkemista viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä koskee kolmea paperikonetta ja vaikuttaa noin 450 työpaikkaan. Suunnitelma vähentää graafisten paperien kapasiteettia 720 000 tonnia, mistä 450 000 tonnia on sanomalehtipaperia ja 270 000 tonnia päällystettyä mekaanista painopaperia. UPM Communication Papersin suunnitelmat järjestellä ja tehostaa liiketoiminnan tukitoimintoja vaikuttavat toteutuessaan noin 170 työpaikkaan yli kymmenessä maassa. UPM:n suunnitelma myydä UPM Shottonin paperitehdas muunnettavaksi toiselle tuotealueelle vaikuttaa 250 000 tonnin sanomalehtipaperin vuosituotantoon.

Lisäksi UPM ilmoitti UPM Biorefining- ja UPM Specialty Papers -liiketoiminta-alueiden tehostamisjärjestelyistä, jotka koskevat yhtiön suomalaisia sellutehtaita, UPM Metsää ja UPM Tervasaaren tehdasta. UPM aloittaa Kymin, Kaukaan ja Pietarsaaren sellutehtailla yhteistoimintaneuvottelut.  Enimmillään suunnitelma johtaa 110 työpaikan vähentämiseen. Suomen metsätoimintoja koskeva suunnitelma johtaa enimmillään 60 työpaikan vähentämiseen. UPM Specialty Papersin suunnitellut toimet vaikuttavat toteutuessaan noin 50 työpaikkaan Tervasaaren tehtaalla.

UPM kirjaa Q3 2020 tulokseen noin 115 miljoonan euron rakennejärjestelykulut (55 miljoonan euron kassavaikutus ja 60 miljoonan euron alaskirjaukset) vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä. Valtaosa kirjauksista liittyy suunniteltuihin toimenpiteisiin UPM Communication Papers-liiketoiminta-alueella. Suunnitelluista toimenpiteistä arvioidaan syntyvän noin 75 miljoonan euron vuotuiset säästöt.

28.8. TVO ilmoitti saaneensa laitostoimittaja Areva-Siemens -konsortiolta päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta. Sen mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.

21.9. UPM nimettiin Global Compact LEAD -jäseneksi tunnustuksena vastuullisesta liiketoiminnastaan. Yhtiöllä on ollut LEAD-jäsenyys vuodesta 2016 lähtien.

6.10. UPM ilmoitti suunnitelmista yksinkertaistaa organisaatiota ja lisätä tehokkuutta UPM Raflatacissa ja globaaleissa funktioissa. Suunnitelmat vähentäisivät noin 100 tehtävää UPM Raflatacin organisaatiossa ja 70 tehtävää globaaleissa funktioissa. Suunnitelmista arvioidaan tuovan toteutuessaan noin 12 miljoonan euron vuotuiset kustannussäästöt.

15.10. UPM ilmoitti, että yhteistoimintaneuvottelut on saatettu päätökseen ja Kaipolan tehdas suljetaan pysyvästi. Tämä vaikuttaa yhteensä 448 työpaikkaan. Tehdas suljettiin tammikuun 2021 alussa.

5.11. UPM ilmoitti perustaneensa 3 000 000 000 euron joukkovelkakirjalainaohjelman (Euro Medium Term Note, EMTN-ohjelma) ja julkaisi vihreän rahoituksen viitekehyksen (Green Finance Framework). UPM:n viitekehys sai CICERO:n korkeimman tason ”Dark Green” -luokituksen.

13.11. UPM ilmoitti laskevansa liikkeeseen 750 miljoonan euron vihreän joukkovelkakirjalainan. Joukkovelkakirjalaina erääntyy marraskuussa 2028, ja lainalle maksetaan kiinteää 0,125 prosentin korkoa. Joukkovelkakirjalainaan ei sisälly kovenantteja.

16.11. UPM ilmoitti, että se on listattu metsä- ja paperiteollisuuden johtavaksi yritykseksi Dow Jonesin eurooppalaisessa ja globaalissa kestävän kehityksen indekseissä (DJSI) vuosiksi 2020–2021.

18.11. UPM ilmoitti, hakeneensa 750 miljoonan euron EMTN-joukkovelkakirjalainaohjelman alla liikkeeseen lasketun vihreän joukkovelkakirjalainan listaamista Irlannin pörssin viralliselle listalle, Euronext Dubliniin.

2.12. UPM ilmoitti saaneensa päätökseen globaalien funktioiden yhteistoimintaneuvottelut ja vähentävänsä yhteensä 67 tehtävää. Yhteistoimintaneuvottelut UPM:n suomalaisissa sellutehtaissa sekä Suomen metsätoiminnoissa on myös saatu päätökseen. Näiden uudelleenjärjestelyjen seurauksena yhtiö vähentää 135 työpaikkaa.

8.12. UPM ilmoitti saaneensa CDP:n AAA-luokituksen  tunnustuksena yhtiön merkittävistä toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä kestävän metsänhoidon ja vastuullisen vedenkäytön edistämiseksi.

Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

19.1. UPM ilmoitti 13 miljoonan euron investoinnista UPM Raflatacin uuteen tuotantolinjaan Nowa Wieśin tehtaalle Puolaan. Investointi kasvattaa UPM Raflatacin vuotuista taustapaperittomien etikettiratkaisujen tuotantokapasiteettia 100 miljoonalla neliömetrillä. Uuden tuotantolinjan odotetaan olevan toiminnassa vuoden 2021 loppuun mennessä.

28.1. UPM ilmoitti, että se etenee biopolttoaineiden kasvusuunnitelmissa ja aloittaa perussuunnitteluvaiheen seuraavan sukupolven biojalostamosta.

Näkymät vuodelle 2021

Vuonna 2021 maailmantalouden odotetaan alkavan toipua vuonna 2020 koetusta jyrkästä taantumasta. Toipuminen vaihtelee alueittain ja on Kiinan vetämää. Yleinen taloudellinen toimeliaisuus vaikuttaa useimpien UPM:n tuotteiden kysyntään, joka näin ollen riippuu taloudellisen elpymisen muodosta ja vauhdista.

COVID-19-pandemia aiheuttaa edelleen merkittävää epävarmuutta vuonna 2021. Vuonna 2020 sulkutoimet vaikuttivat erittäin negatiivisesti graafisten paperien kysyntään mutta tukivat tarramateriaalien ja erikoispaperien vahvaa kysyntää. Talouksien avautuminen normalisoinee jossain määrin näitä kysyntävaikutuksia. Pandemian ja sulkutoimien uudet aallot ovat kuitenkin mahdollisia.

Sellun hintojen odotetaan nousevan vuoden 2021 alussa edellisvuoden viimeisen neljänneksen tasolta. Paperin hintojen odotetaan laskevan kohtuullisesti verrattuna viime vuoden viimeiseen neljännekseen.

UPM jatkaa toimenpiteitä kiinteiden ja muuttuvien kustannusten vähentämiseksi.

UPM:n vertailukelpoisen liikevoiton odotetaan olevan vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla alempi kuin vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla paperin hintojen laskun ja lisääntyneiden kunnossapitotöiden vuoksi. Vertailukelpoisen liikevoiton odotetaan toipuvan vuoden 2021 jälkimmäisellä puoliskolla.

Liiketoiminta-alueiden katsaukset

UPM Biorefining

UPM Energy

Vuosi 2020 verrattuna vuoteen 2019 

UPM Biorefining -liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen liikevoitto laski alempien sellun myyntihintojen johdosta. Puukustannukset ja muut muuttuvat kustannukset laskivat. Kiinteät kustannukset nousivat vuoden 2020 kalliimpien suunniteltujen huoltoseisokkien seurauksena. Lakko Suomessa vaikutti toimitusmääriin vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä.

UPM:n sellutoimitusten keskihinta euroina laski 24 %.

Markkinaympäristö

•Sellun maailmanlaajuinen kysyntä oli hyvällä tasolla vuonna 2020. Kysynnän kasvua ajoi pääasiassa Kiina. Markkinasellutoimitukset kasvoivat maailmanlaajuisesti heikkoon vuoteen 2019 nähden.

•Havupuusellun keskimääräinen euromääräinen Euroopan markkinahinta vuonna 2020 oli 16 % alempi ja lehtipuusellun markkinahinta 22 % alempi edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kiinassa havupuusellun keskimääräinen dollarimääräinen markkinahinta oli 7 % alempi ja lehtipuusellun markkinahinta 19 % alempi edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

•Kehittyneen uusiutuvan dieselin ja naftan kysyntä jatkui hyvällä tasolla.

•Sahatavaran kysyntä oli vahva vuoden 2020 neljännellä neljänneksellä. Markkinahinnat olivat vakaat.

Lähteet: FOEX, UPM

1) Vuoden 2020 vertailukelpoiset erät sisältävät 3 miljoonan euron kulun liittyen Alholmens Kraft voimalaitoksen omistusjärjestelyihin, 12 miljoonan euron myyntivoiton Kainuun Voima Oy:n omistusosuuden myynnistä sekä 5 miljoonan euron tuoton käyttämättömien rakennejärjestelyvarausten peruutuksista. Vuoden 2019 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyvät Meri-Pori voimalaitoksen omistuksen uudelleenjärjestelyihin.

Vuosi 2020 verrattuna vuoteen 2019 

UPM Energy -liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen liikevoitto laski alempien sähkön myyntihintojen seurauksena. Vesivoiman tuotantomäärät olivat korkeammat. Ydinvoiman kiinteät kustannukset nousivat verrattuna matalaan vertailuajanjaksoon.

UPM:n keskimääräinen sähkön myyntihinta laski 13 % ja oli 36,5 (41,9) euroa/MWh.

Markkinaympäristö

•Vuosi 2020 oli ennätyksellisen lämmin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Pohjoismaiden vesivarannot olivat yli normaalitason joulukuun lopussa. Suomen vesitilanne oli hyvällä tasolla.

•Hiilidioksidipäästöoikeuksien hinta oli vuoden 2020 lopussa 32,7 euroa/tonni, mikä oli korkeampi kuin vuoden 2019 lopussa (24,6 euroa/tonni).

•Suomen keskimääräinen aluehinta pohjoismaisessa sähköpörssissä vuonna 2020 oli 28,0 euroa/MWh, mikä on 36 % alempi kuin vuonna 2019 (44,0 euroa/MWh).

Lähteet: The Norwegian Water Resources and Energy Directorate, Svensk Energi, Suomen Ympäristökeskus, Nord Pool, Nasdaq OMX, Bloomberg, UPM 

UPM Raflatac

UPM Specialty Papers

1) Vuoden 2020 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät rakennejärjestelykuluja. Vuoden 2019 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät pitkäaikaisten varojen myyntivoittoja 2 miljoonaa euroa ja rakennejärjestelykuluja 4 miljoonaa euroa.

Vuosi 2020 verrattuna vuoteen 2019 

UPM Raflatac -liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen liikevoitto nousi pääosin parantuneen tuotevalikoiman ja marginaalien hallinnan ansiosta. Toimitusmäärät olivat korkeammat. Kiinteät kustannukset olivat alemmat.

Markkinaympäristö

•Vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla tarratuotteiden kysyntä oli vahvaa erityisesti kulutustavaroissa ja verkkokaupassa, joihin vaikutti COVID-19  -pandemiaan liittyvät sulkutoimet ja muutokset kuluttajakäyttäytymisessä. Kysyntä laski Euroopassa asiakasvarastojen vähenemisen seurauksena vuoden kolmannella neljänneksellä verrattuna edelliseen neljännekseen. Vuoden 2020 neljännellä neljänneksellä kysyntä jatkoi kasvuaan, mikä johtui osittain pandemian toisesta aallosta.

•Vuonna 2020 Pohjois-Amerikan kysyntä oli vakaata ja hyvällä tasolla.

Lähteet: UPM, FINAT, TLMI

1) Vuoden 2020 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät pitkäaikaisten varojen myyntivoittoja.

Vuosi 2020 verrattuna vuoteen 2019 

UPM Specialty Papers -liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen liikevoitto nousi pääosin alempien tuotantopanosten kustannusten ansiosta. Toimitusmäärät kasvoivat. Myyntihinnat laskivat.

Markkinaympäristö

•Aasian ja Tyynenmeren alueella hienopaperien kysyntä heikkeni vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla COVID-19 liittyvien sulkutoimenpiteiden seurauksena. Hienopaperien kysyntä parani vuoden 2020 toisella puoliskolla.

•Hienopaperien markkinahinnat Kiinassa laskivat matalalle tasolle vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla. Hinnat alkoivat nousta vuoden toisella puoliskolla vuoden loppua kohti.

•Tarra-, tausta- ja pakkauspaperin kysynnän kasvu oli vahva vuonna 2020. Kysyntää lisäsivät kulutustavarat ja verkkokauppa, kun taas COVID-19 ja talouden epävarmuudet heikensivät kestokulutustavaroiden kysyntää. Myyntihinnat säilyivät tasaisina vuonna 2020.

Lähteet: UPM, RISI, Pöyry, AWA

UPM Communication Papers                UPM Plywood

1) Vuoden 2020 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät 74 miljoonaa euroa rakennejärjestelykuluja ja 11 miljoonaa euroa arvonalentumisia liittyen Chapelle tehtaan sulkemiseen Ranskassa sekä 43 miljoonaa euroa rakennejärjestelykuluja ja 47 miljoonaa euroa arvonalentumisia liittyen Kaipolan tehtaan sulkemiseen Suomessa. 6 miljoonan euron rakennejärjestelykulut liittyvät tukitoimintojen tehostamiseen ja 11 miljoonan euron tuotot aikaisempiin paperikoneiden sulkemisiin. Vuoden 2019 erät sisältävät 15 miljoonaa euroa rakennejärjestelykuluja ja 12 miljoonaa euroa arvonalentumisia liittyen Rauman tehtaan paperkone 2 sulkemiseen sekä 24 miljoonaa euroa rakennejärjestelykuluja ja 1 miljoonaa euroa arvonalentumisia liittyen Plattlingin paperikone 10 sulkemiseen. 6 miljoonan euron kulut liittyvät aikaisempiin tehostamistoimiin sekä Puolaan perustettavaan uuteen palvelukeskukseen.

Vuosi 2020 verrattuna vuoteen 2019 

UPM Communication Papers -liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen liikevoitto laski alempien toimitusmäärien seurauksena. COVID-19-pandemia ja siihen liittyvät sulkutoimenpiteet vaikuttivat graafisten paperien kysyntään. Lakko Suomessa vaikutti tuotantoon vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä. Myyntihinnat laskivat ja ylittivät alempien kuitukustannusten positiivisen vaikutuksen. Kiinteät kustannukset laskivat.

UPM:n paperitoimitusten keskihinta euroina laski 11 %. Markkinaympäristö

•Graafisten paperien kysyntä oli Euroopassa vuonna 2020 18 %, alempi kuin vuonna 2019. Sanomalehtipaperin kysyntä laski 18 %, aikakauslehtipaperien 18 % ja hienopaperien 18 %.

•Vuonna 2020 sanoma- ja aikakauslehtipaperien hinnat olivat Euroopassa 12 % ja hienopaperien hinnat 6% alemmat verrattuna vuoteen 2019.

•Vuoden 2020 aikakauslehtipaperien kysyntä oli Pohjois-Amerikassa 25 % alempi kuin vuonna 2019. Aikakauslehtipaperien keskimääräinen dollarimääräinen hinta laski 6% verrattuna vuoteen 2019. Lähteet: PPI/RISI, Euro-Graph, PPPC

1) Vuoden 2020 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät 15 miljoonaa euroa rakennejärjestelykuluja ja 8 miljoonaa euroa arvonalentumisia liittyen Jyväskylän vaneritehtaan sulkemiseen.

Vuosi 2020 verrattuna vuoteen 2019 

UPM Plywood -liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen liikevoitto laski hieman alempien toimitusmäärien ja myyntihintojen seurauksena. Toimitusmääriin vaikutti lakko Suomessa vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä. Kiinteät kustannukset olivat merkittävästi alemmat.

Markkinaympäristö

•Kuusivanerin kysyntä oli vakaa vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla. Vuoden 2020 toisella puoliskolla kysyntä oli vahva.

•COVID-19 vaikutti koivuvaneriin liittyvien teollisten sovellusten kysyntään negatiivisesti vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla ja kilpailu kiristyi. Vuoden 2020 toisella puoliskolla kysyntä pysyi vaatimattomana, mutta parani vuoden 2020 neljännellä neljänneksellä.

Lähde: UPM

Muu toiminta

1) Vuoden 2020 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyvät rakennejärjestelyihin. Vuoden 2019 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 2 miljoonaa euroa liittyvät rakennejärjestelyihin ja 2 miljoonaa euroa Voikkaan tehdasalueen myyntiin Suomessa.

Vuosi 2020 verrattuna vuoteen 2019 

Muun toiminnan vertailukelpoinen liikevoitto laski. Metsävarojen käyvän arvon muutos hakkuilla vähennettynä oli -17 (38) miljoonaa euroa. Metsävarojen käyvän arvon lisäys oli 63 (15 ) miljoonaa euroa. UPM:n metsistä hakatun puun kustannukset olivat 81 (9) miljoonaa euroa.

Hallitus ja konsernin johtajisto

31.3.2020 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kymmenen ja hallitukseen valittiin uudelleen Berndt Brunow, Henrik Ehrnrooth, Piia-Noora Kauppi, Marjan Oudeman, Ari Puheloinen, Veli-Matti Reinikkala, Kim Wahl ja Björn Wahlroos. Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Emma FitzGerald ja Martin à Porta. Hallituksesta jäivät pois Suzanne Thoma ja Jussi Pesonen. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Björn Wahlroos valittiin uudelleen UPM-Kymmene Oyj:n hallituksen puheenjohtajaksi ja Berndt Brunow varapuheenjohtajaksi hallituksen järjestäytymiskokouksessa, joka pidettiin varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen.

Lisäksi hallitus valitsi keskuudestaan hallituksen valiokuntien puheenjohtajat ja muut jäsenet. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Piia-Noora Kauppi ja muiksi valiokunnan jäseniksi Emma FitzGerald, Marjan Oudeman ja Kim Wahl. Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Veli-Matti Reinikkala ja muiksi valiokunnan jäseniksi Henrik Ehrnrooth ja Martin à Porta. Nimitys- ja hallinnointivaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Björn Wahlroos ja muiksi valiokunnan jäseniksi Berndt Brunow ja Ari Puheloinen.

Hallituksen ja konsernin johtajiston osakeomistus

Hallituksen jäsenet omistivat vuoden lopussa 716 348 (1 162 920) kappaletta UPM-Kymmene Oyj:n osakkeita. Näiden osakkeiden osuus on koko osakekannasta 0,13 (0,22) % ja äänimäärästä 0,13 (0,22) %. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen omisti vuoden lopussa 504 710 osaketta. Vuoden lopussa muut konsernin johtajiston jäsenet omistivat yhteensä  832 705 osaketta.

Tiedot hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkkioista ja omistamista osakkeista sekä konsernin johtajiston jäsenten palkkioista löytyvät UPM:n 2020 konsernitilinpäätöksen » liitetiedosta 3.2 Konsernin johtoon kuuluvat avainhenkilöt.

Riita-asiat

Tietoja löytyy UPM:n 2020 konsernitilinpäätöksen » liitetiedosta 9.2 Riita-asiat.

Riskit

Riskienhallinta

UPM:ssä riskienhallinnalla tarkoitetaan systemaattisia ja ennakoivia toimia, joilla analysoidaan ja hallitaan liiketoimintoihin liittyviä mahdollisuuksia ja uhkia. Siihen sisältyvät myös riskit, jotka voidaan välttää huolellisella suunnittelulla ja tulevaisuuden projektien ja liiketoimintaympäristöjen arvioinnilla.

Riskienhallinta on erottamaton osa UPM:n johtamisjärjestelmää samalla tavoin kuin riskinotto on osa normaalia liiketoimintaa. Toteuttaessaan strategioitaan UPM ja sen liiketoiminta-alueet, funktiot ja tuotantoyksiköt ovat alttiina lukuisille riskeille ja mahdollisuuksille. Jokainen liiketoiminta-alue, funktio ja tuotantoyksikkö vastaa omaan toimintaansa liittyvien riskien tunnistamisesta, mittaamisesta ja hallinnasta, ja raportoi riskeistä, riskienhallintatoimenpiteistä ja toimenpiteiden tuloksista omalle johtoryhmälleen ja riskienhallintatoiminnolle.

Talous- ja rahoitusjohtajan johtama riskienhallintatyöryhmä on vastuussa riskitoleranssien ja riskiprofiilin suosittamisesta toimitusjohtajalle ja strategiaryhmälle. Strategiaryhmä vastaa riskienhallinnan prioriteettien ja liiketoiminnan ja riskienhallinnan strategioiden ja politiikkojen yhteensovittamisesta.

Hallitus seuraa ja arvioi tarkastusvaliokunnan avustamana yhtiön riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta ja valvoo yhtiön strategiaan ja toimintoihin liittyvien riskien arviointia ja hallintaa. Tarkastusvaliokunta valvoo, että riskienhallintatoimenpiteet ovat riskienhallintapolitiikan mukaiset ja että riskiarviointeja käytetään sisäisen tarkastuksen ja vaatimustenmukaisuustoimintojen kohdentamiseen.

UPM pyrkii siirtämään riskejä omalta vastuultaan vakuutusjärjestelyillä sellaisten riskien osalta, joiden suuruus ylittää UPM:n riskinsietokyvyn.

UPM pyrkii varmistamaan UPM:n Toimintaohjeen (UPM Code of Conduct) ja muiden yhtiön politiikkojen noudattamisen. UPM tehostaa noudattamista ja vähentää riskejä säännöllisillä riskiarvioinneilla, koulutuksella ja valvonnalla.

UPM on kehittänyt ja ottanut käyttöön kattavan sisäisen valvonnan järjestelmän, joka käsittää liiketoiminnan ja taloudellisen raportoinnin prosessit. Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta, luotettavaa ja säännöstenmukaista ja että yhtiön taloudellinen raportointi on täsmällistä ja luotettavaa ja vastaa yhtiön operatiivista tulosta. Taloudellista raportointia koskevaa sisäistä valvontaa on kuvattu yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevassa selvityksessä, joka on saatavilla yhtiön internetsivuilla.

Alla on lueteltu merkittävimmät riskit, jotka saattavat heijastua olennaisesti UPM:n liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen sekä ei-taloudelliseen suorituskykyyn. Riskit on luokiteltu strategisiin, operatiivisiin ja rahoitusriskeihin. Oikeudenkäynnit, jotka liittyvät yhtiön toimintaan, voivat myös sisältää riskejä.

Strategiset riskit

Taloudellisen ja poliittisen toimintaympäristön epävarmuudet

Merkittävimmät UPM:n tuloksen epävarmuudet liittyvät sen tuotteiden myyntihintoihin ja toimitusmääriin sekä päätuotantopanosten kustannuksiin ja valuuttakursseihin. Useimmat epävarmuustekijät liittyvät globaaleihin, alueellisiin ja paikallisiin taloudellisiin ja poliittisiin olosuhteisiin. Poliittiset kehityssuunnat luovat epävarmuutta maailmantalouteen. Epävarmuus vaikuttaa myös UPM:n asiakkaisiin ja UPM:n tuotteiden kysyntään.

Esimerkkejä kehityssuunnista ovat Yhdysvaltain, EU:n ja Kiinan välisten kauppasuhteiden jännitteet, EU:n ja Ison-Britannian suhteen luonne EU-eron jälkeen sekä lisääntyneet geopoliittiset jännitteet. UPM:n

toimintaan voivat vaikuttaa myös tietyt paikallista teollisuutta suojaavat protektionistiset viranomaistoimenpiteet ja kaupankäynnin rajoitukset ja muut kansainväliseen kauppaan liittyvät muutokset. Tuonti- ja vientirajoitukset ja muu kansallisen edun suojaaminen voivat vaikuttaa välttämättömien raaka-aineiden saatavuuteen ja muuttaa kansainvälisiä kauppasopimuksia. COVID‑19-pandemiaan liittyvät rajoitustoimet ja talouden laskusuhdanne tai maailmanlaajuiset valtasuhteiden muutokset tuovat jatkossakin epävarmuutta maailmankauppaan, geopolitiikkaan ja talouskasvuun.

UPM:ään vaikuttaa erityisesti taloudelliset ja poliittiset olosuhteet maissa, joissa yhtiöllä on merkittävää tuotantoa ja käynnissä olevia investointihankkeita, kuten Suomessa, Uruguayssa ja Saksassa. UPM:llä on merkittävää tuotantoa myös monissa kehittyvissä talouksissa, kuten Kiinassa ja Venäjällä, joissa poliittisen sekä talous- ja lainsäädäntöjärjestelmän avoimuuden puutteet ja ennakoimattomuus voivat lisätä investointien ja toiminnan epävarmuutta ja riskejä.

Suhdanneherkät ja erittäin kilpaillut markkinat

Hintataso kaikilla markkinoilla, joilla UPM toimii, määräytyy kysynnän ja tarjonnan yhteisvaikutuksen perusteella. Epätasapaino näiden välillä voi aiheuttaa UPM:n tuotteiden hintojen voimakasta vaihtelua. Kysynnän ja tarjonnan epätasapainoon vaikuttaa esimerkiksi loppukäyttötuotteiden kysynnän nousu tai lasku, asiakasmieltymysten muuttuminen, uuden tuotantokapasiteetin tulo markkinoille tai vanhan kapasiteetin sulkeminen. Kaikki tekijät voivat vaikuttaa UPM:n tuotteiden toimitusmääriin ja hintatasoon.

Myös kilpailijoiden toiminta voi vaikuttaa markkinahintojen kehitykseen. Kilpailijat saattavat ajoittain kohdistaa UPM:ään hintapainetta yhtiön tärkeimmillä liiketoiminta-alueilla ja maantieteellisillä markkina-alueilla. Kilpailuympäristö voi aiheuttaa poikkeuksellisen suuria heilahteluja myyntihintojen katteissa.

Suurin osa UPM:n liikevaihdosta muodostuu graafisen ja erikoispaperin, sellun ja tarramateriaalien myynnistä. UPM kilpailee pääasiassa useiden suurten monikansallisten paperi- ja metsäteollisuusyhtiöiden kanssa sekä lukuisten paikallisten ja erikoistuneiden kilpailijoiden kanssa.

Kuluttajakäyttäytymisen muutokset

UPM:n tuotteiden kysyntään voi vaikuttaa korvaavien tai vaihtoehtoisten tuotteiden tulo markkinoille. Graafisen paperin kysynnän ennustetaan laskevan edelleen kypsillä markkinoilla. Tämä kehitys lisää todennäköisesti UPM:n graafisen paperin toimituksiin ja myyntihintoihin kohdistuvaa painetta sekä heikentää kierrätyskuidun saatavuutta. COVID‑19-pandemia voi nopeuttaa kuluttajien tiedon kuluttamisen ja tiedonhankinnan tottumusten muutosta. Kysynnän muutokset voivat aiheuttaa myös ylikapasiteettia joissakin UPM:n tuotteissa, mikä vaikuttaa näiden tuotteiden myyntihintoihin ja toimituksiin.

Eri tuotealueilla kuluttajakysynnän muutokset voivat vaikuttaa joko myönteisesti tai kielteisesti UPM:n tuotteiden kulutukseen. UPM odottaa esimerkiksi uusiutuvien ja kierrätettävien ratkaisujen tarpeen kasvavan entisestään, mikä luo UPM:lle uusia mahdollisuuksia ja lisää useimpien UPM:n tuotteiden kysyntää. Samalla digitalisaatio ja verkkokauppa ovat muuttaneet kuluttajakäyttäytymistä ja laskeneet graafisen paperin kysyntää monissa loppukäyttökohteissa.

Lainsäädännön muutokset

UPM:n toimialoilla sovelletaan lukuisia lakeja ja säännöksiä. Moni liiketoiminta, kuten paperi-, energia- ja biopolttoaineliiketoiminta, on suurelta osin riippuvainen voimassa olevasta sääntelykehyksestä. Sääntelyyn, suoraan tai välilliseen verotukseen tai erilaisiin tukiin ja avustuksiin tehtävät muutokset voivat vaikuttaa suoraan UPM:n tulokseen

ja yhtiön suhteelliseen kilpailukykyyn. Lisäksi sääntely voi rakenteellisesti rajoittaa tai haitata UPM:n valmiuksia kilpailla raaka-aineista.

UPM toimii myös aloilla, joilla sovelletaan laajaa ympäristölainsäädäntöä ja -säännöksiä, jotka liittyvät muun muassa päästöihin, vedenlaatuun, ja energiatehokkuuteen sekä jätteiden käsittelyyn, kierrättämiseen ja hävittämiseen. Ympäristölait ja -säädökset ovat kiristyneet, ja ne saattavat vielä tiukentua lisää lukuisten globaalien, alueellisten ja kansallisten sääntelyhankkeiden seurauksena. Kun ympäristölainsäädäntöä muutetaan tai sääntelyn soveltamista tai valvontaa muutetaan, UPM:lle voi aiheutua lisäkustannuksia uusien ja tiukempien säädösten noudattamisesta.

UPM:n on toimintaansa varten hankittava lukuisia ympäristölupia ja muita lisenssejä toimivaltaisilta viranomaisilta ja noudatettava niiden ehtoja. Luvan tai lisenssin myöntänyt viranomainen voi muuttaa, uusia tai tietyissä tapauksissa perua tällaisen luvan tai lisenssin. UPM seuraa sääntelymuutoksia tavoitteena sopeutua niiden vaikutuksiin.

Osakeomistus Pohjolan Voima Oyj:ssä

UPM omistaa osuuden Pohjolan Voima Oyj:stä (PVO). PVO on puolestaan Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) suurin omistaja. TVO rakennuttaa kolmatta ydinvoimalaitosyksikköä, OL3 EPR, Olkiluodossa (OL3). Valmistuttuaan OL3 toimittaa osakkailleen sähköä omakustannusperiaatteen (”Mankala-periaatteen”) mukaisesti, joka on laajassa käytössä Suomen energiateollisuudessa. Mankala-periaatteen mukaan osakkaille toimitetaan sähköä ja/tai lämpöä omistusosuuksien suhteessa, ja kukin osakas vastaa osuuksiensa mukaisesti sähkön ja lämmön tuotantokustannuksista, kuten yhtiöjärjestyksessä on määritelty. OL3:n odotetaan kasvattavan UPM:n sähköntuotannon kapasiteettia merkittävästi. UPM:n epäsuora osuus OL3:sta on noin 31 %.

TVO:n mukaan OL3 on tilattu kiinteähintaisena avaimet käteen -periaatteella konsortiolta (laitostoimittaja), jonka muodostavat Areva GmbH, Areva NP SAS ja Siemens AG. Konsortioon kuuluvat yhtiöt ovat laitostoimitussopimuksen mukaisesti yhteisvastuussa sopimusvelvoitteista.

OL3-laitosyksikön kaupallisen sähköntuotannon piti alkuperäisen suunnitelman mukaan alkaa huhtikuussa 2009. Hanke on kuitenkin viivästynyt. Laitostoimittaja on uudelleenarvioinut aikataulua useaan otteeseen.

Maaliskuussa 2018 TVO ilmoitti allekirjoittaneensa kattavan sovintosopimuksen laitostoimittajakonsortioon kuuluvien yhtiöiden sekä Ranskan valtion sataprosenttisesti omistaman Areva-yhtiöiden emoyhtiö Areva SA:n kanssa. Sovintosopimus koskee OL3-projektin loppuunsaattamista ja projektin kiistoja. Sopimus tuli voimaan maaliskuun 2018 lopulla. TVO:n ilmoituksen mukaan sovintosopimuksen mukaisesti TVO ja OL3 EPR -laitostoimittaja peruuttivat kansainvälisen kauppakamarin (ICC) sääntöjen mukaisen välimiesmenettelyn, joka koski OL3:n valmistumisen viivästymistä ja siitä aiheutuneita kustannuksia.

Heinäkuussa 2018 TVO ilmoitti, että välimiesoikeus oli vahvistanut kesäkuussa 2018 välimiesmenettelyä koskevan sovinnon sovintotuomiolla ja välimiesmenettely lopetettiin. Osapuolet peruuttivat myös Euroopan unionin yleisessä tuomioistuimessa vireillä olleet valitukset.

TVO on ilmoittanut, että sopimuksen ehtojen mukaan:

•Järjestääkseen ja ylläpitääkseen OL3-projektin loppuunsaattamiseen tarvittavat riittävät ja pätevät tekniset ja henkilöresurssit, Areva hankkii tarpeelliset lisäresurssit Framatome S.A.S -yhtiöltä, jonka enemmistöomistaja on EDF.

•Laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt sitoutuvat siihen, että OL3-projektin loppuunsaattamiseen tarkoitetut varat ovat riittävät ja ne kattavat myös kaikki asianmukaiset takuukaudet. Tätä varten on perustettu Areva-yhtiöiden rahoittama rahastomekanismi

turvaamaan OL3-projektin loppuunsaattamisesta aiheutuvien kustannusten kattamisen.

•OL3-laitostoimitussopimuksen avaimet käteen -periaate ja laitostoimittajakonsortioon kuuluvien yhtiöiden yhteisvastuu sopimusvelvoitteista ovat edelleen täysimittaisesti voimassa.

•Sopimuksella myös todettiin laitostoimittajan sopimuksen allekirjoittamishetkellä voimassa ollut aikataulu, jonka mukaan laitosyksikön säännöllinen sähköntuotanto olisi alkanut toukokuussa 2019.

•Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) sääntöjen mukainen välimiesmenettely koskien OL3 EPR -projektin valmistumisen viivästymisestä aiheutuneita kustannuksia ja menetyksiä on sovittu 450 miljoonan euron korvauksella, jonka laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt maksavat TVO:lle kahdessa erässä.

•Osapuolet vetäytyvät käynnissä olevista OL3-projektiin liittyvistä oikeustoimista, mukaan lukien välimiesmenettelystä ja Euroopan unionin yleisessä tuomioistuimessa olevista valituksista.

•Mikäli laitostoimittaja-konsortioon kuuluvat yhtiöt eivät saisi OL3-projektia valmiiksi vuoden 2019 loppuun mennessä, ne maksavat valmistumisen ajankohdasta riippuen enimmillään 400 miljoonan euron lisäkorvauksen TVO:lle.

Huhtikuussa 2020 TVO ilmoitti jättäneensä OL3-laitosyksikön polttoaineen latauslupahakemuksen Säteilyturvakeskukselle (STUK).

TVO ilmoitti elokuussa 2020 saaneensa päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta laitostoimittajalta. Aikataulun mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022. OL3 EPR -ydinvoimalaitosyksikön toteutusta ja tuotantokäyttöön valmistautumista jatketaan. Ennen latausta on vielä jäljellä muun muassa käyttöönottotestejä ja kunnossapitotöitä.

Projektin etenemiseen liittyy kuitenkin koronavirusepidemian vuoksi merkittävää epävarmuutta. TVO:n mukaan konsernissa on tehty mittavia toimenpiteitä koronavirustartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi. Koronarajoituksista huolimatta työt ovat voineet jatkua erityisjärjestelyin.

TVO:n ilmoituksen mukaan laitostoimittajaosapuoli Arevan uusi johto valmistelee taloudellista ratkaisua projektin loppuunsaattamiseksi takuuajan loppuun mennessä. Myös TVO käy laitostoimittajan kanssa neuvotteluita projektin loppuunsaattamisen ehdoista.

Lisäksi TVO on kokonaissovintosopimuksen mukaisesti kirjannut vuoden 2020 kolmannen neljänneksen loppuun mennessä kertyneen lisäkorvauksen osalta saamisen laitostoimittajalta. Lisäkorvaus vähentää aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoa TVO:n taseessa.

TVO ilmoitti 16. joulukuuta 2020, että TVO:n osakkaat ovat allekirjoittaneet lisäosakaslainasitoumuksen ja sen mukaiset uudet, yhteensä 400 miljoonan euron suuruiset huonomman etuoikeuden mukaiset osakaslainasopimukset. TVO:n mukaan uudella osakaslainasitoumuksella TVO varautuu ylläpitämään riittävää likviditeettipuskuria ja omavaraisuusastetta OL3 EPR -projektin loppuunsaattamiseksi.

TVO:n ilmoituksen mukaan S&P Global Ratings (S&P) vahvisti 17. joulukuuta 2020 TVO:n pitkäaikaisen luottoluokituksen entiselle tasolleen 'BB', ja poisti TVO:n luottoluokituksen tarkkailulistalta (CreditWatch Negative), missä sen on ollut 4. syyskuuta 2020 lähtien. Tulevaisuuden näkymät ovat kuitenkin negatiiviset. S&P:n mukaan 400 miljoonan euron uusi osakaslainasitoumus vähentää TVO:n lähiajan riskejä ja on vahva signaali omistajien tuesta OL3 projektille huolimatta projektin kokemista viiveistä.

OL3-hankkeen lisämyöhästymisillä voisi olla haitallinen vaikutus PVO:n liiketoimintaan ja taloudelliseen asemaan, UPM:n energiaosakkeiden käypään arvoon PVO:ssa ja/tai OL3:sta hankitun sähkön kustannuksiin, kun OL3 on valmistunut. On mahdollista, että OL3:lta hankitun energian hinta on laitoksen säännöllisen sähköntuotannon alkaessa korkeampi kuin sähkön markkinahinta samalla hetkellä.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos luo UPM:lle useita erilaisia riskejä. Strategiset riskit liittyvät kilpailukykyyn, markkinoihin, asiakkaisiin, tuotteisiin ja sääntelyyn. Esimerkiksi ennakoimaton sääntely ja tuet voivat vääristää raaka-aineiden ja lopputuotteiden markkinoita, ja kasvihuonekaasupäästöjen muuttuvat kustannukset voivat vaikuttaa yhtiön taloudelliseen tulokseen. UPM uskoo, että metsät, puupohjaiset tuotteet ja vähähiilinen energia luo merkittävää arvoa uusiutuvia ja kierrätettäviä tuotteita kehitettäessä.

Muut ilmastonmuutokseen liittyvät riskit koskettavat erityisesti UPM:n hankintaketjua ja tärkeimpien tuotantopanosten, kuten puun ja sähkön, saatavuutta ja hintaa. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa poikkeuksellisia sääolosuhteita, kuten rajumyrskyjä, tulvia ja kuivuutta, mistä voi seurata ennakoimattomia haasteita vesivoiman saatavuudelle ja ennakoimattomia hakkuuolosuhteita. Poikkeuksellisen leudot talvet voivat lyhentää aikaa, jolloin maa on Pohjoismaissa roudassa. Se voi vaikuttaa puun korjuuseen ja kuljetuksiin, horjuttaa raaka-aineen tasaista saantia ja nostaa mahdollisesti puun hintaa. Nämä ilmiöt voivat lisätä myös tuotantorajoitusten riskiä.

Pääasiakkaiden menetys ja rakennejärjestelyt

UPM myy tuotteitaan useille pääasiakkaille. Suurimman asiakkaan osuus UPM:n liikevaihdosta vuonna 2020 oli noin 2 %. Kymmenen suurimman asiakkaan osuus UPM:n liikevaihdosta oli noin 14 %.Vaikka UPM ei ole riippuvainen yksittäisestä asiakkaasta tai asiakasryhmästä, pääasiakkaiden menettämisellä ilman vastaavia korvaavia asiakkaita voisi olla olennainen vaikutus UPM:n liiketoimintaan. Rakennejärjestelytilanteessa UPM:n asiakkaiden koon kasvaessa ja toiminnan keskittyessä asiakkailla voisi olla suurempi neuvotteluvoima suhteessa toimittajiinsa, myös UPM:ään. Myös yhtiön suurimpien asiakasryhmien taloudellisen tilanteen heikkenemisestä aiheutuisi UPM:lle riskejä.

Tuotekehitys, innovaatiot ja immateriaalioikeudet

Tutkimus ja tuotekehitys ovat tärkeä osa UPM:n strategiaa erityisesti uusissa liiketoiminnoissa, kuten puupohjaisissa biopolttoaineissa, biokemikaaleissa ja biolääketieteen tuotteissa. On mahdollista, että uusien tai paranneltujen tuotteiden ja ratkaisujen sijoitetun pääoman tuotto ei välttämättä täytä odotuksia tai paranna UPM:n kilpailukykyä.

UPM:n laaja patenttisalkku tuottaa arvonluontimahdollisuuksia tulevaisuudessa. Samalla siihen liittyy riskejä, jotka liittyvät immateriaalioikeuksien, kuten patenttien ja tavaramerkkien, suojaamiseen ja hallintaan.

Yritysostot ja -myynnit

UPM:n strategiana on kasvaa liiketoiminnoissa, joilla on vahvat pitkän aikavälin kysynnän kasvunäkymät ja jotka tarjoavat kestävää kilpailuetua. Tähän saattaa liittyä uusien liiketoimintojen ostoja tai olemassa olevien liiketoimintojen myyntejä. Fuusioihin ja yrityskauppoihin sisältyy riskejä, jotka liittyvät myytävän liiketoiminnan toteutukseen tai hankittujen liiketoimintojen, järjestelmien, yrityskulttuurien ja henkilöstön johtamisen ja integroinnin onnistumiseen. Yritysoston kustannukset voivat osoittautua korkeiksi ja/tai odotetut mittakaavaedut tai synergiat voivat jäädä toteutumatta. Myös ostetun

yrityksen piilevät vastuut (esim. kilpailulainsäädäntöön liittyvät vastuut) voivat muodostaa merkittävän riskin.

UPM saattaa myydä strategiaan kuulumattomia toimintoja tai omaisuutta. Tuleviin yritysmyynteihin voivat vaikuttaa lukuisat tekijät, jotka eivät ole UPM:n hallinnassa. Näitä tekijöitä ovat muun muassa mahdollisten ostajien käytettävissä oleva rahoitus, korkotaso ja ostajien kapasiteetti. Yritysmyynnit voivat altistaa UPM:n myös korvausvaatimuksille. Lisäksi yritysmyynneistä voi seurata lisäkuluja liittyen historiallisiin ja odottamattomiin vastuisiin. Yritysostojen ja -myyntien kannattavuus voi poiketa UPM:n odotuksista.

Liiketoiminnan riskit

Tärkeiden tuotantopanosten hinnan ja saatavuuden vaihtelut

UPM:n tuotteiden valmistuksessa tärkeimmät tuotantopanokset ovat puu, kuitu, kemikaalit, energia ja vesi. Näiden tuotantopanosten hinnat ovat vaihdelleet suuresti viime vuosina. Hintojen odotetaan vaihtelevan myös tulevaisuudessa, millä voi olla haitallinen vaikutus yleiseen kannattavuuteen aloilla, joilla UPM toimii. Ilmastonmuutos voi lisätä UPM:n tärkeiden tuotantopainosten hintavaihteluja. Lisäksi nykyiset metsänhoitokäytännöt voivat muuttua tai hakkuisiin kohdistuva yleinen mielipide voi vaikuttaa korjuumääriin ja siten vaikeuttaa raaka-aineen saatavuutta ja nostaa puun hintaa.

Protektionismi ja kaupankäynnin rajoitukset voivat myös vaikuttaa raaka-aineiden hintaan ja saatavuuteen, kun valtiot saattavat esimerkiksi suojella metsiään tai tukea omaa teollisuuttaan vientirajoituksilla. Näillä toimilla voi olla olennainen vaikutus puun hintaan ja saatavuuteen. On myös epävarmaa, miten EU:n energiapolitiikat voivat vaikuttaa kuidun ja energian saatavuuteen ja hintaan. UPM:n tuotantopanosten hintojen merkittävä nousu voisi lisätä UPM:n liiketoiminnan kustannuksia. 

Toimittaja- ja urakoitsijaverkosto ja raaka-aineiden hankinta

UPM:n liiketoiminta on riippuvainen useista toimittajista ja urakoitsijoista. Suurin osa UPM:n tarvitsemasta puusta hankitaan toimittajilta, ja muut tuotantopanokset, kuten kemikaalit, täyteaineet ja keräyspaperi, hankitaan kokonaan toimittajilta. Merkittävimpien tuotantopanosten saatavuus- tai kuljetusongelmat voisivat vaikuttaa olennaisesti tuotantoon. Seurauksena voisi olla esimerkiksi tuotannon keskeyttäminen tai rajoittaminen, tuotevalikoiman muutokset, kustannusten kasvu olennaisten tuotantopanosten hintojen nousun seurauksena sekä puun saatavuusongelmat ja hintavaihtelut. Toimittajien rakennejärjestelyt voisivat myös rajoittaa niiden toimittajien määrää, joilta UPM pystyisi hankkimaan tuotantopanoksensa, mikä voisi vaikuttaa olennaisesti UPM:n näistä tuotantopanoksista maksamiin hintoihin.

UPM:n Toimintaohje toimittajille ja kolmansille osapuolille määrittää vähimmäisvaatimukset, joita UPM edellyttää toimittajiensa ja kolmansien osapuolien noudattavan toiminnassaan. UPM tekee toimittajien riskiarviointeja liittyen esimerkiksi toimittajien liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, tuotantopanosten laatuun ja toiminnan vastuullisuuteen. Riskiarvioinnin perusteella valittuja toimittajia arvioidaan tarkemmin vuosittaisilla kyselyillä, toimittaja-auditoinneilla ja yhteisillä kehityssuunnitelmilla. Jos poikkeamia havaitaan, UPM edellyttää toimittajalta korjaavia toimenpiteitä, joiden toteuttamista UPM seuraa. Sopimuksia voidaan myös joutua irtisanomaan korjaustoimenpiteiden riittämättömyyden tai havaintojen vakavuuden vuoksi.

Suurten investointiprojektien hallinta ja toteuttaminen

UPM:n liiketoimintojen investointihankkeet ovat usein laajoja ja niiden valmistuminen voi kestää useita vuosia. Hankkeet sisältävät riskejä, jotka voivat liittyä esimerkiksi kustannusten ylittymiseen, hankkeen

viivästymiseen tai investoinnin liiketaloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tällä hetkellä UPM:n suurin käynnissä oleva investointihanke on maailmanluokan sellutehtaan rakentaminen Uruguayhin. Hankkeeseen liittyy myös muita investointeja (satama, vapaakauppa-alueen infrastruktuuri ja asunnot). Erityistä tässä projektissa on sen koko, useista toisiinsa liittyvistä projekteista johtuva kompleksisuus sekä tarvittavan yhteistyön laajuus lupaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa. Toiseksi suurin käynnissä oleva hanke on biokemikaalijalostamon rakentaminen Saksaan. Tähän hankkeeseen sisältyy uusien liiketoimintakonseptien ja -teknologioiden kehittämistä.

UPM vastaa jatkuvasti monista hankkeista yhtiön useissa eri toimintamaissa. Kaikkiin hankkeisiin sisältyy teknisiä ja toiminnallisia riskejä, ja ne vaativat jatkuvaa suunnittelua, ohjausta ja valvontaa, laaduntarkkailua, materiaalihankintaa, aikatauluttamista sekä resurssien- ja kustannustenhallintaa. Useiden hankkeiden tehokas hallinta edellyttää riittäviä resursseja ja tehokkaita prosesseja. COVID‑19-pandemia ja ylimääräiset terveys- ja työturvallisuustoimet ovat lisänneet suuriin investointihankkeisiin uuden haasteen. UPM:n selluliiketoiminnan merkittävä kasvuhanke Uruguayssa ja biokemikaalihanke Saksassa etenevät tiukkoja terveys- ja turvallisuusrajoituksia noudattaen, mutta ponnisteluista huolimatta näiden hankkeiden tarkat aikataulut voivat muuttua rajoitustoimien seurauksena.

Tietojärjestelmien käyttökatkot tai tietoturvaloukkaukset

UPM:n tuotanto ja liiketoiminta ovat riippuvaisia liiketoimintaprosesseja tukevista tietojärjestelmistä ja verkkopalveluista. Suunnittelemattomat palvelukatkot kriittisissä tietojärjestelmissä, kriittisten taloudellisten tai henkilötietojen kadottaminen UPM:stä riippumattomista syistä voivat aiheuttaa huomattavaa vahinkoa UPM:n liiketoiminnoille ja vaikuttaa liiketoiminnan jatkuvuuteen. Palvelukatkot voivat johtua esimerkiksi sähkökatkoista, ohjelmisto- tai tiedonsiirtovirheistä tai merkittävistä onnettomuuksista, kuten tulipaloista tai luonnonkatastrofeista, sekä UPM:n oman henkilöstön tai toimittajien käyttäjävirheistä.

UPM:n tietojärjestelmiin voi kohdistua erilaisia tietoturvariskejä. Vihamielinen kyberhyökkäys voisi johtaa luottamuksellisten tietojen vuotamiseen, tietosuojasäännösrikkomuksiin, immateriaalioikeusvarkauksiin, tuotantokatkoksiin ja UPM:n maineen vahingoittumiseen. Nämä riskit voivat myös lisääntyä COVID‑19-pandemian seurauksena.

Riita-asiat ja vaatimustenmukaisuus

UPM toimii maailmanlaajuisesti lukuisilla eri oikeustoimialueilla ja monimutkaisissa sääntely-ympäristöissä. UPM voi joutua oikeustoimen tai vastaavan menettelyn kohteeksi ja yhtiöön voidaan kohdistaa erilaisia vaatimuksia ja toimia eri syistä.

Maailmanlaajuisesti valvonta ja alueellinen toimivalta kilpailuvalvonnassa ja lahjonnan vastaisessa toiminnassa ovat lisääntyneet. Saksassa uusiutuvista energialähteistä annetun lain (EEG) tulkintaan liittyvillä viimeaikaisilla oikeudenkäynneillä koskien väitettyä EEG-pohjaisten lisämaksujen maksamatta jättämistä voi olla haitallinen vaikutus UPM:lle, vaikkakaan UPM ei ole kyseisissä oikeudenkäynneissä osapuolena.UPM:n Toimintaohje (Code of Conduct) luo perustan vastuulliselle käyttäytymiselle ja kattaa monipuolisesti periaatteet vaatimustenmukaisuudesta ja tietojen julkistamisesta, lahjonnan vastaisesta toiminnasta, kilpailulainsäädännöstä, henkilöstöön liittyvistä toimintatapoista, ihmisoikeuksista, vastuullisesta hankinnasta ja toiminnan ympäristövaikutuksista.

UPM:n ympäristösuorituskyky ja sosiaalinen vastuu vaikuttavat keskeisellä tavalla toiminnan hyväksyttävyyteen ja yhtiön liiketoimintojen pitkän aikavälin menestykseen. UPM:llä on merkittävää tuotantoa ja hankintaa useissa kehittyvissä maissa, joista osassa esiintyy Transparency Internationalin arvion mukaan laajamittaista lahjontaa.

Kyseisissä maissa lahjonnan riski on tavallista suurempi esimerkiksi viranomaisten kanssa toimittaessa ja viranomaisten hyväksyntää edellyttävissä lupaprosesseissa, joissa käytetään välittäjiä. Jos UPM:n työntekijät rikkovat sovellettavia lakeja ja säädöksiä tai yrityksen toimintatapoja, seurauksena voi olla oikeustoimia, sanktioita ja sakkoja sekä mainevahinkoja.

Työmarkkinahäiriöt

UPM on alttiina työmarkkinakiistoille, jotka voisivat häiritä yhtiön liiketoimintaa (tai sen sidosryhmien liiketoimintaa). Suomen työmarkkinoiden epävarmuus voi lisääntyä, kun Metsäteollisuus ry ilmoitti irtautuvansa työehtosopimusjärjestelmästä syksyllä 2020. Mikä tahansa työmarkkinakiista UPM:n liiketoiminnoissa tai liiketoimintoihin liittyvillä toimialoilla voi vaikuttaa haitallisesti UPM:n liiketoimintaan. Esimerkiksi kuljetussektorin tai muun UPM:lle tärkeän sidosryhmän työmarkkinakiista voi häiritä UPM:n toimintaa. Lisäksi julkinen tyytymättömyys UPM:n työvoimapäätöksiin voi ääritapauksissa johtaa odottamattomiin boikotteihin tai häiriöihin yhtiön tuotantolaitoksissa ja rakennustyömailla.

Luonnonkatastrofi, tulipalo tai muu onnettomuus tuotantolaitoksessa

UPM:llä on globaalisti suuri määrä tuotantolaitoksia, joihin voi kohdistua ympäristöön, tulipaloihin, luonnonmullistuksiin, yritysturvallisuuteen sekä työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä tapahtumia. Jos UPM:n tuotantolaitoksessa tapahtuisi suuronnettomuus tai laitos jouduttaisiin sulkemaan tai tuotantoa rajoittamaan tällaisen odottamattoman tapauksen, kuten toimintahäiriöstä tai inhimillisestä virheestä seuranneen vuodon takia, seurauksena voisi olla UPM:n toiminnan merkittävä häiriintyminen. Tuotantolaitoksen ja ympäristön vahinkojen korjaamisesta ja puhdistamisesta voisi aiheutua merkittävät kustannukset. Korkean työturvallisuustason pettäminen voisi johtaa myös fyysisiin vammoihin, sairastumisiin (kuten COVID‑19-koronavirustartuntaan) tai UPM:n korvausvastuuseen työntekijöiden, urakoitsijoiden tai kolmansien osapuolten kärsimyksistä tai vahingoista. Näitä riskejä hallitaan ennalta määritellyillä toimintatavoilla, terveys- ja työturvallisuusvarotoimilla ja vahinkojen ennalta ehkäisemisellä. UPM:n vakuutusohjelma kattaa vakuutettavia vahinkoriskejä vakuutusehtojen mukaisesti.

Metsät ja puuviljelmät

UPM:n metsiin ja puuviljelmiin voivat vaikuttaa ilmastonmuutoksesta aiheutuvat yleisemmiksi käyvät äärimmäiset sääolosuhteet, kuten rankkasateet, myrskyt, tulvat ja kuivuudet. Ilmastonmuutoksella odotetaan olevan merkittävä fyysinen vaikutus UPM:n metsiin Suomessa, jossa lämpötilojen odotetaan nousevan enemmän ja nopeammin kuin muissa maissa, joissa UPM omistaa metsää. Vaikka metsänkasvu erityisesti Suomessa todennäköisesti kiihtyy pidentyvän kasvukauden myötä, äärimmäiset sääolosuhteet voimistuvat ja aiheuttavat uusia riskejä. Lisääntyvän kuivuuden ja metsäpalojen arvioidaan aiheuttavan suurimmat riskit UPM:n liiketoiminnalle. Myös hyönteisten ja puutautien aiheuttamat vahingot yleistyvät, millä voi olla haitallinen vaikutus UPM:n metsävarojen arvoon. Toteutuessaan nämä riskit voivat vahingoittaa UPM:n metsiä ja puuviljelmiä ja johtaa tuotantokatkoksiin ja lisäkustannuksiin.

Strategiset kumppanit

UPM tekee yhteistyötä useiden kumppanien kanssa. Esimerkiksi biopolttoaineiden, bioenergian ja biokemikaalien kehityksessä liikekumppanien merkitys kasvaa, kun kehitetään uusia tuotteita ja liiketoimintaa tai pyritään parempaan tehokkuuteen. Kumppanuudet voivat kuitenkin aiheuttaa kannattavuusriskejä esimerkiksi

kumppaniyhtiössä tapahtuvien muutosten vuoksi. Riskiksi voi muodostua myös, jos strategiset kumppanit eivät noudata UPM:n Toimintaohjetta ja lahjonnan vastaisia sääntöjä, kilpailulainsäädäntöä, henkilöstökäytäntöjä, ihmisoikeuksia, vastuullisen hankinnan periaatteita tai ympäristövaatimuksia.

Kumppanuusjärjestelyt voivat olla myös liian joustamattomia, jolloin ne estävät muutosten tekemisen ajoissa esimerkiksi markkinaolosuhteiden tai yleisen taloustilanteen muuttuessa. UPM:n kumppaneilla voi olla myös erilaisia tavoitteita liiketoimintakumppanuuteen liittyen. UPM:llä ei ole yksin määräysvaltaa näiden toimijoiden strategisesta suunnasta ja liiketoiminnasta ja sen kumppaneilla voi olla oikeus tehdä tärkeitä liiketoiminnallisia päätöksiä, joita UPM ei hyväksy. Joissain tapauksissa strategiset kumppanit voivat haluta päättää kumppanuutensa UPM:n kanssa.

Kolmansien osapuolten immateriaalioikeudet

Molekulaariset biotuotteet ovat yksi UPM:n kolmesta strategisesta kasvualueesta. Liiketoiminnan hankkeet ovat teknologiavaltaisia ja vaativat kasvavia investointeja teknologioihin. Investointeja kohdennetaan joko sisäiseen kehittämiseen, kolmansien osapuolten lisensseihin tai teknologiakumppanuuksiin. Oman IPR-salkkunsa lisäksi UPM hyödyntää lisenssin nojalla tiettyjä kolmansien osapuolten kehittämiä teknologioita. UPM:n käyttämiin tai harkinnassa oleviin teknologioihin liittyvien oikeuksien arviointi on yhä haastavampaa. Kolmannen osapuolen teknologian käyttämisestä voi syntyä UPM:lle riskejä, kuten kasvavia lisenssikustannuksia, neuvotteluvallan menettämistä sekä lisenssisopimusten pätevyyteen ja mahdollisiin loukkauskanteisiin liittyviä riskejä, jotka voisivat estää tiettyjen teknologioiden käytön tai tuotteiden toimitukset tai jotka voisivat johtaa kalliisiin ja aikaa vieviin oikeudenkäynteihin. Teknologiakumppanuuksiin liittyvien IPR-vaatimusten ja -riitojen riskien on arvioitu kasvavan.

Osaamisen kehittäminen kasvualoilla

UPM:n menestys riippuu pitkälti yhtiön kyvystä kerryttää tulevaisuuden kasvun vaatimaa uutta osaamista. UPM kehittää jatkuvasti johtamiskulttuuriaan ja arvioi työhönotto- ja palkkauskäytäntöjään ja urakehitysmahdollisuuksia sekä pyrkii toimenpiteillään palkkaamaan ja pitämään palveluksessaan ammattitaitoisia ihmisiä tavoitteena varmistaa osaava ja monimuotoinen henkilöstö myös tulevaisuudessa.

Rahoitusriskit

Rahoitusriskit on kuvattu 2020 konsernitilinpäätöksessä.

Muut kuin yhtiön taloutta koskevat tiedot

Globaalit megatrendit luovat monenlaisia pitkän aikavälin mahdollisuuksia ja haasteita UPM:lle kohti vuotta 2030 ja siitä eteenpäin. Ne myös ohjaavat kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen ja vastuullisten liiketoimintatapojen kysyntää.

Vastuullisuustoimintansa ohjaamiseksi UPM on laatinut vastuullisuuden painopistealueet, joita tarkastellaan vuosittain olennaisuusarvioinnin (sivu 71) pohjalta, sekä asettanut tavoitteet ja mittarit taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun osa-alueille. UPM:n taloudelliseen vastuuseen kuuluu taloudellinen suorituskyky, hyvä hallinnointitapa ja säädösten mukaisuus sekä vastuullinen hankinta. Sosiaalisen vastuullisuuden keskiössä ovat ihmisoikeudet, työterveys ja -turvallisuus ja UPM:n rooli vastuullisena työnantajana. Ympäristövastuu kattaa ilmastoasiat, metsien käytön sekä veden ja jätteiden vähentämisen. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen tulee jatkuvasti tärkeämmäksi ja on merkittävä asia yhtiön koko arvoketjun: maankäytön, hankinnan, tuotannon ja tuotteiden kannalta. Kaikille näille alueille on määritelty omat ilmastotavoitteensa.

UPM:n Biofore-strategia ohjaa yhtiön vastuullisuustavoitteiden saavuttamista vuoteen 2030 mennessä ja edistää YK:n kestävän kehityksen 2030-tavoitteiden (SDG) toteutumista.

UPM sitoi maaliskuussa 2020 ensimmäisten yritysten joukossa 750 miljoonan euron valmiusluottonsa (revolving credit facility, RCF) hinnoittelumekanismin sekä metsäluonnon monimuotoisuus- että ilmastotavoitteisiin. UPM laski marraskuussa 2020 liikkeeseen ensimmäisen 750 miljoonan euron vihreän joukkovelkakirjalainan EMTN-joukkovelkakirjalainaohjelman (Euro Medium Term Note) alla. Ohjelman perustamisen yhteydessä UPM laati myös vihreän rahoituksen viitekehyksen (Green Finance Framework), jolle vihreän rahoituksen arviointiin erikoistunut CICERO (Center for International Climate Research) antoi korkeimman tason luokituksen.

Lähtökohtana kansainväliset kehykset ja sitoumukset

UPM kunnioittaa kansainvälisiä ihmisoikeuksia sekä työntekijöiden oikeuksia koskevia sopimuksia mukaan lukien mm. YK:n ihmisoikeuksien julistus, ILO:n sopimus työelämän perusoikeuksista sekä OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille.

Yhtiö on ollut vuodesta 2003 allekirjoittajajäsen YK:n Global Compact -aloitteessa, jonka kymmenen periaatetta pohjautuvat ihmisoikeuksia, työntekijöiden oikeuksia, ympäristöä ja korruption vastustamista koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin. Vuodesta 2016 UPM on ollut nimitettynä Global Compact LEAD -yhtiöksi tunnustuksena sitoutumisesta YK:n Global Compact -aloitteeseen. Vuonna 2020 tunnustus myönnettiin vain 41:lle maailmanlaajuisesti toimivalle yhtiölle, ja UPM on ainoa tunnustuksen saanut suomalainen yhtiö ja metsäteollisuuden toimija.

Ilmastonmuutoksen osalta UPM sitoutui Science Based Targets -hankkeeseen vuonna 2017 ja sai tiukennetuille CO2-tavoitteilleen hyväksynnän vuonna 2020. Vahvistaakseen ilmastonäkökulmaansa edelleen UPM allekirjoitti YK:n Global Compact -aloitteen 1,5 asteen ilmastositoumuksen.

UPM noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia ja noudattaa kaikkia koodin suosituksia.

UPM:n Toimintaohje (UPM Code of Conduct) ja muut yhtiön politiikat

UPM:n päätöksentekoa, hallintoa ja toimintaa ohjaavat UPM:n arvot ja UPM:n Toimintaohje (UPM Code of Conduct). Lakien noudattaminen ja vastuulliset käytännöt ovat kaikkien UPM:n liiketoimintojen perusta, mikä luo pitkän aikavälin arvoa sekä UPM:lle että sen sidosryhmille.

UPM:n Toimintaohje korostaa yhtiön sitoutumista eettiseen ja vastuulliseen liiketoimintaan tuomalla julki yhtiön toimintaa ohjaavat periaatteet.

Toimintaohjetta täydentävät hallituksen hyväksymät yksityiskohtaisemmat politiikat sekä johtajiston, liiketoiminta-alueiden ja globaalien funktioiden hyväksymät säännöt tai lausunnot, jotka koskevat esimerkiksi rahoitusta, veroja, tietojen julkistamista, sisäpiiriasioita, lahjonnan kieltoa, kilpailulainsäädännön noudattamista, luottamuksellisuutta, sopimusten hallinnointia, henkilöstöä, ympäristöä, metsänhoitoa, tietoturvaa ja tietosuojaa sekä työturvallisuutta. Vuonna 2020 julkaistiin UPM:n vastuullisuussitoumus, jossa määriteltiin yhtiön kaikkia toimintoja koskevat vastuullisuusperiaatteet ja -sitoumukset.

UPM edellyttää, että sen toimittajat sekä kolmannet osapuolet ja yhteisyrityskumppanit noudattavat yhtiön Toimintaohjeessa määriteltyjä periaatteita sekä täyttävät sosiaalista ja ympäristövastuuta koskevat vaatimukset. Nämä vaatimukset on määritelty vuonna 2020 päivitetyssä UPM:n Toimintaohjeessa toimittajille ja kolmansille osapuolille.

UPM:n Toimintaohje päivitettiin viimeksi vuonna 2019, ja sen käyttöönottoa seurasi laaja viestintä- ja koulutuskampanja työntekijöidemme tietoisuuden lisäämiseksi ja sisällön ymmärtämiseksi.

Konsernin johdon ja funktioiden tehtävät muiden kuin taloudellisten asioiden johtamisessa

Hallitus tarkastusvaliokunnan avustamana on vastuussa soveltuvien lakien ja säännösten sekä UPM:n Toimintaohjeen ja muiden yhtiön politiikkojen noudattamisen valvonnasta. Lisäksi tarkastusvaliokunta valvoo yhtiölle nimettömänä tai muulla tavoin toimitettujen valitusten ja ilmoitusten käsittelyä. Osana valiokunnan vaatimustenmukaisuusasioiden käsittelyä se käy neljännesvuosittain läpi yhtiön vaatimustenmukaisuusjohtajan raportin sekä sisäisen tarkastuksen johtajan raportin Raportoi väärinkäytöksestä -kanavan kautta lähetetyistä ilmoituksista.

Pääasiallisten velvoitteidensa ja vastuunsa mukaisesti hallitus käsitteli ja hyväksyi päivitetyt strategiset suunnitelmat strategiaistunnossaan toukokuussa 2020. Tärkeimpinä painopistealueina UPM:n Biofore-strategiassa pysyvät suorituskyky, kasvu, innovaatiot, vastuullisuus ja portfolion kehittäminen. Tätä strategiaa vahvistaa brändilupaus: Beyond Fossils (lue lisää s. 26–27). Olennainen osa hallituksen vuosittaista strategiatyötä on tarkistaa ja arvioida strategisia ja liiketoiminnallisia riskejä ja mahdollisuuksia (ks. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020). Nämä riskit ja mahdollisuudet ja niiden vaikutukset liiketoimintaan ja strategiaan on kuvattu sivuilla 36-37.

UPM:n vastuullisuustyötä johtaa toimitusjohtajan johtama konsernin johtajisto, joka asettaa suuntaviivat ja ohjaa kehitystyötä. Käytännön vastuullisuustyötä tehdään yhtiön liiketoiminnoissa ja funktioissa sekä konsernin vastuullisuustiimissä, joka koordinoi liiketoimintojen ja funktioiden hankkeita.

UPM:n lakifunktio ja sen vaatimustenmukaisuusryhmä hallinnoivat vaatimustenmukaisuutta koskevia compliance-ohjelmia ja järjestävät niihin liittyvää koulutusta riskiarvioinnin pohjalta määritetyille kohderyhmille. UPM:n hankintaorganisaatiot arvioivat toimittajia selkeästi määriteltyjen valinta- ja seurantaprosessien avulla. Toimitusten luotettavuus pitkällä aikavälillä, tuotteiden ja palveluiden laatu, toimittajien rahoitusaseman vakaus, sosiaalinen ja ympäristövastuu sekä tuoteturvallisuus ovat keskeisiä toimittajien valinta- ja arviointiperusteita.

Toteuttaessaan strategioitaan UPM ja sen liiketoiminta-alueet, funktiot ja tuotantoyksiköt ovat alttiina lukuisille taloudellisille ja muille riskeille ja mahdollisuuksille. Jokainen liiketoiminta-alue, funktio ja tuotantoyksikkö vastaa omaan toimintaansa liittyvien riskien tunnistamisesta, mittaamisesta ja hallinnasta ja raportoi riskeistä, riskienhallintatoimenpiteistä ja toimenpiteiden tuloksista johtoryhmälleen ja riskienhallintafunktiolle.

Muiden kuin yhtiön taloutta koskevien asioiden hallinta

UPM:n vastuullisuusajattelu ulottuu riskien ennakoinnista, pienentämisestä ja hallinnasta kilpailuedun luomiseen ja pitkäaikaiseen arvonluontiin.

UPM pyrkii jatkuvasti vähentämään riskejä ja parantamaan toimintaansa muun muassa sertifioitujen johtamisjärjestelmien avulla. Kaikilla yhtiön tehtailla on ollut ISO 14001 -standardin mukaisesti sertifioitu ympäristöjohtamisjärjestelmä vuodesta 2018 lähtien. Lähes kaikilla UPM:n tuotantolaitoksilla ja puunhankinnassa on integroidut ISO 14001-, ISO 9001- ja ISO 45001 -standardien mukaisesti sertifioidut ympäristö-, laatu-, työterveys ja -turvallisuusjärjestelmät. Kaikki UPM:n sellu- ja paperitehtaat Euroopassa sekä UPM Fray Bentosin sellutehdas Uruguayssa ja UPM Changshun paperitehdas Kiinassa noudattavat myös EU:n EMAS-asetusta (Eco-Management and Audit Scheme). Monilla tuotantolaitoksilla on lisäksi ISO 50001 -standardin tai suomalaisen ETJ+-järjestelmän mukaisesti sertifioitu energiatehokkuusjärjestelmä sekä tarvittaessa ISO 22000 -standardin mukaisesti sertifioitu elintarviketurvallisuusjärjestelmä.

Mikäli sidosryhmillä on huolenaiheita tai epäily Toimintaohjeen vastaisesta toiminnasta, UPM kannustaa ottamaan yhteyttä yhtiöön tai käyttämään Raportoi väärinkäytöksestä -kanavaa (Report Misconduct), jota uudistettiin vuonna 2020. Uusi palvelu on sekä työntekijöiden että ulkoisten sidosryhmien käytettävissä yhtiön internet-sivuilla. Riippumattoman ulkopuolisen palveluntarjoajan ylläpitämä palvelu on saatavilla yli 40 kielellä kellon ympäri. Vuonna 2020 Raportoi väärinkäytöksestä -kanavan kautta tai suoraan sisäiselle tarkastukselle raportoitiin 23 (31) tapausta. Yhteen tapaukseen liittyi syrjintää ja viiteen tapaukseen liittyi rikkomuksia, ja ne johtivat sanktioihin, kuten varoituksiin tai työsuhteiden lopettamisiin.

Raportointiohjeisto

UPM soveltaa konsernitasolla Global Reporting Initiativen GRI-standardien raportointiohjeistoa yritysten yritysvastuun mittaamisessa ja raportoinnissa. UPM:n vastuullisuusraportointi on laadittu GRI-standardien Core-vaihtoehdon mukaisesti.

UPM on sitoutunut korruptionvastaiseen toimintaan

UPM:n Toimintaohje korostaa yhtiön nollatoleranssikäytäntöä kaikkien korruption ja lahjonnan muotojen suhteen. UPM:n korruptionvastaisissa säännöissä kerrotaan tarkemmin kielletyistä toimintatavoista ja eettisestä toiminnasta.

UPM arvioi korruptionvastaisia riskejään säännöllisesti. Vuosittaiseen riskien arviointiprosessiin sisältyy jokaisen liiketoiminta-alueen johdon kanssa käytävät keskustelut. Kaikkia konsernin yksiköitä myös arvioidaan maariskin ja toiminnan kompleksisuuden pohjalta. UPM toimii maailmanlaajuisesti, ja yhtiöllä on merkittävää tuotantoa monissa kehittyvien markkinoiden maissa. Yhtiön toiminta edellyttää monia erilaisia toimivaltaisten viranomaisten myöntämiä lupia. Joissakin maissa, joissa UPM toimii, esiintyy Transparency Internationalin arvion mukaan korruptiota tai laajaa korruptiota. Kyseisissä maissa korruption riski on tavallista suurempi esimerkiksi toimittaessa viranomaisten kanssa ja käytettäessä välittäjiä viranomaisten hyväksyntää edellyttävissä lupaprosesseissa.

Toimittajille ja kolmansille osapuolille tehtävät due diligence -selvitykset ovat olennainen osa UPM:n korruptionvastaista ohjelmaa. UPM edellyttää due diligence -selvitysten tekemistä ennen sopimusten solmimista tai uusimista tietyt ehdot täyttävien kolmansien osapuolten kanssa. UPM edellyttää, että tällaisten kolmansien osapuolten kanssa tehtäviin sopimuksiin sisällytetään lahjonnanvastaiset sopimusehdot, jotka velvoittavat kolmatta osapuolta noudattamaan lahjonnanvastaisia lakeja ja antavat UPM:lle oikeuden tarkastaa, että kolmas osapuoli

noudattaa kyseisiä sopimusehtoja. Yhtiöllä on myös olemassa vastaavat due diligence -menettelyt yhteisyrityksiä ja yrityskauppoja varten.

Vuonna 2020 UPM päivitti korruption vastustamiseen liittyvää verkkokoulutusalustaansa. UPM:n korruptionvastainen koulutus koskee kaikkia yhtiön toimihenkilöitä. Vuonna 2020 yhtiö päivitti myös Toimintaohjeensa toimittajille ja kolmansille osapuolille ja käynnisti verkkokoulutusalustan sen käyttöönoton tueksi. Lisäksi yhtiö julkaisi toimittajille ja kolmansille osapuolille suunnatun videon, jossa kerrottiin yhtiön korruptionvastaisesta politiikasta. UPM järjesti räätälöityjä korruptionvastaisia koulutustyöpajoja valikoiduille kohderyhmille yhtiössä sekä teki riskipohjaisia vaatimustenmukaisuusarviointeja tietyissä maissa ja toiminnoissa.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen

UPM on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Yhtiö on arvioinut kaikkien omien operaatioidensa mahdolliset ihmisoikeuskysymykset ja niiden vaikutukset. Mahdollisten ongelmien ja niiden vaikutusten vakavuus ja todennäköisyys huomioiden tärkeimmät yhtiön vaikutuspiiriin kuuluvat ihmisoikeuskysymykset ovat ympäristön saastuminen, työterveys ja -turvallisuus, työolosuhteet, lasten suojelu ja pakkotyö.

Vuonna 2020 UPM arvioi ihmisoikeusriskejään neljännesvuosittain osana yhtiön vaatimustenmukaisuusprosessia ja otti käyttöön jatkuvan prosessin tärkeimpien ihmisoikeuskysymysten arvioimiseksi liiketoiminta-aluetasolla. Valitus- ja ilmoittamismekanismeja vahvistettiin uudistamalla UPM:n Raportoi väärinkäytöksistä -kanava.

Vastuullinen hankinta

UPM edellyttää, että sen toimittajat, kolmannet osapuolet ja yhteisyrityskumppanit noudattavat yhtiön Toimintaohjeessa (UPM Code of Conduct) määriteltyjä periaatteita ja sitoutuvat noudattamaan lahjonnanvastaisia, sosiaalista ja ympäristövastuuta, tuoteturvallisuutta, ihmisoikeuksia sekä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevia käytäntöjä.

Läpinäkyvät toimittajavaatimukset ovat vastuullisen hankinnan perusta. Toimittajille asetetut vaatimukset on määritelty UPM:n Toimintaohjeessa toimittajille ja kolmansille osapuolille (UPM Supplier and Third Party Code, saatavilla yhtiön internetsivuilla). Erilaisia lisävaatimuksia sovelletaan puun, kemikaalien, sellun, pakkausmateriaalien, turvallisuuden ja logistiikan osalta. Kaikkien UPM:n tuotantolaitoksissa työskentelevien urakoitsijoiden on perehdyttävä UPM:n turvallisuusvaatimuksiin ja suoritettava verkkopohjainen työturvallisuusperehdytys.

UPM tunnistaa hankintaketjuihinsa liittyvän korkean riskin, joka liittyy mahdollisesti negatiivisiin ympäristövaikutuksiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Näitä riskejä määrittelevät alkuperämaa, hankittava materiaali tai palvelu sekä hankintaketjun monimutkaisuus. Riskien tunnistamisen perusteella valittujen toimittajien toimintaa arvioidaan tarkemmin EcoVadisin kautta ja muilla arvioinneilla, toimittaja-auditoinneilla ja yhteisillä kehityssuunnitelmilla.

Vuonna 2020 UPM panosti hankintahenkilöstölle suunnattuun koulutukseen, jossa käsiteltiin uudistettuja toimittajavaatimuksia, ja pyrki edistämään ihmisarvoista työtä hankintaketjuissa. UPM arvioi myös logistiikkaketjunsa työoloja haastattelemalla rekkojen kuljettajia Keski-Euroopassa.

UPM jatkoi yhteistyötä kemianteollisuuden Together for Sustainability (TfS) -aloitteessa, joka edistää ja parantaa jäsentensä hankintaketjujen käytäntöjä, ja osallistumista YK:n Global Compact -yhteistyöhankkeeseen, jonka teemana on ihmisarvoinen työ globaaleissa hankintaketjuissa. Vuonna 2020 UPM teki noin 290 EcoVadis-arviointia ja 117 toimittaja-auditointia.

Sosiaaliset ja henkilöstöasiat

UPM:n painopistealueet sosiaalisen vastuun ja henkilöstön osalta ovat oppiminen ja kehittäminen, vastuullinen johtaminen, monimuotoisuus ja työolosuhteet.

UPM on sitoutunut henkilöstön aktiiviseen osallistamiseen ja kuulemiseen kansainvälisten ja kansallisten sääntöjen ja määräysten mukaisesti. Vastuullisella johtamisella UPM pyrkii sitouttamaan ja osallistamaan työntekijöitä kaikilla organisaation tasoilla. UPM tukee työntekijöidensä ammatillista kasvua, odottaa heiltä kehittymistä sekä auttaa heitä hankkimaan uusia taitoja ja kehittämään niitä edelleen.

UPM kunnioittaa työntekijöiden yksityisyyttä ja edistää tasavertaisia mahdollisuuksia ja työ- ja urakehitystä. Kaikkia UPM:n työntekijöitä kohdellaan yksilöinä sukupuoleen, ikään, etniseen alkuperään, kansallisuuteen tai muihin asioihin katsomatta.

UPM edistää henkilöstön terveyttä ja hyvinvointia. Turvallisuus on olennainen osa UPM:n toimintaa ja johtamisjärjestelmää. Kaikkia UPM:n työntekijöitä, vierailijoita ja urakoitsijoita koskevat UPM:n tiloissa samat turvallisuusvaatimukset.

UPM:n henkilöstöstrategian painopistealueita olivat johtaminen ja turvallisen, monimuotoisen ja osallistavan työympäristön kehittäminen. Näiden lisäksi kilpailukyvyn ja henkilöstön kyvykkyyden kasvattaminen ovat strategiamme keskiössä. Vuonna 2020 UPM jatkoi paremman suorituksen mahdollistavan lähestymistavan jalkauttamista vahvistamalla palautekulttuuria ja joustavaa tavoitteiden asetantaa sekä säännöllisiä esimies-alaiskeskusteluja. Kehitysohjelmat keskustelu- ja palautteenantotaitojen ja valmennuksen kehittämiseksi jatkuivat. Monimuotoisen ja osallistavan kulttuurin edelleen kehittämiseksi UPM jatkoi monimuotoisuutta ja osallistamista koskevaa vuoropuhelua johtoryhmissä vuonna 2020.

Työntekijöiden ja urakoitsijoiden ennakoiva turvallisuus on säilynyt tärkeänä painopistealueena vuonna 2020. Tärkeimpänä prioriteettina on ollut työntekijöiden turvallisuus ja hyvinvointi globaalin pandemian aikana.

Tuotevastuu

Valtaosa UPM:n tuotteista valmistetaan uusiutuvista ja kierrätettävistä raaka-aineista. UPM:n tuotevastuu kattaa kaikkien tuotteiden koko elinkaaren tuotteen kehittämisestä loppukäyttöön sekä käytön jälkeiseen hyödyntämiseen.

Ekodesign- ja turvallisuustoimenpiteet varmistavat, että vaikutukset tuotteisiin ja ympäristöön on otettu huomioon ja minimoitu. UPM:n Ekodesign-kyselyä päivitettiin vuonna 2020 lisäämällä siihen YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviä kysymyksiä.

UPM:n tuoteselosteet tarjoavat asiakkaille helpon pääsyn tuotteiden ympäristövastuuta ja turvallisuutta tai puun alkuperää koskeviin tietoihin. Vuonna 2020 kehitettiin yhteistyössä paperi- ja kemikaaliyhtiöiden kanssa uusi yhtenäinen ja läpinäkyvä tapa kerätä ja arvioida kemikaaleihin liittyvää tietoa.

Useimmille UPM:n tuotteille on myönnetty yleisesti tunnettuja ympäristömerkkejä, kuten EU-ympäristömerkki ja muita kansallisia ympäristömerkkejä graafiselle paperille tai ISCC- ja RSB-sertifiointi biopolttoaineille, biokomposiiteille ja tarroille.

Kaikissa UPM:n sellutehtaissa, UPM Raflatacin Euroopan tehtaissa ja UPM Specialty Papers -tuotantolinjoilla on otettu käyttöön elintarviketurvallisuuden ISO 22000 -hallintajärjestelmä, ja relevantit tuotteet on suunniteltu ja valmistettu täyttämään elintarvikepakkauksille asetetut vaatimukset.

Ympäristö

UPM:n vastuullisuuden painopistealueet ympäristöasioiden osalta ovat metsät ja biodiversiteetti, vedenkäyttö, jätteet ja ilmasto. UPM käyttää

resursseja kuten raaka-aineita, vettä ja energiaa vastuullisesti ja parantaa jatkuvasti energia-, tuotanto- ja kustannustehokkuuttaan.

UPM on sitoutunut kestävään metsänhoitoon ja varmistaa kolmannen osapuolen varmentamilla, FSC™ :n ja PEFC:n mukaisilla alkuperän seurantajärjestelmillä, että yhtiön käyttämä puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja laillisesti hankittu. Kaikki UPM:n omistamat metsät on sertifioitu, tai sertifinointi on meneillään, mikäli kyseessä on uusi kohde.

Vuonna 2020 UPM jatkoi luonnon monimuotoisuuden parantamiseen yhtiön metsissä Suomessa tähtäävän ohjelman toteuttamista. Monimuotoisuusohjelma käsittää operatiiviseen metsien käsittelyyn liittyvät biodiversiteettitoimet ja käytönrajoitukset sekä yhteistyön sidosryhmien kanssa. Biodiversiteetin indikaattoreita ja mittausmenetelmiä on edelleen kehitetty vuonna 2020.

UPM:n suurimmat tuotantolaitokset sijaitsevat alueilla, joilla vettä on riittävästi. UPM:n tehtaiden toiminnassa käytetty vesi on peräisin joista, järvistä tai pohjavesistä. UPM:n vedenkäyttö on vastuullista määrällisesti ja laadullisesti. Jos käyttöveden hinta nousisi 0,01 euroa kuutiolta, se merkitsisi noin 4 miljoonan euron vuosittaista lisäkustannusta. Vuonna 2020 jäteveden määrä paperitonnia kohti kasvoi 2 % ja laski sellutonnia kohti 4 %.

Kiertotalousajattelu on kaiken toimintamme ytimessä. UPM on kehittänyt innovatiivisia tapoja vähentää ja käyttää uudelleen jätteitä sekä hyödyntää sivuvirtoja. Esimerkiksi UPM BioVerno, uusiutuva diesel ja nafta, valmistetaan raakamäntyöljystä, ja tuhkaa käytetään maanparannuksessa, sementtiteollisuudessa tai paperitäyteaineen tuotannossa. Sääntelyn muutokset voivat vaikuttaa jätteen tai tähteiden uudelleenkäyttömahdollisuuksiin, ja vaihtoehtoiset ratkaisut voivat kasvattaa kustannuksia. Vuonna 2020 89 (89) % UPM:n prosessijätteestä käytettiin uudelleen tai kierrätettiin.

Vuonna 2020 UPM:n ympäristöinvestoinnit olivat 6 (17) miljoonaa euroa. Suurimmat investoinnit olivat UPM Chudovon vaneritehtaan jätevedenpuhdistamo sekä hulevesien keräysjärjestelmä puuvarastoilta suoraan jäteveden puhdistamoon UPM Kaukaalla. UPM:n ympäristönsuojelukustannukset olivat 110 (123) miljoonaa euroa (poistot mukaan lukien), ja ne koostuivat pääasiassa jätevesien puhdistamisen ja jätehuollon kustannuksista.

Konsernissa vuonna 2012 käynnistetyn Clean Run -ympäristöohjelman tavoitteena on parantaa UPM:n ympäristösuorituskykyä nostamalla ympäristöasiat etusijalle päivittäisessä toiminnassa. Kaikissa toimipaikoissa seurataan systemaattisesti poikkeamia, raportoidaan proaktiivisesti havainnoista ja läheltä piti -tilanteista, toteutetaan turvallisuuskierroksia ja -keskusteluja ja kootaan yksityiskohtaisia riskinarviointeja. Globaalista pandemiasta huolimatta vuonna 2020 järjestettiin keskimäärin 1 700 (1 900) ympäristökierrosta ja raportoitiin 2 300 (2 900) ennakoivaa ympäristöhavaintoa ja läheltä piti -tilannetta.

UPM:n sisäisen, vuonna 2012 alkaneen Clean Run -ympäristöohjelman ansiosta ympäristöpoikkeamien määrä on laskenut merkittävästi. Vuonna 2020 UPM:n tuotantolaitoksilla ei sattunut merkittäviä ympäristövahinkoja eikä UPM maksanut merkittäviä sakkoja poikkeamista johtuen. Vuoden aikana kirjattiin kuitenkin 17 (19) tilapäistä poikkeamaa lupaehdoista tai UPM:n omista ympäristörajoista. Useimmat poikkeamat liittyivät ilma- (7 kpl) ja vesipäästörajojen (10 kpl) pieniin ylityksiin. UPM raportoi poikkeamista välittömästi viranomaisille ja tarvittaessa paikallisille sidosryhmille sekä ryhtyi tarvittaviin toimenpiteisiin tilanteen normalisoimiseksi ja vastaavien poikkeamien ehkäisemiseksi jatkossa.

Ilmasto

Ilmastonmuutoksen hallintaan liittyvät asiat on yhdistetty muiden ei-taloudellisten asioiden hallintaan, ja siitä raportoidaan yhtiön hallitukselle asiayhteyden mukaan ja tapauskohtaisesti. Esimerkkejä: 1) talousjohtaja raportoi riskeistä hallitukselle, 2) vaatimustenmukaisuusjohtaja selostaa asiaan liittyviä vaatimustenmukaisuus- ja sääntelyasioita hallituksen tarkastusvaliokunnalle neljännesvuosittain, 3) sidosryhmäjohtaja raportoi 2030 vastuullisuustavoitteiden etenemisestä vuositasolla tai 4) vastaava omistaja raportoi ilmastoon liittyvistä ajankohtaisista aiheista hallitukselle. Lisäksi keskeisistä ilmastoon liittyvistä kysymyksistä, kuten skenaarioanalyyseista, sitoumuksista ja UPM:n yleisistä toimintaperiaatteista metsien käytön, tuotannon päästövähennysten ja hankintaketjun suhteen sekä ilmastopositiivisten tuotteiden suhteen raportoidaan suoraan toimitusjohtajan johtamille hallintoelimille.

UPM:n asemaa ja joustavuutta eri ilmastoskenaarioissa (IPCC RCP 2.6, RCP 4.5, RCP 8.5, IEA B2DS, IEA NPS ja IEA CPS) on arvioitu liiketoimintojen ja funktioiden osalta sekä fyysisen vaikutusten että transitiovaikutusten näkökulmasta, ja arviointiin on osallistunut tiedeyhteisön asiantuntijoita. Yleisesti vähäisten ja keskitason päästöjen skenaarioissa transitiovaikutuksilla on suurempi rooli, ja UPM:n asema on hyvä, sillä liiketoimintaportfoliomme joustaa havaittujen riskien ja mahdollisuuksien mukaisesti. Korkeiden päästöjen skenaariossa fyysiset vaikutukset ovat yleensä hallitsevia, ja niillä on vakavat seurauksen niin UPM:n kuin ekosysteemien ja yhteisöjen kannalta kaikkialla maailmassa.

UPM:n tärkein ilmastonmuutokseen liittyvä mittari on fossiilisten hiilidioksidipäästöjen vähentäminen (Scope 1 ja Scope 2) 65 %:lla vuoden 2015 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Science Based Target -aloite vahvisti, että tavoite on linjassa Pariisin ilmastotavoitteen kanssa, jolla rajoitetaan ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Vuonna 2020 nämä päästöt olivat yhteensä 5,4 miljoonaa tonnia eli 6 % pienemmät kuin vuonna 2019.

Muita ilmastonmuutokseen liittyviä tavoitteitamme ovat toimitusketjun fossiilisten hiilidioksidipäästöjen vähentäminen (Scope 3) 30 %:lla vuoden 2018 tasosta vuoteen 2030 mennessä, ilmastopositiivinen maankäyttö ja ilmastopositiivisen tuotevalikoiman kehittäminen. Maankäytön, metsänhoidon ja tuotevalikoiman osalta UPM on tehnyt yhteistyötä tiedekumppanien kanssa uskottavien tietojen ja lähestymistapojen laatimiseksi.

Yhtiö suosii uusiutuvien ja muiden hiilineutraalien energialähteiden käyttöä. UPM:n käyttämistä polttoaineista 72 (70) % on biomassapohjaisia. Jos UPM joutuisi ostamaan fossiilisia CO2-päästöoikeuksia kattamaan kokonaispäästönsä ja päästöoikeuksien hinta nousisi 5 euroa tonnilta, se merkitsisi noin 14 miljoonan euron vuosittaista lisäkustannusta.

UPM:n raportointi TCFD:n (Task Force on Climate-related Financial Disclosures)
mukaisesti on sisällytetty UPM:n vuosikertomukseen seuraavasti:

Muut kuin yhtiön taloudelliset olennaiset asiat ja keskeiset tunnusluvut

Kuvaus olennaisista riskeistä ja niiden hallinnasta on hallituksen toimintakertomuksessa sivuilla 129-133 ja vuosikertomuksessa sivuilla 36–37. Tietoja yhtiön riskienhallintajärjestelmästä on yhtiön internetsivujen Hallinnointi-osiossa ja vuoden 2020 hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevassa selvityksessä, joka on saatavilla myös erillisenä raporttina yhtiön internetsivuilla osoitteessa upm.fi/hallinnointi. Lisätietoja yhtiön tulokseen liittyvistä muista kuin yhtiön taloutta koskevista aiheista on saatavilla vuosikertomuksen yleisessä osiossa ja internet-sivuilla upm.fi.

Tutkimus ja kehitys

Innovointia tulevaisuuteen

Innovaatiot sekä tutkimus- ja kehitysohjelmat ovat keskeinen osa uusien tuotteiden ja teknologioiden kehittämistä. Tutkimuksen ja kehityksen rahoitus suunnataan pääasiassa uusiin teknologioihin ja liiketoiminnan ja prosessien kehittämiseen. UPM:n uusia ja olemassa olevia liiketoimintoja tukee maailmanlaajuinen tutkimus- ja kehityskeskusten verkosto.

Vuonna 2020 UPM käytti tutkimukseen ja kehitykseen 189 (121) miljoonaa euroa, mikä on 18,8 % (6,6 % ) UPM:n liiketoiminnan rahavirrasta. Lukuun sisältyvöt tutkimuksen ja kehityksen suorat kustannukset 41 (53) miljoonaa euroa, sekä kehittyvien liiketoimintojen

negatiiviset rahavirrat sekä investoinnit, liiketoimintojen merkittävät kasvuhankkeet ja digitalisaatiohankkeet.

Uusien molekulaaristen liiketoimintojen kehitystä ja kasvua vauhditetaan

Molekulaariset biotuotteet ovat yksi kolmesta strategisesta kasvun painopistealueesta. Investointi Leunan biojalostamoon Saksassa mahdollistaa siirtymän fossiilisten raaka-aineiden käytöstä puupohjaisiin kestävämpiin vaihtoehtoihin useissa kuluttajatuotteissa, kuten tekstiileissä, muoveissa, PET-pulloissa, pakkauksissa sekä lääke- ja kosmetiikkatuotteissa.

Biopolttoaineliiketoimintamme on käynnistynyt onnistuneesti, ja olemme rakentaneet liiketoiminnalle kannattavan ja kestävän pohjan. Kehitystyömme tähtää biopolttoaineliiketoiminnan laajentamiseen uudenlaisilla teknologiakonsepteilla ja biomassapohjaisilla raaka-aineilla.

Uusi maailmanluokan Biofore Base -koelaitos Lappeenrannassa keskittyy tutkimukseen, pilotointiin ja analytiikkaan. Laitos yhdistää UPM:n eri teknologioita sekä uusista ja nykyisistä liiketoiminnoista maailmanlaajuisesti kertynyttä kokemusta ja asiantuntemusta. Strateginen tutkimus vauhdittaa entisestään biopohjaisten ratkaisujen kaupallistamista kannattaviksi teollisiksi prosesseiksi kustannustehokkaasti. Vuonna 2020 tutkimustyö keskittyi kasvuliiketoimintamme uusiin arvoketjuihin: biokemikaaleihin, biopolttoaineisiin ja erikoispakkauksiin.

Ilmastopositiivisia tuotteita

Tuotteemme tarjoavat ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen korvaamalla fossiilisia raaka-aineita biopohjaisilla uusiutuvilla vaihtoehdoilla. Ilmakehästä sidottu hiili pysyy tuotteissamme koko niiden elinkaaren ajan, vaikka tuotteita kierrätettäisiin useita kertoja. 

Olemme sitoutuneet ilmastopositiiviseen tuotevalikoimaan. Monet tuotteistamme ovat jo todistettavasti ilmastopositiivisia. Vuoden 2020 lopulla käynnistimme tutkimuksen tuotteidemme ilmasto- ja hiilivarastovaikutuksista kahden tutkimuslaitoksen, saksalaisen energia- ja ympäristötutkimusinstituutin IFEU:n ja Suomen ympäristökeskuksen, kanssa. Jatkossa aiomme todentaa kaikkien tuotteidemme ilmastovaikutukset tieteellisesti.

Uusiutuva vety on yksi esimerkki ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvästä tutkimuksestamme. Arvioimme eri teknologioita hyödyntäviä mahdollisia kaupallisia käyttökohteita, joiden tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Liityimme myös European Clean Hydrogen Alliance -järjestöön.

Painopisteinä kestävä kehitys ja kiertotalouden ratkaisut

Yhtiön 2030-vastuullisuustavoitteet ja tuotekehityksen linkittäminen YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ohjaavat tutkimus- ja kehitystoimintaamme. Uudistimme kestävän tuotekehityksen konseptiamme vuonna 2020. Ensimmäisessä vaiheessa sisällytimme ekodesign-kyselyymme kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviä kysymyksiä ja testasimme mallia ligniinituotteiden kehityksessä. Vuonna 2021 työ jatkuu kestävän pakkaamisen osalta ja muilla liiketoiminta-alueilla. Erityistä huomiota kiinnitetään tuotteiden rooliin kiertotaloudessa

Tutkimme myös uusia tapoja hyödyntää kestävän kehityksen mukaisia kuitupohjaisia materiaaleja, joita on mahdollisuus käyttää kasvavissa loppukäyttökohteissa, kuten tekstiileissä, kuitukankaissa, hygieniatuotteissa ja joustopakkauksissa. Uuden ekodesign-mallin mukaisia ratkaisuja kehitetään yhdessä liiketoimintojemme, teknologiakumppaneiden ja asiakkaiden kanssa. Näemme tähteet ja sivuvirrat arvokkaina raaka-aineina ja siten todellisina liiketoimintamahdollisuuksina.

Vahva patenttisalkku luo arvoa

Innovaatioita suojaavien patenttien, tavaramerkkien ja muiden immateriaalioikeuksien merkitys korostuu uusissa liiketoiminnoissa.
Ne tukevat innovaatioiden muuttamista liiketoiminnaksi. UPM:llä on maailmanlaajuisesti 2 713 patenttia ja patenttihakemusta sekä 1 360 tavaramerkkiä.

Vakaa patenttisalkku vahvistaa kilpailuetuamme. Keksintöjen ja teknologioiden lisensointi antaa hyvän pohjan tulevalle arvonluonnille asiakkaiden ja teknologiakumppaneiden kanssa.

Arvoa digitaalisista mahdollisuuksista

Tavoitteemme on nopeuttaa dataan perustuvaa päätöksentekoa merkittävästi ja parantaa päätöksenteon laatua. Datan hyödyntämiseen perustuvan innovaatiokulttuurin kehittämisessä korostuvat korkealaatuiset, vaatimustenmukaiset ja nykyaikaiset digitaaliset palvelut. Keskitymme erityisesti yhteisten alustojen, digitaalisen asiakaskokemuksen, digitaalisen toimitusketjun ja älykkäiden ratkaisujen kehittämiseen.

Olemme jo luoneet monipuolisia digihankkeita ja -aloitteita. Vuonna 2020 laadimme selkeän toimintamallin helpottamaan datalähtöistä päätöksentekoa. Mallissa datan hallinta ja analytiikka muodostavat tärkeän tuen strategisten kehityskohteiden ja aloitteiden päätöksenteolle. Vuonna 2020 perustimme myös Data Management Office -tiimin, ja aloimme kehittää UPM:n digi- ja datastrategiaa digitalisaation avaamista mahdollisuuksista tulosten ja arvon lisäämiseksi.

Laaja yhteistyöverkosto

Tiiviiseen yhteistyöverkostoomme kuuluu asiakkaita, yliopistoja, tutkimuslaitoksia, toimittajia ja kasvuyrityksiä. Yhteistyö nopeuttaa uusien ratkaisujen kehittämistä ja markkinoille pääsyä erityisesti uusissa liiketoiminnoissa.

Kumppanuudessa EU:n ja biomassoja jalostavan sektorin tutkimus- ja innovaatioyhteenliittymän (European Joint Undertaking on Bio-Based Industries, BBI) kanssa keskitytään biopohjaisten tuotteiden ja niiden kilpailukyvyn kehittämiseen Euroopassa. Olemme osakkaana suomalaisessa CLIC Innovation -yhtiössä, jonka tavoitteena ovat läpimurtoinnovaatiot biotaloudessa, kiertotaloudessa ja cleantechissa sekä älykkäissä energiajärjestelmissä. Olemme myös jäsen FinnCERES-osaamiskeskuksessa, jossa teemme yhteistyötä lignoselluloosaan pohjautuvien materiaalien tutkimuksessa.

UPM Specialty Papers osallistui vuonna 2020 Euroopan paperiteollisuusjärjestö CEPI:n (Confederation of European Paper Industries) 4evergreen-aloitteeseen tavoitteena vauhdittaa kuitupohjaisten pakkausten käyttöä kiertotaloudessa. UPM Raflatac liittyi uuteen globaaliin CELAB-toimialakonsortioon tehostaakseen taustapaperin kierrätystä tarrateollisuudessa. UPM Biofuels liittyi Euroopan biopolttoaineiden kestäviä biomassa-arvoketjuja edistävään BIKE-hankkeeseen.

Biokemikaalien uusi aikakausi

Päätimme tammikuussa investoida 550 miljoonaa euroa biokemikaalijalostamon rakentamiseen Leunaan Saksassa. Investointi avaa meille aivan uusia markkinoita ja merkittäviä kasvunäkymiä.

Maailmassa ainutlaatuinen jalostamo tuottaa sataprosenttisesti puupohjaisia biokemikaaleja, jotka mahdollistavat siirtymän fossiilisten raaka-aineiden käytöstä kestävämpiin vaihtoehtoihin useissa kuluttajatuotteissa, kuten tekstiileissä, muoveissa, PET-pulloissa ja erilaisissa kumituotteissa.

Biojalostamon kapasiteetti on 220 000 tonnia vuodessa. Päätuotteita ovat bio-monoetyleeniglykoli (BioMEG) ja ligniinipohjaiset uusiutuvat toiminnalliset täyteaineet. Biojalostamo tuottaa myös bio-monopropyleeniglykolia (BioMPG) ja teollisia sokereita.

Hankkeen suunnittelu-, hankinta- ja lupaprosessit etenivät vauhdilla vuonna 2020. Biojalostamon rakennustyöt aloitettiin lokakuussa virallisella peruskivenmuurauksella. Biojalostamon tuotannon arvioidaan käynnistyvän vuoden 2022 loppuun mennessä.

UPM:n biokemikaalit vastaavat asiakkaiden kasvaviin tarpeisiin uusiutuvista vaihtoehdoista. Voimakasta kysyntävetoista kasvua on odotettavissa maailmanlaajuisesti, sillä biokemikaaleilla pyritään ensisijaisesti korvaamaan fossiilisista raaka-aineista valmistettuja kemikaaleja.

Tuotteilla voidaan korvata öljy-, kaasu- ja hiilipohjaisia materiaaleja. Asiakkaiden ei tarvitse muuttaa arvoketjujaan, sillä UPM:n biokemikaalit toimivat nykyisissä tuotantoprosesseissa ja kierrätysjärjestelmissä. Ne pienentävät myös loppukäyttötuotteiden hiilijalanjälkeä merkittävästi.

Uusiutuvilla biokemikaaleilla on valtavasti teollisiin ja kuluttajasovelluksiin liittyvää potentiaalia. Markkinointistrategiamme keskittyy arvoketjussa erityisesti kestävään kehitykseen tähtäävien yrityskumppanuuksien rakentamiseen.

Kestävästi hoidetun puun tarjonta, ainutlaatuinen teknologiakonsepti ja asiakkaiden läheisyys takaavat toimintojemme kilpailukyvyn. Euroopan kemianteollisuuden keskuksessa toimiva InfraLeuna GmbH -yritys tarjoaa erittäin kilpailukykyiset olosuhteet biojalostamon rakentamiselle, sillä lupaprosessit, logistiset järjestelyt sekä useiden palveluiden ja hyödykkeiden infrastruktuuri ovat jo valmiina. Arvoketjun turvallisuus ja kestävyys perustuvat UPM:n tiukkoihin vaatimuksiin. Biojalostamon raaka-aineet ja olennaiset palvelut hankitaan alueelta, joka mahdollistaa paikallisen arvonluonnin ja edistää kestävää kehitystä. Kun biojalostamo on täydessä käynnissä ja tuotanto optimoitu, sen arvioidaan yltävän 14 %:n sijoitetun pääoman tuottotavoitteeseen.     

Liityimme vuonna 2020 Renewable Carbon Initiative (RCI) -aloitteeseen, jonka tavoitteena on tehdä kemikaaleista jatkossa entistä vastuullisempia, ilmaston kannalta kestävämpiä ja osa kiertotaloutta. World BioEconomy Forum myönsi investoinnillemme The Bio Act of the Year 2020 -palkinnon. Se on konkreettinen osoitus siitä, että kiertotaloutta edistävillä tuotteilla katsotaan olevan olennainen rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Ensimmäinen kliininen tuote sairaaloille

UPM Biomedicals kehittää ja tarjoaa innovatiivisia ja vastuullisia puupohjaisia biolääketieteen tuotteita useisiin sovelluksiin. Laadukkaiden tuotteidemme pääraaka-aine on koivusta saatava nanoselluloosa. 

Pitkän aikavälin tavoitteitamme ovat potilaan mukaan räätälöity hoito, soluhoitojen tuotantoalusta sekä kliiniset käyttökohteet. Hydrogeeliemme etuna on, etteivät ne ole eläinperäisiä, joten potilaisiin ei siirry eläinten DNA:ta. Tuotteitamme myydään kahdella sovellusalueella: kliininen lääketiede ja biotieteet. 

Kliinisessä lääketieteessä toimme markkinoille FibDex®-haavasidoksen, jota lääkintälaitteiden jakelija Steripolar Oy alkoi myydä suomalaisille terveydenhoidon ammattilaisille ja sairaaloille.

FibDex sai vuonna 2019 kliinisiin tutkimustuloksiin perustuvan CE-merkin, jonka ansiosta haavasidoksen markkinointi ja myynti voitiin aloittaa Euroopan unionin alueella. Rekisteröinti Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirastossa (FDA) on meneillään.

Biotieteissä päätuotteemme ovat 3D-solukasvatukseen soveltuva GrowDex®-hydrogeeli ja GrowDase®-entsyymi, jolla voidaan irrottaa soluja geelistä. Nanoselluloosa on yhteensopiva vaativimpienkin solujen kanssa, joten se sopii käytettäväksi esimerkiksi kantasoluille ja potilaan kudoksesta eristetyille soluille tai potilasperäisille soluille. Tällä hetkellä pääasiallinen käyttökohde on uusien lääkeaineiden seulonta. Markkinoilla jo olevan GrowDex-tuoteperheen lisäksi toimme vuonna 2020 markkinoille myös uudet bioyhteensopivat, käyttövalmiit GrowInk™-hydrogeelit solujen 3D-biotulostukseen.

Kehitämme kansainvälisten kumppaneiden kanssa uusia biolääketieteen tuotteita ja sovelluksia. Vuonna 2020 osallistuimme uuteen immunologiseen syöpähoitoon keskittyvään Cancer IO -tutkimus- ja innovaatiohankkeeseen. Sillä on tulevaisuudessa merkittävä vaikutus kliiniseen syöpätutkimukseen, terveydenhuollon järjestelmiin ja yrityksiin sekä ennen kaikkea syöpäpotilaiden elämään. Tähän immuno-onkologian yhteishankkeeseen osallistuu yliopistoja, yliopistosairaaloita, syöpäjärjestöjä ja suuria lääkeyhtiöitä.

Uusia biokomposiitti-tuotteita markkinoille

UPM Biocomposites tarjoaa innovatiivisia ja kestävän kehityksen mukaisia komposiittimateriaaleja ulkorakentamiseen ja kuluttajatuotteisiin. Materiaalit perustuvat UPM:n omaan tutkimus- ja kehitystoimintaan.

UPM ProFi -biokomposiitissa hyödynnetään tarramateriaalituotannosta yli jääviä kuituja ja polymeerejä sekä asiakkaiden tarrajätettä.  Tarrajäte kerätään UPM Raflatacin 150 asiakkaalta ja kumppanilta useista Euroopan maista. Tavoitteenamme on lisätä edelleen kierrätysmateriaalien osuutta tuotteissa. Esimerkiksi UPM:n ProFi Piazza -terassilaudassa kierrätysmateriaalien osuus on
    75 %. Osuuteen sisältyy myös kierrätetty kuluttajamuovi.

Vuonna 2020 keskityimme sisäisen tehokkuuden ja digitalisoitumisen kehittämiseen sekä datapohjaisiin ennustemalleihin. UPM:n ProFi Piazzan lanseeraus oli kaupallinen menestys. Liityimme myös EU:n Circular Plastics Alliance -foorumiin, jonka tavoitteena on edistää kierrätysmuovin käyttöä kulutustavaroissa. Samaa periaatetta noudatetaan UPM ProFi -tuotteissa.

UPM Formi -komposiittimateriaaili valmistetaan puupohjaisista kuiduista ja polymeereistä. Se soveltuu monenlaisiin teollisuus- ja kuluttajatuotteisiin, kuten huonekaluihin ja kodinkoneisiin. Tämän materiaalin hiilijalanjälki on 30–60 % pienempi kuin fossiilipohjaisilla materiaaleilla, ja se täyttää EU:n lujitemuoveille asettamat kiertotalousvaatimukset.

Uusi UPM Formi EcoAce -tuotevalikoima pohjautuu lähes kokonaan uusiutuviin luonnonvaroihin. Se sisältää sertifioituja puu- tai sellukuituja sekä UPM:n biopolttoaineiden tuotannosta saaduista puupohjaisista raaka-aineista valmistettuja biomuoveja. Tuotannolle myönnettiin ISCC Plus -sertifiointi, joka takaa sen, että tuote on ympäristö- ja yhteiskuntastandardien mukainen koko toimitusketjussaan.

UPM Formi 3D -biokomposiitin kehittäminen jatkui vuonna 2020. Painopisteenä oli teollisen mittakaavan 3D-tulostustekniikka.

T&K:n rooli eri liiketoiminnoissa

Osakkeita koskevat tiedot

Osakkeet

Yhtiöllä on yksi osakesarja. Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen UPM:n yhtiökokouksissa.

Kaupparekisteriin merkitty osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2020 oli 533 735 699. Antivaltuutuksen johdosta osakkeiden lukumäärä voi nousta enimmillään 558 735 699 osakkeeseen. 31.12.2020 yhtiön hallussa oli 411 653 omaa osaketta, mikä oli noin 0,08 % yhtiön osakkeista ja äänimäärästä. Yhtiön osakkeisiin ei liity erityisehtoja.

Vuonna 2020 UPM:n osakkeiden vaihto NASDAQ Helsingin pörssissä oli yhteensä 9 921 (9 695) miljoonaa euroa. Tämä on arviolta yli 50 % kaikista UPM:n osakkeilla tehdyistä kaupoista. Osakkeen ylin noteeraus oli 31,50 euroa tammikuussa ja alin 20,31 euroa maaliskuussa.

Hallitukselle myönnetyt valtuudet

31.3.2020 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 50 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien. 

31.3.2020 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista, yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta siinä suhteessa kuin osakkeenomistajat ennestään omistavat yhtiön osakkeita tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla. Hallitus voi päättää myös maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen. Hallitus voi antaa uusia osakkeita ja luovuttaa yhtiön hallussa olevia vanhoja osakkeita yhteensä enintään 25 000 000 kappaletta sisältäen ne osakkeet, jotka voidaan antaa erityisten oikeuksien nojalla. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Edellä mainittujen lisäksi hallituksella ei ole muita voimassa olevia osakeantivaltuuksia eikä vaihtovelkakirjalainan tai optio-oikeuksien liikkeeseenlaskuvaltuuksia. 

Osakkeiden määrän muutokset

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2020 

Omistus omistajaryhmittäin 31.12., %

Osakeomistuksen jakauma 31.12.2020 

Arvopaperimarkkinalain mukaan osakkeenomistajalla on velvollisuus ilmoittaa omistusosuuksiensa muutoksista, jos omistusosuus saavuttaa tai ylittää 5, 10, 15, 20, 25, 30, 50 tai 66,7 (2/3) prosenttia yhtiön äänimäärästä tai osakkeiden lukumäärästä taikka vähenee alle 5, 10, 15, 20, 25, 30, 50 tai 66,7 (2/3) prosentin yhtiön äänimäärästä tai osakkeiden lukumäärästä. Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaiset ilmoitukset löytyvät UPM:n internetsivuilta upm.fi/sijoittajat.

Osakekohtaiset osakeantioikaistut tunnusluvut

1) Ehdotus, vuosi 2020

2) Kaupankäynti Nasdaq Helsingin pörssissä. Omien osakkeiden ostot sisältyvät osakevaihtoihin.

Osakeantioikaistujen tunnuslukujen laskentakaavat

Hallituksen voitonjakoehdotus

Hallitus ehdottaa UPM-Kymmene Oyj:n 30.3.2021 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2020 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella jaetaan osinkoa 1,30 euroa osakkeelta ja että jäljelle jäävät jakokelpoiset varat jätetään vapaaseen omaan pääomaan.

Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 1.4.2021 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan 12.4.2021.

Osinkoehdotuksen julkistamispäivänä 28.1.2021 yhtiöllä on

533 735 699 osaketta. Yhtiön hallussa olevat 411 653 osaketta sisältyvät edellä mainittuun osakemäärään. Yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa. Tämän perusteella ehdotetun osingon kokonaismäärä olisi yhteensä 693,3 miljoonaa euroa.

Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2020 olivat

3 523 705 577,69 euroa, josta tilikauden voitto oli 248 543 044,65 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Ehdotettu voitonjako ei hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Vuoden 2020 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Helsinki, tammikuun 28. päivänä 2021

Tilinpäätös 2020

Konsernitilinpäätös, IFRS

Konsernin tuloslaskelma

Konsernin laaja tuloslaskelma

Liitetiedot ovat osa tätä tilinpäätöstä.

Konsernin tase

Liitetiedot ovat osa tätä tilinpäätöstä.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista