UPM.FI
Artikkeli | syys 25, 2018

Metsä muuttuu ilmaston myötä

Lämpenevä ilmasto saa puut kasvamaan yhä nopeammin, mutta luvassa on myös myrskyjä, lumikuormia, tuholaisia ja kuivuutta.

Ilmasto on jo lämmennyt viime vuosikymmeninä, ja sen odotetaan lämpenevän edelleen. Ilmastotutkijat ennustavat myös, että pallomme pohjoinen puolisko lämpenee päiväntasaajaa nopeammin. Voimme siis odottaa, että Suomessa kasvukausi pitenee ja puiden kasvu kiihtyy.

”Kasvua kiihdyttää myös se, että ilmassa on yhä enemmän hiilidioksidia. Sehän on ravintoa puille”, erikoistutkija Mikko Peltoniemi Luonnonvarakeskuksesta eli Lukesta sanoo.

Suomalaisten metsien kannalta kehitys voisi äkkiseltään vaikuttaa myönteiseltä, mutta asialla on varjopuolensa.

Raskasta lunta ja kuivia kesiä

Kun meret lämpenevät, niistä nousee ilmaan vesihöyryä, joka palaa maahan sateena. Tämän vuoksi ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän vesi- ja lumisateita.

”Kun talvella on lämmintä ja kosteaa, kosteutta sitoutuu myös lumeen ja siitä tulee raskasta. Näin lumituhojen riski kasvaa metsissä”, yksikönpäällikkö Hilppa Gregow Ilmatieteenlaitokselta sanoo. Hän huomauttaa, että lumikuormat ovat jo nyt suurempia kuin ennen ja ne voivat kasvaa maan etelä- ja keskiosissa vielä 30 vuoden ajan, pohjoisessa pidempäänkin.

”Kesät muuttuvat kuitenkin nykyistä kuivemmiksi Pohjois-Euroopassa, mikä lisää metsäpalon riskiä. Voi olla kuivuusjaksoja, ja toisaalta rankkasadejaksoja. Säästä tulee kaiken kaikkiaan arvaamattomampaa.”

Roudaton maa altistaa tuulituhoille

Sateiden ohella lisääntyvät tuulet.

”Jo nyt on nähty, että ilmakehän virtaukset ovat muuttuneet ja myrskyt pysyvät mantereellakin hengissä pidempään kuin ennen. Näin ne voivat yltää myös Suomeen, joka on toistaiseksi ollut melko turvassa”, Gregow toteaa.

Metsiä altistaa tuulituhoille voimakkaan tuulen ohella se, että lämpötilan noustessa routajaksot lyhenevät.

”Routa ankkuroi juuristoa maahan, ja jos routaa ei ole, tuulet voivat aiheuttaa puille nykyistä enemmän vaurioita, vaikka myrskyt eivät lisääntyisi”, Peltoniemi sanoo. Roudattomalla, märällä maalla myös kaatuneiden ja katkenneiden puiden korjuu voi osoittautua hankalaksi.

”Vaurioituneet puut pitäisi kuitenkin saada korjattua pian etenkin, jos edessä on lämmin, kuiva kesä ja ötökät”, Gregow sanoo.

Monimuotoisuus hajauttaa riskiä

Samalla kun tutkijat ennakoivat tulevaa, metsänomistajat voivat jo varautua muutoksiin. Gregowin mukaan keinot ovat pitkälti niitä, jotka luetaan hyväksi metsänhoidoksi tälläkin hetkellä. Hän pitää tärkeänä, että riskit otetaan huomioon metsän uudistamisesta alkaen.

”Kannattaa miettiä tarkasti, mihin maalajiin mitäkin istutetaan, ja selvittää onko metsässä kohtia, joihin tuuli pääsee iskemään kovaa heti, kun latvus vähän kohoaa”, Gregow sanoo. Hän suosittelee myös monipuolista puulajien valikoimaa.

”Riskit riippuvat pitkälti olosuhteista, mutta riski hajautuu, jos lisätään metsämaiseman puustorakenteen monipuolisuutta. Esimerkiksi tuholaiset ovat yleensä puulajikohtaisia”, Peltoniemi toteaa. Hän muistuttaa, että monimuotoisuus on muutenkin luonnon toiminnan perusta.

Huomio hakkuiden ajoitukseen

Gregow painottaa harventamisen merkitystä, jotta puut eivät pääsisi missään vaiheessa riukuuntumaan ja altistumaan siten lumen ja tuulen tuomille rasituksille. Kasvun kiihtyessä harvennus tulee ajankohtaiseksi yhä nopeammin.

”Metsän kiertoaika voi olla vuoden 2050 paikkeilla jopa 10–20 vuotta lyhyempi kuin nyt, ja jo lähivuosina 5–10 vuotta lyhyempi”, Gregow arvioi. Harvennusten ohella hän pitää varhaista päätehakkuuta hyvänä työkaluna riskejä lievennettäessä, oli uhkana sitten lumi, tuuli, tuli tai tuholaiset.

”Luonnonvarakeskus on laatimassa myrskytuhoriskeihin liittyvää karttaa, josta kukin voi tulevaisuudessa katsoa, mitkä ovat keskimääräiset riskit oman metsän alueella”, Peltoniemi kertoo.

Kun metsää hakataan, puihin sitoutunut hiili vapautuu ilmakehään puun käyttökohteesta riippuen vuosien kuluessa tai jopa muutamassa viikossa. Jos metsät saisivat kasvaa tavallista järeämmiksi, ne sitoisivat yhä enemmän hiiltä sen lisäksi, että hiilen vapautuminen siirtyisi. Peltoniemen mukaan metsien yleinen järeytyminen voisikin hillitä ilmastonmuutosta lyhyellä aikavälillä.

”Se, mitä jokainen metsänomistaja voi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, on varmistaa, että hakkuun jälkeen metsä uudistetaan nopeasti ja uusi metsä lähtee hyvin kasvuun”, Peltoniemi sanoo.

Kuvat: Adobe Stock

 

Marianna Salin