UPM.FI
Artikkeli | kesä 08, 2018

Etelä-Afrikan pahin kuivuus sataan vuoteen pakottaa säästämään vettä

Kapkaupunki Etelä-Afrikan Länsi-Kapin provinssissa kärsii tällä hetkellä pahimmasta kuivuudesta sataan vuoteen.

Vuonna 2015 alkanut kuivuus johtuu odotettua pienemmistä talvikauden sademääristä. Kapkaupungissa vallitsee välimerellinen ilmasto, mikä tarkoittaa kuivia kesiä ja talvisateita. Viimeisen kolmen vuoden aikana Länsi-Kapin kuuteen suureen patoon ei ole satanut riittävästi vettä kaupungin 4,3 miljoonan asukkaan kasvaneen vedentarpeen täyttämiseksi.

Loppuvuonna 2016 kaupunki alkoi asettaa yrityksille ja kotitalouksille eri tasoisia vedenkäyttörajoituksia.

Esimerkiksi tason 3 rajoitus sallii kotitalouksien käyttää enintään 15 000 litraa vettä kuukaudessa ja tason 5 rajoitus 10 000 litraa kuukaudessa kotitaloutta kohti. Tällä hetkellä voimassa on tason 6B rajoitus eli 6 000 litraa vettä kuukaudessa kotitaloutta kohti, mikä on vain 50 litraa henkilöä kohti päivässä.

Toimintatapojen muutos

Rajoitusten ja lähestyvän DAY ZEROn (päivä, jona vesihanat joudutaan sulkemaan kokonaan) uhan vuoksi kotitalouksien oli muutettava toimintatapojaan ja vähennettävä vedenkulutustaan. Kouluja, sairaaloita ja valtion laitoksia kehotettiin etsimään erilaisia tapoja vähentää vedenkulutusta ja kierrättää ja käyttää vettä uudelleen.

Paikallinen Sunningdalen koulu laati suunnitelman, jonka tavoitteena oli vedenkulutuksen vähentäminen ja omavaraisuus veden suhteen. Suunnitelmaan sisältyi sadeveden keräyssäiliöiden ja harmaaveden kierrätysjärjestelmän asentaminen sekä porakaivon poraaminen.

Sadeveden keräyssäiliöihin oli tarkoitus kerätä sadevettä, kun tai jos vettä sataisi. Harmaaveden kierrätysjärjestelmä keräisi kaiken koulussa käytetyn harmaaveden, ja porakaivosta saataisiin pohjavettä. Näillä kolmella hankkeella taattaisiin koulun vedensaanti. Hankkeisiin kuitenkin tarvittiin rahaa.

Maanalainen harmaanveden kierrätyssäiliö

Auttava käsi

UPM Raflatacin Etelä-Afrikan aluemyyntijohtaja Trevor Isaacs sai tietää ongelmasta, kun koulu pyysi yhteisöä auttamaan kestävän vedensaannin varmistamisessa koulun tuhannelle oppilaalle.

”Tuntui musertavalta ajatella DAY ZEROa, ja ettei koulun oppilailla olisi vettä juotavaksi tai hygieniasta huolehtimiseen. Odottamattoman kuivuuden vuoksi vesijohtoverkon kehittämiseen ei ollut varoja”, hän sanoo.

UPM Raflatacin vastuullisuusasioista vastaava Noora Markkanen jatkaa: ”Vierailullani Kapkaupunkiin viime syksynä vesikriisi ja sen vaikutukset näkyivät kaikkialla. Näin sen itse hotellivieraana, ja kaikissa yrityksissä, joissa kävimme, puhuttiin siitä.”

Trevor Isaacs (vasemmalla) ja Sunningdalen rehtori E de Wit ja vararehtory D GrahamTrevor Isaacs (vasemmalla) ja Sunningdalen koulun rehtori E de Wit ja vararehtori D Graham

UPM Raflatacin tuen ja muiden lahjoitusten avulla sadeveden keräyssäiliöt ja harmaan jäteveden kierrätysjärjestelmä on nyt saatu käyttöön. Koulun tuhat oppilasta ja 80 henkilökunnan jäsentä käyttivät aiemmin 80 000 – 120 000 litraa kunnallista vesijohtovettä kuukaudessa. Helmikuussa 2018 käyttöön otetun harmaan jäteveden kierrätysjärjestelmän ansiosta kulutus väheni 18 000 litraan. Harmaan jäteveden kierrätysjärjestelmän ja sadeveden keräyssäiliöiden ansiosta koulun arvioidaan seuraavien kuukausien aikana tarvitsevan vain 9 000 litraa kunnallista vesijohtovettä juomavedeksi. Näin vettä säästyy 88 % ja arvokkaiden vesiresurssien rasitus vähenee.

Kouluhanke on osa UPM:n Biofore Share and Care -ohjelmaa. Ohjelma keskittyy hankkeisiin, jotka ovat merkityksellisiä yhtiön liiketoiminnan ja vastuullisuustavoitteiden kannalta. Painopistealueet ovat Lukeminen & oppiminen, Paikallinen sitoutuminen, Vastuullinen veden käyttö ja Bioinnovaatioiden vauhdittaminen.