UPM.FI
Artikkeli | helmi 20, 2018

Kansainvälisillä suuryrityksillä on keskeinen vastuu korruption ja lahjonnan kitkemisessä

Korruptio on globaali, yhteiskunnallinen ja rakenteellinen ongelma, jota on hankala tunnistaa, tutkia tai mitata. Keinoja sen vastaiseen taisteluun kuitenkin löytyy, ja suuryritykset voivat osaltaan käyttää näitä keinoja ja ehkäistä epärehellistä eduntavoittelua liiketoiminnassaan. UPM ei hyväksy korruptiota ja lahjontaa missään muodossa.

Korruptio tarkoittaa henkilökohtaisen, julkisen tai organisaation suoman vastuullisen aseman väärinkäyttöä oman edun tavoittelemiseksi. Korruptiota ilmenee monissa muodoissa, ja yksi niistä on lahjonta. Muita ovat esimerkiksi kiristys, suosiminen, kavallus, petos ja rahanpesu.

Lahjonnalla tarkoitetaan rahan tai muiden taloudellisten etujen tarjoamista tai vastaanottamista, kun tavoitteena on saada vastaanottaja väärinkäyttämään vaikutusvaltaansa tai asemaansa. Lahjus voi olla mikä tahansa taloudellinen tai taloudellista arvoa sisältävä etu, kuten lahja, palvelu, toimi, asema tai oikeus.

UPM noudattaa kaikkia voimassa olevia korruption- ja lahjonnanvastaisia lakeja ja säännöksiä, mutta vaikka yrityksen toiminta on vahvasti läpinäkyvää, sen toiminta ja sidosryhmäyhteistyö ei ole immuuni korruptiolle.

"Yksi keskeinen korruption ilmenemismuoto on, että toimittajavalinta tehdään muulla kuin yhtiön edun perusteella. Palveluja ostetaan esimerkiksi sukulaisilta, tutuilta, lapsuudenystäviltä tai golfkavereilta. Saavutettu etu ei ole välttämättä rahallinen. Se voi olla myös henkilökohtainen sosiaalinen verkostoituminen", sanoo UPM:n Sisäisen tarkastuksen johtaja Arto Tenhula.

Lahjontaan johtaa useimmiten kolme syytä

Arto Tenhulan mukaan kolme tyypillisintä syytä lahjontaan ovat motivaatio, tilaisuus ja valvonnan puute.

”Motivaatio tarkoittaa, että henkilö saattaa antaa itselleen oikeutuksen toimia väärin. Hän voi ajatella ansaitsevansa lahjuksen, koska sellaisten ottaminen on maan tapa.”

Lahjonta alkaa usein hyvin pienestä asiasta, ja valvonnan puuttuessa lahjusten määrä voi kasvaa ja korruptiokierre jatkua vapaasti. Tietyissä maissa korruptioon ja lahjontaan törmätään tilastollisesti useammin kuin muissa. Jos ihmisen tulot eivät riitä elämiseen, lahjusten otosta on vaikea päästä eroon. Ongelmiin saattaa johtaa myös korruptioon liittyvä kulttuurinen paine tai tilanteet, joissa henkilön palkka on liian pieni suhteessa hänen toimenkuvansa statukseen. Ongelma on rakenteellinen.

Missä menee sallittavan käytöksen ja väärinkäytösten raja?

"Jos myyjä kustantaa viikonloppumatkan asiakkaalle ja tämän puolisolle hyvän sopimuksen saamiseksi, se on selkeästi kiellettyä toimintaa. Mutta lahjonta ei ole aina rahaa, ja joskus saavutettu etu on rahallisesti mitätön. Silloin kysymys kuuluukin, mikä on sallittu liiketoimintatapa ja miten meidän tapamme vaihtelevat eri maissa", Tenhula muistuttaa.

Jos yksilön etu menee yrityksen edun edelle, hälytyskellojen pitää aina soida. Kaikkiin tilanteisiin sopiva nyrkkisääntö on helppo: jos lahjan antamisella pyritään vaikuttamaan toisen osapuolen päätöksentekoon, kyseistä lahjaa ei tule luvata, antaa tai vastaanottaa.

Keinoja kilpailutuksen valvontaan

Kilpailutus on yksi korruption vaaranpaikoista. Sitä on vaikeaa valvoa, eikä dokumentointi välttämättä takaa, että kaikissa vaiheissa on toimittu oikein.

"Valvontaa voi parantaa esimerkiksi siten, että hankinnasta vastaavien henkilöiden vastuualueita vaihdetaan säännöllisesti, jottei ostajien ja toimittajien välille muodostu liian läheisiä suhteita. Näin UPM:llä on tehty esimerkiksi Kiinassa, missä korruptioindeksi on korkea. Siellä kategorioiden ostajien vastuualueita arvioidaan kolmen vuoden välein", Arto Tenhula kertoo.

UPM:n läpinäkyvä kilpailutus tekee kaikille toimittajille selväksi, millä valintakriteereillä toimittaja on valittu. Näin kaikille annetaan tasapuolinen mahdollisuus kehittää toimintaansa tai tehdä parempi tarjous sopimuksen saamiseksi.

Globaaleilla yrityksillä on suuri vastuu

Vaikka korruptiota on vaikea torjua, globaaleilla suuryrityksillä on vipuvartta sen vastaiseen taisteluun. Läpinäkyvä toiminta, toimittajavaatimukset, niiden järjestelmällinen auditointi ja tarvittaessa liiketoimintasuhteen lopettaminen ovat tärkeitä työkaluja korruption torjumiseen.

Myös yhteistyö yli rajojen vie maailmaa jatkuvasti parempaan suuntaan. UPM kuuluu YK:n Global Compact -aloitteen LEAD-foorumiin. Global Compact -aloite on maailman laajin vapaaehtoisen yhteiskuntavastuun aloite, jonka yhtenä periaatteena on korruptionvastaisuus.

"Meillä UPM:llä on korruptioon ja lahjontaan liittyen kunnianhimoinen nollatoleranssi-tavoite ja niin täytyykin olla. Globaalit suuryritykset tulevat muuttamaan maailmaa korruption suhteen. Jos ne eivät aseta rajoja sille, miten toimitaan, maailma ei tule koskaan muuttumaan", Arto Tenhula toteaa.

UPM:n Toimintaohje toimittajille ja kolmansille osapuolille uudistettiin vuoden 2016 lopussa. Uusitun ohjeen vahvuuksia ovat Tenhulan mukaan selkeys sekä ymmärrettävä ja kansantajuinen kieli. Ohje ei jätä kenellekään epäselväksi sitä, miten saa tai ei saa toimia. Selkeä ohjeistus on välttämätön matkalla kohti koko toimintaketjun nollatoleranssia.

Lue myös:

UPM:n Toimintaohje toimittajille ja kolmansille osapuolille – Vastuullisen liiketoiminnan perusta

Tämä artikkelisarja käsittelee uudistunutta UPM:n Toimittajien ja kolmansien osapuolten toimintaohjetta. Ohje määrittelee vähimmäisvaatimukset, jotka UPM asettaa kaikille sen kanssa toimiville toimittajille ja kolmansille osapuolille liittyen vastuulliseen liiketoimintaan, eettisiin toimintatapoihin sekä lakien ja asetusten noudattamiseen globaalisti.

 

Saara Pakarinen