Tehdasalueen kulmassa rekat jonottavat kuormaa. Trukit noutavat varastosta siistiin pakettiin käärittyjä valkoisia sellupaaleja. Yksissä lukee punaisin kirjaimin UPM Betula, toisissa sinisin kirjaimin UPM Conifer. Paalit päätyvät markkinoille pakkaus- ja erikoispapereiden, aikakauslehtien ja hienopapereiden valmistukseen.
Valtaosa sellusta on tosin ajettu putkia pitkin oman paperitehtaan uumeniin, jossa kaksi paperikonetta tahkoaa siitä hienopaperia.
Olemme Kaakkois-Suomessa Kuusankoskella, Kymin sellu- ja paperitehtaan sydämessä. 200 hehtaarin suuruinen integraatti on kuin kaupunki kaupungissa. Siinä kulkee nimettyjä teitä, muun muassa Kuitulinja, Haketie ja Arkkitie. Alueen siisteys on silmiinpistävää. Savupiipuista kohoaa valkoisia hajuttomia vesihöyrypatsaita siniselle taivaalle.
Täällä Kymijoen varrella isojen havumetsien siimeksessä puu muuttuu selluksi ja sellu paperiksi.
Sellun kysyntä kasvaa
Aloitamme kierroksen tehtaanjohtajan pakeilla. Markku Laaksonen myhäilee tyytyväisenä, sillä investoinnin hyödyt puhuvat puolestaan: Sellun vuosituotanto kasvaa 530 000 tonnista 700 000 tonniin. Sellun jauhautuvuus paranee ja sitä myötä sellun laatu. Tehtaasta tulee entistä energiatehokkaampi. Ja mikä parasta: sellun tuotantoa ei tarvitse enää jarrutella, sillä uusi kuivauskone pystyy kuivaamaan sellumassaa huomattavasti enemmän kuin vanha.
Markku Laaksonen
– Kuivauskone kytkettiin toimintaan elokuussa kuukausi etuajassa, joten paaleja päästiin tekemään suunniteltua aiemmin. Investointi alkoi tuottaa rahaa heti, kun tuli enemmän tuotantoa. Nyt olemme ajaneet sellua uudella tuotantotasolla jo muutamia kuukasia, ja hyvältä näyttää, Laaksonen kertoo.
Investoinnit valmistuivat ajoissa ja suunnitellusti. Nyt valkaistua havu- ja koivusellua syntyy runsaammin kuin ennen, ja hyvä niin, sillä sellua kysytään hanakasti maailman markkinoilla. Sitä käytetään yhä enemmän pehmopapereissa sekä pakkauksissa, joiden määrä kasvaa verkkokaupan kasvun myötä. Sitä tarvitaan paikkaamaan keräyspaperin vajetta. Sellulla on tilausta esimerkiksi Kiinan kasvavan keskiluokan tarpeisiin, kotitalous- ja hygieniatuotteiden mutta myös paino- ja toimistopaperilaatujen valmistukseen.
Itse asiassa sellu on tulevaisuuden high techia, joka taipuu raaka-aineeksi hyvinkin mielikuvituksellisiin tuotteisiin: jäätelöön, ketsuppiin ja paakkuuntumisenestoaineisiin. Se voi korvata puuvillan vaatteiden valmistuksessa ja muovin pakkauksissa.
Ei ihme, että tehtaanjohtaja suhtautuu luottavaisin mielin sellun tulevaisuudennäkymiin.
Into on tarttunut sellumiehiinkin. Sellussa on taas imua.
Laajennettu Kuorimo
Integraatin meluisimmassa paikassa on tänään hiljaista. On seisokkipäivä.
Sellun laatu alkaa kaukana tehtaasta, se alkaa metsästä ja asiantuntevasta puunostosta. Ei saa ostaa läpimitaltaan liian pientä tai lahoa puuta, ei lahottaa puuta lojuttamalla sitä liian pitkään tienvarressa tai varastoissa.
Sellutehtaan investoinnit heijastuvat laajalle. Puun lisäostot tuovat puhtia puunkorjuutyöhön, mikä puolestaan tuo kilisevää metsänomistajien kukkaroihin. Kerrannaisvaikutukset ovat mittavat paitsi alueellisesti myös valtakunnallisesti; ennen kaikkea ne heijastuvat positiivisesti työilmapiiriin.
Modernisoitu havukuitulinja
Energian hyödynnettävyys paranee.Lämmön ja sähkön tuotanto lisääntyy, kertoo käyttöpäällikkö Matti Tikka kemikaalien talteenottolaitokselta. Kuljemme valtavan valkolipeäsäiliön ohi ja päädymme valvomoon, jossa tapaamme monta sellunkeittäjää. Koivu- ja mäntykeittäjät tarkkailevat yhdessä koivu- ja mäntyvalkaisijoiden kanssa monitoreilta kiemuraisia kaavioita, jotka kertovat muun muassa klooridioksidin kulutuksesta. Se kiinnostaa osastomestari Mika Hohtia. Kulutus on kuulemma vähentynyt, mikä kuulostaa hyvältä uutiselta.
Uutta on myös oksien erottelu ja esilajittelu, mikä vähentää rejektin, epäpuhtauksien, määrää. Saanto paranee. Kolmas modernisointikohde liittyy energiatehokkuuteen. Sen vaikutukset meille tiivistää käyttöpäällikkö Matti Tikka kemikaalien talteenottolaitoksesta.
Osastomestari Mika Hohti tutkii klooridioksidin kulutusta. Taustalla valkaisija Aki Korpela.
– Energian hyödynnettävyys paranee. Lämmön ja sähkön tuotanto lisääntyy. Tehtaan energiaomavaraisuus kasvaa yli 85 prosenttiin, Tikka kertoo. Lämpöä syntyy enemmän, koska soodakattilassa poltetaan enemmän mustalipeää. Yli jäävä lämpö myydään kaukolämpöverkkoon. Se ja uusiutuviin raaka-aineisiin perustuva ”vihreä sähkö” tukee hyvin koko konsernin kestävään kehitykseen perustuvaa liiketoimintaa.
Tehokas kuivauskone
Saavumme valvomoon, jossa on ihmisiä kuin Vilkkilässä kissoja. Monitoreista seuraamme, miten selluarkit etenevät pakkauslinjalla robottien kynsiin. Vientiin menevät paalit saavat ympärilleen siistin kääreen ja rautalangan. Kääreettä pinotut paalit suuntaavat kotimaan reiteille.
Uudelle kuivauskoneelle oli selvä tilaus, sillä vanha oli päässyt tuhtiin keski-ikään, yli 50-vuotiaaksi. Sitä puretaan parhaillaan. – Nyt sellutehdas voi ajaa täyttä kapasiteettia, vaikka paperitehdas seisoisikin. Ennen jouduttiin hidastamaan, mutta nyt voimme tasoittaa kulutusta, selvittää käyttöinsinööri Jukka Flinkman. Pikkuhiljaa kierroksemme lähenee loppuaan. Siirrymme valvomosta varastoon, josta sellu lähtee maailmalle loppuasiakkaiden jalostettavaksi. Hohtavan valkoiset sellupaalit odottavat noutoa, trukit suihkivat edestakaisin, eri maiden rekisterikilvin varustetut rekat täyttyvät kuormasta.
Vedenpinta jäteveden puhdistamon altaassa höyryää. Tuotannossa aamuvuoro on vaihtunut iltavuoroon. Sellu kiehuu, paperikoneet soivat. Valtakunnassa… ei, vaan integraatissa, kaikki hyvin.
Helen Partti
