Vuoden teeman taustalla on kasvava huoli naisjohtajuudesta. 30 prosentissa suomalaisten yritysten johdosta ei ole yhtään naista - viime vuonna vastaava luku oli 17 prosenttia. Yritysten hallituksissa naisjohtajia oli vuonna 2014 21 prosenttia, tänä vuonna 13 prosenttia. Monimuotoinen johto luo tutkimusten mukaan yritykselle paremmat valmiudet ymmärtää toimintaympäristöään alati muuttuvassa maailmassa ja tehdä hyviä, oikeaan ja ajankohtaiseen tietoon perustuvia päätöksiä.
Jokaiseen yritykseen koottiin hankkeessa oma opiskelijatiimi löytämään ratkaisuja ja toimintamalleja monimuotoisen johtamiskulttuurin kohentamiseksi. Lisäksi yrityksen työntekijöistä koottiin tiimi, jolle tarjottiin uravalmennusta johtajuuden näkökulmasta. (Lue Helsingin Sanomien artikkeli aiheesta täällä). Uravalmennuksessa nostettiin esille esimerkiksi omien vahvuuksien ja tavoitteiden tiedostamisen tärkeys oman uran rakentamisessa.
”Tehtävämme oli tarkastella UPM:n luomaa työnantajamielikuvaa naisnäkökulmasta. Kuinka naiset kokevat UPM:n rekrytointi- ja henkilöstöviestinnän? Koetaanko, että miehillä ja naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet edetä yrityksessä? Pohdimme asioita ryhmässä ja teimme 61 henkilön mielipidekyselyn”, kertoo UPM:n opiskelijatiimissä mukana ollut bio- ja materiaalikemian opiskelija Christina Alexander.
Opiskelijatiimin tulokset julkaistiin loppuvuodesta. ”Kun UPM:ää verrattiin muihin saman alan yrityksiin, oli se suosituin työpaikkavalinta. Vahvaa naisjohtajuutta ei kuitenkaan yhdistetä UPM:ään sinänsä, eivätkä kaikki naiset koe, että heillä olisi UPM:llä välttämättä miesten kanssa tasavertaiset mahdollisuudet edetä urallaan”, kertoo Christina.
Dialogissa mukana olo vahvisti UPM:n näkemystä monimuotoisuuden merkityksestä hyvässä päätöksenteossa. Monimuotoisuuteen liittyvät erilaiset koulutus- ja kokemustaustat, osaamiset, monipuolinen ikärakenne, eri kansallisuudet ja sukupuolten tasa-arvo. Muutoksia saadaan aikaan monimuotoisuuden huomioivalla henkilöstöpolitiikalla ja käytännön teoilla arjessa, jokaisella tasolla ja jokaisessa toimipaikassa. Miesvaltainen metsäala ei muutu rakenteeltaan nopeasti, mutta ilmapiiriä voidaan muuttaa ketterämmin.
”Kesätyössäni sellutehtaalla Pietarsaaressa kohtasin oikein hyvän työilmapiirin. Voisin hyvin kuvitella palaavani sellutehtaalle töihin myös uudelleen”, kertoo Christina.
Lue Helsingin Sanomien artikkeli UPM:n osallistumisesta Dialogi-hankkeeseen
Saara Töyssy
