Harjavallan vesivoimalaitoksen rakennustyömaalla käy kuhina. Työn alla on uuden turbiinin asennus, jonka valmistuttua on kahden vanhan turbiinin peruskorjauksen vuoro. Länsi-Suomen Voimalle kuuluva voimala Kokemäenjoen varrella lukeutuu Etelä-Suomen tehokkaimpiin. Modernisointitöiden jälkeen tehokkuus kasvaa entisestään. UPM omistaa Harjavallan voimalasta suoraan 51,5 ja PVO-Vesivoiman kautta noin 12 prosenttia.
UPM on Suomen toiseksi suurin energiantuottaja ja merkittävä toimija vesivoiman tuotannossa. Yhtiöllä on Suomessa yhdeksän omaa vesivoimalaa sekä kolme pienvesivoimalaa paperitehtaiden yhteydessä. Se omistaa vesivoimaa lisäksi Saksassa, Itävallassa ja Yhdysvalloissa.
Vesivoima edistää kestävää kehitystä
Vesivoima on tärkeä uusiutuvan sähkön tuotantomuoto Suomessa. Sillä on mittavia hyötyjä fossiilisiin energiamuotoihin verrattuna: siitä ei synny päästöjä tai meluhaittoja. Voimaloiden käyttöikä on lisäksi pitkä, joten vesivoimaan tehdyt investoinnit kantavat vuosikymmenien päähän.
UPM on toteuttanut omissa vesivoimalaitoksissaan viime vuosien kuluessa laajan modernisointiohjelman. Valtaosin 1930–50-luvuilla rakennettujen voimaloiden peruskorjaukset saadaan pääosin päätökseen arviolta vuonna 2017, kun Harjavallan vesivoimalaitoksen modernisointi valmistuu.
Harjavallan investointisumma on 40 miljoonaa euroa, josta 51,1 prosentin osuus on suurin UPM:n panostuksista vesivoimalaitoksiin viime vuosina. Puolet investointisummasta käytetään kahden vanhan turbiinin peruskorjaukseen, puolet uuteen. Uusi turbiini tuottaa tulevaisuudessa uutta säätövoimaa UPM:n käyttöön.
Säätövoima mahdollistaa joustavuuden
Säätövoimaa tarvitaan tuotannon ja kulutuksen vaihteluiden tasaamiseen.
– Mitä enemmän on niin sanottua ei-säädettävää energiantuotantoa, sitä enemmän tarvitaan säädettävissä olevaa tuotantoa, toteaa UPM Energian tuotantojohtaja Ari Henriksson. Vesivoima on helpoin tapa tuottaa säätövoimaa.
Sähköä ja tuulta ei voi tuottaa varastoon, mutta vettä voi varastoida altaisiin. Vesivoimaloita voi käynnistää, säätää ja pysäyttää nopeammin kuin esimerkiksi lauhde- tai ydinvoimaloita.
– Vesivoimaloiden turbiineja voidaan säädellä nopeasti melkein nappia painamalla, Henriksson havainnollistaa.
Päästövähennystavoitteet lisäävät säätövoiman tarvetta
Säätövoiman tarve kasvaa Euroopassa lähivuosina voimakkaasti ensisijaisesti päästövähennystavoitteiden ja uusiutuvan energian lisäämisen myötä. Suomen pitkän aikavälin ilmastotavoite on vähentää päästöjä 80–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Jotta tavoite toteutuisi, energian käyttöön liittyvät päästöt on vähennettävä lähes nollaan.
Muun muassa tuulivoiman tuotanto halutaan viisinkertaistaa Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Koska tuulta ei voi varastoida, sen tuottamisen ja kulutuksen vaihteluiden tasaamiseen tarvitaan säätövoimaa. Sitä on saatu tähän asti muun muassa lauhdevoimalaitoksista, mutta niitä halutaan vähentää.
– Säätövoimakapasiteetti todennäköisesti pienenee entisestään, koska osakkuusyhtiömme Pohjolan Voima harkitsee kahden kannattamattoman hiililauhdelaitoksen sulkemista. Me UPM:ssä näemme tärkeänä, että säätövoimaa tuotetaan riittävästi kotimaassa, sillä se vahvistaa Suomen omavaraisuutta, Henriksson kertoo.
Vesivoima on kestävä tapa tuottaa säätövoimaa markkinoiden tarpeisiin. UPM:ssä vesivoima on tärkein säätövoiman tuottaja.
Helen Partti
