UPM.FI
Artikkeli | 06/03/2021 09:09:10

Voiko Kiina voittaa roskasodan?

Maailman suurin muovijätteen tuottaja haluaa taata kansalaisilleen vihreämmän tulevaisuuden. Jos Kiina onnistuu, muulla maailmalla voi olla siltä paljonkin opittavaa.

Roskasota-käsite on toistunut usein kiinalaisissa lehtiotsikoissa viime vuosina. Kiinan valtiollinen uutistoimisto Xinhua kuvaili viime vuonna jäteongelman torjuntaa ”ankaraksi ja pitkäksi taisteluksi”. Roskasota alkoi maaliskuussa 2017, jolloin Kiinan keskushallinto julkisti jätteiden lajittelusuunnitelman. Sen tavoitteena oli nostaa maan 46 suurimman kaupungin kiinteän kaupunkijätteen kierrätysaste 35 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Maan suurimmat kaupungit Shanghai ja Peking ovat sittemmin lisänneet paikallisiin säädöksiin pakollisen jätteiden luokittelun. Shanghaissa se otettiin käyttöön heinäkuussa 2019 ja Pekingissä toukokuussa 2020. Tämän vuoden tammikuussa valtiollinen komitea julkisti uuden kunnianhimoisen tavoitteen, kaikkien biohajoamattomien muovipussien kieltämisen koko maassa vuoteen 2025 mennessä.

Hukkuuko Kiina jätteeseen?

Kiinan hallinnolla on paljon päteviä syitä tehdä mullistavia ratkaisuja. Monien mielestä tällaiset toimet tulevat kuitenkin jälkijunassa. Kiina on ollut hukkumaisillaan jätteeseen jo vuosikymmenten ajan, mutta maassa ei ole vieläkään kansallista kierrätysohjelmaa, vaan se on hyvin riippuvainen yksityisistä jätteiden keräilijöistä, jotka noutavat kierrätysjätteen julkisista roska-astioista ja kotitalouksilta.

Ennen kuin viranomaiset alkoivat kieltää kiinteän jätteen tuonnin vuonna 2018, Kiina toimi romuttamona ja kierrätyskeskuksena puolelle maailman jätemäärästä. Mittavan jätteentuonnin lisäksi Kiina tuottaa valtavasti jätettä omin voimin. Kulutus ja kaupungistuminen ovat kasvaneet Kiinassa räjähdysmäisesti viimeisen 30 vuoden aikana, ja koska maassa asuu viidesosa koko maapallon väestöstä, se tuottaa eniten muovijätettä maailmassa.

Vaikka monissa maissa muovijätettä syntyy asukasta kohti enemmän kuin Kiinassa, jätteenpolttolaitosten ja kierrätysjärjestelmien puute on johtanut Kiinassa siihen, että maan kaatopaikat ovat paisuneet yli äyräidensä ja monet alueet ovat pahoin saastuneita.

Kiinan suurin kaatopaikka Jiangcungou, joka vastaa kooltaan sataa jalkapallokenttää, oli suunniteltu käytettäväksi 50 vuoden ajan. Sen kapasiteetin rajat tulivat kuitenkin vastaan jo 25 vuodessa. Kertakäyttömuovin maatuminen kaatopaikalla tai luonnossa voi kestää jopa tuhat vuotta, joten saastumisen mittakaava on kiistämättä massiivinen.

Vastuu asukkailla

Jotkut suhtautuvat yhä epäilevästi Kiinan uusien toimenpiteiden tehokkuuteen ja siihen, pystyykö maan hallinto saavuttamaan epäuskottavilta vaikuttavat tavoitteensa. Lupaavaa kehitystä on kuitenkin nähty Shanghaissa, joka on Kiinan ensimmäisenä kaupunkina ottanut käyttöön pakollisen jätteiden lajittelun.

Shanghain hallinto esitteli vuonna 2019 erillisen keruuohjelman, jolla talousjäte jaettiin neljään luokkaan: kierrätysjätteeseen, ongelmajätteeseen, maatuvaan jätteeseen ja kuivajätteeseen. Viranomaisten heinäkuussa julkistamien tilastojen mukaan vuoden kuluttua uusien määräysten käyttöönotosta jätteiden lajitteluaste oli noussut 15 prosentista yli 90 prosenttiin.

Shanghaissa asuva UPM:n ympäristöasiantuntija Jue Wang sanoo, että selkeän jätteenkeräysjärjestelmän perustaminen, vapaaehtoisvoimin toimiva paikallinen neuvonta ja yleisten kierrätysastioiden tiheä sijainti ovat avaintekijöitä uuden järjestelmän onnistumisen kannalta.

Shanghain asukkaat tottuivat uuteen järjestelmään ja omaksuivat hyvät kierrätyskäytännöt nopeasti. Nyt he jopa tarkistavat lajitteluastioiden sijainnin etukäteen matkustaessaan muihin Kiinan kaupunkeihin.
Jue Wang

Shanghaissa toimivan Fudanin yliopiston tutkimustiimi on tutkinut pitkäaikaisten jätelajittelutottumusten kehittymistä, ja tutkimuksen tulokset tukevat Wangin havaintoja. Tutkimusryhmä on seurannut tiiviisti jätteiden lajittelua kuudessa yhteisössä Shanghaissa viime vuodesta lähtien. Tutkijat ovat havainneet, että kun ihmiset tiedostavat oman vastuunsa jätteiden lajittelussa, he jatkavat kierrätystä todennäköisemmin myös ilman valvontaa ja mahdollisia seuraamuksia.

Shanghain hallinnolta saatujen tietojen mukaan kaksi kolmasosaa asukkaista jatkoi jätteiden lajittelua, vaikka vapaaehtoiset kierrätysneuvojat lopettivat tomintansa koronaviruspandemian vuoksi maaliskuussa.

Lisätoimia tarvitaan

Vaikka kierrätys onkin edistynyt vakuuttavasti Shanghaissa, Kiinan jäteongelma on edelleen erittäin akuutti. Tähän vaikuttaa muovipakkausten käytön kasvu erityisesti ruokatoimituksissa ja verkkokaupassa, jotka kasvavat nyt nopeimmin.

Kiinan suurin ruokatoimitusyritys Meituan paljasti elokuussa, että pelkästään se käsitteli yli 40 miljoonaa tilausta päivässä. Kiinan Greenpeacen arvion mukaan jokainen ruokatoimitus sisältää keskimäärin 3,27 kertakäyttöistä muovipakkausta. Siten Kiinan ruokatoimitusala käyttää joka päivä yli 130 miljoonaa hajoamatonta muovikassia tai -rasiaa.

Verkkokaupassa tilanne ei näytä yhtään valoisammalta. Sielläkin lähes 34 prosenttia kuljetuspakkauksista sisältää muovia. Vaikka monet materiaalit ovatkin kierrätettäviä, Greenpeacen viimevuotisessa tutkimuksessa ilmeni, että 95 prosenttia muovipakkauksista poltetaan tai haudataan muun talousjätteen mukana kaatopaikalle, koska muovin kierrätysarvo on vähäinen. Jopa Shanghain uudessa kierrätysohjelmassa muoviset pakkausmateriaalit katsotaan kuivajätteeksi, joka ei kuulu viralliseen kierrätysjärjestelmään.

Itä-Aasian Greenpeacen kampanjavastaavan Damin Tangin mielestä verkkokauppojen on tehtävä muutakin kuin vain korvattava kertakäyttömuovi kierrätyskelpoisilla materiaaleilla.

”Pakkausjätteen määrää voidaan pienentää vain uudistamalla systemaattisesti koko toimitusjärjestelmä”, Tang sanoo.

Tässä tarkoituksessa on käynnistetty useita pienen mittakaavan pilottihankkeita. Jotkin kiinalaiset kuljetusyritykset tarjoavat nykyisin esimerkiksi kuljetuslaatikoita, joita voidaan uudelleenkäyttää useissa toimituksissa.

Paperi on muovia helpompi kierrättää ja myös biohajoavaa. Siten myös uudet paperipohjaiset pakkausmateriaalit voivat osaltaan pienentää jätemäärää. Tuotantoprosesseissa käytettävien teknologioiden kehittyessä paperipakkauksia voidaan muuttaa kevyemmiksi, vedenkestävämmiksi ja kustannustehokkaammiksi. Näin ne voivat korvata muovipakkaukset ja täyttää kaikkien alojen tarpeet.

”Paperia pidetään kierrätettävyyden, maatuvuuden ja uusiutuvuuden suhteen edelleen vastuullisempana materiaalina kuin biohajoavia muoveja”, Wang selittää.

Ratkaisun avain saattaa kuitenkin piillä kiinalaisten kuluttajien asenteissa kestävään kehitykseen. Kiinan ruokatoimitusbisneksen ja verkkokaupan kasvun odotetaan jatkuvan, joten asiantuntijat pelkäävät, että maan jätesota vain kiihtyy tulevina vuosina. Shanghain onnistuminen on rohkaiseva esimerkki. Nähtäväksi jää, onnistuvatko muut kaupungit, joilla on vähemmän resursseja käytettävissään, toistamaan saman.

”Avainasemassa on oikeastaan kulutuksen vähentäminen”, Wang sanoo. ”Jos se ei kuitenkaan onnistu, voimme ainakin siirtyä käyttämään vastuullisempia pakkausmateriaaleja.”

Kiinan tämänvuotisilla pakkausmessuilla olikin havaittavissa, että yhä useampi kiinalainen pakkausvalmistaja pyrkii nyt keventämään pakkauksia, käyttämään enemmän kierrätyskelpoisia tai kierrätettyjä materiaaleja ja korvaamaan fossiilisista raaka-aineista valmistetut materiaalit uusiutuvilla ja biohajoavilla.

Teksti: Letitia Lin