UPM.FI
  • Sellu
  • Miksi monimuotoisimmat tiimit tuottavat parhaat ideat
Artikkeli | 04/20/2021 09:42:22

Miksi monimuotoisimmat tiimit tuottavat parhaat ideat

Nykytiedon valossa näyttää entistä selvemmältä, että näkemysten monipuolisuus luo perustan muutokselle. Yritykset kiinnittävätkin yhä enemmän huomiota rakentaakseen osallistavia työympäristöjä, jotka tukevat erilaisia ajattelutapoja ja kannustavat innovointiin.

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että suorituskykyisten tiimien, onnistuneen päätöksenteon, liiketoimintamenestyksen sekä paremmin voivan ja terveemmän työympäristön taustalta löytyvät usein monimuotoisuuden ja osallistavuuden arvot. North Carolina State Universityn (NCSU) uuden sellu- ja paperiteollisuuteen keskittyvän tutkimuksen mukaan nämä arvot lisäävät myös innovointia.

Mitä ovat monimuotoisuus ja osallistavuus?

Monimuotoisuus liitetään usein yksinkertaistetusti sukupuoleen, kansalaisuuteen tai ikään. Kunkin yksilön tausta muodostuu kuitenkin näiden lisäksi tekijöistä, jotka eivät näy ulospäin. Tällaisia ovat esimerkiksi työhistoria, omakohtaiset kokemukset ja äidinkieli.

”Stereotypiat, ennakkoluulot ja omakohtaiset kokemukset vaikuttavat päätöksiimme ja käytökseemme, vaikka niiden tunnistaminen saattaa olla vaikeaa”, toteaa UPM Biorefining -liiketoiminnan henkilöstöjohtaja Marju Luoma.

Toisinaan osallistavuus ja monimuotoisuus sekoitetaan toisiinsa, ja termit saattavat esiintyä käsi kädessä. Monimuotoisuus viittaa kuitenkin erilaisuuteen, siinä missä osallistavuus tarkoittaa kykyämme hyväksyä erilaisuutta ja antaa sille sijaa.

Diversity_Image 2_Matt Ridley_Unsplash_web.jpg

Monimuotoisuus voi tuoda tullessaan suuria innovaatioita. Kuva – Matt Ridley, Unsplash

Monimuotoisuus ja innovaatio sellu- ja paperiteollisuudessa

Yrityksen näkökulmasta monimuotoisuus ja osallistavuus muodostavat perustan luovuudelle, mikä puolestaan on edellytys innovaatioiden syntymiselle.

”Erilaisia näkemyksiä tuottavat eri elämänaloilta ja eri taustoista tulevat, eri kokemusten muovaamat ihmiset. Osallistava työympäristö ylläpitää luottamuksen, avoimuuden ja kunnioittavan vuorovaikutuksen ilmapiiriä”, tiivistää NCSU:n kestävän liiketoiminnan ja biotalouden professori Marko Hakovirta. Hakovirta kuuluu myös asiantuntijaryhmään, joka vastikään julkaistussa tutkimuksessaan tarkastelee monimuotoisuuden merkitystä innovoinnille sellu- ja paperiteollisuudessa.

Hakovirta katsoo, että innovointi on erittäin monialainen ja monitieteinen prosessi, jonka puitteet luodaan yhdistämällä eri tieteenaloja, koulutustaustoja ja paikallisten markkinoiden sekä kulttuurin ymmärrystä. Hänen mukaansa hyvin toimiva tiimi, jonka sisällä esiintyy erilaisia ajattelutapoja ja joka toimii osallistavassa työympäristössä, pystyy mihin tahansa.

Myös Luoma uskoo, että monimuotoisuuden ja innovoinnin välillä on selvä kytkös.

”Mikäli monenlaisia näkemyksiä kuunnellaan keskusteluissa, päätöksenteossa ja toteuttamisvaiheessa, päästään parempaan lopputulokseen. Mielestäni on itsestään selvää, että jos lähestymistapoja on vain yksi, useita tärkeitä ideoita jää huomiotta.”

Tämän lisäksi monimuotoisuus ja osallistavuus kytkeytyvät kehittyneeseen rekrytointiin sekä huippuosaajien sitouttamiseen, mitkä puolestaan ovat keskeisiä innovoinnin osatekijöitä. Luoman havaintoa tukevat useat tutkimukset. Esimerkiksi Harvard Business Review’n tutkimuksessa kävi ilmi, että monimuotoisuutta ja osallistavuutta suosivat yritykset ylsivät innovaatioista saamansa tuoton osalta 19 prosenttia parempiin pisteisiin ja 9 prosenttia korkeampaan EBIT-marginaaliin. Accenturen tutkimuksessa puolestaan tultiin johtopäätökseen, että innovatiivinen ajattelu on kuusi kertaa korkeammalla tasolla kaikkein tasa-arvoisimmissa kulttuureissa kuin kaikkein eriarvoisimmissa. Lisäksi tutkijat havaitsivat, että heterogeeniset tiimit ratkaisivat monimutkaisia ongelmia paremmin ja olivat luovempia homogeenisiin tiimeihin verrattuna.

Hakovirta sanoo omien kokemustensa ja tutkimustensa olevan linjassa tulosten kanssa.

”Innovoinnin ja kestävyyden johtotehtävissä yli 20 vuotta työskennelleenä olen voinut nähdä monimuotoisuuden ja osallistavuuden todellisen arvon. Biotalouden globaalin luonteen vuoksi kasvumahdollisuudet löytyvät usein perinteisten, paikallisten markkinoiden ulkopuolelta. Maailmanlaajuisessa markkinaympäristössä toimiminen vaatii kuitenkin kulttuurista kompetenssia ja kykyä ymmärtää kuluttajia ja heidän käytöstään. Tämän lisäksi on osattava hyödyntää globaalia innovaatioekosysteemiä, kuten yliopistoja ja startup-yrityksiä. Suorituskykyiset yhtiöt vaalivat monimuotoisuutta ja osallistavuutta menestyksen ennakkoehtoina”, Hakovirta vahvistaa.

UPM on ottanut nämä opit vakavasti. Yhtiöllä on esimerkiksi selluliiketoiminnan tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä teknisen asiakaspalvelun tiimit kolmessa eri maassa ja maanosassa: Suomessa, Kiinassa ja Uruguayssa.

”Tämä on meille selvä etu ja vahvuus, ja hyödynnämme tietoisesti sekä tiimien että yksittäisten tiiminjäsenten erilaisia taustoja saadaksemme monenlaisia näkökulmia työprosessiin. Lopputuloksena syntyy enemmän innovatiivisia ideoita”, Luoma kertoo.

Diversity_Image 3_Gary Butterfield_Unsplash_web.jpg

Vain yhteistyöllä monimuotoisuus saadaan kukoistamaan. Kuva – Garry Butterfield, Unsplash

Kuinka yhtiöt voivat edistää monimuotoisuutta

Jokaisen yhtiön tulisi panostaa osallistavan työkulttuurin ja monimuotoisuutta sen kaikissa muodoissa suosivan työympäristön aktiiviseen kehittämiseen. Tie monimuotoisuuteen kulkee osallistamisen kautta, sillä sen avulla luodaan monimuotoisuudelle otolliset olosuhteet.

”Tätä taustaa vasten kulttuurin lukutaito ja kunnioitus erilaisia taustoja sekä ajattelun moninaisuutta kohtaan ovat ratkaisevia tekijöitä. Kuten aina, yrityksen eri tasoilla johtoasemassa olevien tulee näyttää suuntaa ja viedä monimuotoisuuden ja osallistavuuden arvot käytäntöön”, Hakovirta toteaa.

Luoma on samaa mieltä. ”Osallistavuudelle perustuvassa ympäristössä ihmisten välinen erilaisuus otetaan tervetulleena vastaan, sitä arvostetaan ja vaalitaan. Kaikilla jäsenillä on myönteinen vaikutus yhteisöön”, hän kuvailee. ”Vaikka tie aidosti monimuotoiseen ja osallistavaan työyhteisöön ei ole aina helppo tai kitkaton, sen tuomat hyödyt ovat ylivoimaiset. Aivan ensin jokaisen yhtiön tulisi ymmärtää, että yhteistyön tekeminen ja muiden näkökulmien huomioonottaminen vaativat panostusta sekä henkilöstöltä että johdolta.”

UPM muun muassa panostaa henkilöstön kehittämiseen ja monenlaisten taitojen kouluttamiseen työntekijöilleen erilaisten ohjelmien, kuten työkierron, avulla. Lisäksi jokaisen vakituisen henkilöstön jäsenen tulee huolehtia henkilökohtaisen kehityssuunnitelmansa ajantasaisuudesta uranäkymiensä ja -mahdollisuuksiensa laajentamiseksi. UPM hyödyntää ihmiskeskeisen muutosjohtamisen mallia, ja henkilöstöprosessien kehittämisessä tukeudutaan työntekijöiden kokemuksiin. Monimuotoisuus ja osallistavuus on sisällytetty johtamisen kehitysohjelmiin, ja niiden toteutumista seurataan ja mitataan henkilöstön sitoutuneisuutta kartoittavissa kyselyissä.

”Haluaisin painottaa sitä, miten tärkeää on luoda osallistava työkulttuuri, jossa on aidosti sitouduttu kuuntelemaan ihmistä ja ottamaan erilaiset näkökulmat huomioon. Yhtä lailla tulee olla valmis haastamaan itseään ja omaa ajatteluaan. Mitä enemmän syntyy ideoita, sitä suuremmalla todennäköisyydellä joukossa on myös niitä, jotka tekevät yrityksestä aidosti innovatiivisen”, Luoma tiivistää.

 

Teksti: Maria Stambler