Suomi on Euroopan metsäisin maa, jonka pinta-alasta noin 75 % on metsää. On meidän kaikkien suomalaisten vastuulla pitää huolta metsiemme monipuolisesta lajistosta ja varmistaa, että metsät tarjoavat virkistäytymismahdollisuuksia mahdollisimman suurelle joukolle ihmisiä ja että pystymme kestävällä tavalla tuottamaan uusiutuvaa raaka-ainetta suomalaisen metsäteollisuuden tarpeisiin.
Mitä metsäsertifioinnilla tavoitellaan?
Metsäsertifiointijärjestelmä on tärkeä työkalu, jolla pyritään varmistamaan, että puuraaka-aine tulee kestävästi hoidetuista metsistä. Järjestelmässä on kaksi tärkeää elementtiä: metsänhoitostandardi ja alkuperäketjun varmennusjärjestelmä. Metsänhoitostandardi asettaa taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristön hyvinvointiin liittyvät kriteerit metsien hoidolle, ja alkuperäketjun varmennusjärjestelmän avulla voidaan todentaa rikkoutumaton ketju kestävästi hoidetusta metsästä tuotantolaitosten kautta tuotteiden loppukäyttäjille.
Metsäsertifioinnin keskiössä on erilaisten intressien yhteensovittaminen. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii FSC:n yleiskokous, jossa sadat FSC:n talous, ympäristö- ja sosiaalikamareihin kuuluvat eri organisaatioiden edustajat ja yksityishenkilöt kokoontuvat viikoksi keskustelemaan ja äänestämään järjestelmän tulevaisuudesta.
Sertifioinnin uskottavuutta kohtaan nousee aika ajoin kritiikkiä. On tervettä, että järjestelmän epäkohtia nostetaan esiin ja että niistä voidaan avoimesti keskustella. Mikään järjestelmä ei ole täydellinen, ja sertifioinnin pitää pystyä kehittymään ja vastaamaan kasvaviin vaatimuksiin. Kritiikin noustessa on kuitenkin tärkeää muistaa kiistattomat hyödyt, joita metsäsertifioinnilla ollaan Suomessa ja kansainvälisesti saavutettu. Näkyvimpänä sertifioinnin symbolina Suomessa ovat hakkuissa jätettävät säästöpuuryhmät, joiden tarkoitus on tarjota elinympäristöjä lahopuusta riippuvaiselle lajistolle. UPM:n omat metsät Suomessa ovat sekä FSC- että PEFC/02-44-41-sertifioituja, ja hallinnoimme myös FSC® (FSC-C109750) -ryhmäsertifikaattia, jonka kautta yksityiset metsänomistajat voivat liittää metsänsä FSC-sertifiointiin.
Sertifiointia jo yli vuosikymmenen
Minulla on hyvin henkilökohtainen suhde metsäsertifiointiin. Se on teema, joka on seurannut minua läpi urani. Kun Suomeen oli kehitetty ensimmäinen kansallinen FSC-standardi vuonna 2011, tein UPM:lle pro gradu -tutkielman otsikolla ”FSC-sertifioinnin metsätaloudelliset kustannukset tilatasolla”. Ilmeisesti kustannukset osoittautuivat kohtuullisiksi, sillä vielä samana vuonna UPM päätti aloittaa metsiensä FSC-sertifioinnin, ja minä pääsin hankkeeseen mukaan projektiasiantuntijana.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana olen valvonut metsäsertifioinnin kriteerien noudattamista metsätalousesihenkilönä Uruguayn eukalyptusviljelmillä ja toiminut sertifiointiin olennaisena osana kuuluvan puun alkuperäketjun varmennusjärjestelmän koordinaattorina. Nykyisessä tehtävässäni toimin UPM:n edustajana sertifiointijärjestelmien kansainvälisessä kehitystyössä.
Minulle viikon teema ”Pidä huoli” tarkoittaa, että minä omassa työssäni ja UPM sertifikaatinhaltijana ja yhtenä FSC:n yli tuhannesta kansainvälisestä jäsenestä, olemme omalta osaltamme rakentamassa kestävää tulevaisuutta. Tehtävämme on varmistaa, että jätämme jälkeemme hyvinvoivat metsät, joista myös tulevat sukupolvet voivat nauttia.
