UPM.FI
  • Metsä
  • Näkeekö EU metsää puilta?
Artikkeli | 11/05/2021 10:06:46 | 9 min Lukuaika

Näkeekö EU metsää puilta?

Asa Butcher

Editor, Spoon Agency

Euroopan komissio julkaisi kesällä EU:n metsästrategian, jonka tavoitteena on varmistaa Euroopan kestävä metsäekosysteemi. Kysyimme sekä metsätieteilijältä että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman edustajalta, miten tavoite heidän mielestään saavutetaan.

Euroopan komission vuodelle 2030 asettaman EU:n uuden metsästrategian kattava tavoite on metsien suojelu. Se on kuitenkin herättänyt huolta niin metsäteollisuudessa kuin Euroopan lainsäätäjien keskuudessa, ja kriitikoiden mukaan sen täytääntönpano on epätodennäköistä, sillä kaikissa 27 jäsenvaltiossa on erilaiset olosuhteet.

Strategia on julkaistu osana Fit for 55 -pakettia, joka tukee EU:n tavoitetta vähentää kasvihuonepäästöjä ainakin 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Paketissa tunnistetaan metsien keskeinen ja monikäyttöinen rooli. Mutta mitä strategialla yritetään saavuttaa? Miten se auttaa vähentämään päästöjä? Entä käykö siitä ilmi, ettei luonnon monimuotoisuutta pidetä yllä pelkästään suojelemalla?

Kestävyyden rajojen puitteissa

”Tärkein tavoite on varmistaa kestävä metsäekosysteemi, josta hyötyvät niin luonnon monimuotoisuus, talous kuin kaikki sen sosioekonomiset tekijät. Kestävällä metsätaloudella luodaan menestyviä maaseutualueita ja vauhditetaan biotaloutta”, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koordinoiva Vivian Loonela sanoo.

Liian monet EU-alueen metsät ovat huonossa kunnossa, ja ilmastonmuutos aiheuttaa jo nyt tuhoja monimuotoisuudelle. Tilanteen on muututtava valtavasti, jotta planeettamme pysyy asuttavana, ja muutosten on tapahduttava kestävyyden rajoissa. Strategia pyrkii auttamaan toisistaan suuresti poikkeavia jäsenvaltioita saavuttamaan muutoksen tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Jotkut maat korostavat metsien ei-puupohjaisten tuotteiden tuotantoa, toiset puolestaan painottavat metsien arvoketjua. Euroopan metsäinstituutin johtaja Marc Palahí pitää innostavana strategiaa, jonka avulla luodaan Euroopan metsien yhteinen visio. Teoriassa strategiassa on hänen mielestään avaimet onnistumiseen, mutta kaikki riippuu kuitenkin toteutuksesta sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden myöntämistä resursseista.

”Käsiteltävinä ovat muun muassa entistäminen, miljardien puiden istuttaminen, metsäbiotalouden vahvistaminen ja metsureiden taitojen tukeminen. Miten nämä kaikki priorisoidaan? Strategian onnistuminen riippuu mielestäni siitä, kuinka komissio toimii metsänhoitajien ja -omistajien kanssa sekä siitä, miten he tekevät töitä jäsenvaltioiden kanssa”, Palahí ennustaa.

Loonela huomauttaa, että seuraava konkreettinen askel on metsien havaintoraportointia ja tiedonkeruuta koskeva lainsäädäntöesitys. ”Euroopassa ei ole ollut kattavia metsien raportointivaatimuksia vuoden 2007 jälkeen. Tulevina kuukausina laadimme aloitteen koko Euroopan laajuisesta integroidusta metsien seurantakehyksestä, joka parantaa samalla myös virallisten tietojen saatavuutta.”

UPM-EU-Forest-for-Trees-02.jpg

EU:n uuteen metsästrategiaan kuuluu aloite, jossa istutetaan 3 miljardia puuta vuoteen 2030 mennessä. Kuva: UPM

Resurssien tehokasta käyttöä

Palahín mielestä yksi strategian myönteisistä puolista on painoarvo, jota se antaa puutuotteiden käytölle ja fossiilipohjaisten materiaalien korvaamiselle rakennusalalla. Environmental Science & Policy -aikakauslehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan jokainen rakentamiseen käytetty tonni puuta ehkäisee 3,9 tonnia hiilidioksidipäästöjä.

Tämä on ensimmäinen askel strategian kaskadi-periaatteessa, joka asettaa puupohjaiset raaka-aineet tärkeysjärjestykseen resurssien tehokasta käyttöä varten.

”Kun puu kaadetaan, sitä tulee ensisijaisesti käyttää pitkäikäisten, vuosikymmeniä kestävien tuotteiden valmistamiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi rakentamisessa käytettävät tuotteet ja huonekalut. Haluamme varmistaa, että lyhytikäisiä tuotteita käytetään ainoastaan silloin, kun se on välttämätöntä. Viimeisenä puun käyttöä tulee välttää energiantuotannossa aina kun mahdollista”, Loonela sanoo.

Palahí kuitenkin huomauttaa, että myös monilla lyhytikäisillä puutuotteilla voi olla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. ”Esimerkiksi puupohjaiset tekstiilit voivat vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa 5–7-kertaisesti polyesteriin verrattuna. Nyt vahvasti tekokuituihin nojaavan tekstiilialan on ’keksittävä itsensä uudelleen’ tulevina vuosikymmeninä. On mahdollista, että metsäteollisuudella on tässä kehityksessä merkittävä rooli”, hän ennustaa ja muistuttaa, että myös pakkaukset ja biokemikaalit ovat osa ratkaisua.

Metsänhoitajana Palahí iloitsee kolmen miljardin puun istuttamista koskevasta aloitteesta. Hän kuitenkin ehdottaa, että keskityttäisiin enemmän nykyisiin metsiin ja tarjottaisiin niiden sopeutumiseen tarvittavia välineitä – erityisesti sellaisia, jotka ottavat huomioon ilmastonmuutoksen lisääntyvät vaikutukset ja luonnolliset häiriötekijät, jollaisia nähtiin Euroopan metsissä viime kesänä.

”Monet yritykset ja metsänomistajat istuttavat vuosittain miljoonia puita, mutta siitä ei puhuta. Euroopassa metsien pinta-ala, puuston määrä ja tuotanto ovat kasvaneet parin viime vuosikymmenen aikana. Ne muodostavat merkittävän hiilinielun, ja se on niihin investoivien tahojen ansiota”, hän lisää.

Loonela on samaa mieltä. Hän sanoo, että puiden istuttaminen ei ole vaihtoehto olemassa olevien puiden säilyttämiselle, ja että nykyisten vanhojen luonnonmetsien suojelemiseksi on olemassa kunnianhimoinen toimintasuunnitelma: ”Olemme esittäneet erityisiä suuntaviivoja, joiden avulla tämä saavutetaan. Strategian sisältämät toimenpiteet liittyvät esimerkiksi luonnonmukaiseen metsänhoitoon.”

UPM-EU-Forest-for-Trees-03.jpg

EU:n metsästrategia antaa arvoa puutuotteiden käytölle ja fossiilipohjaisten materiaalien korvaamiselle rakennusalalla. Kuva: Anders Vestergaard Jensen

Tutkimus ja kehitys ohjaavat metsänhoidon kunnianhimoisia tavoitteita

Tutkimus ja innovointi ovat avainasemassa, jotta strategian kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan. Tutkimuksen avulla myös edistetään "tieteeseen perustuvaa EU-alueen metsien panosta Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ilmastoneutraaliuuden ja kestävyyden, luonnon monimuotoisuuden ja kestävän kasvun päämäärien saavuttamiseen." Tässä yrityksiä on kannustettava voimakkaammin korvaamaan fossiilisia tuotteita uusiutuvilla materiaaleilla.

”Jos pohditaan uusiutuvia vaihtoehtoja, jotka voisivat korvata fossiilisiin raaka-aineisiin pohjautuvat tuotteet, niin puu on paras tai ainakin monipuolisin valinta”, Palahí sanoo. ”Ei ole olemassa toista uusiutuvaa materiaalia, joka voisi korvata teräksen, betonin ja tekstiilikuidut tai joka sopii käytettäväksi pakkausmateriaaleissa, biokemikaaleissa ja lääketeollisuudessa. Meidän on investoitava innovaatioihin, jotta metsäteollisuus voi auttaa myös muita teollisuudenaloja käyttämään kierrätettäviä ja uusiutuvia ratkaisuja.”

”Tärkeintä on tarjota paljon erilaisia vaihtoehtoja, koska hiilidioksidipäästöjä on kuitenkin pakko vähentää. Tarvitaan investointeja, tutkimusta, kehitystä ja rahoitusta sekä tukea startup-yrityksille. Voimme perustaa yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksia, jotka mahdollistaisivat kaupallistamisen nopeuttamisen”, hän jatkaa.

Tutkimus- ja innovaatioehdotukset tukisivat strategian rohkeaa tavoitetta tehdä Euroopasta ensimmäinen hiilineutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Loonelan mielestä tavoite voidaan saavuttaa: ”Tämän tärkeän paketin avulla voimme vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta, koska olemme käyneet huolellisesti läpi kaikki strategian osa-alueet.”

Osa-alueita on paljon, ja ne liittyvät esimerkiksi energiantuotantoon, uusiutuvien ratkaisujen lisäämiseen, maatalouden ja maankäytön hiilijalanjäljen pienentämiseen, energiaverotukseen ja rajat ylittäviin tekijöihin. ”Me komissiossa olemme pohtineet asiaa perusteellisesti ja tehneet useita ehdotuksia. On pureuduttava pienimpiinkin yksityiskohtiin, jotta voimme varmistaa, että päästöjen vähennystavoite saavutetaan”, hän lisää.

UPM-EU Forest-for-Trees-04.jpg

Puun monipuolisuudesta kertoo esimerkiksi se, että sitä käytetään pakkasnesteissä, kuten lentokoneiden jäänpoistoaineissa. Kuva: UPM

Kestävän ja sopeutuvan järjestelmän rakentaminen

Metsäsektori voi tarjota monia ratkaisuja, jos sitä kannustetaan oikeaan suuntaan. Moni kuitenkin ajattelee edelleen, että se on ongelma. Tarvitaan lisää tietoisuutta siitä, miksi metsänhoito on tärkeää ja miten puupohjainen talous on paras tapa vaalia Euroopan metsiä.

Kuten strategiaa kohtaan esitetyt vastareaktiot osoittavat, metsäkysymykset ovat entistä polarisoituneempia. Painopisteen tulisi kuitenkin olla ongelman perimmäisessä syyssä eli fossiilipohjaisessa tuotannossa. Palahín mukaan metsänhoitoa ja metsäsektoria on tuettava ja kannustettava, jotta niistä tulisi osa ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kohtaaman kriisin ratkaisua.

”Ilman luonnon monimuotoisuutta metsät eivät ole pitkällä aikavälillä kestäviä eivätkä ne kestä ilmastonmuutosta, jolloin metsäsektorin tarvitsemia resursseja ei olisi saatavilla. On erittäin tärkeää yhdistää luonnon monimuotoisuus ja tehdä metsätaloudesta uusiin olosuhteisiin sopeutuva”, hän korostaa.

Loonelan mukaan seuraava haaste tulee olemaan EU:n jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin väliset neuvottelut ja koko paketin koostaminen, sillä – kuten hän toteaa – ”kaikki ovat osa yhtä suurta palapeliä ja niiden on sovittava yhteen”.

 

Pääkuva: UPM