UPM.FI
  • Metsä
  • Metsien kasvun varmistaminen vaatii muutakin kuin puiden istuttamista
Artikkeli | 11/19/2021 06:32:30 | 5 min Lukuaika

Metsien kasvun varmistaminen vaatii muutakin kuin puiden istuttamista

Salman Ahmed

Journalist

Metsäalan asiantuntijoiden ja luonnonsuojelijoiden mukaan suuret uudelleenmetsitysaloitteet uhkaavat jäädä suurelta osin tehottomiksi, jos niitä ei valmistella etukäteen tutkimuksella ja viedä loppuun pitkän aikavälin metsänhoito-ohjelmilla.

Valtioiden pyrkimykset rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen ovat kanavoituneet useiksi uudelleenmetsityshankkeiksi. Pariisin ilmastosopimus erikseen kehottaa maiden hallituksia sitoutumaan kestävään metsänhoitoon hiilinielujen varjelemiseksi, ja Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin eli IPCC:n raportti vuodelta 2019 nimeää uusien metsien istutuksen ja jo olemassa olevien säilyttämisen tärkeäksi keinoksi hillitä maapallon lämpötilan kohoamista.

Viime vuonna yksi tällaisista aloitteista sai taakseen joukon sosiaalisen median vaikuttajia johtohahmonaan Jimmy Donaldson, joka tunnetaan videopalvelu YouTubessa Mr Beastina. Vaikuttajat kannustivat seuraajiaan osallistumaan Yhdysvalloista käsin toimivan voittoa tavoittelemattoman Arbor Day Foundation -säätiön varainkeruukampanjaan 20 miljoonan puun istuttamiseksi. Vetoomus levisi ilmiömäisesti, ja säätiölle ropisi lahjoituksia kaikkiaan 23 miljoonan dollarin edestä.

UPM Metsän ympäristöasiantuntija Matti Maajärvi huomauttaa, että siinä missä tällaiset aloitteet ovat tärkeitä ja tarpeellisia, niiden teho ja vaikutus pitkällä aikavälillä riippuvat useista tekijöistä.

”Valittuun alueeseen on perehdyttävä tutkimuksin ja on määritettävä kasvupaikalle parhaiten soveltuva puulaji. Lisäksi on tarkasteltava ympäröivää ekosysteemiä ja arvioitava hankkeen vaikutusta lähiseudun yhteisöihin”, Maajärvi luettelee.

Oikea puu oikeassa paikassa

Asiantuntijat painottavat, että oikean lajin valinta kylvö- ja/tai uudistamiskäyttöön on ensiarvoisen tärkeää tehokkaan hiilen sidonnan kannalta.

”Suomen tapauksessa puulaji, joka kasvaa etelässä, ei sovellu maan pohjoisosiin”, Maajärvi toteaa. ”Alkuperäislaji sopeutuu paremmin ympäröivään ekosysteemiin, kun taas väärän puulajin istutuksella voi olla muuhun ympäristöön epäsuotuisa vaikutus.”

Myös lukuisilla muilla ympäristötekijöillä on ratkaiseva rooli uudelleenmetsityshankkeiden onnistumisessa. Näitä ovat muun muassa maaperässä esiintyvien ravinteiden tyyppi, valon määrä, sademäärä, vuoden keskilämpötila sekä vastustuskykyisyys tuhoeläimille. 

Arbor Day Foundation -säätiön metsien kunnostusohjelmien johtajana työskentelevä Bradley Brandt sanoo jokaisen alueen olevan erilainen, minkä vuoksi myös metsän kasvattamiseen tai uudistamiseen liittyvät haasteet ovat erilaisia. Säätiö tukeutuu Brandtin mukaan vahvasti tieteelliseen tutkimukseen ja paikalliseen osaamiseen ennen hankkeiden käynnistämistä niin Yhdysvalloissa kuin muuallakin päin maailmaa selvittääkseen, miten toteutuksessa tulisi parhaiten edetä.

20million-trees.jpgMetsänhoito on tärkeää metsön kasvun ylläpitämiseksi. Kuva: UPM

Metsänhoito

Luonnonsuojelijat uskovat, että pitkän aikavälin metsänhoidolla jo olemassa olevat metsät saadaan sitomaan hiiltä tehokkaammin. Lisäksi niiden vastustuskyky metsäpaloja, ankaria myrskyjä sekä kuivuutta vastaan paranee.

”Toimivalla ja oikea-aikaisella hoidolla voidaan turvata uuden metsän terve kasvu. Hyvä alku on metsikön kasvupotentiaalin kannalta ensiarvoisen tärkeä, ja tämä heijastelee luonnollisesti metsän kykyyn sitoa hiiltä. Talousmetsissä oikeilla hoitotoimilla parannetaan puiden kasvua, jolloin ne pystyvät varastoimaan myös suurempia määriä hiiltä”, kertoo Maajärvi.

Voi kuitenkin viedä useita vuosikymmeniä ennen kuin uudesta tai kunnostetusta metsästä tulee tehokas hiilinielu.

forest-growth-cycle.jpgSuomalaisen metsän kasvukierto. Kuva: UPM

Uuden metsän kasvun turvaamisessa ja juuri istutettujen puuntaimien vaalimisessa keskeisellä sijalla on taimikonhoito. Sairaiden tai heikkokasvuisten taimien raivaus luo terveille yksilöille enemmän tilaa ja mahdollistaa niille paremman ravinteiden saannin.

”Käytännössä tämä tarkoittaa joidenkin taimien raivausta, kun taas kelvollisiksi katsotut yksilöt jätetään kasvamaan”, Maajärvi selventää. ”Suomessa taimikoita hoidetaan yleensä kahdessa kierrossa 15 ensimmäisen vuoden aikana. Seuraava toimenpide on harvennus, joka suoritetaan ensimmäistä kertaa metsän ollessa 20–40 vuoden ikäinen ja uudelleen 15–30 vuoden kuluttua.”

Brandt vahvistaa, että huolellisella hoidolla on avainrooli siinä, miten metsä lopulta menestyy.

”Ensimmäinen vuosi on ratkaiseva. Suuren kokoluokan uudelleenmetsitysohjelmissa emme ehkä kykene tutkimaan jokaista puuta erikseen, vaan tarkastelemme metsää osio kerrallaan. Tällöin havainnoimme taimien kasvuvauhtia ja tuholaisten sekä tautien esiintyvyyttä ja testaamme taimien selviytymiskykyä. Ohjelman edistystä seurataan maastossa, ja seurannasta vastaavat usein paikalliset.”

Maailman luonnonvarainstituutin mukaan jo pelkästään trooppisen metsäpeitteen avulla voidaan saavuttaa lähes 25 prosenttia Pariisin ilmastosopimukseen kirjatuista tavoitteista.

Sosiaalisen median vaikuttajien ja heidän seuraajiensa lahjoittamat varat mahdollistavat lähes 23 miljoonan puun istuttamisen eri puolille maailmaa. Arbor Day Foundation on jo käynnistänyt taimien istutustoimet Yhdysvaltain Oregonin osavaltiossa, ja se suunnittelee vastaavia kampanjoita muihin kohteisiin.

Puiden istutus on kuitenkin vasta ensimmäinen askel. Huolellisella metsänhoidolla varmistetaan, että uusista tulokkaista todella on taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan.

 

Pääkuva: UPM