UPM.FI
  • Innovaatiot
  • Planeettamme tulevaisuus on kaupungeissa – pidimme siitä tai emme
Artikkeli | 06/30/2020 06:17:36

Planeettamme tulevaisuus on kaupungeissa – pidimme siitä tai emme

Räjähdysmäinen kaupungistuminen on valtava haaste, mutta myös ratkaisun avaimet löytyvät kaupungeista.

Maailma kaupungistuu hurjaa vauhtia. Vuonna 1950 alle kolmasosa maailman väestöstä asui kaupungeissa, mutta vuonna 2010 kaupungeissa asui jo puolet maailman väestöstä. Nyt menossa on kaupungistumisen voimakkain vaihe, jossa yli miljoona ihmistä muuttaa kaupunkeihin joka viikko. Vuoteen 2050 mennessä kolme neljästä maapallon asukkaasta on kaupungeissa.

Kaikki kestävyyteen liittyvät ongelmat, kuten ilmaston lämpeneminen, epätasa-arvo ja pandemiat, syntyvät ja kärjistyvät kaupungeissa. Kaupungistuminen ja väestönkasvu ohjaavat kaikkea liiketoimintaa ja politiikkaa. Tästä huolimatta jatkamme niin kuin mikään ei olisi muuttunut, fyysikko Geoffrey West alkoi pohtia.

West totesi, että tarvitaan syvä ymmärrys kaupungistumisen dynamiikasta, mikäli miljardit ihmiset aikovat elää sovussa biosfäärin kanssa ja saavuttaa länsimaisen elintason. Hän alkoi luonnostella tieteellistä teoriaa kaupungeista: eräänlaista sosiaalisen elämän fysiikkaa, joka auttaisi hallitsemaan kiihtyvää kaupungistumista.

urbanisation_two_people_magazine.jpg

Elämän yksinkertainen samankaltaisuus

Brittilainen Geoffrey West, 79, työskenteli suurimman osan urastaan New Mexicossa Los Alamos National Laboratoryssa, missä hän tutki kvarkkeja, säieteoriaa ja muuta todellisuutta, jota vain teoreettiseen fysiikkaan perehtyneet ymmärtävät. 1990-luvun alussa hän siirtyi ensimmäiseen monimutkaisten, itseohjautuvien järjestelmien tutkimukselle omistautuneeseen tutkimuslaitokseen, Santa Fe Instituteen (SFI).

West alkoi yhdessä biologien kanssa tutkia potenssilakeja innoittajanaan Max Kleibers, joka 1930-luvulla havaitsi aineenvaihdunnan skaalautuvan 3/4 potenssiin suhteessa painoon. Tämä tarkoittaa sitä, että eläimen painon kaksinkertaistuessa se tarvitsee vain 75 % enemmän energiaa.

Westiä alkoi kiinnostaa, päteekö tämä myös sosiaaliseen elämään. Loppujen lopuksihan sosiaalinen elämä on verkostoja siinä missä luontokin. Voisiko vastaavaa skaalautumista olla kaupungeissa ja yrityksissä?  Onko Lontoo vain skaalautunut versio Helsingistä?

Kävi ilmi, että niin todella on – eikä vain aineellisesti vaan myös sosioekonomisesti. Tässä on Westin menestysteoksen, Skaala: Elämän ja kuoleman universaalit lait eliöissä, suurkaupungeissa ja yhtiöissä, ydinajatus.

Vähemmän infraa, enemmän innovointia

Myös kaupungit ovat verkostoja – ihmisten ja materiaalin ryhmittymisen ilmentymiä. West kumppaneineen havaitsi, että infrastruktuuri skaalautuu sublineaarisesti niin kuin biologia. Jos kaupungin väestö kaksinkertaistuu, tarvitaan 85 % enemmän infrastruktuuria. Säästöä syntyy 15 %.

Varsinainen yllätys oli kuitenkin se, että myös sosioekonomiset muuttujat skaalautuvat, vaikka niitä ei voi suoraan rinnastaa luontoon. SFI on tutkinut kaikkia mahdollisia sosioekonomisia muuttujia, ja kaikki ne skaalautuvat: palkat, varallisuus, AIDSin esiintyvyys, poliisivoimien koko ja niin edelleen.

Eksponentti on nyt kuitenkin suurempi kuin yksi (1,15–1,2). Se tarkoittaa sitä, että kasvua tulee 15 % aina, kun kaupungin koko kaksinkertaistuu. Yhdessä ihmiset innovoivat ja luovat varallisuutta määräänsä enemmän.

urbanisation_two_people.jpg

Kiihtyvä oravanpyörä

Tallainen on kaupunkien universaalisuus: kun kaupungin koko kaksinkertaistuu, infrastruktuurissa säästetään 15 % ja innovaatioiden ja varallisuuden osalta syntyy 15 % ylijäämää. Kuulostaa hyvältä – paitsi että kaupungeissa myös sosioekonomiset ongelmat kärjistyvät.

Superlineaarinen kasvu kiihtyy, kunnes se lopulta käyttää resurssit loppuun. Seuraa romahdus, joka fyysikko Westin mukaan on matemaattinen välttämättömyys, mutta onneksi ei kuitenkaan käytännön välttämättömyys. Romahdus on pystytty välttämään kerta toisensa jälkeen innovoimalla.

Merkittävä innovaatio nollaa ihmiskunnan kellon: se muuttaa kasvun olosuhteet ja edellytykset.

Mullistavat innovaatiot ovat välttämättömiä, mikäli tavoite on ikuinen kasvu. Lisaksi, kuten West toteaa, innovoinnin vauhdin on koko ajan kiihdyttävä.

”Emme ole pelkästään kiihtyvässä oravanpyörässä, vaan meidän pitää myös vaihtaa oravanpyörää kiihtyvällä tahdilla”, West toteaa YouTubesta löytyvässä Ted-talkissa.

Tämä ajatus vie meidät takaisin kaupunkeihin.

Toivo on kaupungeissa

Kaupungit ovat houkutelleet miljardeja haluttavilla asioilla: työpaikoilla, kulttuurilla, ravintoloilla, terveyspalveluilla ja viihteellä. Helposti unohtuu, että samassa paketissa tulee epämieluisia asioita sosiaalisesta levottomuudesta aina fossiilisen energian aiheuttamaan ilmaston lämpenemiseen.

West panee toivonsa kaupunkeihin. Kaupungit säästävät energiaa ja materiaaleja, mikä on kestävyyden kannalta erinomainen asia. Kaupungit kokoavat yhteen innovatiivisia ihmisiä ja synnyttävät yrityksiä. Yritykset tekevät tuotteita korvaamaan fossiilisia aineita, jotka kiidättivät ihmiskunnan rakettimaiseen kasvuun mutta samalla saattoivat koko planeetan ahdinkoon.

Kaupungit myös hillitsevät jo väestön kasvua. Esimerkit Lähi-idästä ja Aasiasta kertovat, että ihmisten muuttaessa kylistä kaupunkeihin perhekoko pienenee keskimäärin yhdellä lapsella.

Kaupunkien merkitys poliittisina kokonaisuuksina on tunnustettu uudelleen. Kaupungit eivät katoa mihinkään. Ne ovat sinnikkäitä, eivätkä ne häviä helposti.

On todennäköistä, että kotikaupunkisi on paljon vanhempi kuin valtio, jossa asut. On todennäköistä, että demokratian tulevaisuus on kaupunkivaltioissa.

 

Teksti: Marko Erola