UPM.FI
Artikkeli | 08/05/2020 06:33:27

Biopolttoaineista voimaa tulevaisuuteen

Biopolttoaineet tarjoavat ilmastopositiivisen ratkaisun, jota yhteiskunnalla ei ole varaa jättää huomiotta. Biopolttoaineliiketoimintaa johtava Panu Routasalo kertoo, kuinka UPM on kehityksen kärjessä erittäin hiilipitoisen fossiilisen energian korvaamisessa kasvipohjaisella energialla.

Noin 13 vuotta sitten Panu Routasalo työskenteli insinöörinä öljynjalostuksessa. Samoihin aikoihin UPM oli käännekohdassa, kun digitalisaation uhkaama metsäteollisuus leimattiin hiipuvaksi teollisuudenalaksi.

Tuomio oli kuitenkin ennenaikainen. Tänä päivänä metsäteollisuus kukoistaa, ja UPM alan johtavana innovoijana luo kestävän kehityksen mukaisia puupohjaisia vaihtoehtoja öljypohjaisille tuotteille. Routasalo johtaa uraauurtavaa työtä tämänhetkisessä tehtävässään biopolttoaineliiketoiminnan johtajana.

UPM_BM2-19_p39_Panu-Routasalo_300dpi_CMYK.jpg

Paunu Routasalo, biopolttoaineliiketoiminnan johtaja.

Viime aikoina biopolttoaineissa onkin edetty pitkin harppauksin. Viidentenä toimintavuotenaan Lappeenrannan biojalostamo on yltänyt noin 130 000 tonnin vuotuiseen kapasiteettiin. Määrä on 30 % yli alkuperäisen nimelliskapasiteetin, ja kysyntään pyritään vastaamaan täydellä teholla.

”Markkinat kehittyvät hyvään suuntaan, ja monissa maissa on viime aikoina näkynyt selkeää kasvua. Suunnittelemme toista biojalostamoa Kotkaan, jotta voimme vastata tähän kysynnän kasvuun. Satamakaupungin biojalostamo olisi viisi kertaa suurempi kuin nykyinen biojalostamo, ja siellä olisi tarkoitus käyttää useita eri raaka-aineita”, Routasalo kertoo.

Lappeenrannan biojalostamon käynnistyminen viisi vuotta sitten oli uraauurtava hetki, koska jalostamo on maailman ensimmäinen puupohjaista uusiutuvaa dieseliä ja naftaa teollisessa mittakaavassa valmistava tehdas. Sen päätuotteet ovat uusiutuvat UPM BioVerno -diesel ja -nafta, joiden hiilidioksidipäästöt ovat 80 % pienemmät kuin vastaavien fossiilisten tuotteiden. Määrä vastaa yli 140 000 auton vuodessa aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä.

Biojalostamo on malliesimerkki kiertotaloudesta käytännössä. Teollisuuden tähteet jalostetaan kestäväksi energiaksi: havupuita hyödyntävän selluntuotannon tähteenä syntyvästä raakamäntyöljystä tuotetaan puupohjaista dieseliä ja naftaa. Suuri osa raaka-aineesta on lähtöisin yhtiön omilta sellutehtailta, joista lähin sijaitsee aivan biojalostamon naapurissa.

Täydellinen palapeli

UPM BioVerno -nafta on erittäin monipuolinen biopohjainen materiaali, joka voi korvata polttoaineissa, uusiutuvissa muoveissa ja muissa kemianteollisuuden tuotteissa käytettäviä fossiilisia raaka-aineita. UPM on yhdistänyt voimansa muiden kestävän kehityksen johtavien toimijoiden kanssa ja innovoinut esimerkiksi täysin puupohjaisen, kokonaan kierrätettävän maitopakkauksen yhteistyössä Elopakin ja Dow'n kanssa.

”Meijeriyhtiö Arla käyttää sitä Suomen markkinoilla, ja korvaa vuosittain 40 miljoonaa maitopakkausta täysin puupohjaisilla pakkauksilla. Jokainen käytetty tonni meidän puupohjaisesta naftasta valmistettuja uusiutuvia muoveja vähentää vastaavan määrän fossiilisten raaka-aineiden käyttöä”, Routasalo kertoo.

UPM Biofuels_Arla_Puusta pöytään_Antti Airaksinen_IMG_0116.jpg

Arla siirtyi viime vuonna käyttämään ensimmäisenä Suomessa maitojen, jogurttien ja ruoanvalmistustuotteiden harjakattoisissa kartonkipakkauksissa uusiutuvaa puupohjaista biomuovia. Fossiilisen muovin tarve vähenee 180 000 kiloa vuodessa ja pakkauksen hiilijalanjälki on noin viidenneksen pienempi.

Toinen yhteistyön tuloksena syntynyt tuote on täysin puupohjainen UPM Raflatac Forest Film™ -tarramateriaali, joka sekin on valmistettu kestävästi hoidetuista metsistä peräisin olevasta UPM BioVerno -naftasta.

”Tarramateriaali korvaa fossiilipohjaisia materiaaleja uusiutuvilla materiaaleilla ja on erinomainen esimerkki yhtiön sisäisestä yhteistyöstä”, Routasalo sanoo.

Forest Film -tarramateriaali osoittaa, että yhtiön Biofore-strategia edistää ilmastopositiivista innovaatiota ja luo synergioita. Eri liiketoiminnot sellusta tarramateriaaleihin sopivat yhteen kuin palapeli.

”Kaikki osuu kohdilleen. Sama ajattelutapa yhdistää strategisesti kaikkia liiketoimintojamme, joiden yhteinen tavoite on tarjota vaihtoehtoja fossiilisen talouden ratkaisuihin. Liiketoimintojen välillä on myös käytännön synergiaa ja yhteistyötä. Esimerkiksi UPM Biopolttoaineet käyttää selluntuotannon tähteitä polttoaineiden raaka-aineena ja tarjoaa raaka-aineita tarramateriaaliin.”

Ilmastopositiiviset sadot

Kotkaan mahdollisesti rakennettava uusi biojalostamo laajentaisi merkittävästi UPM:n läsnäoloa Euroopan biopolttoainemarkkinoilla. Routasalo uskoo, että biopolttoaineilla on tulevina vuosina kasvava merkitys liikenteen päästöjen vähentämisessä.

Hän kuitenkin lisää, että jokaista ilmastopositiivista ratkaisua tarvitaan kiireellisesti, paremmasta julkisesta liikenteestä sähköön perustuvaan liikenteeseen. ”Emme kisaa sähköautoja vastaan, vaan koemme edistävämme samaa päämäärää. Tulevista liikenteen päästöleikkauksista kolmasosa on sähköautojen ja kaksi kolmasosaa biopolttoaineiden ansiota”, hän arvioi.

Lappeenrannassa UPM BioVernon pääraaka-aine on edelleen raakamäntyöljy, mutta UPM:n tiimi kehittää parhaillaan innovatiivisia raaka-ainevaihtoehtoja, kuten Brassica carinata -öljykasvin ilmastopositiivista viljelyä. Polttoaineeksi jalostettuna Brassica carinata vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Se myös sitoo suuria määriä ilmakehän hiilidioksidia ja varastoi sen maaperään talvikaudella.

UPM_BM1-19_p30_Carinata-is-harvested_300dpi_CMYK.jpg

Brassica carinatan sadonkorjuu Uruguayssa.

”Brassica carinataa voidaan viljellä vuorotellen ruokakasvien kanssa. Sitä viljellään kiertoviljelykasvina talvikaudella, jolloin pellot eivät ole tuottavassa käytössä, ja se on erinomainen raaka-aine uusiutuville biopolttoaineille. Se auttaa meitä tuomaan markkinoille aidosti kestävän kehityksen mukaisen raaka-aineinnovaation”.

Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista uhista, ja Routasalo on ylpeä siitä, että hän saa olla mukana uraauurtavissa ponnisteluissa ilmaston lämpenemisen välttämiseksi. ”Minulla on kaksi lasta, enkä voisi kuvitella työskenteleväni alalla, joka tekee vahinkoa heidän tulevaisuudelleen. On hienoa tulla töihin aamulla, koska tiedän tekeväni hyvää. Nyt olen osa ratkaisua enkä ongelmaa”, hän sanoo.

 

Text: Silja Kudel