UPM.FI
  • Ilmasto
  • Kuinka kertoa nuoremmille suku­polville ilmaston­muutoksesta?
Artikkeli | 06/10/2021 06:20:29 | 6 min Lukuaika

Kuinka kertoa nuoremmille suku­polville ilmaston­muutoksesta?

Mikä on sopiva tapa puhua lapsille ja nuorille ilmastonmuutoksesta asiallisesti ja pelkoa herättämättä? Se on välttämätöntä, mutta helpommin sanottu kuin tehty.

”Koska johtajamme käyttäytyvät kuin lapset, meidän lasten on otettava vastuu, joka heidän olisi pitänyt ottaa jo kauan sitten”, julisti Greta Thunberg YK:n ilmastokokouksessa Puolan Katowicessa vuonna 2018. Sittemmin nuoren ilmastoaktivistin herätyshuuto on kaikunut miljoonien nuorien huulilta ympäri maailmaa mielenosoituksissa, jotka vaativat tehokkaampia toimia ilmastonmuutosta vastaan.

Samaa viestiä toistavien nuorten määrä kasvaa kasvamistaan. Jäätiköiden sulamisen, äärimmäisten sääilmiöiden, kuivuuden ja metsäpalojen tarjotessa musertavia todisteita ilmastonmuutoksesta nuoret sukupolvet ovat alkaneet äänestää jaloillaan vaikuttavamman ilmastopolitiikan puolesta.

Tämä puolestaan on innoittanut kasvatusalan ammattilaisia pohtimaan, kuinka nuoria voisi kannustaa ja tukea kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan. Asiantuntijoiden mukaan yksi ensimmäisistä askelista on varmistaa, että mahdollisimman moni nuori ymmärtää ilmastonmuutoksen monimutkaiset syyt ja on valmis puuttumaan niihin. Tässä pitäisi kuitenkin onnistua lannistamatta nuoria ja lisäämättä toivottomuuden tunnetta.

Työkalut tosiasioiden käsittelyyn

”Osana ilmastokasvatusta meidän on oltava valmiita kohtaamaan suuria ja ehkä pelottaviakin tunteita jo pienten lasten kanssa. Ne ovat tärkeä osa heidän kasvuaan”, aloittaa kirjailija ja Yhdysvaltain yleisradio NPR:n kasvatusvastaava Anya Kamenetz. ”Vielä muutama vuosikymmen sitten oli tapana tuudittaa lapset turvallisuuden tunteeseen, mutta lasten on monesti helpompaa kohdata tosiasiat, koska heitä ei ole opetettu suhtautumaan niihin tietyllä tavalla. Sama pätee esimerkiksi rasismista tai kuolemasta puhumiseen”, kahden lapsen äiti jatkaa.

Kamenetzin mukaan suru ja huoli ilmastonmuutoksesta ovat vaiettuja tosiasioita, jotka voivat johtaa syyllisyydentunteeseen, joka taas ei edistä rakentavaa keskustelua. ”Muutosta ei tule, jos me vanhempina emme hyväksy elävämme epävarmassa maailmassa. Voimme kuitenkin tehdä parhaamme, jotta se olisi parempi lapsillemme.”

NPR:n vuonna 2019 julkaisemassa artikkelissa Kamenetz antaa vinkkejä siihen, kuinka lapsille voi kertoa ilmastonmuutoksesta. Ensin täytyy vain rikkoa hiljaisuus. ”Luonto kiehtoo lapsia, joten heille kannattaa ujuttaa tietoa planeettamme muutoksista jo pienestä pitäen. Samalla voi kertoa, ettemme vielä täysin ymmärrä näitä muutoksia”, Kamenetz neuvoo.

Esimerkiksi esikouluissa voitaisiin opettaa lapsille sään ja ilmaston eroista sekä muista konkreettisista ympäristöaiheista, kuten luonnon monimuotoisuudesta, veden säästämisestä, jätteiden vähentämisestä ja vastuullisesta metsien ja muiden luonnonvarojen hyödyntämisestä.

Opettajat avainasemassa

Ympäristöasioita on käsiteltävä entistä enemmän niin perus- ja toisen asteen opetuksessa kuin korkeakoulutuksessa. Yliopistojenvälisen tiedekasvatusta edistävän LUMA-keskuksen johtaja Maija Aksela kertoo, että roolimallit voivat vaikuttaa myönteisesti asenteisiin ja kannustaa toimintaan. Samalla asiantuntevat opettajat ovat avain menestykseen.

Yhdellä opettajalla on noin 100 vuotta kestävä vaikutus: ensin opetuksen ja sitten oppilaiden välityksellä.
Maija Aksela

”Ilmastonmuutoksen saralla kvalitatiivinen opettajankoulutus on ensiarvoista”, Helsingin yliopiston professori Aksela sanoo.

Ongelmana ei ole ainoastaan puute hankkeista, joissa opettajille tarjotaan koulutusta ja tukea ilmastonmuutoksesta opettamiseen. Jos aihetta ei sisällytetä kansalliseen opetussuunnitelmaan, opettajilla tuskin on motivaatiota sen opettamiseen.

Aihetta käsittelevässä artikkelissaan Aksela kirjoittaa, että opetussuunnitelmien tulisi tarjota oppilaille enemmän mahdollisuuksia etsiä vastauksia kysymyksiinsä ohjatun tutkivan oppimisen ja systeemiajattelun avulla. Kysymysten kokonaisvaltainen lähestyminen mahdollistaa ilmastonmuutoksen monitahoisen luonteen ymmärtämisen sekä systeemisen ajattelun kehittämisen.

Aksela lisää, että tehokkaimmaksi on todettu oppilaskeskeiset lähestymistavat, joissa ”tulevaisuudentekijät” osallistuvat ilmastonmuutosta käsittelevän opetuksen ja toiminnan suunnitteluun yhdessä opettajien, tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa. ”Mitä enemmän kuuntelemme nuoria ja annamme heidän kehittää ratkaisuja, sitä parempi. Ja mitä enemmän edistämme tieteellistä lukutaitoa, sitä parempi”, Aksela toteaa.

Yhteistyöllä eteenpäin

Oppilaiden ja opettajien välisen yhteistyön tiivistäminen on oleellista, mutta myös yhtiöiden on tärkeää tukea uutta sukupolvea kamppailussa paremman tulevaisuuden puolesta.

Kansainvälisen työjärjestö ILOn mukaan ilmastonmuutos ja ympäristön pilaantuminen asettavat merkittäviä haasteita talouskasvulle ja työllisyydelle, ja niiden aiheuttamat riskit kasvavat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. ILOn mukaan siirtyminen vähähiiliseen vihreään talouteen luo uusia, kestäviä tuotantoproesseja edistäviä työpaikkoja.

Yhtiöt voivat tarjota nuorten vaatimia kestäviä valintoja esimerkiksi edistämällä uusia ratkaisuja ja vaihtoehtoja osana kiertotaloutta. Lisäksi yhtiöt voivat lisätä keskustelua nuorten, asiantuntijoiden ja poliittisten päättäjien välillä. Tästä esimerkkinä on UPM:n yhteistyö Suomen Partiolaisten kanssa.

Viime vuonna UPM ja Suomen Partiolaiset solmivat kaksivuotisen kumppanuuden, joka kattaa lukuisia yhteishankkeita, kuten tapahtumia ja sosiaalisen median kampanjoita. Partiolaiset saavat myös käyttöönsä uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja materiaaleja, joita voidaan hyödyntää leireillä ja tapahtumissa.

Saksassa UPM tukee saksalaisen Bayerin metsäpäiväkotiyhdistyksen (Landesverband der Wald- und Naturkindergärten in Bayern e.V) toimintaa. Vuonna 1999 perustettu yhdistys neuvoo ja auttaa kuntia metsäpäiväkotien perustamisessa tarjoamalla tukea muun muassa tiede-, laki- ja kasvatusasioissa. Yhdistyksen tavoitteena on tukea lasten kasvua välittömässä vuorovaikutuksessa luontoon, sillä fyysisten ja tunnetason kokemusten on todettu kehittävän lasten tiedonkäsittely-, vuorovaikutus- ja empatiataitoja sekä mielikuvitusta, pitkäjänteisyyttä ja luovuutta.

Yhteistyö, rakentava keskustelu ja vaikeiden kysymysten esittäminen valavat perustan, jonka päälle lapset ja nuoret voivat rakentaa parempaa tulevaisuutta. Greta Thunbergin sanoin nyt on nuorten aika ottaa vastuu harteilleen.

Teksti: Asa Butcher