UPM.FI
  • Ilmasto
  • Ilmaston lämmetessä luottoluokitukset laskevat
Artikkeli | 09/17/2021 10:52:27 | 7 min Lukuaika

Ilmaston lämmetessä luottoluokitukset laskevat

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ympäristöön ja infrastruktuuriin voivat heikentää kansantalouksien luottoluokituksia ympäri maailmaa. Seuraukset maailmantaloudelle ovat merkittävät.

Ilmastonmuutoksen kiihtyminen voi laskea suurimpien kansantalouksien luottoluokituksia laajassa mittakaavassa, selviää kolmen brittiyliopiston tekoälyä hyödyntäneestä yhteistutkimuksesta.

Cambridgen yliopiston, Itä-Anglian yliopiston ja SOAS-yliopiston tutkimuksen mukaan realistisessa RCP 8.5 -päästöskenaariossa, jossa päästöjen määrä jatkaa kasvuaan, valtionlainojen vuotuiset korot voivat vuoteen 2030 mennessä kasvaa 205 miljardiin Yhdysvaltain dollariin, ja 63 valtion luottoluokitus on vaarassa laskea.  

Tutkijat havaitsivat, että rakenteellisesti merkittävien kansantalouksien, kuten Kiinan, luottoluokitus voi tipahtaa jopa kuusi tasoa ja vastaavasti Yhdysvalloissa, Australiassa, Kanadassa ja Saksassa lasku voi olla neljän luokkaa.

climate-change-kin-li.jpg

Merkittävien kansantalouksien, kuten Kiinan, luottoluokitus voi tipahtaa jopa kuusi tasoa ilmastonmuutoksen vuoksi. Kuva: Kin Li, Unsplash

Miksi luottoluokituksilla on väliä?

Luottoluokitukset antavat pankeille ja muille luotonantajille osviittaa siitä, kuinka todennäköisesti valtio tai yhtiö pystyy maksamaan velkansa. Luottoluokituksen lasku nostaa riskiluokitusta, jolloin velanhoidosta tulee kalliimpaa. 

Luottoluokituksen laskiessa laskee myös luotonantajien halukkuus antaa lainaa. Seuraa kierre, jossa infrastruktuuri murenee samalla, kun uudistuksille ja investoinneille on huutava tarve. 

Kysymys onkin riskien tasapainottamisesta. Mittavat investoinnit voivat vähentää ilmastoriskejä, mutta lisätä taloudellisia riskejä. Investoinneissa säästäminen puolestaan ehkäisee talousriskejä, mutta lisää ilmastoriskejä.
Homi Kharas, Global Economy and Development -ohjelman johtava tutkija

Brookings Institution -ajatushautomon Global Economy and Development -ohjelman johtava tutkija, johtaja Homi Kharas selittää ilmiötä: ”Ilmastonmuutoksesta seuraa riskejä ja epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla. Useimpien ilmastomallien mukaan liiketoiminnan jatkaminen nykyiseen tapaan on kalliimpaa kuin investoiminen päästövähennyksiin. Nykytilanteessa tarvitaan nopeita toimia. On asetettava kunnianhimoisia tavoitteita ja investoitava esimerkiksi tuotekehitykseen alueilla, joissa ratkaisujen tekninen toteutettavuus tai taloudellinen kannattavuus eivät ole riittävällä tasolla.”

Kharasin mukaan brittiyliopistojen tutkimus osoittaa, että ilmastonmuutos aiheuttaa suoria kustannuksia lainaajille. Hän jatkaa pureutumalla tarkemmin päästöjen vähentämiseen tähtäävien investointien riskeihin.

”On esitetty, että investointien rahoittamiseen lisälainalla liittyy liian suuria riskejä, minkä vuoksi valtioiden tulisi suhtautua varoen infrastruktuuriin investoimisesta syntyvään alijäämään. Tämä tutkimus kuitenkin antaa viitteitä siitä, että ilmastonmuutoksen vuoksi myös varovaiseen lähestymistapaan liittyy merkittäviä riskejä.” 

”Kysymys onkin riskien tasapainottamisesta. Mittavat investoinnit voivat vähentää ilmastoriskejä, mutta lisätä taloudellisia riskejä. Investoinneissa säästäminen puolestaan ehkäisee talousriskejä, mutta lisää ilmastoriskejä.”

climate-change-ricardo-gomez.jpg

Luottoluokkien alentumisella voi olla kielteinen vaikutus infrastruktuurin kehittämiseen aikana, jolloin uudistuksille ja investoinneille on huutava tarve. Kuva: Ricardo Gomez Angel, Unsplash

Yhteistyöstä apua heikkenevään tilanteeseen

Ilmaston lämpenemisen vaikutukset näkyvät nopeimmin infrastruktuurissa, maataloustuotannon heikkenemisenä, työntekijöiden tuottavuuden laskuna, lisääntyneenä vesipulana ja sähköntarpeen kasvuna. Mikä olisi paras tapa ratkaista pahenevat ongelmat?

”Yhdysvalloissa vedestä on jo nyt pulaa tietyillä alueilla, joten kaikki vettä säästävät ratkaisut ovat arvokkaita”, sanoo talouteen erikoistuneen Planet Tracker -ajatushautomon kiinteän tuoton ja maankäytön tutkimuksesta vastaava johtaja Peter Elwin. ”Uudistavista maataloustekniikoista on apua, koska ne voivat parantaa maaperän laatua. Toisaalta ne eivät suojaa ilmastonmuutoksen muilta vaikutuksilta, kuten metsäpaloilta.” 

 ”Tulvat ja merenpinnan nousu voivat vähentää taloudellista tuottavuutta kansallisella tasolla tai muuttaa alueita jopa asuinkelvottomiksi. Niiden aiheuttamilla muuttoliikkeillä naapurimaihin voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia. Sekä yhtiöiden että viranomaisten kannalta paras ratkaisu olisi torjua ilmastonmuutosta yhdessä”, Elwin sanoo.

Koronapandemian aiheuttama maailmantalouden pysähtyminen on pahentanut tilannetta entisestään. Fitch Ratings -luottoluokittajan raportin mukaan kaikkein alttiimpia vaikutuksille ovat valtiot, joiden luottoluokituksen perusta on heikko esimerkiksi korkean valtionvelan vuoksi.

Talousvaikutukset ovat suurimpia kehittyville talouksille, jotka myös todennäköisimmin kärsivät eniten ilmastonmuutoksesta, merenpinnan noususta ja lämpökuormituksesta. Raportissa todetaan kehityksen vahvistavan trendiä, jossa keskiverto kehittyvien markkinoiden luokitukset laskevat pitkällä aikavälillä.  

Fitch Ratingsin raportin julkaisun jälkeen Sambian, Belizen ja Surinamen lainojen takaisinmaksu on viivästynyt koronapandemian lisättyä niihin kohdistuvia taloudellisia paineita.

 ”On selvää, että kehittyneet valtiot, joissa on monikansallisten yritysten pääkonttoreita, ovat paremmassa turvassa kuin paikallistaloudesta riippuvaiset vähemmän kehittyneet maat. Valmiiksi vähävaraisten, matalan luottoluokituksen valtioiden riski luokituksen laskuun on suurempi kuin vauraammilla korkean luottoluokituksen mailla”, Elwin huomauttaa.

Climate-change-jason-blackeye.jpg

Niin valtioilta, yrityksiltä kuin yksittäisiltä ihmisiltäkin tarvitaan kiirellisiä toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kielteisten talousvaikutusten estämiseksi. Kuva: Jason Blackeye, Unsplash

Vaihtoehtoiset näkymät

Brittiyliopistojen tutkimusryhmän mukaan tilanne olisi täysin erilainen, jos kehityssuunta kääntyisi ja nettopäästöt laskisivat nollaan vuoteen 2100 mennessä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset luottoluokituksiin olisivat merkittävästi pienemmät RCP 2.6 -päästöskenaariossa, jossa ilmaston lämpeneminen rajoittuisi kahteen asteeseen. Skenaariossa valtionlainojen vuotuiset korkokustannukset nousisivat vuoteen 2100 mennessä 22–33 miljardia Yhdysvaltain dollaria. 

Vaikuttaisi siltä, että pelko ilmastonmuutoksen talousvaikutuksista on saanut suurimmat taloudet pyrkimään tähän skenaarioon. Esimerkiksi Bidenin hallinto on Yhdysvaltojen edellistä hallintoa halukkaampi pyrkimään Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiin päästötavoitteisiin. Hallinto on sitoutunut leikkaamaan Yhdysvaltojen kasvihuonekaasupäästöjä 50–52 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Myös Iso-Britannian hallitus suunnittelee sitoutumista tiukempiin päästötavoitteisiin. Investment Week -lehden mukaan pääministeri Boris Johnson aikoo sitouttaa maansa pyrkimään 78 prosentin hiilipäästövähennyksiin vuoteen 2035 mennessä eli 15 vuotta aiempaa tavoitetta nopeammin.

Homi Kharasin mukaan vielä ei kuitenkaan ole aihetta huokaista helpotuksesta. 

”Presidentti Bidenin isännöimä ilmastokokous on hyvä merkki siitä, että ymmärrys tarvittavien toimien mittaluokasta on lisääntynyt. Tarkempien investointisuunnitelmien osalta ollaan kuitenkin kaukana yhteisymmärryksestä. Vielä ei ole tarkasteltu paljonkaan sitä, miten varmistetaan riittävä rahoitus tai seurataan kehitystä ja toimitaan sen edellyttämällä tavalla.”

Kharas lisää, että mikäli kehittyneet taloudet eivät kiihdytä ilmastonmuutoksen vastaista toimintaansa, kehittyvien valtioiden ilmastoriskit kasvavat riippumatta niiden omista toimista. Tämä johtaa väistämättä lainojen laiminlyöntiin juuri ilmastonmuutokselle alttiimmissa maissa.

 

Teksti: Tom Rodgers

Pääkuva: Kelly Sikkema