Digitaalisia alustoja käytetään luokkahuoneissa ja luentosaleissa ympäri maailmaa. Useimmat asiantuntijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että myös painetulla sisällöllä on oma tärkeä roolinsa niin kotona kuin oppilaitoksissa. Mitkä ovat digitaalisen ja painetun sisällön hyödyt opetuskäytössä?
Digitaalisia tekstejä on halvempi tuottaa, eli ne ovat useampien ihmisten saatavilla. ”Kehitysmaissa voidaan lukea älypuhelimilla e-kirjoina opetusmateriaalia, jonka jakelu olisi muuten mahdotonta”, Stavangerin yliopistossa Norjassa varhaiskasvatuksen ja kehityksen professorina toimiva Natalia Kucirkova sanoo.
Kucirkovan mukaan digitaaliset tekstit voivat myös auttaa oppijoita, joilla on erityistarpeita tai oppimisvaikeuksia, koska lukija voi helposti valita kirjainkoon ja kuunnella puhuttuja selvennyksiä. ”Lapset, jotka eivät ehkä niin paljon välitä lukemisesta, voivat myös pitää enemmän digitaalisista teksteistä”, hän lisää.
Asiassa on kuitenkin muitakin näkökulmia. Kliinisen tieteen apulaisprofessori Lauren Singer Trakhman Marylandin yliopistosta toteaa, että digitaalisen sisällön lukeminen vaatii aivoilta erityistä työtä. ”Digitaalisia tekstejä luettaessa tekstin vierittäminen ja taustavalaistun näytön katselu kuormittaa aivojen työmuistia enemmän”, hän sanoo. ”On myös viitteitä siitä, että opiskelijat saattavat herkemmin lukea digitaalisia materiaaleja vain silmäillen.”
Painetulla sisällöllä on paikkansa opetuksessa
Opiskelijoita käsittelevässä tutkimuksessaan Trakhman osoittaa, että lukijat ymmärtävät painetun tekstin paremmin. Kirjaa myös ”prosessoidaan syvemmällä tasolla” ja tärkeitä kohtia palataan lukemaan uudelleen.
”Kun lapsi lukee painettua kirjaa, hän katsoo todennäköisemmin kirjassa olevaa kuvaa oikeaan aikaan, koska painettua tekstiä on helpompi seurata,” Trakhman lisää.
Luokkahuoneissa painetulla sisällöllä saattaa siis olla juuri se pieni ratkaiseva etu, kun on kyse syvempää analyysia vaativista aiheista. Digitaalisenkin sisällön lukemisessa voi olla hyödyksi oppia olemaan lukiessaan läsnä, Trakhman sanoo ja toteaa: ”Lukeminen on hyväksi – riippumatta siitä, missä muodossa teksti on.”
Washingtonin yliopiston maailman kielten ja kulttuurien laitoksen lingvistiikan professori Naomi Susan Baron sanoo, että digitaalisen teknologian käytön räjähdysmäisestä kasvusta huolimatta painettujen tekstien myynti on pysynyt vakuuttavan vakaalla tasolla.
”Painettua tekstiä on ollut länsimaissa saatavilla 1450-luvulta lähtien”, Baron toteaa. ”Se on kätevä väline – kestävä, helppo käyttää ja kulkee hyvin mukana. Muita teknologisia mediamuotoja, kuten mikrofilmi ja levyke, on tullut ja mennyt. Uskon kuitenkin, että painetut tekstit pysyvät suosiossa vielä pitkään.”
Teksti: Ben Hargreaves
Kuva: Susie Hadeed
