UPM.FI
  • Ajankohtaista
  • 1 + 1 + 1: taianomainen kaava tyttölasten ja puiden hyväksi
Artikkeli | 02/13/2020 07:22:31

1 + 1 + 1: taianomainen kaava tyttölasten ja puiden hyväksi

Pienessä intialaisessa Piplantrin kylässä yhtä miestä kohdannut murhenäytelmä johti mullista-vaan asennemuutokseen kestävän kehityksen ja tasa-arvon puolesta.

Vielä jokunen vuosi sitten länsi-intialaisessa Rajasthanin osavaltiossa sijaitsevassa rutikuivassa Piplantrin kylässä vastasyntyneet tyttölapset saateltiin maailmaan lausahduksella “Arey mera bhaag phutgaya!” tai vapaasti suomennettuna ”Voi tätä epäonnea!”. Tyttölapsen syntymää ei pidetty onnenpotkuna vaan kurjuutena, epäonnena ja rangaistuksena perheen huonosta karmasta. Asenteet heijastelivat laaja-alaisempaa epätasa-arvon trendiä Aasiassa, jossa poikalapset ovat tyttöjä toivotumpia.

Onneksi kehityssuunta on muuttunut – aivan kuten Piplantrin ympäristökin. Tänä päivänä kylän seutu on silminnähden vehreämpi, ja tyttölapsen syntymää pidetään perheille vastaavana siunauksena kuin vaurauden jumalan Lakshmin vierailua. Mikä aiheutti samanaikaisen muutoksen sekä asenteissa että ympäristössä?

Yhden miehen tehtävä

Vuonna 2007 Piplantrin matka kohti muutosta sai alkunsa yhden miehen aloitteesta. Kylän johtaja Shyam Sundar Paliwal oli menettänyt rakkaan tyttärensä vuotta aiemmin, ja hän alkoi kanavoida suruaan istuttamalla ja hoitamalla puita tyttärensä muistoksi.

The magic formula 3.jpg

”Tyttölapsen syntymää pidettiin kylässä taloudellisena rasitteena, sillä vanhempien kuuluu maksaa tyttärensä hääkulut. Lisäksi vanhemmat olivat huolissaan tyttöjen turvallisuudesta”, Paliwal kertoo.

Tyttärensä kuoleman jälkeen Paliwal vannoi tekevänsä Piplantrin naisista arvostettuja. Kylän johtajana hän pani alulle kampanjan, jossa jokaista kylässä syntynyttä tyttölasta kohden istutetaan 111 puuta. Paliwal selittää, että 111:tä pidetään hyväenteisenä lukuna ja että kolme ykköstä edustavat hankkeen kolmen suurimman hyötyjän – eli tyttölapsen sekä tämän vanhempien – lähentymistä.

Sijoitus tulevaisuuteen

Kyläyhteisö kerää jokaista tyttölasta kohden vanhemmilta 10 000 Intian rupiaa (noin 140 Yhdysvaltain dollaria) ja 21 000 rupiaa (noin 294 dollaria) lahjoituksina. Rahat laitetaan säästöön odottamaan tytön täysi-ikäisyyttä. Lisäksi vanhemmat sitoutuvat hankkimaan tyttärelleen koulutuksen ja huolehtimaan tämän syntymän johdosta istutetuista puista.

The magic formula 2.jpg

Paliwal kertoo, että kylän tytöt kasvavat kohdellen kunniakseen istutettuja puita kuin perheenjäseniä.

”Järjestämme vuosittain ympäristöjuhlan, jossa tytöt sitovat yhdessä vanhempiensa kanssa puihin Rakhin eli rannenauhan, jonka tytöt yleensä antavat veljilleen vastineeksi lupauksesta suojella heitä.”

Tähän mennessä kylässä syntyneiden tyttöjen kunniaksi on istutettu jo noin 100 000 puuta. Lisäksi 250 000 puuta on istutettu muiden ympäristöhankkeiden tiimoilta.

Kansainvälistä tunnustusta

Yhteisöaloitteena alkunsa saaneella hankkeella on ollut kauaskantoisia vaikutuksia Piplantrin ekologisen tasapainon palauttamisesta lukuisiin muihin etuihin. Puiden istuttaminen yhdessä veden talteenoton ja vesistön ennallistamisen kanssa ovat parantaneet pohjaveden laatua huomattavasti. Kylän seudulta hävinneet linnut ja muut eläimet ovat alkaneet palata alueelle suurilukuisina. Kyläläiset myös kertovat puiden kohentaneen alueen ilmanlaatua.

The magic formula 5.jpg

Maan päivää koordinoivan Earth Day -verkoston Intian-jaosto valitsi Piplantrin kuukauden kyläksi ainutlaatuisen lähestymistavan tyttölasten surmien ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ansiosta.

”Earth Day -verkosto juhlii tänä vuonna 50. toimintavuottaan. Intiassa yksi verkoston hankkeista pyrkii esittelemään maaseutuyhteisöjen ponnisteluja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kuukauden kylänä Piplantri on yksi esitellyistä yhteisöistä”, kertoo Karuna A. Singh, joka on Earth Day -verkoston Aasian aluejohtaja ja Intian maajohtaja.

Työ sukupuolten tasa-arvon ja ympäristön hyväksi saa osakseen vahvaa kannatusta kaikkialla maailmassa. Piplantrin ainutlaatuinen lähestymistapa sosioekonomisiin haasteisiin ei ole ainoastaan kestävä ja suositeltava, vaan se on myös helposti sovellettavissa missä päin maailmaa tahansa.

 

Teksti: Rukmini Rao

Kuvat: Shyam Sundar Paliwal ja Earthday India