UPM.FI
  • Ajankohtaista
  • Pitäisikö Suomen lisätä metsien käyttöä?
Artikkeli | 01/16/2020 08:01:09

Pitäisikö Suomen lisätä metsien käyttöä?

Viimeaikaisen tutkimuksen mukaan suomalaiset eivät halua lisätä metsien käyttöä, vaikka vastuullisen metsänhoidon seurauksena Suomen metsät kasvavat enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Noin 60 prosenttia suomalaisista uskoo, ettei Suomen pitäisi nostaa hakkuutasoja nykyisistä, selvittää Ylen syyskuussa 2019 teettämä, 1 085 suomalaisen haastatteluun perustuva tutkimus.

Vuonna 2018 Euroopan parlamentti hyväksyi asetuksen 2018/841 maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteisiin.

Luonnonvarakeskus Luke on laskenut niin kutsutun LULUCF-asetuksen edellyttämän arvion Suomen metsien hiilinielutasoa kaudella 2021–2025 kuvaavista laskennallisista arvioluvuista, jotka perustuvat tarkastelukaudella 2000–2009 toteutuneisiin metsien käyttöä kuvaaviin lukuihin sekä oletukseen siitä, että hoitokäytännöt jatkuvat samanlaisina myös tulevalla velvoitekaudella. Arvioluku on ilman puutuotteita -21,16 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-ekv) vuodessa ja -27.64 puutuotteet mukaan luettuina.

Vuonna 2018 Suomessa hakattiin 78 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta, joka oli kaikkien aikojen ennätys. Pitäisikö hakkuumääriä nostaa vai ei, on usein esitetty kysymys. Usein kuitenkin mielletään, että LULUCF-asetuksen mukaiset laskelmat olisivat jonkinlainen enimmäismäärä, vaikka todellisuudessa ne eivät aseta jäsenmaille minkäänlaisia rajoitteita.

”Luken laskema suure ei ole tavoite tai rajoitus. Kyseessä on vertailuluku, jolla verrataan 2020-luvun hakkuutasoja vertailukauden 2000–2009 tasoihin, mikäli jatkettaisiin samanlaista metsienkäyttöä metsien ikärakenne huomioon ottaen. Hakkuiden rajoittaminen yhteiskunnallisilla säännöksillä ei edes ole kovin tehokasta, sillä tasot määräytyvät markkinatalouden tilanteen mukaan”, kertoo Luken johtava tutkija Kari T. Korhonen.

Hiilinielut puhuttavat

Metsänhoidosta ja hakkuutasoista kumpuavia mielipiteitä voidaan osin selittää yhteiskunnallisella muutoksella, jonka myötä ihmisen suhde metsään on muuttunut. Ylen tutkimuksen mukaan 73 prosenttia vastaajista ei koe, että heidän toimeentulonsa olisi millään tavalla riippuvainen metsätaloudesta, kun taas 17 prosenttia sai pienen osan tuloistaan metsänhoidosta ja 7 prosenttia vastaajista kertoi, että heidän toimeentulonsa oli suurelta osin tai suoraan riippuvainen metsänhoidosta.

Vaikka valtaosa vastaajista ei koe olevansa suoraan riippuvainen metsätaloudesta, käyttävät he siitä huolimatta monia puu- tai paperipohjaisia päivittäistavaroita ja hygieniatuotteita kuten wc- ja talouspaperia sekä vaippoja, jotka parantavat elämänlaatua. Yleinen syy hakkuutasojen rajoittamiselle onkin halu kasvattaa hiilinielujen kokoa. Korhosen mielestä asiat eivät ole niin mustavalkoisia.

”Jos rajoitamme hakkuita liikaa hiilinielujen säilyttämisen toivossa, altistamme metsät hyönteistuhoille tai metsäpaloille. Ilmaston kannalta olisi järkevää hyödyntää metsiä ja valmistaa puusta tuotteita, jotka toimivat hiilinieluina, ja joilla voidaan korvata fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita”, hän toteaa.

UPM Metsän sidosryhmäsuhdejohtaja Sami Oksa on samaa mieltä. Hänen näkemyksensä mukaan metsien käyttö ei ole ongelma. Sen sijaan häntä huolettaa, että hiilinieluja kasvattamalla oikeutetaan fossiilisten raaka-aineiden käytöistä aiheutuvat päästöt.

”Suomen metsät ovat hiilinielu, ja ne ovat hiilinielu myös tulevaisuudessa – siitäkin huolimatta että kasvattaisimme hakkuutasoja. Uusiutuvan puumateriaalin käyttö ei nopeuta ilmastonmuutosta, sillä puu kasvaa takaisin 60–80 vuoden aikana toisin kuin öljy, jonka uusiutumisessa menee miljoona vuotta. Hakkuiden sijaan meidän tulisi olla huolissaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvista päästöistä”, hän sanoo.

Kaiken ytimessä on vastuullinen metsänhoito

Suomen metsävarat ovat tällä hetkellä 2,5 miljardia kuutiometriä, mikä on huomattavasti enemmän kuin 50 vuotta sitten, jolloin vastaava luku oli miljardi vähemmän. Hyvällä metsänhoidolla kasvu on viimeisen 50 vuoden aikana tuplaantunut, ja Suomen metsät kasvavat tällä hetkellä 108 miljoonaa kuutiometriä joka vuosi, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Vaikka hakkuutasot ovat kasvaneet, ne alittavat määrältään metsien vuosittaisen kasvun.

Oksan mukaan hyvällä metsänhoidolla huolehditaan hakkuiden ja luonnon hyvinvoinnin tasapainosta. Vastuullisesti toimivat yritykset huolehtivat siitä, että tuotantoprosessi on kokonaisuudessaan kestävällä pohjalla, eikä puuta hankita alueilta, joilla hakkuut aiheuttavat metsäkatoa.

”Noudattamalla vastuullisia käytäntöjä metsänhoidossa voimme kasvattaa hakkuutasoja tulevaisuudessa ja siitä huolimatta lisätä metsien kasvua samalla huolehtien niiden hyvinvoinnista. Tärkeintä on, että metsät pysyvät metsinä”, hän kiteyttää.

 

Teksti: Laura Iisalo