UPM.FI
Artikkeli | 01/13/2020 09:38:46

Askel kohti digitaalista tulevaisuutta

Uusimman digitaalisen teknologian käyttöönotto muuttaa metsäteollisuuden toimintatapoja. Mutta kuinka digitalisoida puu?

Runsaat 600 000 yksityistä metsänomistajaa Suomessa huolehtii kaikkiaan 22 miljardista puusta. Yksittäisen metsätilan koko on keskimäärin 30 hehtaaria. Juuri nyt olennaista on ottaa käyttöön ja hyödyntää teollisuuden tarjoamia digitaalisia työkaluja: metsänhoidon on siirryttävä uuteen kyberaikaan.

Erilaiset sovellukset tarjoavat lisätietoa metsänomistajille. Sovelluksista on hyötyä erityisesti niille, jotka ovat tekemässä metsätilansa tulevaisuutta koskevia päätöksiä ja kaipaavat tueksi lisäinformaatiota. Jo nyt lähes 40 000 metsänomistajaa on ollut kiinnostunut UPM Metsä -sovelluksesta ja sen mahdollisuuksista oman metsätilan tietojen tarkastelussa.

UPM:n sovellus on vain yksi esimerkki Suomen metsäkeskuksen avoimeen tietokantaan perustuvista sovelluksista. Laserkeilauksilla ja maastotutkimuksilla kerätty tietokanta kattaa neljä viidesosaa maan metsäalueista.

“Sovellus otettiin käyttöön kolme vuotta sitten, ja sen käyttämiseen riittää Maanmittauslaitoksen sivuilta haettava kiinteistötunnus. Laserkeilauksella kerätty tieto on kaikille avointa. UPM:n sovelluksen avulla pystyy tutkimaan metsäomistustaan ja saamaan käsityksen sen arvioidusta nykyarvosta. Sovellus myös suosittelee mahdollisia toimenpiteitä. Sen kautta voi myös ottaa yhteyden UPM:ään ja kysyä tarkempia neuvoja ja tarjouksia”, kertoo UPM Metsän Director, Processes and Systems, Tomi Simola.

Verkkopalvelu www.upmmetsa.fi on toinen metsänomistajille räätälöity digitaalinen palvelu. Sen kautta on mahdollista tehdä puukauppoja, tilata taimikonhoitoa, selata ja tutkia metsien sijainteja sekä vertailla toimenpiteitä ja niiden seurauksia – yhdessä paikassa, kotisohvalta käsin. Asiantuntijalta saa pyydettäessä neuvoja esimerkiksi taimikonhoidosta ja eri hakkuuvaihtoehdoista.

Digitalisaatio hyödyttää kaikkia

Monipuolinen ja merkittävä digitaalinen informaatio hyödyttää metsätalouden kaikkia tahoja metsänomistajista päättäjiin ja metsissä työskentelevään henkilökuntaan saakka. Digitaaliset sovellukset ja tekoäly tarjoavat ikään kuin ylimääräiset kädet ja silmät.

“Jotkin alueet saattavat osoittautua esimerkiksi liian soisiksi, joten metsäkoneiden käyttö niissä on mahdollista vain talvisin. Uudet sovellukset voivat suositella kuljettajille parhaita kulkureittejä ja siten auttaa heitä tekemään oikeita ja nopeampia ratkaisuja. Kaikki tämä tehostaa työntekoa”, selventää Simola.

Tunnistimilla varustettu metsätyökone pystyy tunnistamaan yksittäisiä puita ja määrittelemään niiden muodon, korkeuden ja paksuuden. ”Kerätty tieto yhdistettynä siihen mitä tiedetään maaperän laadusta ja kasvuympäristöstä, helpottaa päätettäessä istutuksista ja puulajien valinnasta. Tekoäly saattaa esimerkiksi suositella mäntyjä kuusien sijaan. Aikaisemmin meidän ihmisten oli tehtävä päätökset”, Simola täsmentää. Tällaisen teknologian käyttö ei kuitenkaan toistaiseksi ole kovin yleistä.

Digitalisaatio on vasta alussa

Kaikella todennäköisyydellä parhaillaan otetaan vasta alustavia askeleita kohti digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia. Vuoden 2019 marraskuussa metsäyhtiöiden ryhmä, mukaan lukien UPM, joukko tutkimuslaitoksia sekä parikymmentä digitalisaatioon keskittynyttä yritystä käynnistivät kaksivuotisen SEED-projektin. Seitsemän miljoonan euron projekti on pääosin Business Finlandin rahoittama.

Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) vetämän hankkeen tarkoituksena on kannustaa innovoimaan ja luoda digitaalisia sovelluksia. Metsäteollisuuden yritykset avaavat ovensa IT- ja suunnitteluyrityksille ja antavat niiden hyödyntää tiloja ja prosesseja testialustoina. Parhaimmillaan konsepti hyödyttää kaikkia osapuolia: IT-yritykset kykenevät rakentamaan uusia, kilpailukykyisiä sovelluksia. Metsäteollisuuden yritykset puolestaan voivat hyödyntää tuotannosta ylläpitoon ja aina viestintään ulottuvia ratkaisuja.

Uuden digitaalisen ympäristön yhtenä osana tulee olemaan 500–700 kilometrin korkeudella liikkuvien satelliittien lisääntyvä käyttö. Joni Norppa ja hänen edustamansa Terramonitor-yritys, joka on erikoistunut tekoälyyn ja tietojenkäsittelyyn, ovat asiasta vakuuttuneita.

“Satelliittien määrä moninkertaistuu. Voinee sanoa, että tietyllä tavalla ne ovat lyömättömiä, sillä ne kykenevät lähettämään kuvia ilman viiveitä. Kuvien lähetys on toistuvaa ja systemaattista. Satelliittien käyttö on myös suhteellisen edullista verrattuna ilmakuvauksiin tai maastotutkimuksiin, jotka ovat hitaita ja joita tehdään harvoin”, Norppa selventää.

UPM on hyvin tietoinen uuden avaruusklusterin tarjoamista mahdollisuuksista. Samalla, ja yhteisen hyödyn merkeissä, Terramonitorin kaltaiset yritykset haastavat metsäteollisuutta käyttämään helposti saatavilla olevaa informaatiota entistä enemmän.

Informaation avulla pystytään esimerkiksi paikantamaan globaalisti luvattomia hakkuita ja metsäpaloja. Samaten kartat ovat päivitettävissä ilman viiveitä. Norpan mukaan satelliiteista saatava tärkein seikka liittyy kuitenkin metsänhoidollisten toimenpiteiden ajoitukseen.

Taimikoiden hoito on Suomessa hyvin ammattimaista, mutta se edellyttää maastossa tehtäviä tutkimuksia. Hoitamattomat metsät tihentyvät liiaksi ja puut kasvavat sekä pituutta että paksuutta. Satelliittikuvista analysoidulla tiedolla kyetään määrittelemään oikea harvennushetki.

Digitaalisen muutoksen tuulet puhaltavat epäilemättä halki Suomen metsien. Sekä teollisuus että metsänomistajat ottavat askeleen tulevaisuuteen siten, että se tulee hyödyttämään kaikkia tahoja.

 

Teksti: Pekka Vänttinen