UPM.FI
Artikkeli | 11/29/2019 11:10:55

Ilmiö nimeltä Sorjonen

Kun kansainvälisesti menestyneintä suomalaista televisiosarjaa esitetään 180 maassa, voidaan puhua ilmiöstä. Osittain Lappeenrannassa kuvatun Sorjosen kolmas ja viimeiseksi jäävä kausi alkaa sunnuntaina televisiossa. Sarjassa Kaukaan tehdasalueella on ollut merkittävä rooli, ja osa sarjan uuden kauden tapahtumista keskittyy sinne.

Sorjosen (englanniksi Bordertown) tarina alkoi vuonna 2010, kun Fisher King -tuotantoyhtiön ohjaaja-käsikirjoittaja Miikko Oikkonen esitteli tarinan ensimmäisen kerran Yleisradiolle. Kuuden vuoden valmistelujen, kuvausten ja viimeistelyjen jälkeen ensimmäinen jakso esitettiin lokakuussa 2016.

UPM Kaukaan terminaalipäällikkö Lauri Talikka pääsi sarjaan avustajaksi jo ensimmäisellä tuotantokaudella. Hän esitti kansanedustaja Minttu Vesterisen (näyttelijä Marjaana Maijala) poliittista avustajaa.

”Olin aikaisemmin toiminut avustajana teatterissa ja kun kuulin että sarjaan haettiin avustajia, niin hain mukaan. Avustajan työ oli tosi mukava kokemus. Parasta siinä oli nähdä, miten elokuvia tehdään, sillä en ollut aikaisemmin ollut televisioproduktioissa mukana. Pieniin sekuntimääriin käytettiin paljon aikaa ja vaivaa. Se yllätti, miten monta kertaa kohtaus kuvattiin uudestaan.”

”Suuri osa ajasta on odottelua, mutta kun päivässä kuvataan monta tuntia, niin seuraavissa kohtauksissa tarvittavat henkilöt ja rekvisiitta pitää olla koko ajan valmiina. Kuvauspäivät olivat tosi tehokkaita, ja ne käytettiin tarkkaan hyödyksi. Näyttelijät osoittautuivat kaikki oikein mukaviksi ja sympaattisiksi ja tuntui, että kaikki viihtyivät.”

Tyylilaji edellä

Niille, joille tarina ei vielä ole tuttu, niin lähtötilanteessa KRP:n huippututkija Kari Sorjonen muuttaa vaimonsa ja teini-ikäisen tyttärensä kanssa Lappeenrantaan. Päällisin puolin idyllisen rajaseudun rikokset ovatkin raaempia kuin mikään aiemmin.

Sarja kirjoitettiin alusta alkaen valittu tyylilaji edellä. Käsikirjoittajana Miikko Oikkonen kirjoitti, mitä itse haluaisi nähdä ja mikä tuntuisi tuoreelta.

”Alamaailma ei niin kiinnostanut, mieluummin kirjoitin tavallisen ihmisen rikoksista. Halusin kuvata hahmojen reaktioita, ja antaa johtolankoja.  Kävimme läpi todellisia rikosjuttuja tavoitteena löytää aitoa kaikupohjaa sarjan tarinoille. Todelliset rikosjutut on sitten yhdistetty ja oikeat rikokset peitelty. Halusin myös näyttää Venäjän erilaisessa valossa, eikä ensimmäisellä kaudella venäläisrikollisia edes nähty.”

”Vastaanotto ulkomailla on ollut käsittämättömän hyvä, ja olemme valtavan iloisia kaikesta palautteesta. Suomi koetaan hyvin eksoottiseksi maaksi, ja on sitäkin kommentoitu, miten kauniilta puhdas vesi näyttää”, Oikkonen kertoo. Sarjaa katsotaan myös Uruguayssa ja UPM:läiset ovatkin ahkerasti kommentoineet Kaukaan maisemia.

 

sorjonen_2.jpg

Kuvauksia Kaukaalla

Lappeenrannan kaupunki on ollut sarjaa kohtaan myötämielinen alusta asti. Erilaista apua on saatu kaupungilta, yrityksiltä ja paikallisilta. UPM Kaukas on tarjonnut kuvauspaikkoja tehdasalueella ja Kaukaan edustuskerho on toiminut kaupunginjohtaja Degermanin huvilana. Kaupunki on järjestänyt kuvauspaikkakierroksiakin ja onpa kaupungintalolla nykyään neuvotteluhuone nimeltä Sorjonen.

Miikko Oikkonen kertoo, että tehtaalla on merkittävä rooli myös kolmannella tuotantokaudella. ”Muutenkin oli hienoa kuvata kolmas kausi talvella ja esitellä puhdasta jäätä ja lunta. Kaudella liikutaan järven jäällä ja lumisessa metsässä.”

Rajan tematiikka

Kun Sorjosta katsoo, ei voi välttyä ajatukselta, miten tarkasti kuvauspaikat on valittu. Sarja on visuaalisesti kaunis, vaikka tarinat ovat raakoja.

Lappeenranta nähdään kahden kulttuurin rajaseutuna. ”Sarjassa erilaisilla rajoilla on suuri merkitys, rajankäyntiä tehdään erityisesti siitä lähtökohdasta, että sarja tapahtuu Suomen ja EU:n itärajalla, kahden maan ja kulttuurin rajapinnassa.”

”Erilaiset rajat näkyvät myös visuaalisesti, kun sarjaa on kuvattu veden yllä ja veden alla, vastaavasti maan päällä ja maan alla kaivoksessa ja kellarissa. Rajoja vedetään myös ihmismielessä pään sisällä ja ulkopuolella.”

Rikosdraamaksi naamioitu perhetarina

Sarjan toteutumisen ehtona oli kehittää sisältöä, joka toimisi kansainvälisesti. Sorjosen oman perheen tarina limittyy vahvasti rikostarinoiden kuljetukseen ja rajaseutu sopii taas miljöönä tähän erinomaisesti.

”Sarjan peruskysymys kuuluu, miten raakojen rikosten rikostutkija elää arkielämää lasten kanssa ja millaisia ominaisuuksia tällaisella ihmisellä täytyy olla”, Miikko painottaa.

Vaikka sarjassa on paljon toimintaa, käänteet ovat paikoitellen hitaita. Oikkonen vahvistaa käsityksen. ”Maltti on valttia, hyviä käänteitä pitää odottaa, joskus aika pitkäänkin. Suunnannäyttämistä on suorastaan välillä pihtailtu.”

 

sorjonen_cast.jpg

Empaattinen mutta kömpelö Sorjonen

Sarjan keskiössä on rikostutkija Kari Sorjonen, jota Ville Virtanen esittää. Sorjonen ei olekaan mikään tavanomainen tutkija vaan hahmo, jolla on poikkeuksellisia kykyjä. Virtanen oli koko käsikirjoittajatiimin toive ja vaihtoehto numero yksi alusta alkaen. ”Nyt käsikirjoituksessa lukee toisinaan, että Ville sorjostelee. Eleet ja ilmeet ovat aitoa Villeä.”

”Hahmon esikuvana on brittiläinen erityislahjoja omaava Daniel Tammet, joka puhuu 16 kieltä ja on matemaattisesti huippuälykäs mutta jolla on myös Asperger-oireita ja erilaisia autismin piirteitä. Hahmossa on selkeästi havaittavissa myös Sherlock Holmesin piirteitä mutta ne ovat maanläheisempiä ja arkisempia.”

”Venäläisen Lenan hahmo oli tavattoman kiehtova kirjoittaa. Hän on monella tapaa Sorjosen vastakohta: suoraviivainen, toimintaan valmis nainen. Lenassa on paljon elettyä elämää ja äitinä hän ei ole lainkaan tyypillinen.”

 

 

Teksti: Sini Paloheimo
Kuvat: Fisher King Oy