Kansainvälinen energiajärjestö IEA toi viime lokakuussa painavan lisän ilmastonmuutosta koskevaan keskusteluun, kun järjestö julkisti uusiutuvaan energiaan keskittyvän raporttinsa IEA’s Renewables 2018.
IEA:n arvion mukaan modernilla bioenergialla on ratkaiseva rooli, kun eri puolella maailmaa siirrytään vähähiilisen energian käyttöön ja pyritään rajoittamaan ilmakehän lämpenemistä.
Modernissa bioenergiassa biomassaa hyödynnetään lämmityksessä, sähköntuotannossa ja liikenteen polttoaineissa perinteisen puun polton sijasta. IEA:n uusiutuvan energian osaston johtaja Paolo Frankl huomauttaa, että tuuli- ja aurinkoenergian tuotannon voimakkaasta kasvusta huolimatta moderni bioenergia on globaalisti ylivoimaisesti merkittävin uusiutuvan energian muoto.
”Tuuli- ja aurinkoenergian lisääminen on tärkeää, mutta moderni bioenergia on uusiutuvan energian laiminlyöty jättiläinen. Sen käytön edistäminen on jäänyt liian vähälle huomiolle.”
Liikenne tarvitsee biopolttoaineita
IEA:n mukaan aurinko- ja tuulienergian käyttö jatkaa kasvuaan sähkön tuotannossa. Bioenergia on kuitenkin tällä hetkellä ainoa uusiutuva energiamuoto, joka pystyy suoraan tuottamaan monipuolisesti sekä sähköä, lämpöä että liikenteen polttoaineita.
Frankl huomauttaa myös, että päästöjen vähentämisen ohella hiilidioksidia on myös kyettävä aktiivisesti poistamaan ilmakehästä merkittäviä määriä
”Kestävällä tavalla tuotettu bioenergia yhdistettynä hiilen talteenottoon ja varastointiin on keskeinen tapa päästä tulevaisuudessa nollapäästöihin.”
Jos päästötavoitteet halutaan saavuttaa, bioenergian kulutuksen tulee kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä ja biopolttoaineiden kulutuksen liikenteessä kolminkertaistua. Kehittyneiden biopolttoaineiden osuutta tulee huomattavasti lisätä.
IEA korostaa myös, että liikenteen biopolttoaineiden kulutuksen tulisi kolminkertaistua vuoteen 2030 ja kymmenkertaistua vuoteen 2060 mennessä.
Biopolttoaineiden käyttö liikenteessä kasvaa jatkuvasti. IEA arvioi kuitenkin, että ne ovat edelleen alle neljä prosenttia kaikesta liikenteen energiankulutuksesta vuonna 2023.
Liikenteen käyttämästä uusiutuvasta energiasta biopolttoaineiden osuus on kuitenkin ylivoimainen, noin 90 prosenttia. Osuus pysyy tulevinakin vuosina suurena sähköautojen yleistymisestä huolimatta.
”Liikenteen sähköistyminen on myönteistä. Se ei kuitenkaan yksin riitä, vaan kokonaisuutta täydentämään tarvitaan jatkossakin biopolttoaineita”, Frankl toteaa.
Hänen mukaansa biopolttoaineet ovat tulevien vuosikymmenten aikana tärkeitä etenkin raskaan liikenteen, laivaliikenteen ja ilmailun polttoaineina. Myös sähkö- ja polttomoottorilla varustetuissa hybridiautoissa tarvitaan biopolttoaineita.
”Biopolttoaineiden etuihin kuuluu, että niitä voidaan käyttää nykyisissä polttomoottoreissa.”
IEA:n mielestä tulevina vuosina olisi tärkeää lisätä erityisesti kehittyneiden biopolttoaineiden käyttöä ja tuotantoa. Puupohjainen diesel UPM BioVerno on erinomainen esimerkki näistä uuden sukupolven polttoaineista.
”Keskustelua käytävä faktojen pohjalta”
Ensimmäisen sukupolven biopolttoaineita on valmistettu elintarviketuotantoon soveltuvista raaka-aineista kuten maissista ja öljykasveista. Franklin mielestä kestävän kehityksen kannalta on tärkeää, että kehittyneiden polttoaineiden valmistuksessa käytetään jätteitä ja tuotannon sivuvirtoja esimerkiksi maa- ja metsätaloudesta.
”Puupohjaiset uusiutuvat raaka-aineet ovat tärkeä osa kokonaisuutta”, Frankl sanoo.
Hän huomauttaa, että biopolttoaineiden lisätuotanto edellyttää investointeja, erilaisia teknologioita ja innovaatioiden kaupallistamista. Lisäksi tarvitaan tehokkaita markkinamekanismeja ja tarpeettomien kaupan esteiden poistamista.
”Kestävien biopolttoaineiden käytön lisääminen edellyttää hallituksilta oikeanlaista politiikkaa ja sääntelyä.”
Franklin mielestä on valitettavaa, että keskustelu biopolttoaineista on kärjistynyt etenkin Euroopassa. Vastaan tulee usein vanhentuneita ja vääriä mielikuvia. Tyypillinen harhaluulo esimerkiksi on, että biopolttoaineita voidaan edelleen tehdä vain ruokaperäisistä raaka-aineista.
”On tärkeää, että keskustelua käytäisiin faktojen, ei uskomusten pohjalta”, Frankl korostaa.
Teksti: Matti Remes
